Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20683

Hankkeen nimi: STEP ON

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2016 ja päättyy 31.3.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 1007629-5

Jakeluosoite: PL 75 (Koulukatu 41)

Puhelinnumero: 020 124 5000

Postinumero: 60101

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite: http://www.sedu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kurunsaari Marja-Terttu

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: innovaatiopäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marja-terttu.kurunsaari(at)sedu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408680814

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kaks',
Kättä työpaja ry, 1470734-9
Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, 2071277-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

STEP ON -hanke on Seinäjoen koulutuskuntayhtymän hallinnoima hanke, jossa osatoteuttajina ovat Kaks'Kättä-työpaja ry ja Kuntayhtymä Kaksineuvoinen.

KOHDERYHMÄT:
Kohderyhmänä ovat EP:n toisen asteen oppilaitosten opiskelijat, jotka ovat keskeyttämässä opintonsa, tai joilla on haasteita opintojen suorittamisessa (erityisen tuen tarve, motivaatio-ongelmat, elämänhallinnan ongelmat, sosiaalisten tilanteiden pelko, mielenterveysongelmat) sekä erilaiset oppijat, joilla on vaikeuksia löytää työssäoppimispaikkaa tai vaikeuksia työllistyä ammattiin valmistumisen jälkeen.

Kohderyhmänä ovat myös TE-toimiston, sosiaalitoimen ja psykiatristen terveyspalvelujen kautta työpajoille tulevat asiakkaat, jotka voivat työpajajakson aikana kerryttää/päivittää osaamistaan ja sen jälkeen hakeutua koulutukseen tai työelämään. Hankkeen kohderyhmänä ovat myös maahanmuuttajat.

Välillisenä kohderyhmänä ovat kaikki EP:n alueen työpaikat, jotka tarjoavat nuorille ja valmentautujille työssäoppimispaikkoja ja työpaikkoja sekä osallistuvat osaltaan oppilaitos-työpaja-yritysyhteistyön kehittämiseen EP:n alueella. Lisäksi välillisenä kohderyhmänä ovat oppilaitosten ja työpajojen henkilökunta, jotka osallistuvat hankkeen kehittämistoimiin, hyödyntävät hankkeessa luotavia toimintamalleja ja -tapoja.


I. HANKKEEN TAVOITTEENA ON KEHITTÄÄ OPISKELIJOIDEN JA VALMENTAUTUJIEN VALMIUKSIA TOIMIA DIGIYMPÄRISTÖISSÄ NIIN OPINNOISSA, TYÖNHAUSSA KUIN TYÖELÄMÄSSÄ
Toimenpiteet:
1.Valmennetaan työpajan asiakkaista digiohjaajia, joiden tehtävänä on mm. ohjata ja opastaa työpajan muita asiakkaita hyödyntämään ja käyttämään sähköisiä palveluita, toimimaan ohjaajina uusille työpajan asiakkaille ja auttaa tarvittaessa työpajan työntekijöitä. Digiohjaajat valitaan työpajalla mukaan halukkuusperiaatteella ja heidät perehdytetään tehtävään.
2.Laaditaan selkokielisistä ohjeistusta helpottamaan ja tehostamaan sähköisten palveluiden käyttöä ja avataan ns. virkakieltä. Erityisesti nuoret, erilaiset oppijat ja maahanmuuttajat tulevat hyötymään tästä. Hyödynnetään muissa hankkeissa laadittuja selkokielisiä ohjeita.
3.Ohjataan ja opastetaan kohderyhmää (opiskelijat ja työpajan asiakkaat) luomaan oma sähköinen portfolio ja/tai CV, jota he hyödyntävät työnhaussa. Tämän mahdollistamiseksi luodaan sähköisiin sovelluksiin selkokieliset ohjeet, joissa käytetään havaintomateriaalina myös kuvia ja videoklippejä. Luotuja portfolioita hyödynnetään työnhaussa, ja kerätään hakijoilta ja työnantajilta palautetta niiden merkityksestä työnhaussa.
4.Luodaan sähköisille oppimisalustoille verkkokursseja ja hyödynnetään niitä työpajalla ja työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa. Tällöin itseopiskelu ja opiskelun ohjaaminen mahdollistuu ajasta ja paikasta riippumattomaksi
5.Harjoitellaan sähköisten verkkopalvelujen käyttöä opettajien ja oppilaitoksen ulkopuolisissa oppimisympäristöissä toimivien opiskelijoiden sekä työpajan henkilöstön välisessä yhteydenpidossa.
6.Järjestetään opiskelijoille ja työpajojen asiakkaille digivalmiuksia lisääviä digipajoja, joihin voi osallistua myös oppilaitosten ja työpajojen henkilökunta.

