Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20674

Hankkeen nimi: Työn monet mahdollisuudet

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2016 ja päättyy 31.12.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245896-3

Jakeluosoite: Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu

Puhelinnumero: 02 333 9530

Postinumero: 20014

Postitoimipaikka: Turun yliopisto

WWW-osoite: http://www.utu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sari Miettinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sari.miettinen(at)utu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 367 8392

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Tuen siirronsaajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työn monet mahdollisuudet -hanke vastaa lukioiden tarpeisiin kehittää työelämäyhteyksiä sekä toteuttaa uutta opintosuunnitelmaa (OPS 2016). Hanke tukee lukio-opiskelijoiden työelämätuntemuksen ja -valmiuksien kehittämistä. Sillä tuetaan myös lukiolaisten jatkokoulutusta ja tulevaa työelämää koskevia valintoja ja päätöksentekoa sekä työelämään liittyvien stereotyyppisten uskomusten ja asenteiden hälventämistä. Hanke on kokeilukulttuuriin perustuva pilottihanke, joka toteutetaan osallistavin menetelmin.

Uutuusarvoa on erityisesti työelämäyhteistyön ja vaikuttamisen yhdistäminen. Aikaisemmin työelämäyhteistyö on koettu vain ammatinvalintaan liittyväksi asiaksi. Nyt työelämäyhteistyö yhdistetään järjestötoimintaan ja muuhun aktiivisuuteen. Työskentelytapa on osallistava. Nuoret itse vaikuttavat siihen, millä tavalla työelämään tutustumiseen liittyvä kokeilu toteutetaan.

Projektissa kehitetään ja kokeillaan kunkin osallistuvan oppilaitoksen kanssa uudenlaisia toimintatapoja, kuten:
- työelämälaboratorio, jossa avataan yhteydet alueen opiskelu- ja työmahdollisuuksiin
- asiantuntija- tai yrittäjävarjostus ja –haastattelu
- työpaikkavierailut ja –tehtävät
- työelämäpeli ja -simulaatio
- yhteisprojektit korkeakouluopiskelijoiden kanssa
- yhteistyöprojekti kansalaisjärjestön kanssa


Hankkeen tuloksia ovat

1) Oppilaitosten verkottuminen, yhteyksien luominen ja lisääminen alueen elinkeinoelämään, olemassa olevien yhteyksien hyödyntäminen uudella tavalla.
2) Käyttöön otettavat uudet työkalut: oppilaitokset kehittävät käyttöönsä uusia työkaluja, joiden avulla nuoria voidaan tukea positiivisesti vastuuseen kasvamiseen ja valintojen tekemiseen.
3) Valmiit työkalut ja tuntimallit ohjaajille, opettajille ja muille nuorten kanssa toimiville
4) Vaikuttamisesta innostuminen: kokeilu innostaa nuoria kiinnostumaan vaikuttamisesta. Erityisesti kansalais- ja harrastejärjestössä tehty työelämään tutustuminen kannustaa vaikuttamaan.

Hankkeessa kokeiltavat työkalut ja toimintamallit kannustavat nuoria osallistumiseen, löytämiseen, innostumiseen ja visiointiin. Se aktivoi nuoria pohtimaan proaktiivisesti omaa ja yhteistä tulevaisuutta: millaisia työn tekemisen ja vaikuttamisen paikkoja ja tapoja nykymaailma tarjoaa ja toisaalta millaisia töitä, tekemistä ja palveluita voisi luoda tai kehittää. Samalla puretaan ammatteihin ja työhön liittyviä stereotypioita ja rooliajattelua sekä hahmotetaan kestävän tulevaisuuden rakentamista. Tulevaisuuden tärkein voimavara on koulutetuissa, osaavissa ihmisissä, jotka omaavat valmiuksia työelämän uudistamiseen.

