Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20688

Hankkeen nimi: MOK - Maahanmuuttajien osallisuus Kainuussa

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2016 ja päättyy 28.2.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kainuun Nuotta ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 1578038-8

Jakeluosoite: Ilmarintie 6

Puhelinnumero: 0440205131

Postinumero: 87200

Postitoimipaikka: KAJAANI

WWW-osoite: http://www.kainuunnuotta.net

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: LEINONEN MIA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projekti-/taloussihteeri

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mia.leinonen(at)kainuunnuotta.net

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 020 5131

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto)

Tuen siirronsaajat

Kainuun Liikunta ry., 0996337-2
MLL:n Kainuun Piiri, 0185582-8
Kajaanin 4H-yhdistys ry., 0226661-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TIIVISTELMÄ
MOK-maahanmuuttajien osallisuus Kainuussa –projektin tarkoituksena on edistää kohderyhmän kiinnittymistä, aktivoituimista ja sitoutumista yhteiskuntaan sekä kehittää maakunnallinen tukiverkosto toimintojen ylläpitämiseksi.
1 TAUSTA JA TOIMINNAT
Vuoden 2015 tapahtumat ja pakolaisten määrän lisääntyminen maailmalla heijastuivat myös Kainuun maahanmuuttotilanteeseen. Turvapaikanhakijoiden määrä lisääntyi huomattavasti ja Kainuuseen perustettiin Suomen Punaisen Ristin (SPR) toimesta vastaanottokeskukset Otanmäkeen ja Hyrynsalmelle. Kajaanin vastaanottokeskuksen paikkamäärää nostettiin 250:een ja turvapaikanhakijoita majoitettiin myös hätämajoituspaikoille. Tällä hetkellä turvapaikanhakijoiden määrä Kajaanin vastaanottokeskuksessa on 311 henkilöä, Otanmäessä 107 henkilöä (paikkoja 150) ja Hyrynsalmella 73 henkilöä (paikkoja 150). Lisäksi Kainuussa on sijoitettuna kahdessa yksikössä 50 alaikäisenä maahan tullutta turvapaikanhakijaa. Kainuuseen tulleet turvapaikanhakijat ovat pääosin nuoria miehiä Irakista ja Afganistanista.
Tällä projektilla haetaan maakunnallisia keinoja kohderyhmän aktivoimiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Tähän pyritään osallisuuden kehittämisellä ja tukemalla kielen ja yhteiskunnan toimintojen tuntemista, yhteisöihin kuulumista ja edelleen siirtymistä työkokeilujen kautta työelämään. Tällä projektilla haetaan maakunnallista vastausta ja keinoja ehkäistä kohderyhmän syrjäytymistä tukemalla yhteisöihin kuulumista, kielen ja yhteiskunnan toimintojen tuntemista sekä työllisyyden hoidon kehittymistä. Suunnitellun toiminnan vahvuutena on kansalaissektorin matalan kynnyksen toimintamalli. Kolmannen sektorin toimija ei ole viranomainen, mikä helpottaa yhteyden luomista, asioiden selvittelyä ja toimintaan mukaan saamista.

Syntyvästä verkostosta on hankkeen suunnitelman mukaisesti tavoitteena kehittää luonteva maakunnallinen verkosto osana maakunnallista paikallislähtöistä yhdistystoimintaa. Hankkeen toiminnan jatkuvuus perustuu maakunnallisen koordinaation ja paikallisen vapaaehtoistoiminnan yhteistyöhön, jota tuetaan vahvalla vuorovaikutuksella suunnittelusta toimintaan saakka. Edellytyksenä toiminnan jatkuvuudelle on myös yhteistyöverkostojen toimintavarmuus, kestävyys, paikallisten olosuhteiden huomioiminen ja jatkuva osaamisen kehittäminen.

Toimintoja varten kehitetään maakunnallinen kolmannen sektorin palveluverkosto, joka tavoittaa lähilogistisesti maakunnassa olevat maahanmuuttajataustaiset henkilöt.

Hankkeen toimijat ja yhteistyökumppanit:
Hankkeen hallinnoija: Kainuun Nuotta ry
Hankkeen yhteistyötoimijat: Kajaanin 4H yhdistys, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kainuun piiri ry ja
Kainuun Liikunta ry.

MOK - Maahanmuuttajien Osallisuus Kainuussa - hankkeessa kehitettävä toimintamalli perustuu järjestöjen, maahanmuuttajien, julkisen sektorin, (kunnat, TE-Toimisto, ELY-Keskus) sekä yritysten yhteistyöhön ja kumppanuuteen. Yhteistyötä tehdään myös laajasti myös muiden toimijoiden kanssa.

