Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20700

Hankkeen nimi: AHJO - alusta itsensätyöllistämiseen

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2016 ja päättyy 31.10.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Malski Keskus Oy

Organisaatiotyyppi: Mikroyritys

Y-tunnus: 2594638-8

Jakeluosoite: Laurinlahdenkuja 3 A

Puhelinnumero: 050 3699690

Postinumero: 02320

Postitoimipaikka: 02320 Espoo

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jorma Lehtonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hall.puh.johtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jorma.lehtonen(at)lamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 7085109

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

AHJO - alusta itsensätyöllistämiseen

Hankkeella haetaan välineitä ja toimintamallia, joka edesauttaisi hankkeeseen osallistuvien itsensätyöllistämistä.
Itsensätyöllistäminen on varteenotettava, usein ainoakin, vaihtoehto nivelvaiheessa oleville, opintonsa päättäville työttömille nuorille sekä työmarkkinoiden ulkopuolelle jääneille yli viisikymppisille. Se vaatii kuitenkin sparrausta, tukea, ohjausta, verkottumista sekä omien taitojen päivitystä ja monipuolistamista.Itsensätyöllistävien eli yksinyrittäjien tai yrittäjämäisesti työskentelevien; yrittäjien, ammatinharjoittajien, freelacereiden ja apurahansaajien määrä on jatkuvasti kasvussa. Myös kevytyrittäjyys ja hybridiyrittäjyys ovat vaihtoehtoja itsensätyöllistämiseen. Hankkeen tavoitteena on, että siihen osallistuvien työttömien, 20-29 nuoret ja ikääntyneet 50+, valmiudet itsensätyöllistämiseen paranevat ja hankkeen päättymisen jälkeen suuri osa osallistujista on onnistunut työllistämään itsensä. Tavoitteena on myös pilotoida hankkeen toimintamalli ja hankkeen aikana saatujen kokemusten ja tulosten pohjalta tuottaa palvelumalli, joka hankkeen jälkeen jäisi pysyväksi koulutus- ja valmennusjärjestelmäksi.

Hankkeen toimenpiteet tarjoavat alustan ja työkaluja, joilla osallistujat voivat kehittää valmiuksiaan eri osa-alueilla, tavoitteena itsensätyöllistäminen.Toimenpiteisiin sisältyy työpajoja ja niihin liittyviä etä- ja ryhmätöitä, täydennyskoulutusta, osallistujien henkilökohtaista ohjausta ja sparrausta, yritysvierailuja, kaikille avoimia seminaareja sekä yhteisen tapahtuman järjestäminen. Osallistujien käytössä on yhteinen fyysinen tila, jota voidaan käyttää myös valmennustilaisuuksien ulkopuolella työryhmätyöskentelyyn ja vapaamuotoisempiin yhteistyöprojekteihin. Hankkeen toimintamalli perustuu vahvasti itseohjautuvuuteen, jossa korostetaan osallistujien vastuullisuutta ja interaktiivista osallistumista hankkeen toimenpiteisiin. Sukupuolinäkökulma on huomioitu mm. niin, että osallistujat valitaan tasapuolisesti molempien sukupuolen edustajista. Hankkeen toimenpiteillä pyritään myös vahvistamaan naisten tasa-arvoa itsensäyrittäjinä, joka voi tarjota mahdollisuuden yhdistää työ- ja perhe-elämän joustavalla tavalla. Kestävän kehityksen tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan kartoittaa työpajoissa käytännön casien pohjalta ja sisällyttää niitä soveltuvin osin osallistujien omiin suunnitelmiin.

Hankkeen tuloksena osallistujien omat vahvuudet, ammatillinen osaaminen ja yrittäjävalmiudet kehittyvät. Hankkeen jälkeen osallistujien ymmärrys liiketoiminnan eri osa-alueista on kasvanut, he ovat omaksuneet yrittäjämäisen ajattelu- ja toimintatavan vahvemmin, oma liikeidea on kirkastunut ja sitä on pystytty kehittämään omista lähtökohdista, esiintymis-, vuorovaikutus- ja ryhmätyöskentelytaidot ovat kehittyneet ja osallistujien keskinäinen yhteisöllisyys on voimistunut. Eri sukupolvien, nuoret ja 50+, kohtauttaminen edistää tasa-arvoa ja edistää osallistujien valmiuksia kohdata uusia sosiaalisia ryhmiä.
Tavoitteena on, että 30:stä hankkeeseen osallistujasta 20 on hankkeen päättyessä joko työllistänyt itsensä, työllistynyt työmarkkinoille tai jatkanut opiskelujaan.
Tuloksena odotetaan myös uusia yhteistyömalleja ja -verkostoja sekä palvelumallia, joiden toiminta jatkuu hankkeen päättymisenkin jälkeen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

