|
|
|
Hankekoodi: S20677
Hankkeen nimi: Vamos Lahti - Sosiaalinen kuntoutus ja etsivä sosiaalityö
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 31.12.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö
Organisaatiotyyppi: Säätiö
Y-tunnus: 0116480-8
Jakeluosoite: Alppikatu 2
Puhelinnumero: 0977501
Postinumero: 00530
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.hdl.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: TERHI LAINE
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: palvelualuejohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: terhi.laine(at)hdl.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 237775
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Vamos Lahti on Helsingin Diakonissalaitoksen, Lahden kaupungin aikuissosiaalityön ja Diakonialaitos Lahden yhteishanke, joka kehittää vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien 18-29-vuotiaiden nuorten sosiaalisen kuntoutuksen palvelua Lahteen, parantaa näiden nuorten sosiaalista osallisuutta, ja integroi vapaaehtoistoiminnan aikuissosiaalityön ja kolmannen sektorin yhteiseen palvelualustaan.
Hanke sisältää seuraavat toimenpiteet: 1) hankkeen käynnistäminen, 2) verkottuminen, 3) etsivän sosiaalityön, yksilö- ja ryhmämuotoinen tuen tarjonta nuorille, 4) Vamos-toimintamallin siirtäminen Lahteen kahdensuuntaisilla työntekijävaihdoilla, 5) palvelukokonaisuuden rakentaminen integroimalla nuorten tarpeista lähteviä kunnan sekä järjestöjen palveluja, 6) matalan kynnyksen työllistymisen edistäminen, 7) työnantajien tukeminen matalan kynnyksen työllistymisessä, 8) etsivän sosiaalityön aineistojen tuottaminen, 9) palvelualustassa mallinnettujen sosiaalisen kuntoutuksen ja etsivän sosiaalityön toimintatapojen esittely alueellisesti, 10) vaikuttavuustiedon kerääminen ja analysointi, 11) hankkeen seuranta, arviointi ja ohjaus, 12) raportointi ja 13) viestintä.
Hankkeen tuloksena 200 kohderyhmään kuuluvaa nuorta on kiinnittynyt hankkeen kehittämään toimintaan ja heistä 120 (60 %) on päässyt palkkatyöhön, tutkintoon johtavaan koulutukseen, valmentavaan koulutukseen, palkkatukityöhön tai työkokeiluun. Nuorten osallisuus on vahvistunut ja he ovat saaneet ainutlaatuisen hyödyllisyyden kokemuksia vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kautta. Uudenlaisia matalankynnyksen sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoimintoja on kehitetty. Sosiaalisen kuntoutuksen sekä etsivän sosiaalityön toimintamalli on kehitetty yhteistyössä kunnan aikuissosiaalityön kanssa. Kohderyhmälle on kehitetty laadukas monialainen palvelualusta yhteistyössä kunnan aikuissosiaalityön, eri palvelujen ja järjestöjen kanssa. Lahden kaupunki on ottanut käyttöön kohderyhmälle kehitettyjä uudenlaisia, osallisuutta ja voimaantumista tukevia toimintoja, jotka tukevat nuorten hyvinvointia sekä koulutukseen ja työelämään pääsyä. Etsivän sosiaalityön Case Lahti aineisto on tuotettu ja se tukee etsivän sosiaalityön konseptin hyödyntämistä kuntasektorilla ja sitä levitetään valtakunnallisesti.
Lyhyen aikavälin vaikutuksena kohderyhmän 1) työ- ja toimintakyky on kohentunut, 2) toimeentulotukikustannukset ovat vähentyneet, 3) kyky hyödyntää palveluita on parantunut, 4) työmarkkinatuen tarve on vähentynyt, ja 5) kunnan pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvat kustannukset ovat vähentyneet
Pitkän aikavälin vaikutuksena kohderyhmän kuntoutuminen on ehkäissyt syrjäytymiskehitystä tulevaisuudessa, nuorten elämänlaatu on parantunut ja eri yhteiskuntaryhmien välinen tasa-arvo lisääntynyt, mikä lisää yhteiskuntarauhaa.
Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan. Nais- ja mieserityisyys huomioidaan panostamalla siihen, että nuorille miehille annetaan tilaa ja konkreettista tekemistä. Pohdittaessa nuorten mahdollisia työllistymispolkuja, pyritään työelämän tarjoamia vaihtoehtoja käsittelemään työelämän segregaatiota vähentävästi. Käytännössä eri aloihin liittyviä stereotypioita miesten ja naisten töinä lievennetään.
Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta takaamalla vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille paremmat mahdollisuudet edetä koulutukseen ja työllistymiseen. Hanke kunnioittaa kestävän kehityksen periaatteita. Hanke edistää osaltaan Itämeren strategian hyvinvoinnin kasvattamisen tavoitetta. Hanke asemoituu keskeisesti Päijät-Hämeen maakuntaohjelman toiselle toimintalinjalle, Hyvinvoiva väestö, joka edistää mm. nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämistä.
Hankkeen kohderyhmänä ovat 18–29-vuotiaat lahtelaiset nuoret aikuiset, jotka eivät ole kiinnittyneet opiskeluun tai työelämään. Monet heistä ovat sosiaalityön asiakkaita tai kokonaan palvelujen ulkopuolella. Heistä erityisesti 25-29-vuotiaat ovat nuorisotakuun väliinputoajia, koska pääosa nuorisotakuun toimenpiteistä kohdentuu alle 25-vuotiaille ja ainoastaan vastavalmistuneet 25-29-vuotiaat ovat nuorisotakuun piirissä.
Ikäryhmään kuuluvia nuoria on Lahdessa Tilastokeskuksen mukaan yhteensä 6919 henkilöä. Heistä pelkästään peruskoulun suorittaneita on 1156. Keskiasteen koulutuksen suorittaneita on 3782 ja korkean asteen 1981. Tässä hankkeessa kohderyhmänä ovat peruskoulun suorittaneet nuoret sekä ne toisen asteen koulutuksen suorittaneet, jotka eivät tutkinnostaan huolimatta ole onnistuneet työllistymään.
Syrjäytyneellä nuorella tarkoitetaan määritelmän mukaisesti työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria, mistä tämänkin hankkeen kohderyhmässä on kyse. Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos nuorten palveluissa on havaittu, että syrjäytyneillä nuorilla on usein työttömyyden lisäksi jokin muukin saman aikainen ominaisuus, joka vaikeuttaa opiskelu- ja työllistymispolulla etenemistä kuten esimerkiksi maahanmuuttajatausta, lastensuojelutausta, puutteellinen koulutus, oppimisvaikeus, vamma, pitkäaikaissairaus tai päihde- ja mielenterveysongelmia.
Lahden tapauksessa ei ole syytä epäillä etteikö kohderyhmä olisi hyvin samantapainen kuin muissakin kaupungeissa, joissa Vamos –työotetta on käytetty ja tutkittu, kuten Helsingissä ja Espoossa. Viime vuonna julkaistun tutkimuksen (Alanen et al. 2014) pohjalta syrjäytyneiden nuorten profiili tunnetaan hyvin. Tutkimuksen mukaan suurin osa nuorista (N=120) koki itsensä yksinäiseksi (36 % osittain ja 20 % täysin), epäonnistuneeksi (40 osittain % ja täysin 17 %) ja masentuneeksi (31 % osittain ja 19 % täysin). Nämä subjektiiviset kokemukset lamauttavat nuoren toimintakyvyn, jolloin nuoret eivät pysty huolehtimaan itsestään.
