Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20698

Hankkeen nimi: Tasa-arvon edistäminen ja segregaation lieventäminen koulutuksessa ja työelämässä -kehittämishanke

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2016 ja päättyy 31.3.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Koulutusavain Oy

Organisaatiotyyppi: Pieni yritys

Y-tunnus: 0910338-0

Jakeluosoite: Pohjolankatu 28 B

Puhelinnumero: 08-626021

Postinumero: 87100

Postitoimipaikka: Kajaani

WWW-osoite: http://wwww.koulutusavain.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marja-Leena Haataja

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehittämisjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marja-leena.haataja(at)koulutusavain.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 729 8215

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

World of Management - WoM Oy, 1007054-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kehittämishankkeen tavoitteena on tasa-arvon edistäminen sekä sukupuolen mukaisen ja intersektionaalisen segregaation lieventäminen koulutuksessa ja työelämässä. Sukupuolen mukainen segregaatio näkyy Suomessa esimerkiksi niin, että koulutus ja työelämä ovat eriytyneet eli segregoituneet voimakkaasti sukupuolen mukaan. Sukupuolen mukaisen segregaation lisäksi yhteiskunnassa on muutakin segregaatiota, esimerkiksi etnisen taustan tai luokan mukaista eriytymistä. Näiden muidenkin tekijöiden tarkastelu tuo syvyyttä myös sukupuolen mukaisen segregaation ymmärtämiseen ja purkamiseen. Tätä lähestymistapaa kutsutaan intersektionaalisuudeksi. Hanke tuottaa uutta tietoa ja kehittämistoimenpiteitä liittyen sukupuolen mukaisen ja intersektionaalisen segregaation lieventämiseen. Keskeistä hankkeelle on myös tasa-arvonäkökulma. Segregaation lieventämisen ensisijainen tavoite on tasa-arvon edistäminen. Samalla segregaation lieventämisen tavoitteena on myös taloudellinen tehokkuus ja työllisyyden edistäminen.

Hankkeessa yhdistyvät oppilaitosten ja työllisyystoimijoiden kanssa yhdessä tehtävä kehittämistyö, asiantuntijaverkoston yhteistyö, sekä tutkimus. Lisäksi monikanavainen ja vuorovaikutteinen viestintä on keskeinen osa hanketta. Nämä toimintakokonaisuudet muodostavat yhteisen oppimis- ja kehittämisprosessin. Kehittämisprosessi luo uutta tietoa ja tietoisuutta sukupuolen mukaisesta ja intersektionaalisesta segregaatiosta, sekä toimintatavoista, joiden avulla segregaatiota voidaan lieventää oppilaitoksissa, työllisyyden edistämisessä sekä yhteiskunnassa. Eri toimijatahoja yhdistävän prosessin tavoitteena on myös rakentaa yhteistyösuhteita ja luoda yhteistä tahtotilaa toimia segregaation purkamiseksi.

Pilottioppilaitokset ja työllisyystoimijat valitaan hankkeeseen kolmelta alueelta, jotka ovat Helsingin kaupunki, Kainuu ja muu Pohjois-Suomi. Oppilaitokset ja koulut voivat olla peruskouluja, lukioita ja toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia. Oppilaitosten ja koulujen kanssa yhteistyössä kehitetään opetusta ja käytäntöjä segregaation lieventämiseksi sekä tuetaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelua. Segregaation lieventämiseen tähtäävät kehittämistoimenpiteet saadaan juurrutettua oppilaitoksiin ja kouluihin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien avulla. Etenkin peruskoulut tarvitsevat tukea tasa-arvosuunnitteluun senkin takia, että suunnitelman teon velvollisuus on niille uusi. Työllisyystoimijoiden kanssa toteutetaan vastaava kehittämisprosessi, jonka avulla kehitetään uusia toimintatapoja segregaation lieventämiseksi työllisyyden edistämisessä.

