|
|
|
Hankekoodi: S20698
Hankkeen nimi: Tasa-arvon edistäminen ja segregaation lieventäminen koulutuksessa ja työelämässä -kehittämishanke
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2016 ja päättyy 31.3.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö
Hakijan virallinen nimi: Koulutusavain Oy
Organisaatiotyyppi: Pieni yritys
Y-tunnus: 0910338-0
Jakeluosoite: Pohjolankatu 28 B
Puhelinnumero: 08-626021
Postinumero: 87100
Postitoimipaikka: Kajaani
WWW-osoite: http://wwww.koulutusavain.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marja-Leena Haataja
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehittämisjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marja-leena.haataja(at)koulutusavain.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 729 8215
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kehittämishankkeen tavoitteena on tasa-arvon edistäminen sekä sukupuolen mukaisen ja intersektionaalisen segregaation lieventäminen koulutuksessa ja työelämässä. Sukupuolen mukainen segregaatio näkyy Suomessa esimerkiksi niin, että koulutus ja työelämä ovat eriytyneet eli segregoituneet voimakkaasti sukupuolen mukaan. Sukupuolen mukaisen segregaation lisäksi yhteiskunnassa on muutakin segregaatiota, esimerkiksi etnisen taustan tai luokan mukaista eriytymistä. Näiden muidenkin tekijöiden tarkastelu tuo syvyyttä myös sukupuolen mukaisen segregaation ymmärtämiseen ja purkamiseen. Tätä lähestymistapaa kutsutaan intersektionaalisuudeksi. Hanke tuottaa uutta tietoa ja kehittämistoimenpiteitä liittyen sukupuolen mukaisen ja intersektionaalisen segregaation lieventämiseen. Keskeistä hankkeelle on myös tasa-arvonäkökulma. Segregaation lieventämisen ensisijainen tavoite on tasa-arvon edistäminen. Samalla segregaation lieventämisen tavoitteena on myös taloudellinen tehokkuus ja työllisyyden edistäminen.
Hankkeessa yhdistyvät oppilaitosten ja työllisyystoimijoiden kanssa yhdessä tehtävä kehittämistyö, asiantuntijaverkoston yhteistyö, sekä tutkimus. Lisäksi monikanavainen ja vuorovaikutteinen viestintä on keskeinen osa hanketta. Nämä toimintakokonaisuudet muodostavat yhteisen oppimis- ja kehittämisprosessin. Kehittämisprosessi luo uutta tietoa ja tietoisuutta sukupuolen mukaisesta ja intersektionaalisesta segregaatiosta, sekä toimintatavoista, joiden avulla segregaatiota voidaan lieventää oppilaitoksissa, työllisyyden edistämisessä sekä yhteiskunnassa. Eri toimijatahoja yhdistävän prosessin tavoitteena on myös rakentaa yhteistyösuhteita ja luoda yhteistä tahtotilaa toimia segregaation purkamiseksi.
Pilottioppilaitokset ja työllisyystoimijat valitaan hankkeeseen kolmelta alueelta, jotka ovat Helsingin kaupunki, Kainuu ja muu Pohjois-Suomi. Oppilaitokset ja koulut voivat olla peruskouluja, lukioita ja toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia. Oppilaitosten ja koulujen kanssa yhteistyössä kehitetään opetusta ja käytäntöjä segregaation lieventämiseksi sekä tuetaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelua. Segregaation lieventämiseen tähtäävät kehittämistoimenpiteet saadaan juurrutettua oppilaitoksiin ja kouluihin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien avulla. Etenkin peruskoulut tarvitsevat tukea tasa-arvosuunnitteluun senkin takia, että suunnitelman teon velvollisuus on niille uusi. Työllisyystoimijoiden kanssa toteutetaan vastaava kehittämisprosessi, jonka avulla kehitetään uusia toimintatapoja segregaation lieventämiseksi työllisyyden edistämisessä.
