Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20684

Hankkeen nimi: Teiniminnotalkoot

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2016 ja päättyy 31.5.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2094551-1

Jakeluosoite: PL 4000, 00079 Metropolia

Puhelinnumero: 09 7424 5000

Postinumero: 00180

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.metropolia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: HALONEN KATRI ELINA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: osaamisaluepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katri.halonen(at)metropolia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 362 6407

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, 0502454-6
Futuretournaments Oy (aputoiminimi: Innovaatiomestarit Oy), 2548300-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TeiniMINNOtalkoot-hankkeen tavoitteena on pilotoida ja juurruttaa ammattikorkeakouluihin sekä toisen asteen oppilaitoksiin yhteinen pedagoginen TeiniMINNOtalkoot -malli, joka hakee ratkaisuja:

1)Ammatillisen toisen ja korkea-asteen nivelvaiheen sujuvoittamiseen
2)Koulutuksen ja työelämän välisen nivelvaiheen sujuvoittamiseen


Erityisesti keskitytään toisen asteen opiskelijoihin, jotka ovat opintojensa loppuvaiheessa.

TeiniMINNOtalkoot -mallin ytimessä on ammatillisen toisen ja korkea-asteen oppilaitosten, nuorten sekä paikallisten yritysten muodostama yhteistyöverkosto. Näistä koostuvassa monialaisessa, moniasteisessa, aitoon työelämään sijoittuvassa pedagogisesti fasilitoidussa innovaatioprosessissa etsitään luovia ratkaisuja aitoihin työelämän ongelmiin ja kehitetään innovaatiopedagogiikkaa. Mallilla ennaltaehkäistään syrjäytymistä nivelvaiheissa työ- ja jatkokoulutuspolulta tukemalla yksilön (nuoren) työelämä- ja jatko-opiskeluvalmiuksien kompetensseja uudistuvien työelämätaitojen alueella, henkilökohtaisen verkoston ja osaamiskartan rakentumista sekä elämänhallinnan kysymyksiä. Samalla vahvistetaan ammatillisen toisen asteen ja korkea-asteen konkreettista yhteistyötä sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyötä.

Hankkeen Teiniminnotalkoot-mallin sekä siihen liittyvän innovaatiopedagogiikan kehittämisestä ja prosessien fasilitoinnista vastaavat hankekumppanioppilaitokset Metropolia ammattikorkeakoulu ja Espoon koulutuskuntayhtymä Omnia. Yritysten rajapinnoilla ja Teiniminnotalkoot-mallin kilpailullisen näkökulman kehittäjänä toimii kolmas hankekumppani Innovaatiomestarit Oy.

Hankkeessa toteutetaan kolme toimenpidettä:
1) Teiniminnotalkoot –malli, joka yhdistää aitoon yhteistyöhön toisen asteen ja ammatillisen korkea-asteen oppilaitokset, opiskelevat nuoret sekä yritykset. Mallissa nuoren kompetenssien rakentumista tuetaan pedagogisesti fasilitoidussa prosessissa.
2) Tutkimuksellinen yhteistyöfoorumi opettajille kehittämään, tutkimaan ja juurruttamaan innovaatiopedagogista osaamista osaksi opetuksen prosesseja laajemminkin sekä eri koulutusasteiden välistä yhteistyötä
3) Hankehallinto, yhteistyön koordinointi, arviointi sekä tiedonlevitys

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Teiniminnotalkoot -hankkeessa toteutetaan innovaatioprosesseja toisen asteen, ammatillisen korkea-asteen ja yritysten yhteistyönä. Prosessit perustuvat yritysten antamiin innovaatiohaasteisiin, joita nuoret opiskelijat ratkovat fasilitoidussa opetusprosessissa (kts. toimenpiteet).

