Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20697

Hankkeen nimi: Työturvallisuuden harjoitusalue

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2016 ja päättyy 31.3.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pelastusopisto

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 0909306-3

Jakeluosoite: PL1122

Puhelinnumero: 0295 450 201

Postinumero: 70821

Postitoimipaikka: KUOPIO

WWW-osoite: http://www.pelastusopisto.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Maarit Manninen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maarit.manninen(at)pelastusopisto.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358295453500

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työtapaturmilla on laajamittaisia yksilöllisiä, yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Suomessa sattui vuonna 2015 palkansaajille yhteensä 117 908 työtapaturmaa. Näistä vakuutuslaitosten korvaamista työtapaturmista 97 431 oli työpaikkatapaturmia eli työtapaturma sattui työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa (Tapaturmavakuutuskeskus). Keskimääräiseksi työtapaturman kustannukseksi on laskettu noin 8500 euroa. Vuonna 2015 tapaturmataajuus (=työpaikkatapaturmia miljoonaa työtuntia kohti) oli 28,8.

Työturvallisuuden harjoitusalueella harjoitellaan työturvallisuustaitoja todenmukaisissa ympäristöissä aktiivisessa pienryhmäopetuksessa erilaisia rastikokonaisuuksia hyödyntäen. Tällainen harjoittelu edistää työntekijöiden työturvallisuuskäytäntöjen oppimista ja omaksumista, jolloin työturvallisuuskäytänteet osataan paremmin huomioida osana päivittäistä työtä ja pystytään vähentämään työtapaturmia aiheuttavia riskejä. Parantunut työturvallisuus lisää työhyvinvointia ja vaikuttaa myönteisesti myös työssä jaksamiseen. Harjoittelun konkreettisuus edistää turvallisuutta korostavan asenneilmapiirin muodostumista työntekijöiden keskuudessa. Parantunut työturvallisuus vaikuttaa myönteisesti yritysten kilpailukykyyn ja tuottavuuteen vähentämällä sairauspoissaoloja ja niistä aiheutuvia töiden keskeytyksiä ja uudelleenjärjestelyjen tarvetta.

Työturvallisuuden harjoitusalue –hankkeessa rakennetaan työturvallisuuden harjoitusalue yhteistyössä alueen yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Hankkeen aikana sitoutetaan laaja yritysjoukko harjoitusalueen käyttöön ja rahoittamiseen sekä työturvallisuuden rastikokonaisuuksien jatkuvaan kehittämiseen. Tätä työtä on jo tehty valmistelevassa hankkeessa ja työ jatkuu edelleen toteutusvaiheessa.

Hankkeen tuloksena Kuopiossa on maan johtava ja monipuolisin työturvallisuuden harjoitusalue, jota hyödyntävät laajasti Itä- ja Keski-Suomen alueella toimivat eri toimialojen yritykset ja yhteisöt sekä julkiset organisaatiot, jotka kouluttavat henkilöstöään työturvallisuusasioissa harjoitusalueella. Lisäksi ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut hyödyntävät työturvallisuuden harjoitusaluetta opiskelijoiden työturvallisuustaitojen opetuksessa. Työturvallisuus paranee käytännön harjoittelun ja tekemisen kautta ja työtapaturmat vähenevät työpaikoilla, mikä edistää työntekijöiden hyvinvointia ja työssä jaksamista sekä parantaa välillisesti yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat monipuolisesti rakentamisen, teollisuuden ja liikenteen alan yritykset ja yhteisöt sekä julkiset organisaatiot (esim. kaupungit/kunnat ja niiden kunnallistekniikkatoimet), joilla on tarvetta kouluttaa henkilöstöään työturvallisuusasioissa. Lisäksi varsinaisena kohderyhmänä ovat oppilaitokset, jotka voivat hyödyntää työturvallisuuden harjoitusaluetta opiskelijoiden työturvallisuuskäytäntöjen opetuksessa. Opiskeluaikana omaksutuilla turvallisilla työskentelytavoilla luodaan pohja työntekijän menestyksekkäälle, terveelliselle työuralle.

Yritykset saavat selkeän kilpailuedun hyvästä turvallisuuskulttuurista, joka luo heidän asiakkailleen mielikuvan vakavasti otettavasta toimijasta, jonka toiminta on laadukasta myös turvallisuuden osalta. Parempi turvallisuuskulttuuri myös vähentää työvoimakustannuksia pitkällä aikavälillä, mikä parantaa yritysten tuottavuutta sekä kilpailukykyä.

