Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20681

Hankkeen nimi: Kiertotalouden ja uusien toimintamuotojen kehittäminen

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2016 ja päättyy 31.10.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Yritetään yhdessä ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 1445974-4

Jakeluosoite: Sorvarintie 18

Puhelinnumero: 0440340013

Postinumero: 90530

Postitoimipaikka: Oulu 50

WWW-osoite: http://www.kestavankehityksenkeskus.net

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: VAARANIEMI SEPPO OLAVI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: taloudenhoitaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: torppa03(at)gmail.com

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0440340013

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisen edistäminen. Tavoitteeseen pyritään kehittämällä kiertotaloutta ja luomalla uusia toimintamalleja.

Kiertotalouden kehittäminen
Tähän asti keskuksessamme kerätty hyötyjäte on pääosiltaan toimitettu eteenpäin sellaisenaan. Hankkeen aikana tilanne tullaan korjaamaan siten, että kerätyistä hyötyjätteistä tullaan valmistamaan uusia tuotteita.
Esimerkkejä
1. Kaikki tuotettu kompostilanta tullaan käyttämään itse. Siitä kasvatetaan omissa kasvihuoneissa kurkkuja, tomaatteja, paprikoita, chiliä jne. Lisäksi kasvatetaan taimia myyntiä varten.
2. Keskukseemme tulleista polkupyöristä suurin osa on mennyt suoraan metalliromuksi. Jatkossa kaikki pyörät puretaan osiin ja toimivat osat hyödynnetään. Näistä tullaan rakentamaan monenlaisia kierrätyspyöriä, erilaisia kärryjä jne. Osia tulee niin paljon, että osa niistä voidaan myös myydä. Kokeilutoiminta on jo aloitettu.
3. Metalliromua ei enää toimiteta sellaisenaan eteenpäin, vaan metallit lajitellaan ja niistä tehdään erilaisia tuotteita. Tällaisia ovat savustuspöntöt, kynttilänjalat jne. Kokeilutoiminta on jo aloitettu.
Tällä tavalla pystymme tulevaisuudessa tarjoamaan kohderyhmälle noin 20 uutta työpaikkaa vuositasolla.

Uusien toimintamuotojen kehittäminen
Mediapaja
Pajan tarkoituksena on antaa nuorille sellaisia taitoja, joita vaaditaan multimedia työskentelyssä. Tällaisia ovat kuvaaminen, kuvien käsittely, videoiden teko, tekstin tuottaminen jne. Mediapajan rakentaminen on jo aloitettu.
Vasanaron tila
Tila sijaitsee Oulun kaupunkiin kuuluvassa Pikkaralan kaupunginosassa Oulujoen varrella. Tila antaa erinomaiset mahdollisuudet luonnonmukaiseen viljelyyn ja erilaisten kokeilujen toteuttamiseen kuten kateviljely, lämpöpenkit jne.
Oulujoki antaa lisäksi mahdollisuuden opiskella luontomatkailuun liittyviä taitoja kuten kanoottien ja veneiden käyttö, kalastaminen, tulisijojen hoito jne.
Tavoitteena on se, että Oulujoella liikkujat voivat tulla sinne valmistamaan gurmeeaterian. Ateria voi muodostua savukalasta, tomaateista, perunoista, kurkuista jne.
Tulevaisuudessa tällaiset pienet tilat voivat olla jopa Oulun matkailuvaltti. Oululla on todennäköisesti enemmän rantoja kuin millään muulla kaupungilla maapallolla. Nyt nämä rannat ovat risukkoisina joutomaina.
Vasanaron tilalla on jo viljelyyn tarvittava alue raivattu ja siitä on kannot ja risut poistettu. Hankkeen alkaessa päästään heti viljelemään. Tilalla hankitaan niitä tietoja ja taitoja, joita tarvitaan tulevassa Hietasaari-hankkeessa. Hietasaareen tulee lisäksi eläinten hoito ja niiden avulla merenrantojen siistiminen.
Pitkällä aikavälillä (3-5 vuotta) saatamme pystyä tarjoamaan jopa 100 uutta työpaikkaa kohderyhmälle.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat pitkäaikaistyöttömät; erityinen painoarvo tulee olemaan vaikeasti työllistyvät pitkäaikaistyöttömät, nuoret, maahanmuuttujat, vankilataustan omaavat jne. Lisäksi kohderyhmänä tulevat olemaan erilaiset yritykset, erityisesti pienyritykset. Lisäksi kohderyhmänä ovat koko EU-alueen kolmannen sektorin järjestöt.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohdeyhmät ovat yritykset, kunnat ja muut kolmannen sektorit järjestöt. Nämä kaikki hyötyvät hankkeen tuloksista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 569 359

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 566 693

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 640 530

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 635 412

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 44

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 122

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 314

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintamuotoja on kehitetty niin, että sukupuolinäkökulma tulee huomioitua. Toiminta-analyysimme tarkoittaa sitä, että työntekijävalinnat ja ohjaajavalinnat tehdään niin, että sukupuoli näkökulma huomioidaan. Lisäksi pyritään rajoja rikkomaan siten, että perinteisiin miesten töihin otetaan myös naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Pajatoimintoja on kehitetty niin, että sekä miehet että naiset löytävät oman paikkansa. Keskuksessa tällä hetkellä työskentelevien naisten kanssa on keskusteltu siitä. millainen toiminta houkuttelee naisia. Tällaisten toimintamuotojen kehittely on jo aloitettu.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Syrjäytymisen ehkäisemistä ei voida tehdä ilman, että edistetään samalla myös sukupuolten tasaarvoa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 10
Kiertotalous on ainoa kestävä talous. Tätä on painotettu.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 10 10
Kaupunkiviljely, kompostointi jne. ovat tehokkaita, kun pyritään ilmastonmuutoksen riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 10 10
Kaikessa viljelyssä käytetään kompostilantaa, jolloin pieneliöille tulee paremmat mahdollisuudet toimia. Esimerkiksi lämpöpenkki tuottaa niin paljon tunkiolieroja, että myös linnut voivat niitä hyödyntää. Rytteikköjen puhdistaminen antaa tilaa esimerkiksi perhosille.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 10 10
Toiminta on tehty sellaiseksi, että edellä mainitut asiat on huomioitu.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 10 10
Yhdistys on mukana Hietasaaren kehittämisessä. Osa Hietasaaresta on mukana Natura 2000-ohjelmassa. Kehitystyössä on otettu Natura 2000-ohjelma huomioon.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 10
Edellä on kuvattu Kestävän Kehityksen Keskusta. Keskus on rakennettu jätteistä ja jätteistä saaduilla rahoilla.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 10 10
Kestävän Kehityksen Keskus tuottaa mm. polttopuita. Lämmitys hoidetaan hukkalämmöllä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Monet yhteistyössä olevat yritykset ovat kehittäneet toimintojaan kestävämpään suuntaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Resursseihin nähden yhdistys on ollut Oulussa edellä kävijä palveluiden ja tuotteiden kehittäjänä.
Liikkuminen ja logistiikka 6 6
Logistiikkaa on kehitetty, mutta työtä vielä riittää.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Syrjäytymisen ehkäiseminen edistää hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Tasarvon edistämisessä on edistytty, mutta työtä riittää vielä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Kestävän Kehityksen Keskuksessa on esimerkiksi nollatoleranssi rasismilla, kantasuomalaiset ja muista kulttuureista tulleet työskentelevät yhdessä.Lisäksi eri työryhmissä on mukana eri ikäisiä ja eri sukupuolta olevia.
Kulttuuriympäristö 10 10
Yhdistyksen toiminta on kokonaisuudessaan kulttuuriympäristön säilyttämistä.
Ympäristöosaaminen 10 10
Vuosikymmenien aikana "kylähullusta" yhdistyksestä on kehittynyt arvostettu ympäristöasiantuntija.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kiertotalouden ja uusien toimintamuotojen kehittäminen -hankkeen tavoitteena oli nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisen edistäminen. Tavoitteeseen pyrittiin kehittämällä kiertotaloutta ja luomalla uusia toimintamalleja.

Hankkeeseen osallistui 2016-2019 279 henkilöä täsmäkoulutuksiin, palkkatukitöihin ja työkokeiluun. Hankkeen osallistujista 35 % oli naisia ja 65 % miehiä. Hanke työllisti 2016-2019 yhteensä 174 kansallisella - ja ESR-rinnakkaishankkeen palkkatuella. ESR-rinnakkaishankkeen palkkatukihenkilömäärä on 62 ja työkokeilijoita 70. Työntekijöiden palkkatukijakso kesti keskimäärin 12 kk. Oppisopimusopiskelijoita on ollut hankkeen aikana viheralalla kaksi ja artesaaniompelimoalalla yksi. Hankkeen aikana projektityöntekijöitä on työllistetty yhteensä 10 henkilöä.

Osallistujista neljä suoritti tutkinnon tai ammattipätevyyden hankkeen aikana. Yksi puutarhuri valmistui oppisopimuskoulutuksella. Viheralan- ja puualan perustutkintojen sekä ympäristöalueiden hoitotutkinnon osia on toteutettu hankkeen aikana keskuksella.
Hankkeen aikana kohderyhmälle on järjestetty seuraavia täsmäkoulutuksia: työturvallisuus-, tulityö-, tieturva-, ensiapu-, BE- ja traktorikortti sekä hygieniapassi, anniskelupassi, gluteiinittomuus keittiössä ja mediaohjelmistot. Kaikkiaan lähiopetuspäiviä toteutui 545, joka sisältää sekä täsmäkoulutukset että keskuksella tehdyt oppisopimusopetuspäivät (tavoite oli 800 lähiopetuspäivää). Lisäksi keskuksen pajoilla on mestari-kisälli työopetusta ja oppimista tapahtunut paljon päivittäin kolmen vuoden aikana -tätä on vaikea mitata.

Osallistujien lopettaessa hankkeesta 2016-2019 heistä 9 % oli työttömiä, 35 % on ryhtynyt työnhakuun, 29 % jatkoi opiskeluja, 4 % oli työelämän ulkopuolella (eläke, kuolema, Rise), 23 % on jatkanut töihin (työ- tai palkkatukityö) tai oppisopimuskoulutukseen.
Jätteiden lajittelun kehittämistä kierrätystuotteiksi on hankkeen aikana tehty. Esimerkiksi metalliromua on lajiteltu ja romusta on valmistettu frisbeegolfkoreja, autonrengasgrillejä ja polkupyörän hammasrattaista kelloja. Pyöräosien purkaminen ja kierrätystoiminta on aloitettu. Keskus tekee yritysyhteistyötä esimerkiksi maarakennusyrittäjien, viherrakentajien ja kiinteistöhuoltoyrittäjien kanssa. Ompelimossa aloitettiin uutena työtehtävänä pesulan ja kalatehtaan työvaatteiden korjausompelu sekä valmistetaan asuntovaunuyritykselle ikkunapeitteitä. Mediapaja kunnosti hankkeen aikana yliopistolta käytöstä poistettuja tietokoneita. Hankkeen aikana perustettiin lähikaupan hyötyruokaa hyödyntävä ekologinen lounaskahvila Omakuppi. Työntekijämme kierrättivät Korvensuoran koulun irtaimiston ja suurin osa kalusteista ja koneista saatiin keskukselle hyötykäyttöön.

Hankkeen aikana keskuksellamme aloitettiin matojen kasvatus ja yhteistyö kalastusyhdistysten kanssa. Keskuksen biojätteen kiertokulkua on kehitetty ja keskuksen polttopuiden kuivaaminen aloitettiin kompostilämmityksen avulla hankkeen aikana.
Kaupunkiviljelyn suosio on hankkeen aikana Oulun seudulla kasvanut ja viljelytoiminta kehittynyt. Oulun kaupungin puistotoimen kanssa yhteistyössä toteutimme suuren suosion saaneet 100 kaupunkiviljelylaatikkoa neljään eri puistoon. Viljelylaatikoiden viljelykuntoon laittaminen ja laatikoiden talvikuntoon valmistelun toteuttaa Kestävän kehityksen keskus vuosittain.
Mediapaja tuotti monipuolisesti erilaisia audiovisuaalisia materiaaleja keskukselle ja kunnosti hankkeen aikana yliopiston tietokoneita.

Vasanaron tilalla on kehitetty lämpöpenkkiviljelyä, istutettu omenapuita ja uusittu grilli. Työntekijät ovat opetelleet tilalla puunkaatoa, pelloksi raivausta ja luomuviljelyä (istutus, hoitaminen ja sadon korjuu).

Hankkeen aikana on luotu kansainvälisiä suhteita Luulajaan ja EU:n kansainvälisellä kumppanihaulla myös Bulgariaan. Hankkeen aikana on keväisin järjestetty keskuksella kaupunkiviljely- ja taimenvaihtopäivä ja joulun tienoilla joulutapahtuma.
Hankkeen aikana Oulun kaupunki on kiinnostunut luonnonhoitotoiminnastamme ja työllistänyt työntekijöitämme myös Oulun seudun retkeilyreitistöjen kunnostustöillä. Luonnon maisemahoitotyöt ovat edistäneet lämpökompostorin innovointia ja toteuttamista. Kestävän kehityksen keskuksella on tehty kokeiluja kompostoinnista, jossa hyödynnetään järviruokoa, puutarhajätettä, keittiöjätettä, hevosenlantaa ja matoja. Hietasaaren Jähtikujan asiat etenivät kaupungin kanssa hankkeen aikana hitaasti kaavamuutostilanteen takia, saimme syksyllä 2019 tontille vuokrasopimuksen.