Tutkimusosio tukee hankkeen toimintoja tuoden hankkeeseen lisää jäsennettyä tietoa sukupuolenmukaisesta ja intersektionaalisesta segregaatiosta sekä ammatti- ja uravalintoihin vaikuttavista tekijöistä. Tutkimustietoa kerätään neljällä eri tavalla. Ensimmäinen tiedon keräämistapa on yhteydessä hankkeen viestintään. Hankkeessa kerätään aineistoa esimerkiksi sosiaalisen median keskusteluja hyödyntämällä, ja tutkimustuloksia ja ihmisten kirjoittamia kommentteja nostetaan esille hankkeen viestinnässä. Toinen tiedonkeräämistapa on osallistaa opiskelijoita ja oppilaita. Tutkimustietoa kerätään yhteistyössä neljän hankkeen pilottioppilaitoksen kanssa osallistaen opiskelijoita ja oppilaita pohtimaan muun muassa heidän omiin koulutusvalintoihinsa vaikuttaneista syitä. Kolmanneksi hanke osallistaa oppilaitosten ja koulujen sekä työllisyystoimijoiden henkilöstöä keskustelemaan sukupuolen mukaiseen ja intersektionaaliseen segregaatioon liittyvistä kysymyksistä heidän työssään erityisesti opetus- ja ohjaustyössä. Neljänneksi hankkeen asiantuntijaverkosto osallistuu tutkimustiedon tuottamiseen ja segregaation lieventämiskeinojen laatimiseen.
Hankkeen asiantuntijaverkoston tavoitteena on koota koulutuksen ja työelämän asiantuntijoita yhteiseen keskusteluprosessiin, jolla syvennetään osallistujatahojen tietoa segregaatiosta sekä luodaan yhteistä näkemystä ja tahtotilaa toimia segregaation lieventämiseksi.
Viestintästrategian tavoitteena on viestiä hankkeen sisällöstä, tuloksista sekä sen herättämistä kokemuksista ja tuoda kohderyhmät, asiantuntijat ja asiasta kiinnostuneet yhteen keskustelemaan ja tuottamaan hankkeelle sisältöä. Strategian toteuttamisessa käytetään osallistavaa toteutustapaa, jossa yhdistämällä matalan kynnyksen lähestymistapoja tieteellisen tiedon saavuttamiseen mahdollistetaan laajemman yleisön tavoittaminen sekä vaivattomampi tapa osallistua keskusteluun. Viestintästrategia mahdollistaa hankkeen tuottaman tutkimustiedon jalkauttamisen jo hankkeen toteutuksen aikana. Hankkeessa käytettäviä viestintäkanavia ovat hankkeelle lanseerattava nettisivusto, tapahtumat ja monipuolisesti eri sosiaalisen median kanavat, kuten Instagram, Twitter ja Pinterest. Tapahtumia järjestetään hankkeen kaikilla pilottipaikkakunnilla ja tapahtumissa hyödynnetään taiteellisia, performatiivisia sekä visuaalisia esityksiä ja elämyksiä avaamaan hankkeen teemoja.
Hankkeen välitöntä toiminta-aluetta ovat Helsingin kaupunki, Kainuu ja muu Pohjois-Suomi (Oulun seutu ja Kemi). Alueiden valinnassa käytettiin seuraavia kriteereitä: erilaisuus kunnan/alueen koon ja väkiluvun mukaan, erilaisuus alueen koulutus- ja työmarkkinoiden sekä elinkeinorakenteen mukaan ja erilaisuus sijainnin/maantieteellisyyden mukaan varmistaen myös Itä- ja Pohjois-Suomen mukana olo. Valittujen alueiden kehittämistyöstä saadaan merkittävää kokemus- ja vertailutietoa segregaation lieventämiseen liittyvistä kysymyksistä ja alueiden ominaispiirteiden vaikutuksista.
Kultakin kolmesta alueesta hankkeeseen osallistuvat:
• yhden/useamman peruskoulun, lukion ja toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen henkilöstöä, sekä oppilaita/opiskelijoita,
• työllisyystoimijoiden henkilöstöä
Hankesuunnitelmavaihe: Hankkeeseen osallistuvien tahojen kanssa ovat neuvottelut meneillään. Kainuussa neuvotellaan useamman peruskoulun ja lukion kanssa, Kainuun ammatillisen oppilaitoksen ja Kainuun TE-toimiston kanssa. Helsingin kaupunki (yhteyshenkilöt opetustoimenjohtaja Liisa Pohjolainen ja erityissuunnittelija Hanna Maidell) Oulun seudulla neuvotellaan seuraavien tahojen kanssa: Oulun ammattikoulun (Oulun seudun ammatillisen koulutuskuntayhtymä) logistiikka-ala, Oulun kaupungin peruskoulut ja lukiot sekä Oulun työvoimatoimisto.