HANKKEEN KOHDERYHMÄT

Kohderyhminä ovat työttömät ja nivelvaiheessa (opiskelunsa päättävät) olevat 18-29 vuotiaat nuoret sekä työttömyysuhan alla olevat ja työttömät 50+ ikäiset. Tutkimusten mukaan yhä useammat nuoret ovat kiinnostuneet yrittäjyydestä, koska he arvostavat työelämässä rahan sijasta itsenäisyyttä, vapautta ja joustavuutta. Itsensätyöllistäminen tukeekin näiden arvojen toteuttamista. Myös yli viisikymppisille itsensä työllistäminen voi usein olla jopa ainoa vaihtoehto, ainakin parempi vaihtoehto työttömyydelle.
Haastattelujen perusteella hankkeeseen valittavilta, yhteensä noin 30 osallistujalta, edellytetään jokin alan ammattitutkintoa, yrittäjähenkisyyttä, tarvetta ja halua itsensä kehittämiseen, motivaatiota sekä aktiivista sitoutumista hankkeen toimenpiteisiin. Tavoitteena on osallistujien tasapuolinen jako naisten ja miesten kesken. Nuorten osuus osallistujista etukäteen arvioituna 2/3 ja ikääntyneiden 1/3. Hankkeessa eri sukupolvien kohtauttaminen ja siitä syntyvä vuorovaikutus tarjoaa molemmille osapuolille uudenlaisia tulokulmia oman yrittäjyyden kirkastamiseen ja yhteisöllisen toiminnan vahvistamiseen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

HANKKEEN VÄLILLISET KOHDERYHMÄT

Välillisiä kohderyhmiä ovat hankkeen järjestämiin seminaareihin osallistuvat henkilöt, yritykset, yhteisöt, julkiset organisaatiot ja muut tahot. Koska hankkeessa tuotettu materiaali on osittain myös julkisesti esillä hankkeen www-sivuilla, voivat hakkeesta hyötyä myös muut kuin siihen osallistuvat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 144 419

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 128 888

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 164 419

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 148 888

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Lahti, Hollola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Päijänteenkatu 9-11

