Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20693

Hankkeen nimi: RoboBisnes - Osaamista ja uutta liiketoimintaa palvelurobotiikasta

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2016 ja päättyy 30.6.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0212371-7

Jakeluosoite: Tulliportinkatu 3

Puhelinnumero: 013 244 200

Postinumero: 80130

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.riveria.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kristiina Sallinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hanketoiminnan asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kristiina.sallinen(at)riveria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503100745

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Karelia ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö, 2454377-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset)

RoboBisnes - Osaamista ja uutta liiketoimintaa palvelurobotiikasta -hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa ja osaamista sekä selvittää liiketoimintamahdollisuuksia liittyen palvelurobotiikkaan. Alatavoitteet ovat seuraavat:
− Robotiikkaan liittyvän tiedon ja tietoisuuden lisääminen ja levitys
− Osaamisen kehittäminen palvelu- ja ohjelmistorobotiikasta
− Tiedon tuottaminen ja kokemustiedon kerääminen erilaisten demonstraatioiden avulla
− Palvelu- ja ohjelmistorobotiikan tulevaisuuden mahdollisuuksien hahmottaminen, liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja sitä kautta tuottavuuden parantaminen

Hanke jakautuu neljään tavoitteiden mukaiseen työpakettiin:

1.) Tiedon lisääminen ja asenteiden jäsentäminen -työpaketti:
Työpaketin tavoitteena on lisätä ja levittää olemassa olevaa ja tuottaa uutta tietoa liittyen palvelurobotiikkaan. Teemoina ovat yleisen robotiikkatiedon (palvelu- ja ohjelmistorobotiikka) lisäksi robotiikkaan liittyvät eettiset kysymykset, hankinta ja tekijänoikeudet. Lisäksi työpaketissa muodostetaan maakunnallinen osaamisyhteisö sekä kansallinen ja kansainvälinen verkosto, joiden avulla löydetään yhdessä toimien uusia, hyviä käytänteitä. Läpileikkaavana ajatuksena on tarkastella työpaketin teemoja oppimisen ja osaamisen näkökulmasta. Käytännön työtapoina työpaketissa ovat mm. luennot, webinaarit, tietoiskut ja työpajat sekä opintomatkat. Työpaketissa tuotetaan kaksi opasta.
2.) Osaamisen kehittäminen ja sitä kautta tuottavuuden parantaminen -työpaketti:
Työpaketin tavoitteena on palvelu- ja ohjelmistorobotiikkaan liittyvän osaamisen kehittäminen, työntekijöiden moniosaajuuden edistäminen teemassa ja sitä kautta tuottavuuden edistäminen. Työpaketin toimenpiteissä hyödynnetään olemassa olevaa tietoa ja tuotetaan käytännönläheisten kokeilujen kautta uutta tietoa ja osaamista. Teemoina työpaketissa ovat palvelurobottien käyttöönotto, ohjelmointi, tekoäly, tietoturvallisuus, tietoverkot, ohjelmistorobotiikka ja muut robotiikkaan liittyvät teknologiat. Työpaketissa käytetään menetelminä perinteisten luentojen ja työpajojen lisäksi myös mm. monialaisia tiimejä, verkko-oppimista ja webinaareja sekä tietoiskuja, mutta testataan myös uusia vaihtoehtoja oppimiseen, esimerkkeinä ilmiöoppiminen, ongelmapohjainen oppiminen, projektioppiminen ja sosiaalisen median ja robotiikan eri ratkaisujen hyödyntäminen ja tuki oppimisessa. Työpaketissa tuotetaan oppaita edellä mainittuihin teemoihin liittyen.

3.) Tiedon tuottaminen ja kokemustiedon kerääminen erilaisten demonstraatioiden avulla
Työpaketissa viedään erilaisia palvelurobottiratkaisuja työelämän tilanteisiin, prosesseihin ja käytänteisiin siten, että näitä ratkaisuja kokeillaan ja arvioidaan tietty aika. Työpaketin aluksi tehdään selvitys, jossa määritellään kokeilukohteet eri aloilta, lisäksi toteutetaan kolmenlaisia työpajoja ja benchmarkingmatka. Työpaketin ytimessä ovat kokeilut, jotka toteutetaan pk-yrityksissä. Kokeiluissa on mukana aktiivisesti opiskelijoita ja opettajia eri oppilaitoksista ja aloilta. Kokeilujen päätteeksi kokemukset kootaan yhteen, arvioidaan ja raportoidaan sekä tehdään suosituksia jatkotoimenpiteiksi.

