Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20676

Hankkeen nimi: Konetekniikan ja automaatiotekniikan koulutus - ja tutkimusedellytysten kehittäminen Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2016 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245896-3

Jakeluosoite: 20014 Turun yliopisto

Puhelinnumero: 02-333 51

Postinumero: 20014

Postitoimipaikka: Turun yliopisto

WWW-osoite: http://www.utu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: VASANKARI TIMO HEIKKI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö, Informaatioteknologian laitos

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: timo.vasankari(at)utu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-5546246

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Turun Ammattikorkeakoulu, 2528160-3
Tampereen teknillinen yliopisto, 2286106-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien kehitysnäkymät ovat myönteiset. Pelkästään Turun telakan kaupan ja sitä seuranneiden risteilyalustilausten työllistävä vaikutus alueella on arviolta 10 000 – 12 000 henkilötyövuotta, lisäksi välillisesti niiden arvioidaan työllistävän tuhansia henkilöitä. Alueilla on myös monipuolinen toimialarakenne ja niissä on joko alkamassa tai käynnissä mittavia investointeja esimerkiksi lääketeollisuuteen, autonrakennukseen ja merenkulkuun liittyen.

Tulevaisuuden teknologiat ja megatrendit muodostavat kuitenkin jatkuvan uudistumisen haasteen osaamisen kehittämiselle ja toimintatavoille. Kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden säilyttämisen ja vahvistamisen kannalta ratkaisevaa on huippuosaamisen ja innovaatiokyvykkyyden määrätietoinen kehittäminen koulutuksella strategisesti valituilla fokusalueilla. Esimerkkinä voidaan mainita Turun kaupungin ja Turku Seas 2020 –hankkeen syksyllä 2014 toteuttama selvitys, jossa keskeiseksi haasteeksi tunnistettiin teknillisen alan ylemmän korkeakoulutason osaamispääoman vajavaisuus alueella verrattuna alueen vahvaan asemaan teknologiateollisuuden keskittymänä sekä verrattuna muihin suuriin kaupunkiseutuihin ja verrokkimaakuntiin. Länsirannikon tekniikan koulutuksen rakenteet ja tutkintotuotanto eivät nykyisellään vastaa alueen elinkeinoelämän vaatimuksia. Kehittämispaine kohdistuu ennen kaikkea kone- ja automaatiotekniikan alan tutkimus- ja koulutustoimintaan.

Hankkeen tavoitteena on kehittää kone- ja automaatiotekniikan koulutus- ja tutkimusedellytyksiä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, ja tätä kautta vahvistaa maakuntien kilpailukykyä. Hankkeen aikana pilotoidaan kone- ja automaatiotekniikan ylemmän korkeakoulututkinnon yhteiskoulutusmalli diplomi-insinöörikoulutuksen kehittämiseksi ja vakiinnuttamiseksi alueella sekä vahvistetaan alan tutkimusta koulutusyhteistyön kautta. Toimintaympäristöä kehitetään Turun yliopiston, Åbo Akademin, Tampereen teknillisen yliopiston sekä Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Hankkeeseen osallistuvat asiantuntijatahoina myös Turun ja Porin kaupungit, Turun alueen elinkeinotoiminnan kehitysyhtiö Turku Science Park, Teknologiateollisuus ry sekä Turun kauppakamari.

Hankkeessa toteutettavissa toimenpiteissä hyödynnetään digitaalisia toimintaympäristöjä, edistetään monimuotoisia ja joustavia oppimisen järjestelyjä, sekä osallistujien muissa hankkeissa ja koulutustehtävissä hankittua kokemusta, osaamista ja opetussisältöjä. Hankkeen avulla kehitetään myös korkeakoulujen innovaatiotoimintaa parantamalla korkeakoulujen ja työelämän välistä kommunikaatiota sekä integroimalla kone- ja automaatiotekniikan tutkimus- ja kehittämistoiminta alan koulutukseen.

Hankkeen tuloksena Varsinais-Suomen ja Satakunnan kone- ja automaatiotekniikkaan liittyvä osaaminen vahvistuu sekä laadullisesti että määrällisesti, ja korkeakoulujen alueellisen yhteistyön kautta hankkeessa mukana olevien korkeakoulujen koulutus- ja tutkimusedellytykset parantuvat. Hankkeesta hyötyvät erityisesti maakunnissa toimivat teknologiateollisuuden yritykset. Konkreettinen hyöty hankkeesta kohdistuu alueen elinkeinoelämälle työvoiman osaamistason noston kautta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaiset kohderyhmät ovat pilottikoulutukseen osallistuvat AMK-insinöörin tutkinnon, TkK-tutkinnon tai muun soveltuvan yliopistollisen korkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt sekä tutkimusyhteistyöhön osallistuvat maakuntien teknologiateollisuuden yritykset. Yritysten osallistuminen hankkeeseen tapahtuu hankkeen toteuttamassa koulutuksessa opiskeleville haettavien opinnäytetöiden, DI-töiden ja harjoitusprojektien kautta. Yritysten ja tulevien osaajien verkostoitumista pyritään vahvistamaan myös toteuttamalla aihekohtaisesti vierailuluentoja teollisuudesta ja myös opiskelijaryhmien vierailuja alueen yrityksiin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti hankkeesta hyötyvät Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat ja kaupungit työvoiman osaamisen laadun ja määrän paranemisen kautta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 456 501