Konkreettiset toimenpiteet

1. Toimintamalli
Hankkeen keskeisin käytännön tehtävä on saada maahanmuuttajat ja kantaväestö toimimaan yhdessä erilaisten harrastusten (urheilu, kulttuuri ym. yhdistystoiminta) parissa. Tällaisen käytännön kanssakäymisen kautta kantaväestö, yhteiskuntamme ja maahanmuuttajat oppivat kukin kohtaamaan toisiaan ja elämään yhdessä.

2. Palvelutarjotin.
Maahanmuuttajille rakennetaan harrastusmahdollisuuksista palvelutarjotin, jonka sisältö kehittyy ja laajentuu hankkeen myötä. Tältä tarjottimelta maahanmuuttaja voi valita itseään kiinnostavia toimintoja. Maahanmuuttaja-asiakas ohjataan näihin toimintoihin ja tässä vaiheessa sekä maahanmuuttaja että vastaanottava yhdistys saavat ohjausta kulttuurienväliseen kohtaamiseen liittyvistä erityispiirteistä.

3. Henkilökohtainen asiakasneuvonta
Hankkeen toimesta mukana olevat järjestöt valmennetaan asiakastyöhön, jossa maahanmuuttajat
saavat henkilökohtaista ohjausta ja heidän tilannettaan arvioidaan tapauskohtaisesti.

4. Digitaalisuuden hyödyntäminen
Kansalaisjärjestöjen yhteistyön jatkumisen varmistaa hankkeessa syntyvät järjestöjen uudentyyppiset yhteistyömuodot, joissa hyödynnetään digitaalisuuden uusia mahdollisuuksia. Kehitettävä toimintamalli mahdollistaa paikallisille järjestöille uusia toiminta-alueita. Hankkeen koulutus ja neuvonta toteutetaan osittain Kainuun Nuotta ry:n hankkimia digitaalisia etä-järjestelmiä hyödyntäen.

5. Kumppanuus
Viranomaiskumppanuudella on tärkeä rooli tavoitteiden saavuttamisessa. Taustojen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen vahvistaa maahanmuuttajien henkilökohtaista aktivoitumista ja osallisuuden kehittymistä. Hankkeessa kehitetään maakunnallinen monikulttuurisuuden kumppanuuspöytä, jossa keskeisenä tavoitteena on kohderyhmän aktivointi, osallisuus ja työllisyyden hoito.

6. Työllisyys
Osallisuus ja yhdistystoimintaan aktivoituminen rakentaa kohderyhmissä verkostoja, jotka yhdessä kumppanuustoiminnan avulla tukevat merkittävästi työllistymisen mahdollisuuksia. Hanke toimii kohderyhmän työllisyyden hoidossa käynnistäjän roolissa, missä varsinaisen työllisyyden hoidon toteuttaa viranomaiset ja muut työllisyyden hoitoon osallistuvat tahot.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1. Maakunnallisen tukiverkostoon osallistuvat järjestöverkostot, kunnat ja niihin kuuluvat henkilöt, yritykset
2. Kainuun maahanmuuttajataustaiset henkilöt; turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset, kotoutujat ja muut maahanmuuttajat

Molempien ryhmien kohteet ovat varsinaisia ja välillisiä kohderyhmiä riippuen kehittämistoimista ja vaiheista.

4.2 Välilliset kohderyhmät

1. Maakunnallisen tukiverkostoon osallistuvat järjestöverkostot, kunnat ja niihin kuuluvat henkilöt, yritykset
2. Kainuun maahanmuuttajataustaiset henkilöt; turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset, kotoutujat ja muut maahanmuuttajat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 246 213

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 239 254

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 352 968

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 290 780

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kajaanin, Kehys-Kainuun

Kunnat: Paltamo, Suomussalmi, Ristijärvi, Sotkamo, Kajaani, Puolanka, Kuhmo, Hyrynsalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka: Kainuu