Postinumero: 15140

Postitoimipaikka: Lahti

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 30

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanketta valmisteltaessa on selvitetty itsensätyöllistäjien määrää ja jakautumista sukupuolittain. Itsensätyöllistäjistä yrittäjänä toimivista 60% on miehiä ja 40% naisia. Sensijaan freelancereina ja ammatinharjottajina toimii yhtä paljon miehiä ja naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Osallistujat pyritään valitsemaan niin, että edustettuina ovat tasapuolisesti molemmat sukupuolet. Hankkeen toimenpiteillä pyritään edistämään naisten tasa-arvoa itsensäyrittäjinä. Selvitysten mukaan esimerkiksi tietotekniikka valmiuksissa naisilla, etenkin ikääntyneimmillä, on miehiä enemmän täydennyskoulutustarpeita. Itsensäyrittäjyys voi myös edistää tasa-arvoa tarjoamalla mahdollisuuden työ- ja perhe-elämän yhdistämiseen joustavalla tavalla. Naisilla on usein paremmat valmiudet tiimityöhön. Sosiaaliset taidot, joustavuus ja järjestelykyky ovat yhteisöllistä oppimista edistäviä ominaisuuksia, joissa miehiä puolestaan voidaan valmentaa hankkeen aikana.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoitteena ei ole tasa-arvon edistäminen, mutta se sisältyy merkittävänä osana hankkeen tavoitteisiin ja toimenpiteisiin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Työpajojen yhteen teemaan "tulevaisuuden ennakointi" sisältyy mm. ekologisen kestävyyden tarkastelu. Työpajatyöskentelyihin liittyvät myös vierailut yrityksiin, joissa tutustutaan käytännön esimerkkien kautta ratkaisuihin, jotka tukevat kestävää kehitystä. Sen välittömänä vaikutuksena osallistujien tieto ja tietoisuus luonnonvarojen käytön kestävyydestä lisääntyy. Välillisenä vaikutuksena saatu tieto voi vaikuttaa myös käyttäytymis- ja kulutustottumusten muutokseen ja saadun tiedon välittäminen edelleen esim. lähipiiriin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 5
Kuten edellä, em. työpajojen ansiosta tieto ja tietoisuus lisääntyvät.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 5
Kuten edellä. Tutustumiskohteena myöhemmin päätettävä luontokohde.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 5
Kuten edellä. Tutustumiskohteena Vesijärvisäätiön toiminta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 4 4
Työpajaan sisältyvä "tietoisku" Natura 2000-ohjelmasta - mitä tarkoittaa ja mitä sisältää osana "tulevaisuuden ennakointi" teemaa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 7
"Materiaalien hyötykäyttö ja kierrätys" sisältyy työpajojen teemoihin ja siihen liittyy esim. vierailu jätteiden kierrätysasemalla sekä -keskuksessa. Kierrätys on vahvasti mukana myös järjestettävässä tapahtumassa. Työpajoissa ideoidaan myös uudenlaisia tuotteita ja palveluja materiaalien hyötykäyttöön liittyen. Parhaita ideoita voidaan jatkokehittää asiantuntijoiden sparrauksella.Hankkeessa pyritään hyödyntämään kierrätysmateriaaleja ja minimoimaan esimerkiksi paperijätteen määrä käyttämällä sähköistä tiedonvaihtoa niin koulutuksessa, etätöissä kuin viestinnässäkin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 4 4
"Tulevaisuuden ennakointi" työpajaan liittyen välittömänä seurauksena tiedon ja tietoisuuden lisääntyminen uusiutuvista ja vaihtoehtoisista energialähteistä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 9
Hankkeen tavoitteena on osallistujien itsensä työllistäminen pitkäaikaisesti, jonka tuloksena voi syntyä uudenlaisia toimintamalleja ja yhteistyömahdollisuuksia, tuotteita ja palveluja, joissa hyödynnetään paikallisia voimavaroja ja osaamista ja jotka tukevat ja monipuolistavat nykyistä elinkeinorakennetta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 9
Hankkeen koulutus, ohjaus ja työpajatoimista sekä osallistujien verkottuminen ja yhteistyö tarjoavat alustan uusien aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiselle ja tuotteistamiselle.
Liikkuminen ja logistiikka 6 7
Hankkeen osallistujille vuokrattava tila Lahden ydinkeskustasta ja hankkeen kaikkien toimintojen (myös hallinnointi) keskittämihin samaan kiinteistöön vähentää tarvetta liikkua paikasta toiseen. Myös logistiikka, eli tavaroiden siirtäminen paikasta toiseen voidaan minimoida.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 9
Hankkeen toimenpiteet tukevat osallistujien hyvinvoinnin edistämistä, mm. erilaisten liikuntalajien ja taidelähtöisten menetelmien yhdistäminen työpajatoimintaan aktivoivat osallistujien luovuutta. Myös uudet sosiaaliset suhteet, yhteisöllinen oppiminen ja henkilökohtaiset onnistumiset edistävät osallistujien hyvinvointia. Onnistuessaan työllistämään itsensä osallistujien kokonaisvaltainen hyvinvointi kasvaa merkittävästi.
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Hankkeen osallistujat edustavat eri ikäpolvia ja sukupuolia, joiden keskinäisellä yhteistyöllä pyritään edistämään osallistujien tasa-arvoa. Kummallakin sukupuolella ja ikäpolvella on omat vahvuudet, joita voidaan hyödyntää ja heikkoudet, joita voidaan vahvistaa. Hankkeen tarjoamat puitteet (tila ja laitteet) sekä yksilöllinen koulutus- ja ohjaustarjonta varmistavat sen, että kaikilla osallistujilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet kehittää valmiuksiaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hankkeen toimenpiteissä vahvistetaan osallistujien yhteiskunnallisia ja kulttuurisia valmiuksia esimerkiksi työpaja-toiminnassa ja vierailujen yhteydessä. Toimenpiteillä edistetään osallistujien yhdenvertaisuutta riippumatta iästä, sukupuolesta, koulutuksesta tai sosiaalisesta asemasta.
Kulttuuriympäristö 8 8
Hankkeen toimenpiteet vahvistavat osallistujien tietämystä ja tuntemusta liittyen esimerkiksi alueen kulttuuriympäristöön. Tämä toteutetaan työpaja-työskentelyssä ja vierailujen yhteydessä. Mikrotasolla hankkeen erilaisista ihmisistä muodostuvat työryhmät ovat jo uudenlaisia kulttuuriympäristöjä ja niiden kautta saadut uudet sosiaaliset suhteet laajentavat jo sinällään osallistujien kulttuuriympäristöä.
Ympäristöosaaminen 8 8
Osallistujien ympäristöosaamista voidaan vahvistaa mm. työpajatyöskentelyllä ja niihin liittyvillä etätöillä sekä vierailuilla ja vierailijoilla. Tulevaisuuden ennakointi koulutusosiossa ympäristö-osaaminen on yksi keskeisimmistä aihe-alueista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