Osa nuorista oli saanut peruskoulun päättötodistuksen toisen asteen opintojen tai työelämän näkökulmasta puutteellisilla taidoilla, tai kärsinyt peruskoulussa kavereiden puutteesta, koulukiusaamisesta ja oppimisvaikeuksista, mikä vaikeuttaa etenemistä työelämään. Tutkituista nuorista suurin osa asui vuokra-asunnossa ja neljännes vanhempiensa luona. Tuetun asumisen piirissä oli noin joka kymmenes nuori ja asunnottomana suunnilleen yhtä moni. Asunnottomuus ei tarkoita nuorten kohdalla kadulla asumista, vaan niin sanottua putkikassielämää, jolloin nuoret nukkuvat tuttavien, sukulaisten ja kavereiden luona lyhyitä tai pidempiä ajanjaksoja. Tämä hidastaa nuoren kiinnittymistä opiskelu- ja työelämään ja voi olla tuhoisaa hänen hyvinvoinnilleen, koska pitkittyessään asunnottomuus lisää monien muiden hyvinvointiriskien aktualisoitumista kuten päihde- ja mielenterveysongelmia.
Nuorten toimeentulo koostui pitkälti sosiaalitukien eri muodoista. Yli puolet nuorista sai toimeentulotukea (60 %) ja työttömyyskorvausta runsas neljännes (28 %). Moni nuori ei kuitenkaan ollut hakenut toimeentulotukea, vaikka olisi oikeutettu, koska tuntenut tukijärjestelmää tai tiennyt oikeuksistaan. Merkittävällä osalla nuorista oli taustallaan traumatisoivia lapsuuden ja varhaisnuoruuden aikaisia kokemuksia. Ne liittyivät usein vuorovaikutuksellisiin tilanteisiin, ja näistä kokemuksista johtuen moni nuori pelkää sosiaalisia tilanteita. Monen taustasta löytyi erityisesti kiusaamiseen, epäonnistumiseen ja häpeän tunteeseen liittyviä kokemuksia. Ryhmässä tai julkisella paikalla oleminen on monelle heistä vaikeaa. Epäonnistuneen ihmisen identiteetti on muodostunut monelle jo varhaisessa vaiheessa. Yli viidesosalla nuorista oli lastensuojelutausta.
Rikosoikeudellisen tuomion ilmoitti saaneensa 14 % tutkituista nuorista. Isolla osalla nuorista oli ollut elämänsä aikana monta auttajaa, ja he ovat olleet lukuisten tukitoimenpiteiden kohteena. Siksi monet nuoret suhtautuivat epäluuloisesti erilaisiin palveluihin. Nuoret kertoivat esimerkiksi kokeneensa, ettei heitä ole kuunneltu tai heidän kokemuksistaan oltu kiinnostuneita. Uskoa tulevaan luo se, että käytännössä kaikki Helsingin Diakonissalaitoksen tavoittamat ns. syrjäytyneet nuoret haluavat tulevaisuudessa löytää itselleen työpaikan ja elää tavallista elämää.
Hankkeen välillisen kohderyhmän muodostavat hakija-, osatoteuttaja- ja yhteistyöorganisaation työntekijät. Lahden kaupungin työtekijät, erityisesti sosiaalipalveluiden työntekijät, pääsevät hankkeessa kehittämään aikuissosiaalityön sisälle uudenlaista sosiaalisen kuntoutumisen ja etsivän sosiaalityön palvelualustaa kohderyhmän nuorille. Hankkeessa pyritään kehittämään sosiaalitoimen työotetta intensiivisemmäksi ja sosiaalisen kuntoutumisen tarpeet paremmin huomioivaksi. Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos Nuorten Palveluiden työntekijät pääsevät hankkeen ansiosta pilotoimaan etsivän sosiaalityön yhteistyörakenteita Lahdessa. Tämä mahdollistaa kolmannen sektorin ja kuntien konkreettisen yhteistyön mallintamisen kaikkein vaikeimmassa asemassa olevin nuorten tukemisessa. Hankkeen yhteistyötahon, Diakonialaitos Lahden henkilöstö pääsee kehittämään vapaaehtoistoimintaan perustuvaa nuorten mentorointimallia vastaamaan hankkeen kohderyhmän tarpeita.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 323 587
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 309 813
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 448 399
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 335 578
Maakunnat: Päijät-Häme
Seutukunnat: Lahden
Kunnat: Lahti
Jakeluosoite: Aleksanterinkatu 24 B
Postinumero: 15101
Postitoimipaikka: Lahti
Suunniteltu: 20
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5
Suunniteltu: 200
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa luonnonvarojen käytön kestävyys on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen jää vaikutukseltaan vähäiseksi, eikä ole hankkeen kannalta olennainen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Lahden kaupungilla on Natura 2000-ohjelman kohteita, mutta ne eivät liity hankkeen toteuttamiseen. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 1 |