Toteuttajat: Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Nuorten Akatemia, Espoonlahden lukio, Haukilahden lukio, Helsingin kielilukio, Tikkurilan lukio, Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kehittämistoiminnan keskiössä ovat:

!) lukiossa opiskelevat nuoret
2) opintojen ohjaajat ja opettajat
Hankkeen toimenpiteistä ja tuloksista voivat hyötyä myös syrjäytymisvaarassa olevat, opintojen edistymisen vaikeuksista kärsivät, terveydellisistä tai muista syistä opiskelun esteitä kohtaavat nuoret ja heidän parissaan toimivat aikuiset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Lukion muut opettajat, kuraattorit, rehtorit ja muu lukioiden henkilökunta. Myös nuorten kanssa toimivat henkilöt kuntaorganisaatioissa (nuorisotoimi, sosiaalitoimi, terveyspalvelut) järjestöissä, työvoimahallinnossa, korkeakouluissa. Hankkeen sidosryhmät: korkeakoulut, järjestöt, yrittäjät ja muut työnantajat, yrittäjä- ja työmarkkinajärjestöt ovat välillisesti hankkeen kohderyhmiä ja voivat hyödyntää tuloksia omassa toiminnassaan.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 46 399

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 42 783

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 53 999

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 49 791

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 79

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen taustalla on tutkimustietoa sukupuolittuneista käytännöistä: Suomen työmarkkinat ovat verrattain sukupuolittuneet muihin Euroopan maihin nähden. Tutkimusten mukaan vain 13 prosenttia Suomen työvoimasta toimii niin sanotuissa tasa-ammateissa, joissa molempien sukupuolten osuus on vähintään 40 prosenttia. Ammattien eriytyminen sukupuolen mukaan on myös tasa-arvo-ongelma, koska segregaatio on suurin syy naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin. Ammattien eriytyminen sukupuolen mukaan ei ole ongelma ainoastaan työnantajille vaan myös työntekijöille itselleen. Kun ihmiset antavat omaan sukupuoleen kohdistuvien odotusten ohjata koulutusvalintojaan, käy useammin niin, ettei alaa lopulta koetakaan omaksi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke perustuu sukupuolittuneiden valintojen vähentämiseen ja stereotypioiden hälventämiseen jatkokoulutuksen ja ammatinvalinnan suhteen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tasa-arvon edistäminen kokonaisuudessaan on yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Hankkeeseen osallistuvien ymmärrys valintojen perusteista, motiiveista ja kauaskantoisistakin seurauksista kasvaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
ks. edellinen perustelu
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 5
Hankkeen tavoitteena on verkottaa alueellista ja paikallista elinkeinoelämää oppilaitosten kanssa ja parantaa nuorten edellytyksiä kestävien koulutus- ja työvalintoja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 8
Hankkeessa tuotetaan toimintamalleja ja -tapoja, joita voidaan hyödyntää oppilaitoksissa ja muualla nuorten kanssa tehtävässä työssä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 6
Hankkeen tavoitteena on parantaa osallistuvien nuorten itsetuntemusta, työelämävalmiuksia sekä kykyä tehdä oman tulevaisuutensa kannalta kestäviä valintoja.
Tasa-arvon edistäminen 0 8
Hankkeen tavoitteena on vähentää koulutus- ja uravalintojen sukupuolittuneisuutta
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 8
Hankkeen tavoitteena on luoda ymmärrystä yhdenvertaisista mahdollisuuksista työssä ja muussa elämässä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Työn monet mahdollisuudet -kokeiluhankkeen tavoite: lukio-opiskelijoiden työelämätuntemuksen ja -valmiuksien kehittämistä osallistavin menetelmin. Kokeiluun osallistuivat Espoonlahden ja Haukilahden lukiot Espoosta, Helsingin kielilukio, Tikkurilan lukio (Vantaa) sekä Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio.

Hanke oli kokeilukulttuuriin perustuva pilotti, joka toteutettiin keväällä ja syksyllä 2016. Pilottiin sisältyi useita työelämäkokeiluja lukioiden TET-jaksojen puitteissa oppilaitoksissa ja työpaikoissa. Kokeilussa hyödynnettiin jo olemassa olevia työelämätaitoja kehittäviä työkaluja sekä kehitettiin uusia toimintamalleja lukioille ja työpaikoille TET-jaksoon liittyen. Kokeilussa oli uudenlaisia menetelmiä, kuten työnantajahaastattelu, pelejä ja simulaatioita sekä sähköinen kysely TET-jaksolle.

Hankkeessa tuotetut ja/tai kokeillut työkalut ja toimintamallit
1. Toimintamallit TET-jakson ajalle (varjostaminen, työelämään tutustuminen, projektiin tai hankkeeseen tutustuminen, vierailu)
2. Simulaatiot ja pelit; Seikkailu sumussa, Get a Life ja Pienet suuret valinnat
3. Työpaikan toimintaa, osaamista ja oppimista kartoittava sähköinen kysely TET-jaksolle
4. Toiminnalliset harjoitukset ja menetelmät ennen ja jälkeen TET-jakson