Varsinainen kohderyhmä on alle 30-vuotiaat nuoriso- ja koulutustakuun piiriin valmistumisen myötä tulossa olevat ammatillisen toisen asteen loppuvaiheen opiskelijat. Opiskelijavalinnassa hankkeen toimenpiteisiin kiinnitetään mahdollisuuksien mukaan toisen asteen opiskelijoiden kohdalla huomiota poikiin sekä erityisryhmiin (esim. maahanmuuttajat), joiden riski syrjäytymiseen on tutkimusten mukaan suurempi (Myrskylä , 2012). Lisäksi valintavaiheessa opiskelijat haastatellaan ja valitaan osallistujiksi hankkeeseen henkilöitä, joilla nähdään haastattelussa olevan suurempi riski koulukeskeyttämiseen tai nivelvaiheessa tapahtuvaan pudokkuuteen.

Lisäksi varsinainen kohderyhmä ovat ammattikorkeakoulussa opiskelevat kulttuuri- ja hyvinvointialan opiskelijat. Kulttuuri- ja hyvinvointialat on valittu ammattikorkeakoulukumppaniksi, koska näillä aloilla on sekä tarvetta että osaamista pätkätöistä ja yrittäjämäisyydestä koostuvan osaamiskartan rakentamiseen. Täten voidaan tukea myös toisen asteen opiskelijoiden yksilöllisten osaamiskarttojen syntyä ja samalla tukea myös korkea-asteen valmistuvien työllisyyttä vahvistamalla heidän osaamiskarttojensa ja verkostojen rakentumista. Päätavoitteena on kuitenkin toisen asteen opiskelijoiden nivelvaiheiden tukeminen, jota joustaviin ja luoviin malleihin sopeutuvat kulttuuri- ja hyvinvointialat voivat tukea omalla osaamisellaan.

TeiniMINNOtalkoissa toteutettavien innovaatiohaasteiden piiriin otetaan 80 toisen asteen sekä 80 korkea-asteen opiskelijaa eli yhteensä 160 nuorta.

Välitön kohderyhmä ovat myös innovaatioprosesseihin osallistuvat ammatillisen toisen asteen ja korkea-asteen opettajat, joille hankkeen osana rakennetaan kollegiaalinen yhteistyöverkosto ja samalla he saavat uutta osaamista rakentaa innovaatiotavoitteista yhteistyötä alueen yritysten sekä eri asteisten oppilaitosten kanssa. Opettajia foorumiin osallistuu 6-12, josta osan muodostaa hankkeen innovaatiolehtorit. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat toisen asteen opinto-ohjaajat, joille järjestetään hankkeen puitteissa koulutusta mallin mahdollisuuksista eteenpäin opiskelijoille vietäväksi.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat lähialueen pk-yritykset tai muut organisaatiot, jotka antavat prosessiin innovaatiohaasteita ja saavat opiskelijaryhmiltä kehittäjäpanoksen haasteensa ratkaisemiseksi fasilitoidun TeiniMINNOtalkoot -prosessin avulla. Heidän roolinsa on tässä hankkeessa keskeinen pitkän tähtäimen tulosten saavuttamiseksi ja Innovaatiomestarit hankekumppanina toimii erityisesti tämän rajapinnan rakentamisen kehittäjänä ja tukena.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 267 087

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 250 540

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 363 419

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 340 734

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Vantaa, Espoo, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 166