II. HANKKEEN TAVOITTEENA ON OPPILAITOSTEN JA TYÖPAJOJEN YHTEISTYÖNÄ EDISTÄÄ NUORTEN JA AIKUISTEN TYÖLLISTYMISTÄ TARJOAMALLA HEILLE AVOIMIA OPPIMISYMPÄRISTÖJÄ, JOTKA TUNNISTETAAN JA TUNNUSTETAAN OSAKSI TUTKINTOJEN JA KOULUTUKSEN PERUSTEITA.
Toimenpiteet:
1.Laajennetaan opinnollistamista uusiin tutkintoihin ja uusille työpajoille.
2.Lisätään yhteistyötä työpajojen ja Valma-koulutuksen välillä
3.Ohjataan työpajan asiakkaita työpajalta ammatillisiin opintoihin ja opiskelijoita toisen asteen ammatillisista opinnoista työpajalle

III. HANKKEEN TAVOITTEENA ON TUKEA NUORTEN JA AIKUISTEN SIIRTYMISTÄ TYÖELÄMÄÄN
Toimenpiteet:
1.Kehitetään uudenlaista mallia, jossa asiakas saatetaan työelämään pajajakson aikana tai heti sen jälkeen. Pyritään siihen, että työpajalla olevan asiakkaan jaksosta osa toteutuu yrityksessä/työpaikalla (esim. opiskelijalla: 1kk työpajalla, 1kk osin työpajalla ja osin yrityksessä ja 1kk kokonaan yrityksessä; Työkokeilussa / palkkatuetussa työsuhteessa olevalla: 3kk työpajalla ja 3kk yrityksessä.)
2.Pilotoinnin pohjalta luodaan asiakaslähtöinen toimintamalli, joka mahdollistaa joustavan siirtymisen työelämään. Projektityöntekijä tukee yrittäjää käytännön asioissa niin, että työllistämisen kynnys tulee mahdollisimman matalaksi. Näitä ovat esim. neuvonta palkkatuen hakemisessa ja maksatusajoissa. Projektityöntekijä tuo lisäohjausresurssia yritykseen eli ohjaa nuorta työpaikalla etenkin jakson alkuvaiheessa.
3.Etsitään työpaikkoja, joissa erityistä tukea tarvitseva nuori voi olla työssäoppimassa/ työssäoppimiseen valmentautumisessa / työkokeilujaksolla ja opinnollistetaan niitä. Kerätään palautetta yrityksiltä ja to-opiskelijoilta työssäoppimisen sisältöihin ja toteutukseen liittyen.

TULOKSET

Hankkeen tuloksena nuorten ja aikuisten digiosaaminen lisääntyy ja työllistymismahdollisuudet paranevat. Lisäksi hankkeeseen mukaan tulevat yritykset ovat selvillä opetussuunnitelmien vaatimuksista ja tavoitteista ja osaavat paremmin ohjata nuorta työssäoppimisen jaksolla.

Hankkeen tuloksena syntyy
• Toimintamalli: polku työpajalta yritykseen tai oppilaitoksesta yritykseen, jossa osa nuoren työpajajaksosta toteutuu yrityksessä/ opiskelija sijoittuu yritykseen.
• Toimintamalli: Työpajalta joustavasti oppilaitokseen
• Toimintamalli: Valma-koulutuksesta työpajalle, jossa ensin Valma-opintoja ja sitten vähitellen ammatillisia opintoja ja sieltä joustavasti ammatilliseen oppilaitokseen
• opinnollistettuja työpaikkoja (työpaikkakuvaukset)
• tietoa yrityksistä, jotka haluavat olla mukana sosiaalisessa työllistämisessä ja vastaavasti rekisteri yrityksistä, jotka tarjoavat työssäoppimispaikkoja opiskelijoille
• erillinen 5 osaamispisteen laajuinen työpajaopintojen opintokokonaisuus
• yhteisiä tutkinnon osia on opinnollistettu työpajaympäristöön
• verkko-opetusmateriaalia yhteisiin tutkinnon osiin
• selkokielistä tukimateriaalia verkkopalveluihin liittyen
•sähköisen portfolion käyttöön liittyvä selkokielinen ohjeistus

Lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia:
• koulutuksen keskeyttäminen vähenee ja ihmiset voivat henkisesti paremmin
• koulumyönteisyys kasvaa, kun on mahdollista suorittaa tutkintoja yksilöllisesti erilaisissa oppimisympäristöissä itselle sopivalla tavalla
• nuorten syrjäytyminen vähenee
• yhteiskunnan verorahat säästyvät, kun sosiaaliturvamenot pienenevät
• työttömyys vähenee alueella
• yritykset saavat motivoitunutta ja sitoutunutta työvoimaa

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat EP:n toisen asteen oppilaitosten opiskelijat, jotka ovat keskeyttämässä opintonsa, tai joilla on haasteita opintojen suorittamisessa (erityisen tuen tarve, motivaatio-ongelmat, elämänhallinnan ongelmat, sosiaalisten tilanteiden pelko, mielenterveysongelmat) sekä erilaiset oppijat, joilla on vaikeuksia löytää työssäoppimispaikkaa tai vaikeuksia työllistyä ammattiin valmistumisen jälkeen.

Kohderyhmänä ovat myös TE-toimiston, sosiaalitoimen ja psykiatristen terveyspalvelujen kautta työpajoille tulevat asiakkaat, jotka voivat työpajajakson aikana kerryttää/päivittää osaamistaan ja sen jälkeen hakeutua koulutukseen tai työelämään.

Hankkeen kohderyhmänä ovat myös maahanmuuttajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Projektin välillisenä kohderyhmänä on oppilaitosten ja työpajojen henkilökunta, jotka osallistuvat hankkeessa toteutettaviin koulutuksiin ja kehittämistoimiin sekä hyödyntävät hankkeessa luotavia toimintamalleja ja -tapoja.

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat yritykset ja työpaikat, jotka tarjoavat nuorille ja valmentautujille työssäoppimispaikkoja ja työpaikkoja sekä osallistuvat osaltaan oppilaitos-työpaja-yritysyhteistyön kehittämiseen.

Välillisenä kohderyhmänä ovat myös muut alueen ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja nuorten kanssa tekemisissä olevat yhteistyötahot, joille välitetään hankkeessa luotuja hyviä käytänteitä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 464 595

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 415 097

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 612 849

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 556 755

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Seinäjoen, Järviseudun

Kunnat: Teuva, Karijoki, Kauhajoki, Alajärvi, Soini, Kurikka, Lappajärvi, Seinäjoki, Kauhava, Lapua, Ähtäri, Vimpeli, Ilmajoki, Isojoki, Evijärvi, Alavus, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 28