AHJO - alusta itsensätyöllistämiseen
Hankkeella haettiin välineitä ja toimintamallia, joka edesauttaisi hankkeeseen osallistuvien itsensätyöllistämistä, joka on varteenotettava, usein ainoakin, vaihtoehto nivelvaiheessa oleville, opintonsa päättäville työttömille nuorille sekä työmarkkinoiden ulkopuolelle jääneille yli viisikymppisille. Se vaatii kuitenkin lisäkoulutusta, tukea, ohjausta, verkottumista sekä omien taitojen päivitystä ja monipuolistamista. Hankkeen tavoitteena oli, että siihen osallistuvien työttömien, 20-29 nuoret ja ikääntyneet 50+, valmiudet itsensätyöllistämiseen paranevat ja hankkeen päättymisen jälkeen suuri osa osallistujista on onnistunut työllistämään itsensä. Tavoitteena oli myös pilotoida hankkeen toimintamalli ja hankkeen aikana saatujen kokemusten ja tulosten pohjalta tuottaa palvelumalli, joka hankkeen jälkeen jäisi pysyväksi koulutus- ja valmennusjärjestelmäksi.
Hankkeen toimenpiteet tarjosivat alustan ja työkaluja, joilla osallistujat kehittivät valmiuksiaan eri osa-alueilla, tavoitteena itsensätyöllistäminen.Toimenpiteisiin sisältyi lähikoulutuspäiviä, työpajoja ja niihin liittyviä etä- ja ryhmätöitä, osallistujien henkilökohtaista ohjausta ja sparrausta, yritysvierailuja, kansainvälistymistä sekä kaikille avoimen seminaarin. Osallistujien käytössä oli yhteinen fyysinen tila, jota käytettiin myös koulutus- ja valmennustilaisuuksien ulkopuolella työryhmätyöskentelyyn ja vapaamuotoisempiin yhteistyöprojekteihin. Hankkeen toimintamalli perustui vahvasti itseohjautuvuuteen, jossa korostettiin osallistujien vastuullisuutta ja interaktiivista osallistumista hankkeen toimenpiteisiin. Sukupuolinäkökulma oli huomioitu mm. niin, että osallistujat valittiin tasapuolisesti molempien sukupuolen edustajista. Hankkeen toimenpiteillä pyrittiin myös vahvistamaan naisten tasa-arvoa yrittäjinä, joka voi tarjota mahdollisuuden yhdistää työ- ja perhe-elämän joustavalla tavalla. Kestävän kehityksen tavoitteita ja toimenpiteitä kartoitettiin työpajoissa käytännön casien pohjalta ja tutustumisvierailuilla.
Hankkeen tuloksena osallistujien omat vahvuudet, ammatillinen osaaminen ja yrittäjävalmiudet kehittyivät ja osallistujien ymmärrys liiketoiminnan eri osa-alueista lisääntyi, he omaksuivat yrittäjämäisen ajattelu- ja toimintatavan vahvemmin ja omat liikeideat kirkastuivat. Lisäksi esiintymis-, vuorovaikutus- ja ryhmätyöskentelytaidot kehittyivät ja osallistujista kasvoi vahva yhteisö. Eri sukupolvien, nuoret ja 50+, kohtauttaminen edistivät tasa-arvoa ja osallistujien valmiuksia kohdata uusia sosiaalisia ryhmiä.
Tuloksena 20:stä hankkeeseen aloittaneesta oli hankkeen päättyessä lähes kaikki työllistäneet itsensä osa- tai kokoaikaisesti, perustaneet yrityksen, työllistyneet työmarkkinoille tai jatkaneet opiskelujaan.
Tuloksena saatiin myös uusia yhteistyömalleja ja -verkostoja sekä palvelumalleja, joiden toiminta jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen osallistujien perustaman osuuskunnan puitteissa.
Hankkeessa pilotoidusta toimintamallista konseptoitiin hankkeen kokemusten pohjalta aikataulullisesti tiivistetympi AHJO Pro - työllistä itsesi hanke, jossa 01.11.2017-30.06.2019 välisenä aikana valitaan kolme kertaa peräkkäin 20 osallistujaa. Kohderyhminä ovat edelleen alle 30 ja yli 50 vuotiaat työttömät.