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tutkimusten perusteella poikia uhkaa tyttöjä suurempi syrjäytymisuhka. Samoin on osoitettu että paras keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä on koulutus. (mm. Myrskylä, Pekka (2012) Hukassa – Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA Analyysi 19/2012. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta). Tämän vuoksi hankkeen kohderyhmän valinnassa huomioidaan poikien osuus. Myös koulutuksen piirissä olevien nuorten keskuudessa voidaan nähdä sukupuolten välisiä eroja kompetensseissa: pojilla on tyypillisesti teknisiä kompetensseja, mutta sosiaaliset kompetenssit heikompia (mm. TeiniMINNO -esiselvityshankkeen tulokset). Tässä hankkeessa tuetaan laajasti nuorten kompetenssien ja sitä kautta henkilökohtaisten osaamiskarttojen kehittymistä. Huomioimalla poikien osuus kohderyhmän valinnassa voidaan kehittää mm. edellä mainittuja sosiaalisia ja itsetuntemukseen liittyviä ominaisuuksia erityisesti pojilla. Hankkeessa kuitenkin huomioidaan kaikki osallistujat yksilöinä, mikä otetaan lähtökohdaksi kunkin osallistujan kompetenssien alkukartoituksessa ja hankkeen aikana tapahtuvassa kehittämisessä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kohderyhmävalinnassa otetaan huomioon koulutuksen mahdollisuudet syrjäytymisen ehkäisyssä sekä TeiniMINNO -esiselvityshankkeessa havaitut innovaatioita edistävät kompetenssit. Näin ollen hankkeen toimenpiteiden osallistujia valittaessa ensisija asetetaan sellaisille pojille, jotka oppilaanohjaajien mukaan tarvitsevat eniten rohkaisua oman ammatillisen osaamisensa esilletuomiseen, ryhmässä toimiseen ja oman tulevaisuutensa pohtimiseen. Kuitenkin hankkeen toimenpiteisiin osallistetaan myös tyttöjä sekä poikia muillakin perusteilla. Tärkeää on hankkeen alussa tehtävä haastattelu, jonka perusteella hankkeeseen osallistuvien tilannetta kartoitetaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on työllisyyden parantamisessa, koulutusasteiden välisessä monialaisessa yhteistyössä, koulukeskeyttämisen ehkäisyssä, koulutuksen ja työelämän vuoropuhelun lisäämisessä sekä innovaatiopedagogiikan kehittämisessä. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta välillisesti myös sitä kehitetään kohdistamalla toimenpiteitä erityisesti poikiin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Innovaatioprosesseissa tutkitaan mahdollisuuksien mukaan innovaatioiden puitteissa keinoja tuottaa innovaatioita luonnonvarojen kestävän kehityksen näkökulmasta (mm. digitaalisuuden hyödyntäminen). Toimenpiteissä mukana olevat opiskelijat oppivat huomioimaan luonnonvarojen kestävyyden tärkeyden osana innovaatioprosessia, kestävä kehitys on myös mainittu hankkeen kokonaistavoitteissa. Tämä ei kuitenkaan ole hankkeen toimenpiteiden keskiössä, vaan huomioidaan mahdollisuuksien mukaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Innovaatiohaasteet haetaan mahdollisuuksien mukaan lähiyrityksistä, mikä vähentää liikkumisen tarvetta ja tukee paikallispalveluiden kehittymistä eli yrityksen toimialasta riippuen mahdollisesti myös asiakkaiden liikkumisen vähentämistä. Innovaatiotoiminnassa ja sen pedagogisessa ohjaustyössä korostetaan mahdollisuuksien mukaan luontoarvoja ja sellaisia ratkaisuja yritysten ongelmiin, jotka vähentävät ilmaston kuormitusta ja käyttävät soveltuvin osin ekologisuutta yhtenä tuotteen tai palvelun myyntiargumenttina. Hankkeeseen mukaan otettavien yritysten osalta pyritään kiinnittämään huomiota kestävään kehitykseen myönteisesti suhtautuviin yrityksiin.Tämä ei kuitenkaan ole hankkeen toimenpiteiden keskiössä, vaan huomioidaan mahdollisuuksien mukaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Innovaatiotoiminnassa ja sen pedagogisessa ohjaustyössä korostetaan mahdollisuuksien mukaan luontoarvoja ja sellaisia ratkaisuja yritysten ongelmiin, jotka vähentävät ilmaston kuormitusta ja käyttävät soveltuvin osin ekologisuutta yhtenä tuotteen tai palvelun myyntiargumenttina. Kasvillisuudelle, eliöille tai luonnon monimuotoisuudelle vahingollisia innovaatioita vältetään.Tämä ei kuitenkaan ole hankkeen toimenpiteiden keskiössä, vaan huomioidaan mahdollisuuksien mukaan.