| Nuoret ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja siksi on luontevaa, että Vamoksen toiminnoissa käytetään paljon uusiomateriaaleja ja kaikki jätteet kierrätetään. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa uusiutuvien energialähteiden käyttö on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 0 |
| Paikallisen kestävän elinkeinorakenteen kehittämistä edesauttaa, jos kaikki työvoimavarat saadaan täysimääräiseen käyttöön, mukaan lukien heikossa työmarkkina-asemassa olevat nuoret. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 0 |
| Hankkeessa tuotetaan palveluita ja sektorirajat ylittäviä palvelurakenteita nuorisotakuun ja uuden sosiaalihuoltolain vaatimuksiin vastaamiseksi. Merkitys on huomattava, sillä eurooppalaisten tutkimusten mukaan nuorten jäämisestä työelämän ulkopuolelle aiheutui 153 miljardin euron taloudellinen tappio vuonna 2011. Tämä on varovainen arvio, ja määrä vastaa 1,2 % prosenttia EU:n BKT:sta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 1 |
| Nuoret ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja siksi liikkuminen nuorten kanssa tapahtuu julkisilla liikennevälineillä ja kävellen sekä pyöräillen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 0 |
| Nuorten hyvinvoinnin edistäminen on hankkeen keskiössä. Nuorisotakuun toteuttaminen edistää nuorten yhdenvertaisten oikeuksien sekä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutumista työelämässä ja koulutuksessa. Työskentely perustuu yksilölliseen kohtaamiseen ja lähtee nuoren omista tarpeista. Nuori on aina osallinen itseään koskeviin prosesseihin ja päätöksiin. Toiminnan vapaaehtoisuus tukee tätä näkökulmaa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 0 |
| Sukupuolivaikutusten analyysi vahvistaa, että vaikeaan työmarkkina-asemaan johtavat polut ja nuorisotyöttömyys ilmiönä kohdistuvat miehiin ja naisiin eri tavoin. Hankkeessa tämä huomioidaan kehittämällä sukupuolierityisiä toimintatapoja, sekä purkamalla ennakkoluuloja ja asenteita eri aloista ”naisten töinä” ja ”miesten töinä”. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 0 |
| Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Kaikille vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille taataan hankkeen avulla paremmat mahdollisuudet koulutukseen ja työllistymiseen, heidän taustoistaan riippumatta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kulttuuriympäristö, etenkin rakennetusta kulttuuriperimästä huolehtiminen, nousee vaikutukseltaan keskisuureksi, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 1 |
| Nuorille ympäristöasiat ovat itsestään selvästi osa arkea. Siksi Vamoksen yksiköissä on ympäristövastaavat, jotka toimivat ympäristöasioiden perehdyttäjinä, arjen toteutuksen ohjaajina ja kehittäjinä. | ||
Hankkeen tavoitteena oli kehittää monialainen palveluprosessi, jossa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat nuoret saavat oikea-aikaista tukea, kokevat osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, ja saavat mahdollisuuden vaikuttaa omiin asioihin ja yhteisöönsä.
Kehitettävän toimintamallin tavoitteena oli sosiaalisen kuntoutuksen ja etsivän sosiaalityön keinoin luoda koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten tarpeisiin vastaava todistettavasti vaikuttava palvelualusta kohderyhmälle. Toimintaa mallinnettiin ja toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Lahden kaupungin aikuissosiaalityön kanssa. Kehitettävä malli täydensi paikallista nuorten palvelujärjestelmää ja vältti päällekkäisyyksiä. Vamos muodosti Lahden aikuissosiaalityön kanssa uudenlaisen monitoimijamalliin pohjautuvan sosiaalisen kuntoutuksen verkoston, mikä mahdollisti kuntapalvelujen ja kolmannen sektorin asiantuntemuksen aikaisempaa paremman yhdistämisen. Hankkeessa paikallisen vapaaehtoistoiminnan resurssit otettiin käyttöön kohderyhmän nuoria hyödyttävällä tavalla.
