|
|
|
Hankekoodi: S20695
Hankkeen nimi: Osaamisella vahvaksi (OSVA)
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2016 ja päättyy 31.12.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Tukeva-työvalmennussäätiö sr
Organisaatiotyyppi: Säätiö
Y-tunnus: 2211414-8
Jakeluosoite: Teollisuuskatu 1
Puhelinnumero: 044 0225 817
Postinumero: 70620
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.kuopionseuduntyovalmennus.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tarja-Liisa Riipinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yksilövalmennuspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tarja-liisa.riipinen(at)ksts.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0440225875
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Itä-suomessa syrjäytymisen riskitekijöitä ovat työttömyys, alhainen koulutus- ja tulotaso sekä päihdeongelmat. Huolta koetaan erityisesti syrjäytymisriskissä olevista nuorista. Alueella pyritään kehittämän osallisuutta vahvistavia kokonaisvaltaisia palveluita työelämävalmiuksien näkökulmasta. Työvoiman tarjonnan lisäämiseksi on maakuntasuunnitelmassa esiin nostettu työkyvyn ongelmiin puuttuminen, uudet oppimis- ja opetusmuodot, koulutusalojen välinen joustavuus sekä valmentaminen uusiin työtehtäviin. Toimivan koulutusketjun luomiseksi kehittämiskohteena on myös työpajatoiminnan opinnollistamisen jatkokehittely.
Osaamisella vahvaksi -hankkeessa (jatkossa myös OSVA) on huomioitu aiemmin tehty kehittäminen. Siinä kiinnitetään huomiota osaamisen tunnistamiseen sosiaalisen vahvistamisen näkökulmasta ja kehitetään työpajojen, sosiaalialan toimijoiden sekä oppilaitosten yhteistyötä. Hankkeessa luodaan ja pilotoidaan työpajapedagogiikkaan nojaava Työkortti -työkalu, joka tukee kuntouttavampaan suuntaan muuttuneen valmennuksen suunnittelua ja arviointia sekä sitouttaa valmentautujia valmennus- ja oppimisprosessinsa tarkasteluun. Koetun vaikeusasteen ja vaadittujen taitojen mukaan eritellen pajojen tehtävät nostetaan selvemmin työvalmiuksien indikaattoriksi suhteuttamalla niitä käytettyyn valmennusotteeseen ja valmennusjakson vaiheeseen. Kehitys- ja pilotointityöhön osallistetaan valmentautujia, valmentajia sekä valmennusprosessiin osallistuvia verkostoja ja kehitetään oppilaitosyhteistyössä osaamisen tunnustamista. Kuntouttavan työotteen ja työvaltaisen oppimisen kehittämistä aktivoidaan osallistumalla alan yhteistyöhön ja järjestämällä oppilaitosten, sosiaalisen työllistämisen, nuorisotyön sekä sosiaalityön yhteisiä koulutustilaisuuksia. Työkalusta tiedottamisen ohella vahvistetaan eri tahojen näkemystä roolistaan joustavien koulutuspolkujen ja sosiaalisen vahvistamisen mahdollistajina. Kertyvä tieto ja työkalun kehittämisprosessi kuvataan verkkojulkaisuun, josta tiedotetaan sekä hankeen verkostojen kautta, että Valtakunnallisen työpajayhdistyksen välityksellä laajemmin alan toimijoille.
Tukeva-työvalmennussttäiö tekee luontaisesti yhteistyötä hankkeen verkostojen kanssa. Toisen asteen oppilaitoksen kanssa on kumppanuussopimuksella sitouduttu opinnollistamisen mahdollisuuksien kehittämiseen ja Via-Dia Pohjois-Savo ry:n kanssa erityisryhmien tukipalvelujen kehittämiseen mm. Varikko-hankeen jatkopolkuna. Hanke on sukupuolineutraali, toteuttaa kestävän kehityksen periaatetta ja kehittää yhdenvertaisuutta. Se pyrkii lisäämään eri ihmisryhmien mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen sekä sosiaaliseen yhdenvertaisuuteen ja se toteutetaan kierrätystoimintaan nojaavassa organisaatiossa. Sen kohteena ovat viiden Pohjois-Savolaisen paikkakunnan heikossa työmarkkina-asemassa olevat kuntouttavan työtoiminnan-, starttipajatoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen työkokeilun valmentautujat sekä työpajojen, oppilaitosten, sosiaalitoimen, TYP:n, TE-palveluiden sekä nuorisotyön työntekijät.