4.) Tulevaisuuden mahdollisuuksien hahmottaminen
Työpaketin tavoitteena on selvittää ja visioida palvelu- ja ohjelmistorobotiikan mahdollisuuksia ennakoinnin näkökulmasta, ottaen huomioon myös nykyinen tieto, työelämää uudistaen. Työpaketissa myös syvennytään työn tulevaisuuteen ja muutokseen, häviäviin, muuttuviin ja kokonaan uusiin ammatteihin. Lisäksi työpaketissa syvennytään robotiikan tuomaan hyötyyn nykyiselle liiketoiminnalle sekä uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin.

Hankkeen avulla Pohjois-Karjalaan saadaan uutta tietoa ja osaamista liittyen palvelurobotiikkaan. Tämä mahdollistaa, erityisesti pk-yrityksille uusien palvelutuotteiden ja liiketoiminnan kehittämisen. Kaikkien mukanaolevien organisaatioiden, niin yritysten kuin oppilaitostenkin osaamisperusta laajenee.

Hankkeen myötä Pohjois-Karjalasta tulee merkittävä palvelurobotiikan osaamismaakunta (osaamisyhteisö) ja hankkeeseen osallistuvat organisaatiot ovat kansallisella tasolla tarkasteltuna merkittäviä toimijoita palvelurobotiikkaan liittyvässä tietoisuudessa ja osaamisessa. Lisäksi hankkeen aikana luodaan toimivia verkostoja niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Kansainvälisten verkostojen kautta toiminta jatkuu hankkeen jälkeen laajemmassa mittakaavassa.

Hanketta toteuttavat Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja Karelia ammattikorkeakoulu, ja hankkeen toteuttamisen tukena on suuri määrä niin pohjoiskarjalaisia kuin kansallisia ja kansainvälisiä alan toimijoita. Potentiaalisia yhteistyötahoja ovat mm.kehittämisyhtiöt, yrittäjäjärjestöt ja muut yrittäjien asiakasrajapinnassa toimivat tahot sekä Siun sote. Kansallisia yhteistyökumppaneita ovat mm. VTT ja Robotics Finland -yhteisö. Hankkeen kohderyhmäyrityksinä ovat erityisesti hoivakodit, päiväkodit, puhdistuspalvelu- ja turvallisuus- sekä hallinnon alan yritykset. Vaikuttavuuden lisäämiseksi hankkeen tapahtumia järjestetään niin oppilaitoksissa kuin alan yrityksissä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ja Karelia ammattikorkeakoulun henkilöstö ja opiskelijat sekä pohjoiskarjalaiset pk-yritykset.

Hankkeen toimialoina ovat pääasiassa sosiaali- ja terveysala (erityisesti ikäihmiset ja varhaiskasvatus), puhdistuspalveluala (toimintaympäristöinä koti, julkinen ympäristö), turvallisuusala ja hallinto (mm. tilitoimistot, taloushallinto ja palkanlaskenta).

Hankkeeseen osallistuu min. 150 yritystä. Arvioidut yritysten määrät toimenpiteittäin ovat seuraavat:
- hankkeen työpajat ja koulutukset 60 kpl
- seminaarit, tietoiskut ja muu toiminta 70 kpl
- opintomatkat (koti- ja ulkomaa) 10 kpl
- pilotoinnit yrityksissä/yhteisöissä/kolmannella sektorilla (työpaketti 3) 10 kpl

Yteistyökumppaneiksi hankkeeseen ovat hakuvaiheessa alustavasti lupautuneet mm. Palkeet (ohjelmistorobotiikka), Airo Island Helsinki, Hermia Group/Uusi Tehdas, Develor, ISS, VTT, Honkalampisäätiö, Itä-Suomen Yliopisto, Suomen Turvallisuusosaaminen Oy, Siun Sote, Joensuun englanninkielinen leikkikoulu, Vetrea Terveys Oy, John Deere Forestry Oy (bm-kohde) ja Juuan Hoito ja Hoiva Oy.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat oppilaitosten tiiviit yhteistyöverkostotahot kuten kehittämisyhtiöt, elinvoimapalvelut ja muut kehittämiskumppanit sekä välillisesti alueen koko elinkeinoelämä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 486 953