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Innovaatiotoiminnassa ja sen pedagogisessa ohjaustyössä korostetaan mahdollisuuksien mukaan luontoarvoja ja sellaisia ratkaisuja yritysten ongelmiin, jotka vähentävät ilmaston kuormitusta ja käyttävät soveltuvin osin ekologisuutta esimerkiksi yhtenä tuotteen tai palvelun myyntiargumenttina, mikä yhdistää innovaatioprosessit myös ekologisesti innovatiiviseen ajatteluun. Innovaatiohaasteet haetaan mahdollisuuksien mukaan lähiyrityksistä, mikä vähentää liikkumisen tarvetta. Paikallispalveluita kehittämällä yrityksen toimialasta riippuen vähennetään mahdollisesti myös asiakkaiden liikkumisen tarvetta - palveluiden äärelle pääsee kävellen tai pyörällä. Tämä ei kuitenkaan ole hankkeen toimenpiteiden keskiössä, vaan huomioidaan mahdollisuuksien mukaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Natura 2000 alueiden rajoitukset ja myös mahdollisuudet huomioidaan yritysten tuote- ja palvelumuotoilussa sekä tuodaan esiin osana innovaatioiohaasteiden ratkaisua mahdollisuuksien mukaan. Tavoitteena on lisätä opiskelijoiden ymmärrystä ympäristöarvojen huomioinnista innovoinnissa. Tämä ei kuitenkaan ole hankkeen toimenpiteiden keskiössä, vaan huomioidaan mahdollisuuksien mukaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Innovaatioprosesseissa pyritään korostamaan mahdollisuuksien mukaan immateriaalisia lähtökohtia yritysten kasvukehitykseen kuin myös uudenlaisten keinojen, kuten jakamistalouden hyödyntämistä. Myös tutkimuksissa on todettu, että kuluttaja arvostaa ekologisuuteen, kierrättämiseen, jakamiseen ja immaterialistisuuteen perustuvia arvoja kulutusvalinnoissaan. Näin ollen on tärkeää, että opiskelijat oppivat huomioimaan materiaali- ja jätekysymykset osana kestävää innovaatioprosessia.Tämä ei kuitenkaan ole hankkeen toimenpiteiden keskiössä, vaan huomioidaan mahdollisuuksien mukaan.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Innovaatioprosesseissa pyritään korostamaan mahdollisuuksien mukaan immateriaalisia lähtökohtia yritysten kasvukehitykseen kuin myös uudenlaisten keinojen, kuten jakamistalouden hyödyntämistä. Myös tutkimuksissa on todettu, että kuluttaja arvostaa ekologisuuteen, kierrättämiseen, jakamiseen ja immaterialistisuuteen perustuvia arvoja kulutusvalinnoissaan. Näin ollen on tärkeää, että opiskelijat oppivat huomioimaan materiaali- ja jätekysymykset osana kestävää innovaatioprosessia.Tämä ei kuitenkaan ole hankkeen toimenpiteiden keskiössä, vaan huomioidaan mahdollisuuksien mukaan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 4
Innovaatioprojektit toteutetaan aidossa yhteistyössä mahdollisuuksien mukaan ennen kaikkea paikallisten lähiyritysten kanssa (mutta myös etäämpänä vaikuttavien yritysten). TeiniMINNO-esiselvityshankkeessa todettiin, että alueen innovaatiokyvykkyyttä on mahdollista kehittää, jos tiedetään kuinka innovaatioita on mahdollista tehdä systemaattisemmin. Siksi yrityksiä kannustetaan hankkeessa myös toimimaan verkostomaisesti keskenään ja siten vahvistamaan alueellisesti kestävää kehitystä. Prosessissa mukana olevien oppilaitosten perustehtävään kuuluu myös tukea paikallisen elinkeinorakenteen kehittymistä, mikä toteutuu myös tässä prosessissa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 1
Pedagogisen ohjauksen myötä innovaatioprosesseja pyritään ohjaamaan suuntaan, jossa kehitetään aineettomia tuotteita ja palveluita. Materiaalisissa innovaatioissa taas huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet. Aineettomien tuotteiden ja palvelujen innovointiin kannustetaan mahdollisuuksien mukaan mm. innovaatioprosessin kilpailuelementin kautta.Tämä ei kuitenkaan ole hankkeen toimenpiteiden keskiössä, vaan huomioidaan mahdollisuuksien mukaan.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hanke toimii pääkaupunkiseudulla, missä julkinen liikenne on hyvin tavoitettavissa. Hankkeessa kehitettävät innovaatioprosessit hyödyntävät mahdollisuuksien mukaan mm. digitaalisuuden mahdollisuuksia vähentäen siten fyysisen kauas liikkumisen tarvetta.Tämä ei kuitenkaan ole hankkeen toimenpiteiden keskiössä, vaan huomioidaan mahdollisuuksien mukaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 8