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 428 091

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 608 669

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 575 397

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta, Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Rauman, Turun, Porin

Kunnat: Pori, Rauma, Turku

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 28

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 18

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 75

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tekniikan ala on perinteisesti miesvaltainen. Hankkeen toimenpiteet on kohdennettu sekä miehille että naisille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Tekniikan ala on perinteisesti miesvaltainen. Hankkeen toimenpiteet on kohdennettu sekä miehille että naisille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta tasa-arvokysymykset on huomioitu hankkeessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Ei ole projektin keskeinen tavoite, mutta välillinen vaikutus syntyy osaamistason noususta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Ei ole projektin keskeinen tavoite, mutta välillinen vaikutus syntyy osaamistason noususta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 4
Hankkeen pitkän tähtäinen tavoite on alueen taloudellisen kestävyyden kaikinpuolinen vahvistaminen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 5
Hankkeen pitkän tähtäinen tavoite on alueen taloudellisen kestävyyden kaikinpuolinen vahvistaminen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 9
Hankkeen pitkän tähtäinen tavoite on alueen taloudellisen kestävyyden kaikinpuolinen vahvistaminen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 6
Hankkeen pitkän tähtäinen tavoite on alueen taloudellisen kestävyyden kaikinpuolinen vahvistaminen.
Liikkuminen ja logistiikka 8 5
Hankkeen pitkän tähtäinen tavoite on alueen taloudellisen kestävyyden kaikinpuolinen vahvistaminen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 7
Toteutuu osaamistason nousun kautta.
Tasa-arvon edistäminen 3 4
Ei ole hankkeen keskeinen tavoite, mutta toteutuu osaamistason nousun kautta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 2
Ei ole hankkeen keskeinen tavoite, mutta toteutuu osaamistason nousun kautta.
Kulttuuriympäristö 0 2
Ei ole hankkeen keskeinen tavoite, mutta toteutuu osaamistason nousun kautta.
Ympäristöosaaminen 3 3
Hankkeen osatavoitteena.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin toimintamalli, jolla yliopistojen ja korkeakoulujen yhteistyönä toteutettiin konetekniikan DI-koulutusohjelma (2-vuotinen ylempi korkeakoulututkinto) vastaamaan osaltaan Varsinais-Suomen alueen tekniikan alan korkeakoulutetun työvoiman tarpeeseen. Varsinais-Suomessa ei toimi yliopistoa, jolla olisi oikeus tuottaa konetekniikan DI-tutkintoja. Hankkeen toteuttivat yhteistyössä 1) Turun yliopisto, joka koordinoi hanketta ja järjesti ohjelmaan valmentavat ja tutkinto-ohjelmaan sisällytetyt matematiikan ja tietotekniikan opinnot, 2) Tampereen teknillinen yliopisto, joka määritteli tutkinto-ohjelmien rakenteen, tuotti konetekniikan alan opetuksen ja myöntää tutkinnot sekä Turun ammattikorkeakoulu, joka tarjosi opetuksen edellyttämät erityislaitteistot ja -ohjelmistot ja paikallisen tuen kursseihin sisältyvien harjoitusten toteuttamiseen. Lounais-Suomessa toimivat korkeakoulut Åbo Akademi ja Satakunnan ammattikorkeakoulu osallistuivat hankkeen opetuksen tuottamiseen ostopalveluna.
Hankkeen aikana aloitettiin kolme 2-vuotista koulutusohjelmaa (syksyllä 2016, 2017 ja 2018). Koulutusohjelmat painottivat konetekniikan eri osa-alueita, 1. tuotantotekniikkaa, 2. tuotekehitystä ja 3. elinkaarenhallintaa. Koulutusohjelmaan oli erillinen opiskelijavalinta ja pääsykoe. Soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita opiskelijoita aloitti kolmessa ryhmässä yhteensä 67. Koulutusohjelmien ohjeellinen suoritusaika on 2 vuotta, käytännössä tutkinto valmistuu tyypillisemmin 2,5 - 3 vuoden kuluessa. Tampereen yliopisto jatkaa Tampereen teknillisen yliopiston koulutusohjelmien toteutuksen ohjelmien loppuun. Huhtikuuhun 2019 mennessä hankkeessa on valmistunut 8 DI-tutkintoa, ja kokonaisuudessaan ohjelmista arvioidaan valmistuvan 45-50 konetekniikan diplomi-insinööriä. Lukumäärä jää hankkeen alkuperäisestä tavoitteesta. Syinä poikkeamaan ovat toisaalta tekniikan alan erittäin hyvä työtilanne alueella ja toisaalta hankkeen kuluessa samalle potentiaaliselle opiskelijaryhmälle suunnattu muu koulutus (FITech Turku -hanke).
Tuotettavien tutkintojen ohella hankkeen tulokseksi voidaan katsoa käytännössä testattu yhteistyön toimintamalli, jolla DI-tutkinto-opetus tuotetaan alueelle, jossa on korkeakouluja, mutta ei tietyn tekniikan alan DI-koulutusta.