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 28

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 210

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanketta valmisteltaessa on tarkasteltu erityistä tukea tarvitsevia ja eronneita opiskelijoita nais- ja miesnäkökulmasta. Toimintaympäristöanalyysin pohjalta voidaan todeta, että ammatillisista opinnoista eroaa enemmän miehiä kuin naisia samoin kuin erityistä tukea tarvitsevissa on enemmän miehiä kuin naisia. Ely-keskuksen vuoden 2015 kuukausittaisten työllisyyskatsauksien mukaan EP:n alueella on työttömänä enemmän miehiä kuin naisia. Hankkeen kohderyhmänä tulee siis olemaan enemmän miehiä kuin naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kaikissa toimenpiteissä toimitaan sukupuolisensitiivisesti siten, että naisilla ja miehillä on yhtäläiset mahdollisuudet kehittää omaa osaamistaan sekä oppilaitoksessa, työpajoilla ja työpaikoissa. Toimenpiteet suunnitellaan siten, ne tukevat joustavia siirtymiä oppilaitoksesta työpajalle ja päinvastoin. Hankkeessa järjestetään koulutusvalintoihin liittyvää ohjausta ja tuetaan koulutukseen pääsyä eri aloille sukupuolesta riippumatta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvoa edistetään huomioimalla opettajien ja työpajan työnkeijöiden työotteessa naisten ja miesten koulutukseen pääsyn ja siirtymien yhdenvertaisuutta sekä tarjoamalla nuorten tarpeen mukaista ohjausta koulutuksessa ja työpajalla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 3
Hankkeessa käytetään luonnonvaroja säästäviä verkkoympäristöjä ja luodaan opetusmateriaalia sähköisille verkko-opetus alustoille.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 5
Digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen esim. opiskelussa ja viranomaisasioinnissa vähentää huomattavasti ilmastoa rasittavia päästöjä, kun ei tarvitse aina lähteä autolla matkaan asioita hoitamaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 2
Sähköisten palveluiden käytön osaaminen ja laajeneminen sekä mahdollisuus opintojen suorittamiseen hyväksikäyttäen sähköisiä oppimisalustoja vaikuttavat vähentävästi maantieliikenteen ilmastoa ja pohjavesiä rasittaviin päästöihin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta Natura 2000 - ohjelman alueisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 7
Hankkeessa tehostetaan digitaalisten mahdollisuuksien käyttämistä, joka vähentää esim. syntyvää paperimäärää ja tehostaa paikasta riippumatonta opiskelua ja vähentää kulkemista eri viranomaisissa kun asian voi hoitaa sähköisesti. Työpajoilla ja oppilaitoksessa pyritään kierrättämään ja käyttämään kestäviä materiaaleja ja välttämään turhaa tulostamista.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole merkitystä uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Työelämältä saadun palautteen avulla voidaan kehittää koulutusta ja saada työmarkkinoille paremmin työmarkkinoiden tarpeita vastaavaa työvoimaa. Mahdollistamalla uudenlaiset oppimisympäristöt opiskelijat valmistuvat tavoiteajassa tai aikaisemmin työelämään, mikä tukee paikallista elinkeinoelämää.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Hanke tuottaa uusia toimintamalleja opiskella erilaisissa oppimisympäristöissä hyödyntäen erilaisia oppimisalustoja. Nuorten opintojen keskeyttäminen vähenee ja työpajan asiakas voi kerryttää jo työpajalla ollessaan opintoja, jotka voidaan myöhemmin tunnistaa ja tunnustaa osaksi ammatillisia opintoja.
Liikkuminen ja logistiikka 7 7
Hanke edistää mahdollisuuksia saavuttaa palveluita ajasta ja paikasta riippumatta. Kulkuyhteydet ja asuinpaikkakunta eivät ole enää este saada palvelua tai opiskella haluamaansa alaa. Viestinnässä käytetään sähköisiä välineitä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke auttaa ehkäisemään syrjäytymistä ja lisää yhdenvertaisuutta ja koulutuksen saatavuutta kehittämällä toimia opiskella erilaisissa oppimisympäristöissä, eri tekniikoilla ajasta ja paikasta riippumatta. Työllistymisen eri mallit tukevat yhteiskuntaan kiinnittymistä ja tasa-arvoisuutta.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet esimerkiksi opiskella, koska opiskelu ei ole sidottu aikaan tai tiettyyn paikkaan. Lisäksi selkokielinen ohjeistus hyödyttää erityisesti erilaisia oppijoita ja maahanmuuttajia ja auttaa heitä kiinnittymään yhteiskuntaan. Heikossa asemassa olevien henkilöiden asemaa parannetaan koulutuksen kautta. Sukupuolten tasa-arvoa pyritään parantamaan sekä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisella että erityistoimilla tasa-arvon esteiden poistamiseksi (esimerkiksi koulutusvalintoihin liittyvä ohjaus ja pääsyn tukeminen eri aloille sukupuolesta riippumatta).
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 4
Sähköisten palveluiden käytön osaaminen mahdollistaa mm. koulutuspalveluiden saatavuuden kaikille. Ohjauksellisen työotteen kautta tuetaan työpajan henkilöstöä sekä opetusja ohjaushenkilöstöä vastaamaan monialaisen joukon koulutustarpeisiin.
Kulttuuriympäristö 2 2
Hankkeen toiminta tukee yhteisöllisyyttä.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei ole suoraianista vaikutusta ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

STEP ON hankkeen päätoteuttajana toimi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu ja osatoteuttajina Kaks`Kättä työpaja ry ja Kuntayhtymä Kaksineuvoinen työpaja Junki.

Hanketyössä keskityttiin 1) kehittämään opiskelijoiden ja työpajan valmentautujien valmiuksia toimia digiympäristöissä opinnoissa, työnhaussa ja työelämässä 2) edistämään nuorten ja aikuisten työllistymistä tarjoamalla heille uusia oppimisympäristöjä, jotka tunnistetaan ja tunnustetaan osaksi tutkintojen perusteita sekä 3) tukemaan nuorten ja aikuisten siirtymistä työelämään.

DIGIYMPÄRISTÖSSÄ TOIMINTA: Hankkeessa valmennettiin työpajojen valmentautujista digiohjaajia, joiden tehtävänä oli ohjata työpajan muita asiakkaita hyödyntämään ja käyttämään erilaisia sähköisiä palveluita. Digiohjaajat tehtävään valittiin halukkuusperiaatteella. Digiohjaajat yhdessä projektityöntekijöiden kanssa ovat opastaneet valmentautujia mm. seuraavissa asioissa: sähköinen asiointi (TE-toimisto, työttömyyskassa, verotoimisto, KELA, yhteishaku, työnhaku), sähköpostin käyttö ja liitetiedostojen käsittely, tekstinkäsittely, Excelin käyttö, internetin käyttö, sähköinen työnhaku (rekrytointisivustot), CV:n tekeminen/päivittäminen, kuvankäsittely ja kuvan liittäminen, skannaaminen sekä älykännykän ja sen sovellusten käyttö. Käytännössä esiintyi tilanteita, joissa jouduttiin lähtemään liikkeelle tietokoneen käynnistämisestä. Hankkeen aikana työpajoilla lähdettiin kartoittamaan systemaattisesti uusien asiakkaiden digitaitoja jo alkuhaastattelun yhteydessä. Kolmen vuoden toiminta-aikana on työpajoilla tehty digitaitokartoituksia yhteensä 257 kappaletta ja digiohjaukseen on osallistunut 247 henkilöä. Sähköisten viranomaispalveluiden käytön osaamisen lisäksi korostuu nykypäivänä työnhaussa tarvittava digiosaaminen, kuten työnhakuvideon teko tai Instagramin hyödyntäminen portfoliona.
Oppilaitoksessa työnhaun digipajoja on järjestetty erityisesti kolmannen vuoden opiskelijoille, josta esimerkkinä Syksyllä 2017 toteutettiin STEP ON, Taitava-tulevaisuuden osaajat, Reformi haltuun, Työelämäosaajana ja Oskar & Osma hankkeiden yhteistyönä DeeJee koulutuskierros, jossa ohjattiin kolmannen vuoden opiskelijoita työnhaussa tarvittavien digitaitojen käyttöön. Koulutuskierroksen aikana tavoitettiin yhteensä 440 opiskelijaa. Hankkeessa on laadittu selkokielisiä ohjeita helpottamaan työnhaussa tarvittavien digitaitojen käyttämistä; Instagramin hyödyntäminen portfoliona, Office 365 OneNote sovelluksen käyttäminen ePortfoliona, selkokieliset ohjeet blogin tekemiseen, ohjeet ja video työnhakuvideon tekemiseen ja editointiin, sähköiset työnhaun verkkolomakkeet ja skypen käyttö.