Hankkeella edistetään hyvinvointia erityisesti osallisuuden, osallistumisen, työllisyyden ja luovuuden toteuttamisen kautta. Hankkeen yksi päätavoitteista on opiskelijoiden oman elämän taitojen ja hallinnan sekä itsetuntemuksen lisääntyminen ja sitä kautta tyytyväisyys omaan opiskeluvalintaan kasvaa ja hyvinvointi lisääntyy. Nämä toteutuvat sekä välillisesti että välittömästi innovaatioprosessissa syntyvien kokemusten kautta. Sosiaalisella vuorovaikutuksella ja toiminnallisuudella hankkeessa on keskeinen merkitys hyvinvoinnin edistämisessä osallisuuden kokemuksen synnyn kautta. Hankkeeella voi olla ennaltaehkäiseviä vaikutuksia mm. työttöymyyttä ja syrjäytymistä vastaan ja siten se parantaa yksilön ja yhteiskunnan hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 4 8
Hankkeessa ymmärretään sukupuolten välinen erilaisuus innovaatiokyvykkyydessä, jolloin voidaan kohdentaa innovaatiokompetenssien vahvistamista sukupuolen (ja sen ohella myös aina yksilöllisten ominaisuuksien) perusteella yksilöllisesti. Hankkeen päämääränä on yksilöllisten osaamiskarttojen rakentaminen, jolloin tasa-arvo lähtee yksilön suhteesta itseensä ja ympäristöönsä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 4
Ulkomaalaistaustaisille opiskelijoille annetaan mahdollisuuksien mukaan muiden valintakriteerien täyttyessä etusija innovaatioprosesseihin osallistujia valittaessa. Tämä on lähtökohta myös siksi, että maahanmuuttajataustaisten on todettu syrjäytyvän muuta väestöä todennäköisemmin. Hankkeen tavoitteena on ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja integroida kaikkia kansalaisia yhteiskuntaan. Tämä on erityisen tärkeää nykyisessä yhteiskunnallisessa maahanmuuttotilanteessa. Hankkeeseen osallistuvia yrityksiä pyritään valitsemaan mahdollisuuksien mukaan yrityksistä, joiden henkilöstössä, asiakkaissa tai tuotteissa näkyy monikulttuurisuus. Lisäksi hankkeessa merkittävä rooli on eri kouluasteiden ja eri alojen yhteistyöllä, mikä mahdollistaa laajan näkökulman eri yhteiskuntaryhmiin.
Kulttuuriympäristö 0 0
Opiskelijoiden innovaatiopanoksen kohdentaminen paikallisyrityksiin tukee lähipalvelurakenteen edistämistä, jolla keskeinen merkitys alueen elinvoimaisuuden kannalta. Sinänsä hanke ei kohdennu suoraan kulttuuriympäristöön, mutta sen toimenpiteissä syntyvillä innovaatioprosesseilla voi olla laajojakin positiivisia vaikutuksia tähän. Hankkeessa todentuvat innovaatiot syntyvät luonnollisesti vasta hankkeen aikana ja siksi vaikutusten arviointi kulttuuriympäristöön on ennakkoon epätarkkaa.
Ympäristöosaaminen 0 0
Kestävän kehityksen periaatteet ovat tärkeitä sekä yhteiskunnallisesti että kuluttajille yksilönä. Erityisesti nuoret ovat valveutuneita kestävän kehityksen suhteen. Siksi on oletettavaa, että hankkeessa syntyvät innovaatiot liittyvät ympäristön huomioivaan tuotekehitykseen ja siihen suuntaan myös opiskelijoita kannustetaan mahdollisuuksien mukaan. Ympäristöosaaminen on oman osaamiskartan valttikortti ja tulevaisuudessa myös välttämättömyys. Tämä ei kuitenkaan ole hankkeen toimenpiteiden keskiössä, vaan huomioidaan mahdollisuuksien mukaan.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Valmistuessaan ammattiin nuori opiskelija on vaiheessa, jossa tulisi löytää
oma polku joko työelämään tai jatko-opintoihin. Aina polkua ei löydy ja siirtymä
voi venyä pitkäksikin. Teiniminnotalkoot-projektissa kehitettiin monialaista ja
moniasteista toimintamallia, jolla sujuvoitetaan toisen asteen opiskelijoiden siirtymiä
työelämään tai korkea-asteen opintoihin. Oppilaitosrajat rikkova innovaatiotoiminta
oppimiskontekstina antaa monia mahdollisuuksia. Projektimainen vertaisoppiminen,
”me” ajattelun omaksuminen luovassa yhteiskehittelyssä sekä tiimin toisiaan
täydentävä osaaminen avaa uudenlaisen pedagogisen mahdollisuuden. Aito ja
intentionaalinen innovaatiotoiminta nähtiin verkostomaisena toimintajärjestelmänä,
jossa oppiminen tapahtuu uuden tiedon yhteistoiminnallisen luomisen keinoin.
Toiminta ei tähdännyt vain uudenlaiseen tuotteeseen yritykselle tai muulle työelämän
organisaatiolle, vaan innovaatiokompetenssien todennettuun kehittymiseen.
Teiniminno-malli perustuu toimintajärjestelmään, jossa toisen asteen ammatillisen
koulutuksen opiskelijat voivat jo opintojensa aikana osallistua ammattikorkeakoulujen
innovaatioprojektiopintoihin Avoimen ammattikorkeakoulun kautta.