Tutkimusosio tukee hankkeen toimintoja tuoden hankkeeseen lisää jäsennettyä tietoa sukupuolenmukaisesta ja intersektionaalisesta segregaatiosta sekä ammatti- ja uravalintoihin vaikuttavista tekijöistä. Tutkimustietoa kerätään neljällä eri tavalla. Ensimmäinen tiedon keräämistapa on yhteydessä hankkeen viestintään. Hankkeessa kerätään aineistoa esimerkiksi sosiaalisen median keskusteluja hyödyntämällä, ja tutkimustuloksia ja ihmisten kirjoittamia kommentteja nostetaan esille hankkeen viestinnässä. Toinen tiedonkeräämistapa on osallistaa opiskelijoita ja oppilaita. Tutkimustietoa kerätään yhteistyössä neljän hankkeen pilottioppilaitoksen kanssa osallistaen opiskelijoita ja oppilaita pohtimaan muun muassa heidän omiin koulutusvalintoihinsa vaikuttaneista syitä. Kolmanneksi hanke osallistaa oppilaitosten ja koulujen sekä työllisyystoimijoiden henkilöstöä keskustelemaan sukupuolen mukaiseen ja intersektionaaliseen segregaatioon liittyvistä kysymyksistä heidän työssään erityisesti opetus- ja ohjaustyössä. Neljänneksi hankkeen asiantuntijaverkosto osallistuu tutkimustiedon tuottamiseen ja segregaation lieventämiskeinojen laatimiseen.

Hankkeen asiantuntijaverkoston tavoitteena on koota koulutuksen ja työelämän asiantuntijoita yhteiseen keskusteluprosessiin, jolla syvennetään osallistujatahojen tietoa segregaatiosta sekä luodaan yhteistä näkemystä ja tahtotilaa toimia segregaation lieventämiseksi.

Viestintästrategian tavoitteena on viestiä hankkeen sisällöstä, tuloksista sekä sen herättämistä kokemuksista ja tuoda kohderyhmät, asiantuntijat ja asiasta kiinnostuneet yhteen keskustelemaan ja tuottamaan hankkeelle sisältöä. Strategian toteuttamisessa käytetään osallistavaa toteutustapaa, jossa yhdistämällä matalan kynnyksen lähestymistapoja tieteellisen tiedon saavuttamiseen mahdollistetaan laajemman yleisön tavoittaminen sekä vaivattomampi tapa osallistua keskusteluun. Viestintästrategia mahdollistaa hankkeen tuottaman tutkimustiedon jalkauttamisen jo hankkeen toteutuksen aikana. Hankkeessa käytettäviä viestintäkanavia ovat hankkeelle lanseerattava nettisivusto, tapahtumat ja monipuolisesti eri sosiaalisen median kanavat, kuten Instagram, Twitter ja Pinterest. Tapahtumia järjestetään hankkeen kaikilla pilottipaikkakunnilla ja tapahtumissa hyödynnetään taiteellisia, performatiivisia sekä visuaalisia esityksiä ja elämyksiä avaamaan hankkeen teemoja.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen välitöntä toiminta-aluetta ovat Helsingin kaupunki, Kainuu ja muu Pohjois-Suomi (Oulun seutu ja Kemi). Alueiden valinnassa käytettiin seuraavia kriteereitä: erilaisuus kunnan/alueen koon ja väkiluvun mukaan, erilaisuus alueen koulutus- ja työmarkkinoiden sekä elinkeinorakenteen mukaan ja erilaisuus sijainnin/maantieteellisyyden mukaan varmistaen myös Itä- ja Pohjois-Suomen mukana olo. Valittujen alueiden kehittämistyöstä saadaan merkittävää kokemus- ja vertailutietoa segregaation lieventämiseen liittyvistä kysymyksistä ja alueiden ominaispiirteiden vaikutuksista.

Kultakin kolmesta alueesta hankkeeseen osallistuvat:
• yhden/useamman peruskoulun, lukion ja toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen henkilöstöä, sekä oppilaita/opiskelijoita,
• työllisyystoimijoiden henkilöstöä

Hankesuunnitelmavaihe: Hankkeeseen osallistuvien tahojen kanssa ovat neuvottelut meneillään. Kainuussa neuvotellaan useamman peruskoulun ja lukion kanssa, Kainuun ammatillisen oppilaitoksen ja Kainuun TE-toimiston kanssa. Helsingin kaupunki (yhteyshenkilöt opetustoimenjohtaja Liisa Pohjolainen ja erityissuunnittelija Hanna Maidell) Oulun seudulla neuvotellaan seuraavien tahojen kanssa: Oulun ammattikoulun (Oulun seudun ammatillisen koulutuskuntayhtymä) logistiikka-ala, Oulun kaupungin peruskoulut ja lukiot sekä Oulun työvoimatoimisto.

