Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20703

Hankkeen nimi: Voimaa arkeen

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2016 ja päättyy 31.10.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: MTK-Pohjois-Savo ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0207887-2

Jakeluosoite: Tehdaskatu 37-39

Puhelinnumero: 0444133501

Postinumero: 70620

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.mtk.fi/pohjoissavo

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Lintunen Sirpa

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Aluepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sirpa.lintunen(at)mtk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0440843352

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on, että viljelijät ja muut maaseudun yrittäjät oppivat havaitsemaan oman uupumuksensa ja reagoimaan siihen, ennen kuin yritys ajautuu niin suuriin vaikeuksiin, että toiminnan jatkuminen on uhattuna. Tavoitteena ovat hyvinvoivat yrittäjät, jotka ovat motivoituneita kehittämään tuotantoaan ja jotka arvostavat omaa työtään. Jokainen työuupumuksen takia tuotantoa alentava tai tuotannon lopettava yritys on liikaa.
Historiallisen huonon talousvuoden 2015 jäljiltä viljelijöillä on nyt paljon talousvaikeuksia, mikä heijastuu ihmissuhteisiin ja terveyteen. Viljelijöiden väsyminen ja uupuminen vaikuttavat myös viljelijöitä tapaavien sidosryhmien ja asiantuntijoiden työhön. Hankkeen valmistelussa on ollut aktiivisena tahona MAST-hanke, joka toimii ProAgria Pohjois-Savon, Luke Maaningan, Savonia ammattikorkeakoulun ja MTK-Pohjois-Savon yhteistyöhankkeena. Hankkeen valmistelussa on kuultu laajasti maatalouden sidosryhmiä.
Hankkeen toimenpiteenä kehitetään työkalut jaksamisen omaseurantaan maatiloilla ja muissa maaseudun yrityksissä. Hankkeen aikana yrittäjät oppivat sopivat rutiinit itse testaukseen esim. työsesonkien jälkeen tai omien tuntemusten perusteella. Yrittäjien ympärillä työskentelevistä asiantuntijoista rakennetaan tiivis suojaverkko, jotta yksikään yrittäjä ei putoa avun ulottumattomiin. Ennakoinnin askelmerkit - toimii sidosryhmien apuna yritystoiminnan kehittämisessä. Hankkeessa testataan ensivaiheen tilakäyntimallia yrityksiin, joiden tuotanto on vaarassa taantua yrittäjän talous-, ihmissuhde- tai jaksamisongelmien takia. Näiden tilakäyntien tarkoituksena on purkaa ongelmatilannetta, jotta tila pystyy ottamaan vastaan sidosryhmäverkoston avun ongelmien ratkomiseksi. Tiedotuksen avulla mataloitetaan kynnystä ammattiavun hakemiseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja vahvistetaan myös yrittäjien lähipiirin reagointikykyä.
Hanke kohdistuu maatiloihin ja muihin maaseudun yrityksiin, joilla on mahdollisuus kehittää tuotantoaan, esim. investointia suunnittelevat ja investoinnin jälkeisessä vaiheessa elävät tilat, ruuhkavuosissa elävät yrittäjäperheet ja keski-ikäiset viljelijät, joilla on vielä useita työvuosia jäljellä.
Hankkeen tuloksena maaseudun yrittäjät käyttävät kohdennettuja työkaluja henkisen jaksamisen seurantaan ja viljelijöiden ja muiden maaseudun yrittäjien tietoisuus henkisen jaksamisen vaikutuksista omaan yritystoimintaan on kasvanut. Yrittäjät itse haluavat ottaa apua vastaan ja yrittäjille osataan tarjota apua entistä aikaisemmin.
Hankkeen tuloksena voidaan estää tilanteita, joissa tuotanto taantuu tai loppuu yrittäjän uupumisen takia. Hanke hyödyttää Pohjois-Savon elinkeinotoimintaa, sillä suuri osa maatiloista ja muista yrityksistä voi kasvattaa tuottavuutta olemassa olevilla resursseilla, jos yrittäjä haluaa panostaa toimintaan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat viljelijät ja muut maaseudun yrittäjät Pohjois-Savossa. Erityisenä painopisteenä ovat investointia suunnittelevat ja investoinnin jälkeistä tuotantoa lisäävät viljelijät, ruuhkavuosissa elävät yrittäjät ja keski-ikäiset yrittäjät, joilla on vielä useita yrittäjyysvuosia jäljellä. Viljelijöiden heikko taloustilanne on vaikeuttanut myös muiden maaseudun yrittäjien toimintaa, esimerkiksi koneurakoitsijat ja siemenviljakauppiaat ovat myös taloudelllisissa vaikeuksissa. Hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin on arvioitu osallistuvan 330 henkilöä, joista enin osa maatalousyrittäjiä. Lisäksi hankkeen työntekijä tapaa yrittäjiä tilakäynneillä 50 yrityksessä. Pohjois-Savossa on reilu 1 000 lypsykarjatilaa ja vajaa 400 nautakarjatilaa. Nämä tilat ovat tällä hetkellä suurimmissa taloudellisissa vaikeuksissa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat maataloutta rahoittavat pankit ja vakuutuksia tarjoavat vakuutusyhtiöt, maataloustuotteita ostavat yritykset ja maataloudelle tuotantopanoksia tai asiantuntijapalveluja myyvät yritykset sekä työterveyshuolto, lomituspalvelut ja maataloushallinto. Välillisiä kohderyhmiä ovat myös maaseudun tukihenkilöverkosto ja MTK-yhdistysten hyvinvointivastaavat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 202 932

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 193 310

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 233 388

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 220 291

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Varkauden, Kuopion, Koillis-Savon, Ylä-Savon, Sisä-Savon

Kunnat: Tuusniemi, Keitele, Rautavaara, Kuopio, Vesanto, Tervo, Kiuruvesi, Siilinjärvi, Lapinlahti, Rautalampi, Sonkajärvi, Kaavi, Suonenjoki, Vieremä, Leppävirta, Pielavesi, Varkaus, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 190

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 330

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimenpiteitä ei kohdisteta erityisesti kumpaankaan sukupuoleen. Hankkeen tavoitteet ja ratkaistavat ongelmat eivät ole sukupuoliriippuvaisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Toimintaan rohkaistaan osallistumaan samasta yrityksestä useita henkilöitä, esim. yrittäjäpariskunta. Sekä miesten että naisten jaksamista yrittäjänä tuetaan hankkeen toiminnoilla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke edistää tuottavuutta ja hyvinvointia sukupuoleen katsomatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 10
Hanke tukee viljelijöiden jaksamista ja viljelijät, joiden jaksaminen on kunnossa, ovat motivoituneita kehittämään tuotantoaan kestävällä tavalla luonnonvarat huomioiden. Hyvinvoivat viljelijät huolehtivat ympäristöstään.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 10
Hanke tukee viljelijöiden jaksamista, ja hyvinvoivat viljelijät ovat motivoituneita ottamaan viljelyyn uusia lajeja ja lajikkeita ja suuntaamaan maatilansa toimintaa siten, että ilmastonmuutoksen riskit minimoituvat tilan toimintaan. Nurmentuotanto sitoo hiilidioksia hyvin. Myös hoidettu metsä sitoo hyvin hiilidioksia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 8
Hyvinvoivat viljelijät ovat motivoituneita opiskelemaan uutta ja säilyttämään luonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 9
Hyvinvoivat viljelijät ovat motivoituneita hyödyntämään maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän mahdollisuuksia. Vähähiilinen yhteiskunta perustuu mm. uusiutuvien materiaalien käytön lisäämiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 5
Yrittäjät, joiden jaksaminen on kunnossa, suhtautuvat neutraalisti tai positiivisesti luonnonsuojelukohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 6
Yrittäjät, joiden jaksaminen on kunnossa, kiinnittävät huomiota materiaalivalintoihin ja jätteenkäsittelyyn. Vähähiilisyyttä tuetaan uusiutuvien materiaalien valinnoilla yritysten kehityksessä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 9
Maaseudun yrityksistä suuri osa hyödyntää kiertotaloutta. Maaseudun yrityksissä on luonnollista käyttää uusiutuvia energianlähteitä esim. lämmöntuotannossa, mm. haketta, maalämpöä tms. Uusiutuvien energianlähteiden käyttö lisääntyy, jos yritykset kehittävät toimintaansa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 10
Hankkeen toiminnot vahvistavat maaseudun yrittäjyyttä ja sitä kautta alueiden asuttuna pysymistä. Maaseudulla yrityksillä on tilaa kehittää tuotantoaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Hankkeessa kehitetään yrittäjien käyttöön soveltuva testaus, jolla yrittäjä voi mitata omaa henkistä kuormitustaan.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Osa hankkeen toiminnoista voidaan toteuttaa etäosallistumisena, mutta ihmiselle on tarpeellista myös tavata toisia ihmisiä. Hankkeen omia tapahtumia järjetetään eri puolilla maakuntaa ja hanke osallistuu laajasti muiden järjestämiin tapahtumiin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen päätavoite on edistää viljelijoiden ja muiden maaseudun yrittäjien hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Hanke kohdentuu sekä miehiin että naisiin. Esim. yhden henkilön sairastuminen yrittäjäperheessä vaikuttaa myös muihin perheenjäseniin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 5
Hanke vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta pohjustamalla maaseudun elinkeinojen kehittämisedellytyksiä.
Kulttuuriympäristö 4 4
Maaseudun yritykset pitävät yllä elävää maaseutua.
Ympäristöosaaminen 1 7
Yrittäjät, jotka jaksavat panostaa yritystoimintansa kehittämiseen, ovat kiinnostuneita myös ympäristöön kohdistuvasta osaamisesta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke tuotti viljelijöille ja muille maaseudun yrittäjille tilakohtaista apua ja tukea matalalla kynnyksellä, joka osoittautui hankkeen parhaaksi työkaluksi. Hankkeessa pystyttiin kartoittamaan kokonaistilanne niin yrityksen kuin elämäntilanteen osalta ja etsimään yhteistyöverkosto auttamisen tueksi. Hanke pystyi reagoimaan avun tarpeeseen nopeasti ja saamaan tietoa usein muita toimijoita aiemmin tiloilla tapahtuvista isoista muutoksista.
Hankkeen päättyessä hankkeessa mukana oli 190 yritystä ja 13 organisaatiota. Alkuperäinen yritystavoite oli 50, joten tavoite ylittyi moninkertaisesti alkuperäiseen nähden.
Hanke on toiminut puolueettomana tahona ja tarjonnut keskusteluapua sekä tukea vaikeissa tilanteissa. Eri tahojen yhteisneuvotteluja on hyödynnetty hyvin erilaisissa tilanteissa, esimerkiksi valvontaeläinlääkärikäynneillä, rahoitus- ja vahinkovakuutusneuvotteluissa ja tilan osallisten keskinäisten vuorovaikutusongelmien avaamiseksi. Hanke on toiminut Melan Välitä Viljelijästä-projektin ostopalvelusitoumusten puoltajana vuoden 2017 alusta lähtien, sitoumuksia on käytetty Pohjois-Savossa 214 kpl, eniten koko maassa.

Hankkeen aikana nousi esille julkisten sosiaalipalveluiden ruuhkautuneisuus, alueelliset erot palveluiden tarjoamisessa sekä toimipisteiden sijainnissa. Jotkut viljelijät olisivat
tarvinneet kädestä pitäen henkilökohtaista neuvontaa asiakirjojen täytössä eri viranomaisille.
Alueella on pula osaavista lakimiehistä ja psykoterapeuteista, jotka tuntisivat hyvin maataloutta, myös päihde- ja mielenterveyspalveluita tuottavia ammattilaisia tarvittaisiin lisää.

Hankkeessa järjestettiin hyvinvointipäiviä ja koulutuksia viljelijöille sekä sidosryhmille. Sidosryhmät osallistuivat tapahtumiin kiitettävästi, mutta kaikkein väsyneimmät yrittäjät eivät jaksaneet osallistua julkisiin tapahtumiin.

Työn ja terveyden oma-arviointipalvelu valmistui Työterveyslaitoksella syksyllä 2018. Pohjoissavolaiset viljelijät toimivat palvelun testaajina valmisteluvaiheessa.

Hankkeen tuloksena pystyttiin estämään tilanteita, joissa tuotanto taantuisi tai loppuisi yrittäjän uupumisen takia. Hankkeessa pystyttiin olemaan tukena ja apuna isoissa muutostilanteissa järjestämällä yhteistapaamisia eri toimijoiden kesken ja olemaan välissä luottamuksen rakentajana. Näihin tilanteisiin etsittiin sopiva asiantuntijajoukko, kartoitettiin vaihtoehdot, tehtiin toimintasuunnitelma sekä ohjattiin viljelijät keskusteluavun piiriin. Näin pystyttiin useimmissa tapauksissa mahdollistamaan yritystoiminnan jatkuminen tai hallittu alasajo.

Hankkeen tärkeintä tulosta ei pysty mittaamaan numeerisilla mittareilla. Voimaa arkeen -hanke osoittautui viljelijöiden keskuudessa erittäin tärkeäksi väyläksi hakea apua haastavissa tilanteissa matalalla kynnyksellä. Hanke mataloitti myös sidosryhmien keskuudessa huolen puheeksi ottamista. Hankkeen aikana onnistuttiin rakentamaan useita eri yhteistyöverkostoja ja tiivistämään sidosryhmien välistä kommunikointia. Pohjois-Savossa onnistuttiin hankkeen tuella rakentamaan turvaverkko viljelijöille, jotta yksikään ei putoaisi.