Juankoskelaiset, leppävirtalaiset, uopiolaiset (mukaan lukien Nilsiä), siilinjärveläiset sekä tuusniemeläiset heikossa työmarkkina-asemassa olevat työikäiset henkilöt, jotka ovat valmentautujina Tukevassa kuntouttavan työtoiminnan- starttipajatoiminnan tai työkokeilun statuksella. Vuonna 2015 näissä palveluissa Tukevassa oli noin 600 henkilöä, joista 59 % oli alle 29-vuotiaita ja 37 % naisia. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat (2015: 282 valmentautujaa, 125 alle 29-vuotiasta) ovat 18-64-vuotiaita heikossa työmarkkinatilanteessa olevia sosiaalityön asiakkaita, joille on aktivointisuunnitelmassa sovittu kuntouttavan työtoiminnan jakso. Tukevan starttipaja on puolestaan suunnattu 18-29-vuotiaille nuorille (2015: 163 valmentautujaa, joista 160 alle 29-vuotiasta), jotka tarvitsevat toiminnallista valmennusta koulutus- ja työmarkkina-asemansa parantamiseksi. Tukevan työkokeilijat (2015: 150 valmentautujaa, 68 alle 29-vuotiasta) taas ovat pääsääntöisesti nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä työttömiä työnhakijoita, jotka hakevat joko kokemusta ensimmäisestä työpaikastaan, tai haluavat kokeilla uutta ammattia. Hankkeen kohderyhmän kooksi siihen osallistuvien valmentautujien osalta on arvioitu noin 350 henkilöä.
Kohderyhmänä hankkeessa ovat myös työpajojen työ- ja yksilövalmentajat, joiden määräksi hankkeeseen osallistuvien henkilöiden suhteen on arvioitu noin 45 henkilöä, sekä kuntouttavissa- ja valmentavissa palveluissa olevien asiakkaiden lähettävien tahojen (Sosiaalitoimi, TYP, TE -palvelut) sekä oppilaitosten työntekijät, joiden arvioitu lukumäärä välittömästi hankkeeseen osallistujista on noin 20 henkilöä.
Yhteistyön kautta hankkeen kohderyhmiksi muodostuvat muiden alueen työpajojen valmentajat sekä alueen oppilaitosten henkilökunta. Näiden kohderyhmien edustajien osallistujamääräksi hankkeeseen on arvioitu noin 150 henkilöä. Välillisenä kohderyhmän ovat työllisyyspalveluiden työntekijät sekä valmentautujien valmennusjakson ympärillä vaikuttavat muut verkostot, kuten mielenterveys- ja päihdepalveluiden tuottajat. Hankkeen tuottaman julkaisun sekä tiedotustoiminnan kautta kohderyhmäksi muodostuu myös laajemmin sekä työpajakentän toimijat että muutoin työvaltaisen oppimisen kehittämisen ja toteuttamisen sekä sosiaalisen työllistämisen parissa toimivat tahot.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 102 968
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 91 492
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 102 968
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 91 492
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Kuopion, Varkauden, Koillis-Savon
Kunnat: Kuopio, Siilinjärvi, Tuusniemi, Leppävirta
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 165
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 2 |
| Välillinen vaikutus: Hanke toteutetaan kierrätystoimintaa ja materiaalien uusiokäyttöä harjoittavassa organisaatiossa. Organisaation toiminta edistää uusiokäytettävien materiaalien talteenottoa ja hyödyntämistä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 7 |
| Hyvinvoinnin edistäminen: Välitön vaikutus: Työpajojen valmentautujat sekä heidän valmennusjaksonsa parissa työskentelevät työntekijät pääsevät osallistumaan uuden valmennustyökalun kehittämiseen ja saavat työvälineen valmennuksen suunnitteluun ja arviointiin. Osaamisen näkyväksi tuleminen tukee yksilöiden itsetuntoa ja tunnetta pystyvyydestä, mikä puolestaan tukee heidän kokonaisvaltaista kuntoutumistaan. Valmentautujat motivoituvat kehittämään osaamistaan eteenpäin ja hakeutumaan opintoihin. Tämä auttaa saavuttamaan yhtenäisemmän työuran ja sitouttaa täysivaltaisempaan osallisuuteen yhteiskunnan toiminnasta. Näillä tekijöillä puolestaan on kerrannaisvaikutuksia yksilöiden kokonais-valtaiseen hyvinvointiin. Välillinen vaikutus: Yksilöiden hyvinvoinnin lisääntyminen vähentää yhteiskunnalle kertyviä kuluja. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 0 |