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 610

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeeseen osallistuvien järjestöjen harrastajat jakaantuvat tasaisesti molmepien sukupuolten osalle. Maahanmuuttajien osalla huolehditaan molempien sukupuolten osallistumismahdollisuudet tulla toimintoihin mukaan. Tämä huolehditaan markkinoinnilla ja henkilökohtaisilla kutsumisilla. Henkilökohtaisia harrastesuunnitelmia tehdään tasapuolisesti molemmille sukupuolille. Valmennuksessa ja ohjauksessa sekä kantaväestön että maahanmuuttajien osalla tuodaan esille sukupuolineutraalin toiminnan tärkeys ja merkitys.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimintamallin kehittämisessä sisältäen kulttuurien kohtaamisen valmennukset, harrastetarjotin, harrasteiden markkinointi ja kutsuminen toimintaan mukaan. Hankkeeseen osallistuvien järjestöjen harrastajat jakaantuvat tasaisesti molempien sukupuolten osalle. Maahanmuuttajien osalla huolehditaan molempien sukupuolten osallistumismahdollisuudet tulla toimintoihin mukaan. Tämä huolehditaan markkinoinnilla ja henkilökohtaisilla kutsumisilla. Henkilökohtaisia harrastesuunnitelmia tehdään tasapuolisesti molemmille sukupuolille. Valmennuksessa ja ohjauksessa sekä kantaväestön että maahanmuuttajien osalla tuodaan esille sukupuolineutraalin toiminnan tärkeys ja merkitys.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Näiden toimintojen sisälle on kirjoitettu sukupuolten tasa-arvonäkökulma joka on läpaisynä kaikissa toimissa: Hankkeeseen osallistuvien järjestöjen harrastajat jakaantuvat tasaisesti molempien sukupuolten osalle. Maahanmuuttajien osalla huolehditan molenpien sukupuolten osallistumimahdollisuudet tulla toimintoihin mukaan. Tämä huodehditaan markkinoinnilla ja henkilökohtaisilla kutsumisilla. Henkilökohtaisia harrastesuunnitelmia tehdään tasapuolisesti molemmille sukupuolille. Valmennuksessa ja ohjauksessa sekä kantajärjestöjen osalla että maahanmuuttajien osalla tuodaan esille sukupuolineuraalisen toiminnan tärkeys ja merkitys.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 1
Hankkeen toiminnasta, valmennuksesta, ohjauksesta ja arkipäivän toiminnoista toteutetaan vähintäin 50% didgitaalisia palveluja hyödyntäen. Tämä vähentää suuresti kulkemista ja ympäristön vaikutuksia. Toimintamalli näiltäkin osilta jää elämänn joten sen vaikutus on pysyvää.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeen toiminnasta, valmennuksesta, ohjauksesta ja arkipäivän toiminnoista toteutetaan vähintäin 50% didgitaalisia palveluja hyödyntäen. Tämä vähentää suuresti kulkemista ja ympäristön vaikutuksia. Toimintamalli näiltäkin osilta jää elämänn joten sen vaikutus on pysyvää.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Palvelutarjottinmen ja harrastemahdollisuuksien hyödyntämisessä, niiden valmennuksessa ja arkipäivän toiminnoissa luonnon monimuotoisuuden esiintuominen on hankkeen sisälle suunniteltu asia. Toimintamalli näiltäkin osilta jää elämänn joten sen vaikutus on pysyvää.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 0
Hankkeen toiminnasta, valmennuksesta, ohjauksesta ja arkipäivän toiminnoista toteutetaan vähintäin 50% didgitaalisia palveluja hyödyntäen. Toiminta jää elämään. Palvelutarjottinmen ja harrastemahdollisuuksien hyödyntämisessä, niiden valmennuksessa ja arkipäivän toiminnoissa luonnon monimuotoisuuden esiintuominen on hankkeen sisälle suunniteltu asia. Toimintamalli näiltäkin osilta jää elämänn joten sen vaikutus on pysyvää.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Palvelutarjottinmen ja harrastemahdollisuuksien hyödyntämisessä, niiden valmennuksessa ja arkipäivän toiminnoissa luonnon monimuotoisuuden esiintuominen on hankkeen sisälle suunniteltu asia. Toimintamalli näiltäkin osilta jää elämänn joten sen vaikutus on pysyvää.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 1