Superteam-innovaatioprosessissa moniasteiset sekatiimit oppivat innovaatioiden tuottamisen menetelmiä ja välineitä ja kehittyvät ihmisinä ja tulevaisuuden työntekijöinä. Innovaatiokompetenssit liittyvät henkilökohtaisten ominaisuuksien osalta joustavuuteen, itsetuntoon, itsehallintaan, motivoitumisen ja sitoutumisen
osaamiseen ja saavutusorientaatioon; taitojen ja tietojen ja asenteiden osalta
tulevaisuusorientaatioon, luovuusosaamiseen, sosiaalisiin taitoihin, kuten viestintä-,
yhteistoiminta-, ja verkosto-osaamiseen, projektinhallinnan taitoihin (johtaminen,
prosessinhallinta ja tekniset taidot), sekä oman ja vähän muidenkin alojen
sisältöosaamiseen ja konkretisoimisosaamiseen (prototypointi, ”making skills”). Malli
perustuu pedagogisiin toimintatapoihin, arvioinnin menetelmiin ja viikkotavoitteisiin,
jotka on räätälöity tuottamaan vastaavaa osaamista. Malli on suunniteltu seitsemän
viikon toteutukseksi. Sen vaiheet ovat orientaatio (mm. Mikä on innovaatio? Miksi
monialaiset tiimit ovat vahvempia ja luovempia kuin yksialaiset?), tiimiytyminen,
tulevaisuusorientaatio, ideointi, konseptointi, prototypointi ja testaus, markkinoille
ja käyttöön viemisen suunnittelu ja yrittäjyyden koeponnistaminen. Superteam
kehitettiin innovaatioturnaukseksi, jossa ei kilpailla ainoastaan parhaasta tuotteesta tai palvelusta, vaan todennetusta tiimin osaamisen kehittymisestä.
Hankkeen keskeisessä julkaisussa (Hero toim. 2018) raportoidaan kahden vuoden syklisen toimintatutkimuksen tuloksia. Kehitystyö tapahtui foorumissa, johon osallistui eri alojen opettajia toisen asteen ammattikoulutuksesta sekä ammattikorkeakoulusta. Moniasteista, oppilaitos- ja koulurakennusrajat rikkovaa toimintaa kokeiltiin ja tutkittiin käytännössä kahdessa Superteam-innovaatioturnauspilotissa, joihin osallistui 26 moniasteista ja monialaista tiimiä ja lukuisia yrityksiä ja muita työelämän organisaatioita. Lisäksi toimintatutkimuksen prosessissa kartoitettiin pysyvän juurtumisen ensimmäisiä koeponnistuksia. Toimitatutkimuksen aikana kerättiin 17 aineistoa mallin kehittämistyön ja juurruttamisen tueksi.

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi