Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20699

Hankkeen nimi: Osallisuuden polku maahanmuuttajanuorille

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2016 ja päättyy 30.4.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0116480-8

Jakeluosoite: Alppikatu 2

Puhelinnumero: 09-77501

Postinumero: 00530

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.vamosnuoret.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: TERHI LAINE

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: palvelualuejohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: terhi.laine(at)hdl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 237775

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Osallisuuden polku maahanmuuttajanuorille -hanke kontribuoi syrjintää ja huono-osaisuutta kokevien väestöryhmien sosiaalisen osallisuuden tukemiseen Suomessa. Hankkeen tavoitteena on 1) Kehittää kansallisesti skaalattavissa oleva julkisen ja kolmannen sektorin yhteinen työmuoto, jossa suurimmassa syrjäytymisriskissä olevat maahanmuuttajataustaiset nuoret tavoitetaan ja he saavat tarvitsemansa palvelut, 2) Vahvistaa maahanmuuttajataustaisten nuorten sosiaalista osallisuutta, ja 3) edistää heidän pääsyään koulutukseen ja työhön.

Hanke sisältää seuraavat toimenpiteet: 1) hankkeen käynnistäminen, 2) verkottuminen, 3) maahanmuuttajataustaisia nuoria etsivä työ ja yksilötuki, 4) paikalliset julkisen ja kolmannen sektorin yhteiset työpajat, 5) nuorten paikallisten kehittämisryhmien käynnistäminen, 6) palvelun mallintaminen ja konseptointi palvelumuotoilun keinoin, 7) vaikutusten arviointi, 8) mallin levittäminen valtakunnallisesti, 9) viestintä, 10) hankkeen seuranta, arviointi ja ohjaus, ja 11) raportointi.

Hankkeet tuloksena 600 maahanmuuttajataustaista nuorta on tavoitettu ja heidän sosiaalinen osallisuutensa on kasvanut merkittävästi. 60 % nuorista on kiinnittynyt kokonaisvaltaisen tuen avulla vuoden sisällä koulutukseen, työhön tai niihin valmentaviin ja kuntouttaviin toimenpiteisiin. Lisäksi he ovat kiinnittyneet oikea-aikaisesti tarpeidensa mukaisiin muihin sosiaalista osallisuutta ja opiskelu- ja työvalmiuksia vahvistaviin sosiaali-, terveys- ja kuntouttaviin palveluihin. Hankkeen tuloksena on syntynyt uusi työmuoto, jolla pystytään kustannustehokkaasti tavoittamaan vaikeimmassa asemassa olevat 12–29-vuotiaat maahanmuuttajataustaiset nuoret ja vastaamaan asiakaslähtöisesti heidän tarpeisiinsa. Uudesta työmallista on julkaistu käsikirja. Kohderyhmän tarvitsemat julkiset palvelut Helsingissä, Turussa ja Kuopiossa ovat täydentyneet ja tehostuneet. Lisäksi maahanmuuttajajärjestöjen ja -yhteisöjen mahdollisuus vahvistaa nuorten integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan on vahvistunut.

Lyhyen aikavälin vaikutuksena 1) hankeen tavoittamien nuorten kokemus sosiaalisesta osallisuudesta on vahvistunut ja työ- ja toimintakyky kohentunut, 2) nuoret ovat kiinnittyneet koulutukseen ja työelämään johtaville poluille ja heidän osaltaan sosiaalietuuskustannukset ja palvelujen tarve ovat vähentyneet, 3) nuoret ovat solmineet kontaktin tarvitsemiinsa palveluihin ja heidän kykynsä hyödyntää näitä palveluita on parantunut.

Pitkän aikavälin vaikutuksena kehitetty malli on integroitunut Helsingin, Turun ja Kuopion palvelujärjestelmiin ja otettu käyttöön muissakin kaupungeissa valtakunnallisesti. Se on osaltaan vähentänyt yhteiskunnallista eriarvoistumista ja luonut maahanmuuttajataustaisille nuorille toimivampia ja nopeampia polkuja koulutukseen ja työelämään. Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat päässeet entistä nopeammin palveluihin ja sitä kautta koulutukseen ja työelämään, mikä puolestaan on vähentänyt julkisia sosiaalietuusmenoja ja lisännyt verotuloja. Nuorten syrjäytyminen on kääntynyt laskuun, koska maahanmuuttajataustaisten nuorten tilanne on kohentunut valtakunnallisella tasolla. Kotoutuminen on vahvistunut, maahanmuuttajien ymmärrys suomalaisesta yhteiskunnasta, palvelujärjestelmästä ja koulutuksesta ja työllistymisestä vahvistunut. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden hyödyntäminen maahanmuuttajatyössä on vahvistunut ja tarjonnut maahanmuuttajille yhden kanavan työelämään. Nuorten elämänlaatu on parannut pitkällä aikavälillä ja eri yhteiskuntaryhmien välinen tasa-arvo lisääntynyt, mikä osaltaan edistää yhteiskuntarauhaa.

Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa mies- ja naiserityisyyden huomioimista, sekä pyrkimystä työelämään liittyvän segregaation lieventämiseen. Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta takaamalla syrjintää ja huono-osaisuutta kokeville nuorille paremmat mahdollisuudet osallisuuteen, koulutukseen ja työhön. Hanke kunnioittaa kestävän kehityksen periaatteita. Hanke edistää osaltaan Itämeren strategian hyvinvoinnin kasvattamisen tavoitetta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset nuoret, jotka kuuluvat niihin paikallisiin maahanmuuttajaryhmiin, joiden riski joutua ja jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle on suurin. Helsingissä ja Kuopiossa kohderyhmään kuuluu 16-29-vuotiaat nuoret ja Turussa 12-29-vuotiaat. Kohderyhmien ikäjako muodostuu kussakin kaupungissa toimivan Vamos-palvelukokonaisuuden kohderyhmästä. Kaupunkikohtaiset ikäryhmän valitsemalla voidaan varmistaa, että hankkeen tavoittamat nuoret saavat maksimaalisen hyödyn kaupungissa toimivasta Vamos-palvelusta. Turku on kiinnostava kohdeympäristö, koska siellä mallia voidaan kokeilla myös nuorempien maahanmuuttajien kanssa. Tutkimukset ja kokemuspohjainen tieto osoittavat, että myös maahanmuuttajien kohdalla olisi hyödyllistä päästä katkaisemaan syrjäytymiskierre jo varhaisemmassa vaiheessa. Mallin kokeileminen eri-ikäisten keskuudessa luo hyvän pohjan hankkeessa kehitetyn mallin skaalaamiselle jatkossa.

Helsingin 18-29-vuotiaita koskeva tilastoanalyysi osoittaa, että Helsingissä asuvista nuorista somalin kieltä äidinkielenään puhuvien nuorten syrjäytymisriski on kaikkein suurin. Helsingissä asuvasta noin 1800 somalin kieltä puhuvasta nuoresta noin 900 on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Heidän syrjäytymisriskinsä on tämän tilaston valossa Helsingissä noin 50 %. Koska kohderyhmään kuuluvia nuoria on Helsingissä näin paljon, on perusteltua kohdentaa työ Helsingissä ensisijaisesti heihin. Somalinuorten lisäksi Helsingissä on runsaasti venäjän ja vironkielisiä nuoria. Venäjänkielisiä 18-29-vuotiaita nuoria on Helsingissä 3500 ja heistä noin 900 on edellisen määritelmän mukaan syrjäytyneitä. Heillä riski on siis noin 25 %. Viroa äidinkielenään puhuvien Helsingissä asuvien nuorten syrjäytymisriski on myös noin 25 %, sillä 2250 nuoresta noin 600 on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella.

Turussa suurimmassa syrjäytymisvaarassa ovat arabiaa (syrjäytymisriski > 50 %) kurdia (riski 50 %) äidinkielenään puhuvat nuoret. Kolmantena ovat somalikieltä puhuvat nuoret (riski > 40 %). Arabiankielisiä nuoria noin 330 ja heistä 190 on työn ja koulutuksen ulkopuolella. Kurdia puhuvia nuoria on Turussa 520 ja heistä 260 on työn ja opiskelun ulkopuolella. Somalitaustaisia nuoria puolestaan on noin 340 ja heistä 150 ei ole töissä tai opiskelemassa.

Kuopiossa tilanne on varsin erilainen kuin Helsingissä ja Turussa, sillä nuorten määrät ovat paljon alhaisempia. Siksi Kuopiossa työn kohderyhmä on perusteltua pitää laajempana. Siihen kuuluu äidinkielenään venäjää, arabiaa, kiinaa ja viroa puhuvat nuoret, joita Kuopiossa on noin 350 ja heistä noin 150 työn ja koulutuksen ulkopuolella. Kuopiossa on lisäksi sellaisia maahanmuuttajaryhmiä, joiden määrä on niin pieni, ettei heitä tietosuojasyistä ole eroteltavissa tilastoista. Pääsääntöisesti on syytä ajatella, että Kuopiossa hankkeen kohderyhmään kuuluvat kaikki maahanmuuttajanuoret.

Kohderyhmä sisältää sekä toisen polven maahanmuuttajia että Suomeen nuoruusiässä perheensä mukana tai yksin ilman huoltajaa maahan tulleita nuoria. Maahanmuuttajataustaiset nuoret eivät muodosta yhtä yhtenäistä ryhmää, vaan heidän välillään on, heidän moninaisista taustoistaan johtuen, merkittäviä eroja. Suomessa syntyneiden tai lapsena Suomeen tulleiden maahanmuuttajanuorten kuvitellaan usein saaneet suomalaisessa päivähoidossa ja koulussa hyvät edellytykset jatkaa opintoja ja työllistyä. Usein tämä yleinen käsitys on liian optimistinen. Perheillä voi olla traumaattisia kokemuksia, jotka vaikuttavat lapsen kehitykseen. Vanhemmat eivät välttämättä pysty tukemaan lastensa koulunkäyntiä. Nuorilla itsellään on myös usein epäselvä kuva ammattitaidosta ja ammateista.

Nuoruusiässä maahan tulleilla nuorilla on usein traumaattisia kokemuksia, joita ei huomioida ja joita harvoin hoidetaan. He eivät useinkaan ehdi hankkia ennen oppivelvollisuuden päättymistä sekä riittävää kielitaitoa, opiskelu-valmiuksia ja ammatilliseen koulutukseen vaadittavia taitoja, kuten esimerkiksi yleistä kuvaa ammateista. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ilman huoltajaa maahan tulleet nuoret, ja heidän joukossaan erityisesti tytöt, joilla voi olla hyvin vaikea tausta ja traumaattisia kokemuksia sekä lähtömaasta että pakomatkalta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat Helsingin, Kuopion ja Turun kaupungit, jotka kuuluvat Suomen kahdeksan suurimman kaupungin joukkoon. Niillä, samoin kuin pääosalla Suomen kuntia, on talousongelmia, jotka johtuvat väestön ikääntymisestä, talouskasvun hitaudesta ja valtionosuusleikkauksissa. Erityisen nopeasti ovat kasvaneet työttömyyden hoitomenot niin kunnissa kuin valtiollakin. Kunnat ovatkin halukkaita kokeilemaan uusia lähestymistapoja kasvaviin ongelmiin. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tapauksessa on käynyt ilmeiseksi, että pirstoutuneen palvelujärjestelmän ja yliprofessionaalisen, toimistokeskeisen kohtaamisen sijaan tarvitaan välittämistä, kanssakulkemista ja kunnioittavaa kohtaamista. Helsingissä, Kuopiossa ja Turussa Vamos toimii saumattomassa yhteistyössä kaupungin sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelujen kanssa. Maahanmuuttajataustaiset nuoret, jotka ovat valtaväestön nuoria haavoittuvammassa asemassa, eivät kuitenkaan aiemmin ole ollut Vamos-toiminnan kohderyhmänä, joten nyt suunniteltu hanke on uusi ja kunnianhimoinen. Helsingin, Kuopion ja Turun sosiaalipalvelujen henkilöstö hyötyy uudenlaisen mallin kehittämisestä ja käyttöönotosta, jonka avulla nykyisten palvelujen tavoittamattomissa olevat syrjäytymisvaarassa olevat maahanmuuttajanuoret löydetään ja saatetaan palvelujen piiriin. Uudella työskentelymallilla vastataan 2015 voimaan astuneen sosiaalihuoltolain vaatimuksiin maahanmuuttajanuorten osalta.

Vamoksen ollessa tiiviisti integroituneena kaupunkien rakenteisiin, uutena tärkeänä välillisenä kohderyhmänä nousee esiin myös maahanmuuttajajärjestöt ja muut maahanmuuttajataustaisia nuoria tavoittavat yhteisöt, joiden kanssa hankkeessa rakennetaan tiivistä yhteistyötä. Hanke tarjoaa näille toimijoille nykyistä paremmat mahdollisuudet auttaa maahanmuuttajanuoria integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan, vahvistamaan heidän sosiaalista osallisuuttaan ja kiinnittymään opiskeluun ja työhön. Hanke myös oppii yhteistyötahoilta uusia näkökulmia maahanmuuttajataustaisten nuorten erityispiirteistä. Hankkeen käynnistyessä tehdään kuntakohtaisen selvitys keskeisimmiksi paikallisten toimijoiden ja yhteisöiden tunnistamiseksi. Tällä hetkellä kuntien kanssa on jo nimetty seuraavat tahot, joiden kanssa tunnustellaan yhteistyömahdollisuuksia: Suomen Somaliliitto, Suomen Somalia-verkosto, Suomen somalialaisten liitto, Venäjänkielinen nuorisojärjestö Alliance, FARO (Suomen venäjänkielisten yhdistysten liitto), Suomalais-arabialainen yhdistys, Suomen kurdiyhdistysten liitto, Suomen kurdinaisten yhdistys.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 020 215

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 996 713

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 020 215

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 996 713

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 96

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 37

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 600

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankesuunnittelu sisälsi toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysin sukupuolinäkökulmasta. Analyysi tarkasteli maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytymistä koulutus- ja työllisyyspoluilta hyödyntäen sukupuolen mukaan eriteltyä tilastotietoa sekä laadullisia selvityksiä maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytymisestä tasa-arvo- ja sukupuolinäkökulmasta. Vuonna 2011 suomalaistaustaisista työikäisistä (18–64-vuotiaat) 81 % oli suorittanut tutkinnon, maahanmuuttajataustaisista vain hieman yli puolet, 55 %. Sekä maahanmuuttaja- että suomalaistaustaisilla naisilla tutkinnon suorittaneiden osuus oli korkeampi kuin miehillä. Myös naisten koulutustaso oli korkeampi kuin miesten niin ulkomaalais- kuin suomalaistaustaisillakin. Suomalaistaustaisista naisista lähes 40 % oli suorittanut vähintään alimman korkea-asteen tutkinnon ja 11 % ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen. Maahanmuuttajataustaisista naisista vähintään alimman korkeakoulututkinnon oli suorittanut 13 %. (emt.) Vuoden Suomessa asuneiden naisten ja miesten työllisyysasteiden ero on lähes 20 prosenttiyksikköä: työikäisistä miehistä on töissä hieman yli puolet, kun taas naisista vain noin kolmannes. Kahdeksan Suomessa vietetyn vuoden jälkeen ero on pienentynyt 10 prosenttiyksikköön, ja yli 14 vuotta Suomessa asuneiden kohdalla ero on enää marginaalinen, puoli prosenttiyksikköä. (emt.) Samanaikaisesti kotoutumistoimenpiteet ja osaaminen kotouttaa maahanmuuttajia ovat parantuneet, kuten TEM 2013 tuottamassa kotoutumisen kokonaiskatsauksessa toteaa. Maahanmuuttajien kotouttamispolitiikka ja kotoutumistoimenpiteet ovat parantuneet ja näin ollen maahanmuuttajaväestön kokonaistilanne on parantunut. Maahanmuuttajataustaisista miehistä 28 % ja naisista 35 % ei ole töissä, koulutuksessa tai työharjoittelussa eli tulee määritellyksi NEET-ryhmään (not in employment, education or training). Jos otetaan huomioon perhetilanne eli poistetaan luvuista ne äidit ja isät, joilla oli perheessä alle 7-vuotiaita lapsia, NEET-nuorten osuudet pienenevät maahanmuuttajataustaisten naisten kohdalla 21 prosenttiin. Maahanmuuttajataustaiset naiset ovat monessa suhteessa poikkeavassa asemassa suomalaisessa yhteiskunnassa. Heidän työllisyysasteensa on sekä suomalaistaustaisia miehiä ja naisia että maahanmuuttajataustaisia miehiä matalampi. He ansaitsevat vähemmän kuin maahanmuuttajataustaiset miehet ja huomattavasti vähemmän kuin suomalaistaustaiset miehet ja naiset. Viidesosa nuorista maahanmuuttajataustaisista naisista on vailla työtä ja opiskelupaikkaa. Sukupuolinäkökulmasta suomalais- ja maahanmuuttajataustaisten naisten asemat muistuttavat toisiaan. Suomalais- ja maahanmuuttajataustaisten naisten mediaanitulo on miesten mediaanituloa pienempi. Suomalais- ja maahanmuuttajataustaisista nuorista miehistä opiskelee pienempi osuus kuin naisista. Toisaalta maahanmuuttajataustaiset naiset myös poikkeavat suomalaistaustaisista; esimerkiksi miesten ja naisten työllisyystilanteet ovat päinvastaiset: suomalaistaustaisten naisten työllisyysaste on miehiä korkeampi, maahanmuuttajataustaisten kohdalla miesten työllisyysaste on korkeampi. Ehkä sukupuolta enemmän maahanmuuttajataustaisten naisten asemassa näkyy kuitenkin juuri maahanmuuttajataustaisuus. Esimerkiksi erot suomalais- ja maahanmuuttajataustaisten työllisyysasteiden välillä ovat suurempia kuin erot ulkomaalaistaustaisten miesten ja naisten työllisyysasteiden välillä. (emt.) Uudenmaan TE-toimiston kokemuksen mukaan heidän nuoret maahanmuuttajataustaiset asiakkaansa ovat etupäässä miehiä, koska nuoret naiset ovat kotona hoitamassa lapsia. Osa näistä naisista on lähtömaassaan ollut kotona ”auttamassa äitiä”, jolloin muodollinen pohjakoulutus voi puuttua kokonaan. On myös paljon nuoria naisia, joilla ei ole koulutusta, mutta sen sijaan paljon muin tavoin kertynyttä non- ja informaalista osaamista. Helsingin Diakonissalaitoksen työllistämishankkeiden kokemukset puolestaan kertovat, että osa maahanmuuttajataustaisista naisista ei välttämättä pidä kouluttautumista yhtä tärkeänä kuin suomalaistaustaiset naiset, koska heillä on halu työllistyä mahdollisimman nopeasti, jotta he voivat lähettää rahallista tukea lähtömaahan jääneille läheisilleen. Tilastokeskuksesta tilatussa kuntakohtaisessa maahanmuuttajataustaisten nuorten aineistossa sukupuolten väliset erot eivät näyttäydy suurina. Huomionarvoisimmat erot löytyvät Turusta, jossa sekä arabin- että somalinkielisten kohdalla nuorten naisten syrjäytymisriski on nuoria miehiä suurempi. Näiden tietojen valossa tulisi syrjäytymisen vähentämisessä sekä kouluttautumisen ja työllistymisen edistämisessä kiinnittää erityistä huomiota maahanmuuttajataustaisten nuorten naisten koulutuksen ja työn saantiin ja mahdollisuuksiin opiskella ja tehdä työtä. Varsinkin Suomessa olon alkuvaiheessa maahanmuuttajataustaiset nuoret naiset tarvitsevat erityistä tukea.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma tullaan huomioimaan hankkeen toiminnassa, sen kaikissa vaiheissa. Koulutus- ja työuraa valitessa nuorilla on tiedostettuja tai tiedostamattomia tapoja suhtautua, ajatella ja toimia eri lailla sukupuolesta riippuen. Ihmisillä on usein vahvoja ennakkoluuloja ja asenteita eri aloista ”naisten töinä” ja ”miesten töinä”. Tilastojen valossa naiset työllistyvät sosiaali-, terveys- ja yhteiskunnallisia aloille, kun taas miehet luonnontieteellisille, teknisille ja matemaattisille aloille. Hankkeessa tunnustetaan se, että mehiä ja naisia kouluttautuu ja työllistyy erityyppisiin tehtäviin ja sukupuolten koulutuspolut ovat usein rakenteeltaan erilaisia. Henkilökohtaisia kykyjä ja valintoja pyritään kuitenkin työstämään ilman tiukkoja sukupuoliroolien asettamia rajoituksia. Myös perinteisiä sukupuolinormeja laajentavaa toimintaa ja valintoja arvostetaan ja tuetaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa luonnonvarojen käytön kestävyys on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen jää vaikutukseltaan vähäiseksi, eikä ole hankkeen kannalta olennainen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksella ei ole yhteyttä Natura 2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 1
Nuoret ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja siksi on luontevaa, että Vamoksen toiminnoissa käytetään paljon uusiomateriaaleja ja kaikki jätteet kierrätetään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa uusiutuvien energialähteiden käyttö on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 0
Paikallisen kestävän elinkeinorakenteen kehittämistä edesauttaa, jos kaikki työvoimavarat saadaan täysimääräiseen käyttöön, mukaan lukien maahanmuuttajataustaiset nuoret, jotka työllistyvät huonommin kuin suomalaistaustaiset nuoret.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 0
Hankkeessa kehitetään maahanmuuttajataustaisille nuorille soveltuvia palveluita, jotka auttavat heidän etenemistään opiskelu- ja työllisyyspoluilla. Tämä on merkittävä taloudellinen kysymys. Eurooppalaisten tutkimusten mukaan nuorten jäämisestä työelämän ulkopuolelle aiheutui 153 miljardin euron taloudellinen tappio vuonna 2011. Tämä on varovainen arvio, ja määrä vastaa 1,2 % prosenttia EU:n BKT:sta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 1
Nuoret ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja siksi liikkuminen nuorten kanssa tapahtuu julkisilla liikennevälineillä ja kävellen sekä pyöräillen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Nuorten hyvinvoinnin edistäminen on hankkeen keskiössä. Nuorisotakuun toteuttaminen edistää nuorten yhdenvertaisten oikeuksien sekä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutumista työelämässä ja koulutuksessa. Työskentely perustuu yksilölliseen kohtaamiseen ja lähtee nuoren omista tarpeista. Nuori on aina osallinen itseään koskeviin prosesseihin ja päätöksiin. Toiminnan vapaaehtoisuus tukee tätä näkökulmaa. Nuori on aina osallinen itseään koskeviin prosesseihin ja päätöksiin. Hanke varmistaa,että yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet ovat myös maahanmuuttajataustaisten nuorten ulottuvilla.
Tasa-arvon edistäminen 5 0
Sukupuolivaikutusten analyysi vahvistaa, että syrjäytyminen koulutus- ja työllistymispoluilta tapahtuu ja kohdistuu miehiin ja naisiin eri tavoin. Maahanmuuttajataustaiset naiset ovat haavoittuvammassa asemassa verrattuna sekä valtaväestöön kuuluviin nuoriin että maahanmuuttajataustaisiin nuoriin miehiin. Hankkeessa tämä huomioidaan kehittämällä sukupuolierityisiä toimintatapoja, sekä purkamalla ennakkoluuloja ja asenteita eri aloista ”naisten töinä” ja ”miesten töinä”.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 0
Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Koulutus- ja työllisyyspoluilta syrjäytymisvaarassa oleville maahanmuuttajataustaisille nuorille taataan hankkeen avulla paremmat mahdollisuudet hyvään terveyteen, perusturvaan, toimeentuloon, koulutukseen ja työllistymiseen. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota myös maahanmuuttajataustaisten nuorten kulttuuristen oikeuksien toteutumiseen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kulttuuriympäristö, etenkin rakennetusta kulttuuriperimästä huolehtiminen, nousee vaikutukseltaan keskisuureksi, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Ympäristöosaaminen 0 1
Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on usein paljon tietoa kestävästä kehityksestä, sillä moni tulee maista, joissa luonnonvarojen riittämättömyys ja monimuotoisuuden katoaminen on ajanut heitä paon tielle. On osoittautunut, että aihe kiinnostaa heitä ja he kantavat huolta luonnosta myös heidän uudessa kotimaassaan, jossa he taloudellisistakin syistä ovat tottuneet kierrättämään. Siksi tässäkin hankkeessa pidetään esillä kestävän kehityksen teemoja ja kannustetaan nuoria ymmärtämään suhdettaan luontoon ja vahvistamaan ympäristövastuullisuutta. Samalla parannetaan myös työntekijöiden valmiuksia ympäristökasvatustyöhön. Vamoksen yksiköissä on ympäristövastaavat, jotka toimivat ympäristöasioiden perehdyttäjinä, arjen toteutuksen ohjaajina ja kehittäjinä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Osallisuuden polku maahanmuuttajanuorille -hanke kontribuoi syrjintää ja huono-osaisuutta kokevien väestöryhmien sosiaalisen osallisuuden tukemiseen Suomessa. Hankkeen tavoitteena oli 1) Kehittää kansallisesti skaalattavissa oleva julkisen ja kolmannen sektorin yhteinen työmuoto, jossa suurimmassa syrjäytymisriskissä olevat maahanmuuttajataustaiset nuoret tavoitetaan ja he saavat tarvitsemansa palvelut, 2) Vahvistaa maahanmuuttajataustaisten nuorten sosiaalista osallisuutta, ja 3) edistää heidän pääsyään koulutukseen ja työhön.

Hankkeessa tehtiin etsivää työtä maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa sekä tarjottiin yksilö- ja ryhmämuotoista tukea nuorille. Hankkeessa verkottauduttiin paikallisiin yksityisen ja julkisen sektorin palveluihin sekä toteutettiin yhteiskehittämistä ja -kokeiluja. Hankkeen lopputuloksena syntyi käsikirja, jossa on kuvattu infograafein sekä tekstimuotoisesti hankkeen keskeiset toimenpiteet ja löydökset. Käsikirjan avulla hankkeessa esiin nousseita havaintoja ja hyviä käytäntöjä voidaan levittää.

Hankkeessa seurantatiedot saatiin 477 nuorelta Hilkka asiakastietojärjestelmään. 66 % nuorista on kiinnittynyt kokonaisvaltaisen tuen avulla koulutukseen, työhön tai niihin valmentaviin ja kuntouttaviin toimenpiteisiin tai kyennyt jatkamaan opinnoissaan. Lisäksi he ovat kiinnittyneet oikea-aikaisesti tarpeidensa mukaisiin muihin sosiaalista osallisuutta ja opiskelu- ja työvalmiuksia vahvistaviin sosiaali-, terveys- ja kuntouttaviin palveluihin. Hankkeen tuloksena syntyi uusi työmuoto, jolla pystytään kustannustehokkaasti tavoittamaan vaikeimmassa asemassa olevat 12–29-vuotiaat maahanmuuttajataustaiset nuoret ja vastaamaan asiakaslähtöisesti heidän tarpeisiinsa.

Lyhyen aikavälin vaikutuksena 1) hankeen tavoittamien nuorten kokemus sosiaalisesta osallisuudesta on vahvistunut ja työ- ja toimintakyky kohentunut, 2) nuoret ovat kiinnittyneet koulutukseen ja työelämään johtaville poluille ja heidän osaltaan sosiaalietuuskustannukset ja palvelujen tarve ovat vähentyneet, 3) nuoret ovat solmineet kontaktin tarvitsemiinsa palveluihin ja heidän kykynsä hyödyntää näitä palveluita on parantunut.

Pitkän aikavälin vaikutuksena kehitetty malli on integroitunut Helsingin, Turun ja Kuopion palvelujärjestelmiin ja otettu käyttöön muissakin kaupungeissa valtakunnallisesti. Se on osaltaan vähentänyt yhteiskunnallista eriarvoistumista ja luonut maahanmuuttajataustaisille nuorille toimivampia ja nopeampia polkuja koulutukseen ja työelämään. Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat päässeet entistä nopeammin palveluihin ja sitä kautta koulutukseen ja työelämään, mikä puolestaan on vähentänyt julkisia sosiaalietuusmenoja ja lisännyt verotuloja. Nuorten syrjäytyminen on kääntynyt laskuun, koska maahanmuuttajataustaisten nuorten tilanne on kohentunut valtakunnallisella tasolla. Kotoutuminen on vahvistunut, maahanmuuttajien ymmärrys suomalaisesta yhteiskunnasta, palvelujärjestelmästä ja koulutuksesta ja työllistymisestä vahvistunut. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden hyödyntäminen maahanmuuttajatyössä on vahvistunut ja tarjonnut maahanmuuttajille yhden kanavan työelämään. Nuorten elämänlaatu on parannut pitkällä aikavälillä ja eri yhteiskuntaryhmien välinen tasa-arvo lisääntynyt, mikä osaltaan edistää yhteiskuntarauhaa.

Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa mies- ja naiserityisyyden huomioimista, sekä pyrkimystä työelämään liittyvän segregaation lieventämiseen. Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta takaamalla syrjintää ja huono-osaisuutta kokeville nuorille paremmat mahdollisuudet osallisuuteen, koulutukseen ja työhön. Hanke kunnioittaa kestävän kehityksen periaatteita. Hanke edistää osaltaan Itämeren strategian hyvinvoinnin kasvattamisen tavoitetta.