Hankkeen pilottikohteiden rekrytointia jatketaan hankehakemuksen ja -suunnitelman ollessa rahoittajan arvioitavana sekä välittömästi hankkeen alkaessa. Lopulliset sopimukset kaikkien mukaan tulevien tahojen kanssa tehdään hankkeen alkaessa jolloin tarkentuvat myös lopulliset omarahoitusosuudet.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmia ovat
• oppilaiden/opiskelijoiden vanhemmat
• muut kuin varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat opetus- ja työhallinnon alan viranomaiset
• muiden oppilaitosten opettajat, opinto-ohjaajat, koulukuraattorit ja muu henkilöstö
• työnantajat
• työmarkkina- ja ammattijärjestöt

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 476 343

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 413 677

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 601 743

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 458 592

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 225

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnittelun aikana kerättyä aineistoa on tarkasteltu sukupuolen ja tasa-arvon näkökulmista ja hankkeen suunnittelussa on ollut mukana Suomen johtavia tasa-arvon asiantuntijoita, joiden vahvuutena on myös hankkeen toiminta-alueen tuntemus. Hankkeen suunnittelun kaikissa vaiheissa on pohdittu sukupuolen merkitystä ja vaikutusta tavoitteiden asettelussa, arvioiduissa tuloksissa ja suunnitelluissa toimenpiteissä. Analyysivaiheessa olemme perehtyneet mm. Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan ja sen kärkihankkeisiin, Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston vuoden 2013 työllisistä tehtyihin tilastoihin, tutkimukseen, toteutettuihin teemaan liittyviin aikaisempiin hankkeisiin ja muihin teemaan liittyviin julkaisuihin ja asiakirjoihin. Hankkeen asiantuntijoilla on pitkä kokemus tasa-arvotyöstä sekä alueilla että virkamiestasolla ja näin ollen siitä kertynyttä kokemus on ollut myös hankesuunnitelman pohjana.Hankesuunnitelman pohjana on myös The European Community of Practice on Gender Mainstreaming (Gender-CoP) -verkostossa on laadittu sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen strategia/standardi rakennerahastotoimintaan EU-maissa. Sekä KoulutusAvaon OY: n ja WoM Oy:n asaintuntijat ovat olleet itse mukana standardin tekemisessä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Hankkeen tavoitteena on tasa-arvon edistäminen ja sukupuolen mukaisen eriytymisen lieventäminen koulutuksessa ja työelämässä sekä työllisyyttä edistävissä palveluissa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 4
Sähköinen oppimisympäristö, videoneuvotteluvälineistö, skypeneuvottelut, sähköposti
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 4
Kehitetään organisaatioille aineettomia toimintamalleja ja tapoja, joita juurrutetaan osaksi jokapäiväistä toimintaa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Pyritään lieventämään alueilla vallitsevaa segregaatiota, joka vaikuttaa alueiden elinkeinorakenteeseen siten että saadaan osaavat ja koulutetut ihmiset sinne, jossa heidän paras osaamisensa tulee hyödyksi. Riippumatta sukupuolesta.Hanke vahvistaa tietotaidon ja osaamisen pysyvyyttä alueella.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Kehitetään organisaatioille aineettomia toimintamalleja ja tapoja, joita juurrutetaan osaksi jokapäiväistä toimintaa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke edistää sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuutta ja alueellista tasa-arvoa ja niiden hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hankkeen päätavoitteena on sukupuolten tasa-arvon edistäminen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hankkeen kaikissa toiminnoissa huomioidaan alueelliset lähtökohdat, kulttuuriset erot ja myös yhdenvertaisuuden ulottuvuudet.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-