Hankkeella oli seuraavia yhteistyörakenteita: 1) Aikuissosiaalityön kanssa työryhmä, jossa edustus kuntouttavasta työtoiminnasta, typ:sta ja sosiaalityöstä. 2) Etsivän sosiaalityön työryhmä, jossa Lahden kaupungin sosiaalityön nuorten tiimin edustajat. Sosiaalityö siirtyi hankkeen aikana Päijät-Häneen hyvinvointiyhtymään.
Palveluun kiinnittyneiden nuorten määrä kasvoi tasaisesti ja hankkeen aikana nuoria oli yhteensä 145. Palveluun ohjautuneet nuoret olivat olleet pitkään syrjässä ja heillä oli erilaisia opiskelu- ja työkykyyn vaikuttavia esteitä. Nuoret kuuluivat hankesuunnitelman mukaiseen kohderyhmään, eli he olivat 18-29-vuotiaita vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevia nuoria, keski-ikä oli 23,7 vuotta ja sukupuolijakauma 48% naisia ja 52% miehiä.
Hankkeen valmennus koostui yksilö- ja ryhmävalmennuksesta. Yksilövalmennus oli tarkoitettu lahtelaisille 18-29-vuotiaille nuorille. Yksilövalmennuksessa jokainen Vamoksen toiminnan pariin tullut nuori sai oman työntekijän eli valmentajan, jolla oli aikaa tutustua nuoreen. Valmentaja oli nuoren apuna rakentamassa hänen tulevaisuudensuunnitelmiaan ja löytämässä yhdessä nuoren kanssa hänen tarvitsemiaan palveluita. Valmentajalla oli myös mahdollisuus jalkautua nuoren kotiin, oppilaitokseen ja työpaikalle. Valmennusta toteutettiin nuoren omien tavoitteiden pohjalta tunnistamalla hänen vahvuuksiaan ja voimavarojaan. Valmennuksen sisältöä suunniteltiin yhdessä oman valmentajan kanssa ja sen avulla pyrittiin tukemaan nuoren kokonaisvaltaista hyvinvointia. Yhteistyön tavoitteena oli nuoren kiinnittyminen koulutukseen, työelämään tai niihin valmentavaan palveluun.
Ryhmävalmennusta toteutettiin Vamoksessa toimivaksi todetun mallin pohjalta lahtelaisten nuorten tarpeeseen räätälöiden. Hankkeen resurssien mukaan rakennettu ryhmävalmennus vakiintui seurantakaudella kahdeksi ryhmäksi. Ryhmävalmennuksen toimintamuodoiksi vakiintuivat kaksi päivää viikossa ja kolme / neljä päivää viikossa kokoontuvat ryhmät. Molemmissa ryhmissä oli kirjoilla enintään 12 nuorta. Kumpaankin ryhmään oli jonoa lähes koko vuoden 2017 ajan. Ryhmävalmennukseen osallistui yhteensä 65 nuorta.
Ryhmävalmennuksessa mukana olleet nuoret olivat osallisina ryhmien suunnittelussa. Keinoja osallisuuden ja toimijuuden tukemiseen tuotettiin yhdessä nuorten kanssa. Ryhmissä käyneet nuoret osallistuivat kuukausipalavereihin ja kehittämispäiviin, joissa keskusteltiin ryhmien sisällöistä, käsiteltävistä teemoista ja kirjattiin toiveita seuraavan kuukauden ryhmäohjelmasta. Ryhmävalmennuksen sisältöön nuoret saivat vaikuttaa itse ja se toteutettiin ryhmään osallistuneiden nuorten tarpeiden pohjalta. Ryhmävalmennus sisälsi omien vahvuuksien ja mielenkiinnon kohteiden löytämistä, toiminnallisia aktiviteetteja, vierailuja ja tutustumiskäyntejä. Pienryhmässä tutustuttiin myös vertaisiin ja muihin valmentajiin. Yksilö- ja ryhmävalmennusta arvioitiin tiimipalavereissa ja viikoittaisissa purkupalavereissa. Ryhmävalmennukseen osallistuvilla nuorilla on tarve korjaaviin kokemuksiin ja matalalla kynnyksellä sosiaalisiin tilanteisiin tottumisessa. Nuorilla oli taustalla, ja tarve tuntea itsensä arvostetuksi, kohdatuksi ja hyväksytyksi.