Palvelutarjottinmen ja harrastemahdollisuuksien hyödyntämisessä, niiden valmennuksessa ja arkipäivän toiminnoissa luonnon monimuotoisuuden esiintuominen on hankkeen sisälle suunniteltu asia. Toimintamalli näiltäkin osilta jää elämänn joten sen vaikutus on pysyvää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Palvelutarjottinmen ja harrastemahdollisuuksien hyödyntämisessä, niiden valmennuksessa ja arkipäivän toiminnoissa luonnon monimuotoisuuden esiintuominen on hankkeen sisälle suunniteltu asia. Toimintamalli näiltäkin osilta jää elämänn joten sen vaikutus on pysyvää.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Hankkeen toiminnat harraste ja työllisyyden hoidon kytkeminen toisiinsa sekä yhteistyö työllisyydenhoidon toteuttajien yhteistyö luo uusien työntekijöiden rekrytoimisen paikallisiin yrityksiin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Palvelutarjottinmen ja harrastemahdollisuuksien hyödyntämisessä, niiden valmennuksessa ja arkipäivän toiminnoissa luo mahdollisuuksia uusien elämys ja harrastepalveluiden kehittämiselle esiintuominen on hankkeen sisälle suunniteltu asia. Toimintamalli näiltäkin osilta jää elämänn joten sen vaikutus on pysyvää.
Liikkuminen ja logistiikka 1 2
Hankkeen toiminnasta, valmennuksesta, ohjauksesta ja arkipäivän toiminnoista toteutetaan vähintäin 50% didgitaalisia palveluja hyödyntäen. Tämä vähentää suuresti kulkemista ja ympäristön vaikutuksia. Toimintamalli näiltäkin osilta jää elämänn joten sen vaikutus on pysyvää.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 2
Hankkeen toiminnasta, valmennuksesta, ohjauksesta ja arkipäivän toiminnoista toteutetaan vähintäin 50% didgitaalisia palveluja hyödyntäen. Tämä vähentää suuresti kulkemista ja ympäristön vaikutuksia. Toimintamalli näiltäkin osilta jää elämänn joten sen vaikutus on pysyvää. Palvelutarjottinmen ja harrastemahdollisuuksien hyödyntämisessä, niiden valmennuksessa ja arkipäivän toiminnoissa kehittävät kohderyhmien hyvinvointia monin tavoin Toimintamalli näiltäkin osilta jää elämänn joten sen vaikutus on pysyvää.
Tasa-arvon edistäminen 2 3
Tasa-arvon edistäminen on kaikkien osatoimijoen osalta sisäänkirjattu.. Tämän huomoidaan koko toimintamallin kehittämisessä. Valmennuksessa ja ohjauksessa sekä kantajärjestöjen osalla että maahanmuuttajien osalla tuodaan esille sukupuolineuraalisen toiminnan tärkeys ja merkitys.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 3
Kulttuurien yhdenvertaisuus on hankkeen keskeisiä tavoitteita. Palvelutarjottinmen ja harrastemahdollisuuksien hyödyntämisessä, niiden valmennuksessa ja arkipäivän toiminnoissa kehittävät kohderyhmien yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia monin tavoin. Toimintamalli näiltäkin osilta jää elämänn joten sen vaikutus on pysyvää.
Kulttuuriympäristö 4 4
Kulttuurien yhdenvertaisuus ja kulttuuriympäristöjen huomoiminen on hankkeen keskeinen tavoite. Kulttuurien kohtaamisen valmennus järjestöjen ja maahanmuuttajien osalta on osa kulttuuiympäristön valmennusta. Palvelutarjottinmen ja harrastemahdollisuuksien hyödyntämisessä, niiden valmennuksessa ja arkipäivän toiminnoissa kehittävät kohderyhmien erilaisien kulttuuriympäristöjen ymmärtämistä. Toimintamalli näiltäkin osilta jää elämänn joten sen vaikutus on pysyvää.
Ympäristöosaaminen 1 1