ERILAISET OPPIMISYMPÄRISTÖT, OPINNOLLISTAMINEN: STEP ON hankkeessa on opinnollistettu Etelä-Pohjanmaan työpajojen työosastoja. Kaks`Kättä työpajalla: Seinäjoen Kierrätyskeskus, Ilmajoen Kierrätyskeskus, Kotipalvelu, Kiinteistöpalvelu, Kahvila Opus (Seinäjoen kirjastolla), Lukion kahvila Cafe Kantsu, Lounaskahvila Sapuska, Järjestötalon Lounaskahvila, Metallipaja, Puuosasto, Restaurointipaja, Rakennuspalvelu. Työpaja Junkin pesula, puu- ja metalliosastot, Paukun Pajan puuosasto ja Monitoimipaja, Paja66:n puuosasto ja kotiapu, Vipupajan puuosasto, Kurikan (sis. Jalasjärvi ja Jurva) nuorten työpajan puuosasto. Samalla toimintamallilla on näille kaikille työpajoille opinnollistettu yhteisistä tutkinnon osista äidinkieli ja matematiikka.

Opinnollistaminen tarkoittaa sitä, että kunkin alan perustutkinnon ammattitaitovaatimuksia verrataan työpajan osastojen työtehtäviin yhdessä alan opettajan kanssa ja kirjataan ylös, millä tavalla perustutkinnon ammattitaitovaatimukset toteutuvat käytännössä työpajalla tekemällä oppien. Opinnollistaminen ei muuta työpajojen perustehtävää tai toimintatapaa koulumaisemmaksi vaan lisää työpajoilla kertyvän ammatillisen osaamisen sisältöjä.

Työpajan tunnustamisen osaamista kerryttäväksi oppimisympäristöksi palvelee erityisesti niitä työpajan valmentautujia, joille on haasteellista kiinnittyä perinteisen opetuksen luokkaympäristöön. Tekemällä oppivat valmentautujat voivat kerryttää taitojaan ja osaamistaan työpajalla työn tekemisen kautta. Kun työpajalla valmentautuja huomaa oman osaamisensa ja taitojen kehittyneen ”ammattitaitovaatimusten mukaisesti” saattaa kynnys opiskelemaan lähtemisestä madaltua ja valmentautuja hakeutuu opiskelijaksi. Hankkeen osallistujista 30 on aloittanut opiskelun ja 5 on solminut oppisopimuksen.

OPPILAITOKSESTA TYÖPAJALLE OPPIMAAN: Työpajan oppimisympäristön tunnistaminen mahdollistaa opiskelijan ohjaamisen työpajalle suorittamaan tutkinnonosaa tai koko tutkinnon. Opiskelijalla, jolla on haasteita selviytyä opinnoistaan oppilaitoksessa, voidaan tarvittaessa ohjata työpajalle, kun työpajan oppimisympäristö on tunnistettu ja tunnustettu. Yhdessä opettajan ja työvalmentajan kanssa sovitaan opiskelijan kannalta tarkoituksenmukaisen pituisesta työpajajaksosta ja sen tavoitteista.

YRITYKSIEN OPINNOLLISTAMINEN: STEP ON hankkeessa opinnollistettiin yrityksiä seuraavilta aloilta; taloushallinto, metalli, logistiikka, ravintola- ja cateringala. Toimintaperiaate oli sama kuin työpajojen opinnollistamistyössä eli verrattiin millä tavoin yrityksessä tekemällä oppien saavutetaan tietyn tutkinnon ammattitaitovaatimukset. Tätä työtä varten rekrytoitiin eri alojen opettajia. Opinnollistamisen kautta oli mahdollisuus avata työelämälle opetussuunnitelmien kieltä ja lähentää työelämää ja oppilaitosta toisiinsa. Yritykset ovat paremmin selvillä opetussuunnitelmien vaatimuksista ja tavoitteista sekä osaavat ohjata nuorta työssäoppimisen jaksolla. Myös opiskelijoiden työllistymismahdollisuudet parantuvat. Vastaavasti oppilaitoksen opettajat ja työpajan henkilöstö saavat paremman käsityksen työelämän tämän hetken vaatimuksista ja osaavat ohjata opiskelijoitaja työpajan valmentautujia työelämän lähtökohdista käsin. Yhteistyö korostuu entistä enemmän, koska ammatillisen koulutuksen reformin myötä oppimista viedään yhä enemmän työpaikalla tapahtuvaksi. Tällöin molempien osapuolten tulee tuntea toisensa toimintaa.