Nuorten osallisuutta tuettiin koko toiminnan mukana olon ajan. Nuori määritteli tavoitteet itse ja oli mukana toiminnassa tarvitsemansa ajan. Nuorille tarjottiin mahdollisuuksia osallistua toimintaan haluamallaan tavalla. Nuorten oli mahdollista olla mukana esimerkiksi Vamoksen avoimissa ovissa sekä hankkeen loppuseminaarissa, johon he myös suunnittelivat toiminnallisen osuuden. Nuoret olivat mukana suunnittelemassa Vamoksen viestintää ja osallistuivat esimerkiksi somepäivitysten tekemiseen.
Palvelukokonaisuutta rakennettiin nuorilähtöisesti palvelualusta-ajattelun mukaan ja yhteistyötä tehtiin eri toimijoiden kanssa. Tärkeä osa verkostotyötä oli nuoren verkoston rakentaminen yhdessä nuoren kanssa hänen tarpeitaan vastaavaksi. Tärkeitä yhteistyökumppaneita olivat muun muassa Lahden aikuissosiaalityö, terveyspalvelut (erityisesti psykiatrian poliklinikat) sekä nuorisopalvelut ja Ohjaamo.
Vamos osallistui myös sosiaalialan osaamiskeskus Verson PRO SOS-hankkeeseen sosiaalisen kuntoutuksen mallinnettujen toiminatatapojen levittämiseksi alueellisesti sekä Aran asunnottumuuden ennaltaehkäisy -hankkeeseen.
Hankkeen kehittämistehtävänä oli mallintaa etsivää sosiaalityötä Lahdessa. Etsivän sosiaalityön kehittämistyöryhmään kuului Vamoksen työpanoksen lisäksi Phhykyn Lahden sosiaalitoimiston nuorten tiimin kaksi sosiaalityöntekijää, sosiaaliohjaaja ja nuorten tiimin esimies. Alkuvaiheessa työskentelyssä oli mukana myös Lapin yliopiston etsivän nuorisotyön tutkija Tarja Juvonen. Etsivän sosiaalityön mallintaminen toteutettiin työryhmätyöskentelyllä. Kehittämistehtävän etenemistä ja toteutumista seurattiin koko hankkeen ajan säännöllisesti.
Etsivän sosiaalityön mallintamisessa kehitettiin asiakastarpeesta lähtevää joustavaa palvelua case- ja tietoperusteisesti tavoitettujen nuorten asiakastarpeen kautta. Kehitimme yhdessä yhteisiä toimintatapoja ja otimme käyttöön uuden työkalun, ilmoituslomakkeen, jolla Vamoksessa aloittaneesta nuoresta ilmoitettiin sosiaalityöhön. Ilmoitus tehtiin vain nuoren suostumuksella. Näillä nuorilla ei välttämättä ollut ollut lainkaan kontaktia sosiaalityöhön tai kontakti oli vähäistä tai päättynyt jo aiemmin. Lomakkeen sosiaalityöhön saapumisen jälkeen, sosiaalityö arvioi omalta osaltaan tarvetta nuoren tapaamiselle ja palvelutarpeen arviolle. Tämän jälkeen tarpeen mukaan sovittiin yhteisestä tapaamisesta, jolloin sosiaalityö teki nuorelle palvelutarpeen arvion ja päätökset mahdollisesta sosiaalipalvelusta. Yhteistyötä jatkettiin mahdollisesti koko nuoren Vamoksessa olo ajan. Nuorten ohjautumisen väheneminen aikuissosiaalityöstä ei vähentänyt nuorten ohjautumista Vamokseen. Sosiaalityön ohjautumisen korvasi muualta tuleva ohjautuminen. Tämä vahvisti etsivän työn roolia nuorten tavoittamisessa Vamoksen toimintaan.