Hankkeen pilottikohteiden rekrytointia jatketaan hankehakemuksen ja -suunnitelman ollessa rahoittajan arvioitavana sekä välittömästi hankkeen alkaessa. Lopulliset sopimukset kaikkien mukaan tulevien tahojen kanssa tehdään hankkeen alkaessa jolloin tarkentuvat myös lopulliset omarahoitusosuudet.
Hankkeen välillisiä kohderyhmia ovat
• oppilaiden/opiskelijoiden vanhemmat
• muut kuin varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat opetus- ja työhallinnon alan viranomaiset
• muiden oppilaitosten opettajat, opinto-ohjaajat, koulukuraattorit ja muu henkilöstö
• työnantajat
• työmarkkina- ja ammattijärjestöt
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 476 343
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 458 190
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 601 743
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 512 472
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 225
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 4 |
| Sähköinen oppimisympäristö, videoneuvotteluvälineistö, skypeneuvottelut, sähköposti | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 4 |
| Kehitetään organisaatioille aineettomia toimintamalleja ja tapoja, joita juurrutetaan osaksi jokapäiväistä toimintaa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Pyritään lieventämään alueilla vallitsevaa segregaatiota, joka vaikuttaa alueiden elinkeinorakenteeseen siten että saadaan osaavat ja koulutetut ihmiset sinne, jossa heidän paras osaamisensa tulee hyödyksi. Riippumatta sukupuolesta.Hanke vahvistaa tietotaidon ja osaamisen pysyvyyttä alueella. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Kehitetään organisaatioille aineettomia toimintamalleja ja tapoja, joita juurrutetaan osaksi jokapäiväistä toimintaa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hanke edistää sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuutta ja alueellista tasa-arvoa ja niiden hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen päätavoitteena on sukupuolten tasa-arvon edistäminen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Hankkeen kaikissa toiminnoissa huomioidaan alueelliset lähtökohdat, kulttuuriset erot ja myös yhdenvertaisuuden ulottuvuudet. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
4.1 Hankkeen toiminnan ja tulosten tiivistelmä
Kirjoita tiivistelmä hankkeesta, sen toteutuksesta ja tuloksista koskien koko hankkeen kestoa. Tiivistelmä julkaistaan rakennerahastojen tietopalvelussa.
Koulutus- ja työelämä ovat Suomessa jakautuneet (segregoituneet) voimakkaasti sukupuolen mukaan. Eriytymistä tapahtuu myös esimerkiksi etnisen taustan ja yhteiskuntaluokan mukaan. SEGLI-hankkeen tavoitteena on ollut edistää tasa-arvoa ja lieventää sukupuolen mukaista ja intersektionaalista segregaatiota koulutus- ja työelämässä.
Sukupuolen mukaisen segregaation purkaminen on ollut tasa-arvopolitiikan keskeisiä tavoitteita 1960-luvulta alkaen. Tavoite ei kuitenkaan näytä toteutuvan, vaan segregaatio toistuu aina uusien sukupolvien koulutus- ja urapoluissa. Segregaatiota on aiemmin pyritty lieventämään ennen muuta hankkeilla ja kampanjoilla, joissa on kannustettu nuoria tekemään sukupuolelleen ei-tyypillisiä valintoja. Vastuu muutoksesta on jätetty nuorille. SEGLI-hankkeen lähtökohta on ollut erilainen. Avainasemassa segregaation lieventämisessä eivät ole vain nuoret, vaan poliitikot, työnantajat, opettajat, ohjaajat, vanhemmat ja työkaverit; koko nuorten toimintaympäristö. Keskeistä on aikuisten ja heidän ylläpitämiensä organisaatioiden ajattelu- ja toimintamallien muuttaminen. Muutostyötä tarvitaan kaikilta. Siksi hankkeen tunnukseksi kehitettiin ”kaikkienduuni”. Kaikki duunit sopivat kaikille ja segregaation lieventäminen on kaikkien duuni.
SEGLI-hankkeen tavoitteena on ollut kehittää käytäntöjä sekä ajattelu- ja toimintamalleja segregaation lieventämiseksi ja tasa-arvon edistämiseksi. Hankkeessa on ollut seuraavat toiminta-alueet: 1) kehittämistyö oppilaitoksissa, 2 ) kehittämistyö TE-hallinnon ja muiden työllisyystoimijoiden kanssa. 3) asiantuntijaverkostoyhteistyö, 4) tutkimus ja 5) osallistava viestintästrategia. Hankkeen toimintaa toteutettiin Kajaanissa, Kemissä, Suomussalmella, Oulun seudulla ja Helsingissä.