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 480 174

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 660 861

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 678 911

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan

Kunnat: Lieksa, Tohmajärvi, Polvijärvi, Rääkkylä, Kontiolahti, Liperi, Nurmes, Joensuu, Outokumpu, Valtimo, Kitee, Juuka, Ilomantsi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 150

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 190

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 600

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta on laadittu hyödyntäen Lapin Letka -hankkeen laatimaa Suvauskonetta (http://www.lapinletka.fi/pages/suvauskone.php), jolla on mahdollista arvioida hanketoiminnan sukupuolivaikutuksia. Tekniset alat ja teknologia on nähty perinteisesti miehisinä. Tässä hankkeessa on mukana aloja, jotka ovat suurimmalta osalta perinteisesti naisvaltaisia. Robotisaatio koskettaa sekä miehiä että naisia, joten lähtökohtaisesti hankkeen toiminta ja tulokset ovat täsmälleen yhtä soveltuvia sekä miehille että naisille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke rohkaisee osallistujia sukupuolesta riippumatta palvelu- ja ohjelmistorobotiikan pariin ja samalla lisää tasa-arvon toteutumista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeen toiminnan koetaan tukevan sukupuolten välistä tasa-arvoa eri toimintaympäristöissä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 5
Hankkeessa mm. selvitetään ja visioidaan robotiikan mahdollisuuksia eri toimialoilla hyödyntäen tulevaisuustietoa. Tämän tiedon perusteella robottien käyttöönotto ja yleistyminen voi vaikuttaa luonnonvarojen käytön kestävyyteen. Hanke voi siis vaikuttaa välillisesti luonnonvarojen käytön kestävyyteen. Robotit mahdollistavat paremman ja turvallisemman kierrättämisen ja jätteenkäsittelyn. Robotit ovat melko pitkäikäisiä ja voidaan ohjelmoida tai opettaa uusiin tehtäviin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 6
Hankkeessa selvitetään ja visioidaan robotiikan mahdollisuuksia ja uusia käyttökohteita eri toimialoilla hyödyntäen tulevaisuustietoa. Tulevaisuustiedon tehokas hyödyntäminen sekä robotiikan hyödyntäminen voivat vaikuttaa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen (esim. robotin käyttöönotto tietyllä alalla). Hanke voi siis tiedon lisääntymisen kautta vaikuttaa välillisesti ilmastonmuutoksen riskien vähentämiseen. Hankkeessa toteutettavia koulutuksia, valmennuksia, webinaareja ja seminaareja pyritään järjestämään niin, että osallistujilla on mahdollisuus etäyhteyteen virtuaalisten työkalujen ja läsnäolorobottien avulla. Näin vähennetään osaltaan yksityisautoilua ja sitä kautta vaikutetaan ilmastonmuutokseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen vaikutukset eivät ulotu monimuotoisuuteen, joka liittyy kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 2