OSAAMISTODISTUS: STEP ON hankkeessa on jatkettu Osaamistodistuksen systemaattista käyttöönottamista. Osaamistodistuksessa työpajan valmentautujan työpajalla hankittu osaaminen (tekemällä oppien) tulee näkyväksi ja sitä voidaan hyödyntää valmentautujan jatkopolulla työelämään tai koulutukseen hakeuduttaessa. Osaamistodistuksella on suuri merkitys ammatillisen itsetuntemuksen kehittymiselle ja se antaa rohkeutta tarttua vaativampiinkin haasteisiin. Työpajalla on esiintynyt tilanteita, joissa Osaamistodistus on ainoa todistus, jonka henkilö on elämänsä aikana saanut. Osaamistodistuksella on laajempaa yhteiskunnallistakin merkitystä esimerkiksi itsetunnon kannalta sellaiselle henkilölle, jolla on ollut opiskelu- ja työelämässä paljon epäonnistumisia ja keskeytyksiä. Osaamistodistus ei sisällä väylää minkään oppilaitoksen opiskelijaksi eikä se anna suoraa tutkintoa mihinkään ammattiin.
Osaamistodistuksen käyttö edellyttää työpajan oppimisympäristön tunnistamista ja tunnustamista tutkinnon perusteiden mukaisesti yhdessä alan opettajan kanssa. STEP ON hankkeen aikana on Osaamistodistuksia kirjoitettu Kaks`Kättä työpajalla 61 valmentautujalle. Osaamistodistuksen kirjoittaminen edellyttää riittävän tarkkaa ja todennettavissa olevaa osaamisen dokumentointia. Tähän on Kaks`Kättä työpajalla kehitetty Google Driveen rakennettu sähköinen oppimispäiväkirja, jonne jokaiselta osastolta kirjataan kerran viikossa asiat, joita valmentautuja on käynyt läpi, mitä oppinut ja tehnyt. Osaamistodistuksen allekirjoittaa työpajan osaston esimies eli työvalmentaja ja työpajan toimitusjohtaja. Allekirjoituksellaan he vastaavat Osaamistodistuksen totuudenmukaisuudesta ja antavat tarvittaessa lisätietoja.

PALKKATUELLA EDELLEEN SIJOITTAMINEN: Työpaja voi siirtää työpajalle palkkatuella palkatun henkilön työpanoksen toisen yrityksen käyttöön. Tämä tarkoittaa, että työ tehdään yrityksessä, mutta työsuhde on työpajaan. Työpanoksen siirtämisen avulla työntekijä pääsee näyttämään osaamistaan yrityksessä. Työnantaja taas voi riskittömästi selvittää työntekijän sopivuuden ko. työhön. Kun työntekijän sopivuus työtehtävään todentuu, voidaan edelleen sijoitus päättää ja työntekijä siirtyy työsopimuksella työnantajan palvelukseen. Vastaavasti työntekijä voi turvallisesti palata työpajalle, jos työsuhde ei jostain syystä toiminut.

YHTEENVETO: Koko hankeaikana on töihin sijoittunut 85 henkilöä. Näistä palkkatuella on sijoittunut töihin 30 hlöä (+ kansallisella palkkatuella 4 hlöä) ja suoraan töihin avoimille työmarkkinoille 55 hlöä, työkokeilusopimuksia on tehty 21 kpl, koulutuksessa on aloittanut 30 hlöä ja oppisopimuskoulutuksessa 5 henkilöä. Koulutuskokeiluja on tehty 1 henkilölle. Yrityskontakteja ml. yritysvierailut on koko hankeaikana ollut kaikkiaan 270.

STEP ON hankkeessa on koottu osallistuneiden henkilöiden onnistumistarinoita Kaks`Kättä työpajalta, työpaja Junkista ja Paukun Pajalta. Niiden avulla lukijalle avautuu paremmin kokonaistilanne; mistä on kunkin henkilön kanssa lähdetty liikkeelle ja mitä matkan varrella todellisuudessa on tapahtunut ennen kuin on löytynyt työpaikka, opiskelupaikka jne. Tarinat kertovat STEP ON hankkeen toimenpiteistä ja onnistumisesta käytännönläheisesti. Tarinat on julkaistu STEP ON www-sivulla.