Oppilaitosyhteistyössä kehitettiin opetusta ja käytäntöjä segregaation lieventämiseksi sekä tuettiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelua. Suunnitelmien avulla juurrutettiin kehittämistoimenpiteitä oppilaitoksiin. Kajaanissa kehittämistyössä oli mukana koko perusopetus ja Kaukametsä opisto, joissa työstettiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Ruukinkankaan peruskoululla Suomussalmella laadittiin myös tasa-arvo- ja yhdenvertaissuussuunnitelma. Kemissä kehittämistyötä tehtiin perusopetuksen sekä esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen kanssa ja keskiössä oli koulutus ja tietoisuuden kasvattaminen huomioimaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuus konkreettisesti arjessa. Helsingissä kehittämistyö painottui Stadin ammatti- ja aikuisopistoon, jossa hanke tuki koko opistoyhteisöön ulottuvaa pitkäjänteistä kehittämisprosessia sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön rakenteen ja toimintamallien luomista.
Työllisyystoimijoiden kanssa tehtävässä yhteistyössä oli keskiössä tietoisuuden kasvattaminen sekä toimintatapojen arviointi ja kehittäminen muun muassa ohjauksen näkökulmasta, mikä on keskeinen osa käytännön työllisyyden edistämistä. Koulutusta ja keskustelutilaisuuksia järjestettiin yhteistyössä alueiden työllisyystoimijaverkostojen kanssa.
Tutkimus tuki hankkeen kehittämistyötä. Tutkimus tuotti uutta tietoa sukupuolenmukaisesta ja intersektionaalisesta segregaatiosta sekä ammatti- ja uravalintoihin vaikuttavista tekijöistä. Tietoa välitettiin hankkeen verkkosivujen tieto-osiossa, blogiteksteinä ja tutkimusraportin muodossa, ja tutkimus saavutti myös medianäkyvyyttä. SEGLI-tutkimuksen mukaan koulutusvalintojen sukupuolenmukainen jakautuminen johtuu muun muassa siitä, että naiset ja miehet tutustuvat ennen ensimmäisiä koulutusvalintojaan työelämään hyvin rajallisesti, ja naisille ja miehille tulevat tutuiksi keskimäärin eri alat. Kun ala ei ole tuttu, sukupuolittineet mielikuvat eri ammateista vaikuttavat valintoihin.
Hankkeen laaja asiantuntijaverkosto kokosi koulutuksen ja työelämän asiantuntijoita eri organisaatioista julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta yhteiseen keskusteluprosessiin, jossa selvitettiin ja pohdittiin eri näkökulmista sukupuolen mukaista segregaatiota koulutuksessa ja työelämässä. Samalla asiantuntijaverkoston jäsenet pohtivat omia ja oman taustaorganisaation mahdollisuuksia purkaa segregaatiota käytännön toimenpitein.
Hankkeen viestinnällä levitettiin tietoa segregaatiosta sekä herätettiin keskustelua segregaatiosta ja sen lieventämisen keinoista opetusalan ja työmarkkinajärjestöjen parissa sekä oppilaiden ja heidän vanhempiensa piirissä. Segregaatio haluttiin nostaa myös yleisempään yhteiskunnalliseen keskusteluun ja siirtää keskustelua yksilöistä organisaatioiden rakenteisiin ja toimintakulttuureihin. Viestintää tuotettiin koko hankkeen ajan vuorovaikutteisten nettisivujen ja sosiaalisen median avulla.
Hanke kehitti uusia toimintamalleja segregaation lieventämiseen ja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen yhteistyöorganisaatioissa. Hankkeen tuloksena syntyi useita tuotteita kuten toimintamalleja sekä keskustelu ja kyselypohjia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämiseen. Tutkimuksen pohjalta tuotettiin koulutusaineisto segregaatiosta. Hankkeen nettisivut jäävät toimintaan hankkeen jälkeenkin ja kaikki tuotettu tieto sekä työvälineet ja toimintamallit ovat edelleen käytettävissä verkkosivuilla www.kaikkienduuni.fi