Hankkeessa vältetään pitkien välimatkojen aiheuttamia liikenteellisiä ongelmia suosimalla yhteydenpidossa, tiedotuksessa ja koulutuksessa etäyhteyksiä ja paperittomia työvälineitä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella on neutraali kokonaisvaikutus Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Robotteja hyödynnetään jo nyt jätteiden käsittelyssä (esim. lajittelu). Hankkeessa hyödynnetään olemassa olevaa tietoa, tehdään käytännönläheisiä kokeiluja ja peilataan tulevaisuuden näkymiä. Toiminnalla voi olla välillisiä vaikutuksia tietyn toimialan tulevaisuuden jäte- ja materiaaliratkaisuja mietittäessä (jätteen määrä, materiaalien hyötykäyttö ja kierrätys). Hankkeen yhtenä kohdealana oleva puhdistuspalveluala ja siellä käyttöön otettavat robotit voivat vaikuttaa merkittävästi jätehuoltoon uusien ratkaisujen kautta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeen vaikutukset eivät ulotu suoranaisesti uusiutuvien energialähteiden käyttöön liittyviin teemoihin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hankkeen tuloksena syntyy paikallisen elinkeinoelämän tarpeisiin uutta, käytännönläheistä tietoa ja osaamista, liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksia sekä uusia liiketoiminnan avauksia liittyen robotiikkaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeessa kehitetään ja luodaan uutta osaamispääomaa sekä uusia aineettomia koulutustuotteita. Lisäksi kehitetään pk-yritysten palveluja, tuotteita ja prosesseja robotisaation näkökulmasta.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Hanke tuottaa eri toimialojen näkökulmasta uutta tietämystä robotiikan hyödyntämismahdollisuuksista. Kuljetus- ja logistiikka-ala ovat esimerkkejä aloista, joilla robotiikkaa tulevaisuudessa hyödynnetään merkittävästi. Hankkeessa vältetään pitkien välimatkojen aiheuttamia liikenteellisiä ongelmia suosimalla yhteydenpidossa, tiedotuksessa ja koulutuksessa etäyhteyksiä ja paperittomia työvälineitä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Hankkeella edistetään hyvinvointia ja työssäjaksamista lisäämällä tietoa robotiikasta ja sen vaikutuksista tulevaisuuden työhön.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Pk-yritysten kehittämisellä on mahdollista lisätä yrittäjien, työntekijöiden, työtehtävien sekä toimialojen tasa-arvoa, koska osaamisen laaja tunnistaminen ja hyödyntäminen eivät ole sidottuja stereotypioihin. Hankkeessa tuetaan myös sukupuolten tasa-arvoa kehittämiseen ja koulutukseen osallistumisessa. Kehittämistyön lähestymistapa tukee yrityksen sisällä kaikkien toimijoiden tasa-arvoa (esim. hierarkkisen päätöksenteon sijaan). Hanke tukee pk-yritysten tasa-arvoista pääsemistä kehittämistyöhön ja edistää tasa-arvoa tuoden usein miehisen teknisen robotteihin liittyvän toiminnan myös naisvaltaisille aloille (esim. sosiaali- ja terveysala).
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Hankkeella on vaikutusta mm. eriarvoisuuden vähentämiseen (robotiikan hyödyntäminen em. teemassa).
Kulttuuriympäristö 2 2
Robotisaatio vaikuttaa osaltaan eri organisaatioiden työkulttuuriin.
Ympäristöosaaminen 2 2
Hanke voi vaikuttaa valituilla toimialoilla ympäristöosaamisen kehittämiseen (esimerkiksi robottien hyödyntämisen kautta ympäristöteknologian ratkaisujen kehittyminen).