| Välitön vaikutus: OsvaTyökortin pilotointivaiheessa kiinnitetään huomiota siihen, että tähän valikoituisi periteisesti ajatellen niin mies- kuin naisvaltaisiksikin miellettyjä aloja edustavia pajoja. Hankkeeseen osallistuvia työpajoilla olevia valmentautujia kannustetaan löytämään itsestään osaamista jota voi hyödyntää eri aloilla huolimitta siitä, ovatko heidän pajojensa edustamat alat mies- tai naisvaltaisia. Perinteisesti opetus- ja sosiaalialan henkilökunta on naisvaltaista. Myös hankkeeseen osallistuvien työ- ja yksiövalmentajien sekä hankkeeseen sidostyhmien edustajien osalta pyritään huomioimaan sekä mies- että naistyöntekijöiden mukaan ottaminen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 7 |
| Hankkeen kautta pyritään edistämään koulutuksellista tasa-arvoa sekä aktivoimalla vaihtoehtoisten koulutuspolkujen luomista, että kehittämällä työkalu jolla ammatillinen oppiminen voidaan paremmin tuoda kuntouttavista lähtökohdista tapahtuvaa valmennusta tukevaksi osa-alueeksi. Vaihtoehtoisten koulutuspolkujen kautta myös marginaaliryhmiin kuuluvien henkilöiden on helpompi saavuttaa ammatillista osaamista ja päästä osalliseksi koulutuksesta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Osaamisella vahvaksi (ESR) hanke pääsi sekä kohderyhmänsä tavoittamisen että toteuttamansa toiminnan osalta sille asetettuihin tavoitteisiin. Osaamisen tunnistamista tarkasteltiin sosiaalisen vahvistamisen näkökulmasta ja kehitettiin työpajojen, sosiaalialan toimijoiden sekä oppilaitosten yhteistyötä. Hanke jakoi tietoa opinnollistamisen ja joustavien koulutuspolkujen toteuttamisen mahdollisuuksista ja käytännöistä sekä opetuksen, sosiaalityön- että työllisyydenhoidon parissa toimiville ammattilaisille. Osana hanketta tuettiin sen kohderyhmään kuuluvia henkilöitä omien koulutussuunnitelmiensa tekemisessä ja niiden eteenpäin viemisessä. Samaan aikaan mallinnettiin työpajojen ja eri toimijoiden välisiä nivelvaiheprosesseja, tunnistettiin työpajojen oppimisympäristöjä sekä laadittiin osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosesseja tukevia lomakkeita.
Merkittävänä osana hankkeen toimintaa oli työpajojen työtehtävissä tarvittavia taitoja ja valmennuksen ohjauskeskustelujen rakennetta esiin tuovan OsvaTyökortti -työkalun kehittäminen ja pilotointi. Tämä toteutettiin työpajojen valmentautujia ja valmentajia osallistavana prosessina. Samalla työpajajaksoista annettavia todistuksia kehitettiin niin, että niiden kautta työpajoilla kertynyt osaaminen pystytään huomioimaan paremmin osana opintoja varten laadittavia osaamisen kerryttämisen suunnitelmia. Lisäksi kerättiin tietoa valmentautujien kokemuksista työpajalla tapahtuvasta ohjauksesta ja tarkasteltiin työvalmentajien roolia osaamisen tunnustamisen ja sosiaalisen vahvistamisen ammattilaisina.
Hankkeen kohderyhmään kuuluvilta valmentautujilta, valmentajilta sekä yhteistyökumppaneilta saatu palaute hankkeen toiminnasta oli positiivista. Työpajojen valmentautujat kokivat tärkeäksi välittää työpajoista kuvaa osaamisen paikkana. Hankkeen kautta he aktivoituivat oman oppimisensa, taitojensa ja osaamisensa havainnointiin, työpajojen työvalmentajien osaaminen sekä ammatillinen identiteetti osaamisen tunnustamisen ammattilaisina vahvistui ja monialainen yhteistyö joustavien koulutuspolkujen toteuttamiseksi ja edelleen kehittämiseksi lisääntyi.
Hankkeen tekemää kehittämistoimintaa kuvaava julkaisu löytyy Tukeva-työvalmennussäätiön nettisivuilta www.ksts.fi