Hankkeessa kehitetyt hyvät käytännöt saivat mahdollisuuden leviämiseen. Joustava nuoren ohjautuminen palveluun mahdollisti työn ja koulutuksen ulkopuolella olevan nuoren tavoittamisen sekä kiinnittymisen palveluun. Matalan kynnyksen palveluun ohjaudutaan parhaiten sieltä, missä nuoren senhetkinen tilanne tunnistetaan. Hankkeen sisällön tuotteistaminen toteutui aikataulussa. Hankkeelle budjetoitua palvelumuotoilua käytettiin ostopalveluna etsivän sosiaalityön mallintamiseen ja visuaalisen ilmeen luomiseen.
Tavoitteellisen työskentelyn tuloksena nuoret siirtyvät koulutukseen, työhön tai niihin valmentaviin toimiin, hankkeelle asetetut lyhytaikaiset tavoitteet täyttyivät. Hankkeen aikana 56 % lopettaneista nuorista siirtyi työhön, koulutukseen, työkokeiluun tai kuntouttavaan työtoimintaan.
Ohjaustulos kaikkien hankkeessa olevien (lopettaneet nuoret):
18 % tutkintoon johtava koulutus
14 % työ
6 % kuntouttava työtoiminta
2 % työkokeilu
1 % valmentava koulutus
1 % asevelvollisuus
1 % muutto
4 % muu (Lahden Klubitalo, muut: Avainssäätiön Poveria-ryhmä)
9 % sosiaalityö
6 % hoitotaho
12 % keskeytti itse (nuori on kadonnut, tai keskeyttäminen ei ole muuten johtanut sovitusti kiinnittymiseen muualle)
26 % Vamos Ura ESR uravalmennus tai Vamos Mindset (hallituksen kärkihanke Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan).
Mikäli lasketaan ohjaustulos lopettaneista nuorista on se 60 %, vuodelta 2016, ja 56 % vuodelta 2017. 26 % hankkeessa aloittaneista nuorista jatkaa vielä Vamoksen muissa hankkeissa. Nuorten keskimääräinen valmennussuhde oli 7 kuukautta.
Tavoitetun kohderyhmän kanssa työskentelyllä saatiin tavoiteltua vaikutusta aikaan. Matalan kynnyksen työllistymisen edistäminen toteutui etsimällä nuorelle omia vahvuuksia ja mielenkiinnonkohteita tukeva harjoittelu tai työpaikka ja tekemällä ennakkoluulottomasti yhteistyötä nuoren kanssa tarvittavien työhakuun liittyvien taitojen saavuttamiseksi. Matalan kynnyksen työllistymisen edistämiseksi toteutettiin yritysvierailuja sekä Elävä ammattikirjasto syksyllä 2016 ja keväällä 2017. Työantajalle tarjottiin jalkautuvaa matalan kynnyksen tukea vaikeasti työllistyvien nuorten työllistymisen mahdollistamiseksi. Suurin osa työllistyneistä nuorista työllistyi avoimille työmarkkinoille, johtuen siitä että nuorten valmiudet ja työelämätaidot kasvoivat, ja nuorten kanssa tehtiin yksilöllisesti ja systemaattisesti töitä työpaikan saamikseksi. Työtä saa, vaikka edellisestä työkokemuksesta olisi kulunut aikaa, tai sitä ei juuri ole, ja lähtötilanne hankkeessa aloittaessa ennusti muuta.
Hankkeen tavoitteena oli vapaaehtoistyön integrointi yhteiseen palvelualustaan aikuissosiaaalityön kanssa. Vapaaehtoistyö oli tärkeä osa Vamos Lahden toimintaa ja nuorille tarjottavia mahdollisuuksia. Vapaaehtoistyötä tehtiin Mainio Vireen palvelutalossa ja Lahti 2017 organisaatiossa hiihdon mm-kisojen aikaan. Keskeistä on tarjota eritasoisia mahdollisuuksia ja vertaisryhmän tuki osallistumiseen.