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteet
Hankkeen keskiössä oli palvelurobotiikka, siihen liittyvä osaaminen, liiketoimintamahdollisuudet sekä tiedon jakaminen ja tuottaminen eri toimialoilla, kuten sosiaali- ja terveysala-, puhtaanapito-, turvallisuusala sekä erilaiset hallintopalvelut ja siihen liittyvä teknologia kuten ohjelmistorobotiikka. Hankkeen tavoitteena oli myös järjestää robottikokeiluja erilaisissa käytännön tilanteissa ja edesauttaa robottien käyttöönottoa, sekä hälventää robotteihin kohdistuvaa pelkoa ja epäluuloja laajemmin. Robotiikka-teeman siirtämisellä koulutuksiin pyrittiin varmistamaan tulevaisuuden osaaminen ja antamaan vastauksia ja työkaluja erityisesti rakennemuutosaloilla kohdattuihin haasteisiin liittyen työn tehostamiseen.

Päätavoitetta tukevat työpaketit olivat:
1. Robotiikkaan liittyvän tiedon ja tietoisuuden lisääminen ja levitys
2.Osaamisen kehittäminen palvelu- ja ohjelmistorobotiikasta
3.Tiedon tuottaminen ja kokemustiedon kerääminen erilaisten demonstraatioiden avulla
4.Palvelu- ja ohjelmistorobotiikan tulevaisuuden mahdollisuuksien hahmottaminen, liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja sitä kautta tuottavuuden parantaminen

Tiedon lisäämisen ja asenteiden muutoksen päätyökaluina oli tietoiskut, työpajat, seminaarit ja opintomatkat. Tiedonvälitykseen kehitettiin yhteistyöryhmä, jonka tuloksena syntyi Business Café -aamukahvitilaisuudet, joiden tavoitteena on ollut tuoda esille digitaalisuuden ja eri teknologioiden ja toimintatapojen mahdollisuuksia liiketoiminnassa. RoboBisnes järjesti viisi kotimaan ja neljä ulkomaan opintomatkaa. Ulkomaan opintomatkat sijoittuivat Tanskaan, Hollantiin, Iso-Britanniaan ja Saksaan. Hankkeessa pyrittiin verkostoitumaan tietoisesti kansallisten toimijoiden kanssa. Erityisesti AiRo Island ry oli tärkeä kumppani.

Osaamisen kehittäminen ja sitä kautta tuottavuuden parantaminen. RoboBisnes-hankkeen yksi keskeinen tavoite oli digitalisaation ja robotiikan osaamisen vahvistaminen ja erityisesti tarve on ollut kehittää koulutusorganisaatioiden henkilöstön osaamista. Osaamisen lisäämiseksi muodostettiin opettajista ryhmä, jossa käsiteltiin digitaalisuuden mahdollisuuksia ja tutustuttiin paikallisiin alan yrityksiin. Robotisaation ja digitalisaation opetusintegraatiota kehitettiin luomalla 5 verkkokurssia Riverian ja Karelian käyttöön. Kurssien kohderyhmänä olisivat niin opiskelijat kuin opettajat oppiaineesta riippumatta. Opiskelijoiden laitetietoutta kehitettiin luomalla Riverian yksiköissä kiertävä RoboTivoli-robottityöpaja, jonka toteutusvastuussa olivat opiskelijat.

Tiedon tuottaminen ja kokemustiedon kerääminen erilaisten demonstraatioiden avulla. Hankkeessa oli tarkoitus järjestää useita pidempiaikaisia kokeiluja yrityksissä. Tätä varten hankkeessa luotiin kontakteja robotteja toimittaviin yrityksiin, mutta halukkuutta osallistua kokeiluihin ei löytynyt. Hankkeessa kokeiltiin Riverian ja Karelian toimesta Siivousalalla yhdistelmäkonetta, etäläsnäolorobottia fysioterapiassa ja sosiaalista robottia asiakaspalvelutyössä.

Tulevaisuuden mahdollisuuksien hahmottaminen teemoina olivat:
RoboBisnes oli aktiivisesti mukana järjestämässä Riverian ja Karelian ammattialojen tulevaisuuspäiviä, joiden tarkoituksena oli hahmotella ja tuoda julki eri alojen tulevaisuuden suuntauksia. Tulevaisuuspäivien tarkoituksena oli nimenomaan esitellä teknologian mahdollisuuksia ja kuinka työtehtävät voivat muuttua tulevaisuudessa. RoboBisnes käynnisti yhteistyössä DigiSote-hankkeen kanssa digiosaamisen kehittämispolku -kokonaisuuden.Tavoitteena oli pohtia sote-alan tulevaisuuden e-ammattilaisuutta. Hanke oli aktiivisessa yhteistyössä pohjoiskarjalaisten toimijoiden kanssa edistämässä uusia liikeideoita. Edistämisen työvälineinä olivat erilaiset liikeideakilpailut, työpajatoiminta sekä liiketoimintaopinnot mm Draft ja Epic Challenge.

Hankkeessa tuotettiin Pohjois-Karjalan tulevaisuuden näkymiä luotaava julkaisu, jonka tarkoituksena oli avata digitalisaation ja robotisaation nykytilaa ja mahdollisuuksia. Tämän lisäksi julkaisussa tuotiin esille keskeisimpiä havaintoja RoboBisnes-hankkeen toiminnan ajalta. Kolmantena osiona oli Pohjois-Karjalan tulevaisuuden näkymien hahmottaminen.

Hankkeen toimintaan osallistui 170 yritystä ja koulutuksiin 700 henkilöä.