Työturvallisuuden harjoitusalue integroituu saumattomasti myös Pelastusopiston harjoitusalueen muuhun, pelastustoimintaan suuntautuneeseen harjoitteluinfrastruktuuriin. Tässä mielessä myös pelastustoimen opetushenkilöstö on hankkeen kohderyhmänä ja työturvallisuuden harjoitusalue rakentuu tiiviissä yhteistyössä pelastustoiminnan opetuksen kanssa. Näin toimien molemmat toiminnot hyötyvät toisistaan. Pelastusopiston opettajat toimivat pedagogiikan, ensihoidon ja pelastustoiminnan asiantuntijoina rastikokonaisuuksien rakentamisessa ja pelastustoiminnan opetus voi myös soveltuvin osin hyödyntää rakentuvaa kokonaisuutta omassa toiminnassaan. Opettajat (asiantuntijat) hoitavat rastikokonaisuuksien pedagogista rakentamista, harjoitusalueen yleisestä toimivuudesta huolehtimista ja yhteyttä pelastustoimeen sekä ensihoitoon. Pelastusopistolla on kuusi opetustiimiä, joista jokaisesta nimetään vastuuasiantuntija. Vastuuasiantuntija vastaa oman tiiminsä hankkeen välisestä yhteydenpidosta, sekä toimii tiiminsä erityisosaamisen asiantuntijana rasteja rakentavien yritysten ja yhteisöjen apuna.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat yritysten, yhteisöjen ja julkisten organisaatioiden henkilöstö sekä oppilaitosten opettajat ja opiskelijat. Olennainen välillinen kohderyhmä ovat aluetta käyttävien yritysten asiakkaat, jotka hyötyvät toimittajan turvallisesta työympäristöstä ja saavat aiempaa laadukkaamman asiakaskokemuksen. Lisäksi aluetta käyttävien yritysten alihankkijat, palveluntuottajat ja ali- ja sivu-urakoitsijat hyötyvät omassa toiminnassaan parantuneesta työturvallisuudesta.

Monissa pienkohteissa esimerkiksi rakennusalalla lopullisen vastuun työturvallisuudesta saattaa kantaa työn tilaaja, joka ei välttämättä omaa minkäänlaista rakennusalan kokemusta eikä osaa vaatia työturvallisuuden kannalta olennaisten asioiden huomioimista kohteessa. Tällainen asiakas nukkuu yönsä paremmin tietäessään toimivansa työturvallisuusasiat vakavasti ottavan tahon kanssa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 318 545

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 308 649

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 455 063

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 440 928

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion

Kunnat: Kuopio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Korvaharju 97

Postinumero: 70800

Postitoimipaikka: Kuopio

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 70

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 61

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 95

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke on sukupuolineutraali.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke on sukupuolineutraali.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on sukupuolineutraali.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei olennainen tässä hankkeessa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei olennainen tässä hankkeessa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei olennainen tässä hankkeessa. Harjoitusalue rakentuu olemassa olevalle, rakennetulle alueelle.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei olennainen tässä hankkeessa. Harjoitusalue rakentuu olemassa olevalle, rakennetulle alueelle.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei olennainen tässä hankkeessa. Harjoitusalue rakentuu olemassa olevalle, rakennetulle alueelle.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei olennainen tässä hankkeessa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei olennainen tässä hankkeessa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 5
Työturvallisuuden harjoitusalueen luominen parantaa yrityksissä työturvallisuutta. Vähentyneet työtapaturmat lisäävät yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta ja vaikuttaa myönteisesti alueen elinkeinoelämän kestävään kehittymiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 4
Työturvallisuuden harjoitusalue luo osaltaan kysyntää muillekin palveluille, kuten majoitus- ja ravitsemuspalveluille, kun yritykset tuovat henkilöstöään työturvallisuuden harjoitusalueelle kauempaa (Itä-, Keski- ja Länsi-Suomi) harjoittelemaan.
Liikkuminen ja logistiikka 3 6
Työturvallisuuden harjoitusalue Kuopiossa mahdollistaa työturvallisuuden käytännönläheisen oppimisen Kuopiossa, mikä vähentää itäsuomalaisten yritysten matkustamistarvetta Ouluun ja Espooseen kouluttautumaan työturvallisuusasioissa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 8
Työturvallisuuden käytännön harjoitusympäristö edistää yritysten henkilöstön työturvallisuustaitoja, edistää työssä jaksamista ja lisää työhyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei olennainen tässä hankkeessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei olennainen tässä hankkeessa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei olennainen tässä hankkeessa.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei olennainen tässä hankkeessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen aikana on rakennettu Kuopioon Työturvallisuuden harjoitusalue (TTHA) sekä alueen harjoituskohteet yhteistyössä sopimuskumppaneiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa Pelastusopiston harjoitusalueen yhteyteen. Työturvallisuuden harjoitusalueen viralliset avajaiset pidettiin elokuussa 2017, jonka jälkeen sopimuskumppaneiden koulutustoiminta TTHA:lla käynnistyi laajamittaisemmin eri harjoituskohteita hyödyntäen.