Palvelutarjottimen ja harrastemahdollisuuksien hyödyntämisessä, niiden valmennuksessa ja arkipäivän toiminnoissa luonnon monimuotoisuuden ja ympäristöosaamisen esiintuominen on hankkeen sisälle suunniteltu asia. Toimintamalli näiltäkin osilta jää elämänn joten sen vaikutus on pysyvää.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Maahanmuuttajien osallisuus Kainuussa -hankkeen alkaessa Suomeen ja Kainuuseen kohdistunut maahanmuutto oli suurta ja yleisesti oli tarve kehittää keinoja, joilla maahanmuuttajat saadaan integroitua yhteiskunnan perustoimintoihin mukaan lukien yhdistysten tuottama harrastustoiminta. Hankkeen aikana maailmanpoliittinen tilanne muuttui paljon ja Kainuuseen kohdistunut maahanmuutto väheni merkittävästi, mikä vaikutti paljon toimintaan osallistuvien maahanmuuttajien määrään ja suunnitteluvaiheessa yhteistyökumppaneiksi suunnitellut vastaanottokeskukset lakkautettiin jo hankkeen puolessa välissä. Hankkeen päätoteuttajan toimi Kainuun Nuotta ry ja osatoteuttajina Kainuun Liikunta ry, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kainuun Piiri ja Kajaanin 4H-yhdistys ry. Osatoteuttajien työaika hankkeelle oli prosentuaalisesti paljon pienempi kuin päätoteuttajan.
Kaikki hanketta toteuttamassa mukana olleet tahot ovat sitä mieltä, että monikulttuurisuuden huomioiminen yhdistysten toiminnassa on kehittynyt, kun siihen on kiinnitetty huomiota. Tietoa ja osaamista on saatu koulutusten muodossa ja hankkeen keston ollessa vajaat kolme vuotta, monikulttuurisuuden huomioiminen on juurtunut yhdistysten toimintoihin. Monikulttuurisuus huomioidaan jatkossa erityisesti tulevissa perhekeskuksen kohtaamispaikoissa, sekä olemassa olevissa MLL:n perhekahviloissa. Hanke antoi myös lisävalmiuksia kouluttaa ja kasvattaa urheiluseuroja vastaanottamaan maahanmuuttajia toimintaansa, sekä toi uusia eväitä viestintään maahanmuuttajien tavoittamiseksi. Mukana olleet järjestöt ovat kokeneet yhteisen tekemisen hyödyllisenä.
Hankkeen yhtenä tavoitteena oli digitaalisuuden hyödyntäminen osallisuuden edistämisessä. Hankkeen alkuvaiheessa yhdistykset saivat koulutusta digitaalisten työkalujen käyttöön. Hankkeen suhteen tästä näkyvimpänä toimintana oli Harrastekainuu.fi –sivuston luominen. Harrastekainuu.fi -sivusto on tarkoitettu kaikille Kainuulaisille harrastustoimintaa etsiville asukkaille ja harrastuksia tarjoaville järjestöille. Sivuston päivittämisestä ja ylläpidosta hankkeen jälkeen vastaa Kainuun Nuotta ry.
Hankkeessa toteutettiin maahanmuuttajille suunnattua toimintaa Kajaanissa MamaTree -äitiryhmässä, Paltamon kerhossa, urheiluseuratoiminnassa ja sitä kokeiltiin myös Sotkamossa, mutta siellä toiminta ei jatkunut parin kokoontumisen jälkeen ohjaajapuutteen vuoksi.
Hankkeen toiminnassa oli mukana yhteensä 78 järjestöä, joista 62 on mukana Harrastekainuussa. Nämä 78 järjestöä ovat olleen mukana hankkeen toiminnassa, joko koulutuksen, järjestöiltojen, tai Harrastekainuun tiimoilta. Hankkeen aikana järjestetyt Harrastemessut järjestettiin kolme kertaa ja ne tavoittivat joka kerta yli 200 maahanmuuttajaa. Hankkeessa raportoidut indikaattorien mukaiset 148 henkilöä ovat tai ovat olleet paikallisten yhdistysten toiminnassa mukana. Lisäksi mm. urheiluseuroissa oli huomattavan paljon enemmän kohderyhmää, jotka hyötyivät hankkeen toiminnasta, mutta heiltä aloitus- ja lopetuslomakkeiden saaminen oli erittäin haastavaa. Muutamia yksittäisiä lomakkeita tuli raportoitavaksi asti.
Hankkeessa yhtenä tavoitteena oli kehittää maakunnallinen verkosto, jossa mukana ovat paikalliset yhdistykset, kunnat ja muut toimijat. Hankkeen toiminnassa on käytetty olemassa olevaa, maahanmuuttajien kanssa työskentelevien verkostoa (Polkufoorumi), joka on jatkanut yhteydenpitoa myös hankkeen aikana ja osin hankkeen vetämänä säännöllisillä kokoontumisilla pari kertaa vuodessa. Lisäksi on syntynyt uusia yhteistyömuotoja tarpeen mukaan. Keskeistä on ollut tiedon jakaminen, toiminnan tunteminen ja toimijoiden keskinäinen tutuksi tuleminen. Polkuverkoston lisäksi hankkeen aikana päivitettiin Kainuun kuntien yhteinen kotouttamisohjelma vuosille 2018-2019, jossa hanke oli merkittävässä roolissa kokoonkutsujana ja viestinviejänä järjestöjen näkökulman esiintuomisessa konkreettisten toimenpiteiden muodossa. Kotouttamisohjelmaa oli työstämässä useita järjestöjä ympäri Kainuuta.