Hankkeen päättyessä Työturvallisuuden harjoitusalueen sopimuskumppaneita oli mukana yhteistyössä 33 tahoa, lisäksi yhteistyössä on mukana kuusi liiketaloudellista sopimuskumppania. Työturvallisuuden harjoitusalueella on 30 harjoituskohdetta, jotka ovat kaikkien sopimuskumppaneiden käytettävissä. Sopimuskumppanit vastaavat harjoituskohteiden rakentamisesta ja ylläpidosta. TTHA:n käytöstä sekä harjoituskohteista on tehty sopimukset sopimuskumppaneiden ja Pelastusopiston välillä.

Hankkeen aikana on toteutettu sopimuskumppaneiden kouluttajille TTHA-kouluttajakoulutus, josta vastaa Pelastusopisto. Kouluttajakoulutuksessa on ollut hankkeen aikana mukana noin 120 kouluttajaa eri sopimuskumppanitahoista. Lisäksi on luotu Työturvallisuuden harjoitusalueen visuaalinen ilme sekä tuotettu ilmeen mukainen kyltitys, esittely- ja turvavideot sekä harjoituskohteiden esittelyvideoita.

Käytännönläheinen työturvallisuusasioiden koulutus on todettu tehokkaaksi ja mielekkääksi ja TTHA-kouluttajilta ja -kumppaneilta saatu palaute on ollut hyvin positiivista. Työturvallisuus on yhdistävä asia toimialasta riippumatta ja eri yritysten keskinäinen yhteistyö TTHA:n puitteissa on avannut mahdollisuuksia paitsi oman alan työturvallisuuden kehittämiselle myös eri toimialojen toimijoiden väliselle uudenlaiselle yhteistyölle. TTHA toimii myös uudentyyppisenä alustana yritysten ja oppilaitosten yhteistyölle. Myös Pelastusopiston rooli koordinoijana sekä viranomais- ja oppilaitosyhteistyön tiivistyminen TTHA:n kautta on nähty hyvänä asiana.

Työturvallisuuden harjoitusalue tarjoaa uudenlaisen oppimisympäristön vaikuttaa yksilön turvallisuusasenteiden sekä organisaation turvallisuuskulttuurin kehittymiseen. Työtapaturmien ja niistä johtuvien poissaolojen vähentyessä työn tuottavuus paranee ja työturvallisuuden parantuminen saa aikaan positiivisia kerrannaisvaikutuksista niin yksilön, yrityksen kuin yhteiskunnankin kannalta. Työturvallisuuteen panostaminen parantaa välillisesti yritysten kilpailukykyä, sillä turvallinen työ on samalla myös tuottavaa, tehokasta ja laadukasta. Parantunut työturvallisuus lisää työhyvinvointia ja työssä jaksamista.

Hankkeen toiminnan kautta on edistetty sekä yritysten keskinäistä että yritysten, julkistoimijoiden ja oppilaitosten välistä yhteistyötä, vahvistettu yhteistyöverkostoja ja kehitetty laajassa yhteistyössä uudenlainen ja yhteinen työturvallisuuden koulutus- ja harjoitusympäristö Kuopioon. Hankkeen tuloksena Työturvallisuuden harjoitusalueen toimintamalli on vakiintunut ja toiminta jatkuu Pelastusopiston koordinoimana toimintana hankkeen päättymisen jälkeen osana Pelastusopiston perustoimintaa.