|
|
|
Hankekoodi: S20704
Hankkeen nimi: Koulu kotouttaa
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2016 ja päättyy 31.8.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos
Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos
Y-tunnus: 0214958-9
Jakeluosoite: Ketunpolku 1
Puhelinnumero: 08-61651
Postinumero: 87100
Postitoimipaikka: Kajaani
WWW-osoite: http://www.kao.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: HÄNNINEN OSMO TAPIO
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämissuunnittelija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: osmo.hanninen(at)kao.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 0819951
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Maahanmuuttajien määrät kasvavat ja kasvuun liittyy julkisten koulutuspalvelujen kehit-tämistä. Hankkeen suunnittelu käynnistyi Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen omista vahvuuksista kysymällä: Miten monikulttuurisuustyötä pitkään tehneen, alueelli-sen maahanmuuttajatyötä tekevän toimijaverkoston tunteva ja työ- ja elinkeinoelämän keskiössä toimivan koulutusliikelaitoksen osaaminen voidaan hyödyntää kotoutuville maahanmuuttajille suunnattujen koulutuspalvelujen kehittämisessä ja uudistamisessa? Haaste ei ole ratkaistavissa pelkästään päätöksellä aloittaa toiminta, vaan se vaatii yhteistä, alueellista ja talon sisällä tapahtuvaa kehittämistä, testaamista ja arviointia, jotta tavoiteltavat tulokset on mahdollista saavuttaa.
Koulu kotouttaa-hankkeessa on kaksi kehittämisen kohdetta: ammatillinen kotoutumis-koulutus ja lukiokoulutukseen valmistava LUVA-koulutus.
Kehittäminen tähtää muutokseen, joka etsii ratkaisuja nopeassa tahdissa kasvavien maahanmuuttajamäärien sijoittumiseen ja integroitumiseen yhteiskuntaan, opintoihin ja työelämään. Hankkeessa kehitetään ja uudistetaan maahanmuuttajille suunnattua koulutuspalvelutarjontaa siten, että maahanmuuttajat pääsevät nykyistä nopeammin kiinni tutkintotavoitteiseen koulutukseen ja työelämään. Samanaikaisesti yhteiskunta saa lisää osaajia. Kehittämistoimenpiteet kohdistuvat koulutuksen järjestäjän, kotoutuvien maahanmuuttajien ja heidän parissa toimivan palveluverkoston sekä työ- ja elinkeinoelämän haasteisiin nopeutetun kotoutumisen äärellä.
Kehittäminen perustuu osallistavaan ja käyttäjälähtöiseen työskentelyyn. Kehittämiseen tarvitaan sidosryhmien näkemykset ja tuki. Maahanmuuttajien palveluverkoston ytimessä olevia sidosryhmiä ovat: Kajaanin kaupungin maahanmuuttajapalvelut, Kajaanin kaupungin perusopetuksen maahanmuuttajatyön koordinaattori, TE-toimisto ja ELY-keskus. Käyttäjälähtöisyyden varmistamiseksi tarvitaan maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden omia kokemuksia ja käsityksiä opinnoista ja niihin liittyvistä haasteista. Yhteisen suunnittelun ja vuoropuhelun avulla päästään ns. pintaa syvemmälle koulutuksen sisällön, toteutuksen, haasteiden ja oppilaitoksen arkeen integroitumisen näkyväksi tekemisessä.
Koulu kotouttaa-hanke tuottaa käyttäjälähtöisesti toteutetut, uudet koulutusmallit, joiden avulla nopeutetaan kotoutuvien maahanmuuttajien tutkintotavoitteisiin koulutuksiin pääsyä ja työllistymistä. Samalla kehittämistyöhön osallistuvien henkilöiden monikulttuurisuusosaamisen ja yhteistoimintaan perustuva kehittämisosaaminen vahvistuu.
Varsinaisena kohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset asiakkaat, joiden koulutustarpeisiin hankkeessa kehitetään koulutusmalleja.
Toisen varsinaisen kohderyhmän muodostavat ammatillisilla koulutusaloilla ja lukiossa työskentelevä henkilöstö, jotka vastaavat hankkeessa koulutustuotteiden kehittämisestä ja tuottamisesta.
Kotouttamispalveluiden tuottamisen sidosryhmässä olevat alueelliset toimijat, alueen elinkeinoelämä ja muut alueella toimivat koulutuksen järjestäjät. Maahanmuuttajatyössä olevia kohderyhmiä ovat: Kajaanin kaupungin maahanmuuttajapalvelut, Kajaanin kaupungin perusopetuksen maahanmuuttajatyön koordinaattori, TE-toimisto ja ELY-keskus. Lisäksi tiedottamisen kohteena on KAMK, jossa on tarkoituksena neuvotella tässä esitettävän toimintatavan soveltamisesta korkeasti koulutettujen ja korkeakoulututkintoja tavoittelevien maahanmuuttajien tarpeisiin.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 202 132
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 178 324
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 269 510
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 237 766
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu
Seutukunnat: Kajaanin, Koillismaan
Kunnat: Kuusamo, Kajaani
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 14
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5
Suunniteltu: 115
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 8 | 0 |
| Koulutusliikelaitoksen KEKE-politiikan mukaan Tavoitteena on tukea kestävää kehitystä edistämällä luonnonvarojen järkevää käyttöä sekä ehkäisemällä ja torjumalla jätteistä aiheutuvaa välitöntä/välillistä vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle. Ensisijaisena tavoitteena on ehkäistä jätteen syntyminen kaikessa toiminnassa ja toissijaisena tavoitteena on löytää jätteelle hyötykäyttöä joko materiaalin tai energian muodossa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 9 | 0 |
| Kestävän kehityksen näkökulmat koulutuksen toteutuksessa: tavoitteena on että opiskelijat ymmärtäisivät toimia vastuullisena kuluttajina ja ammattilaisina. Opiskelun aikana he saavat mahdollisimman laaja-alaisen kuvan kestävän kehityksen eri ulottuvuuksista ja saavat omakohtaisia kokemuksia toimimisesta keke- tavoitteisiin sitoutuneessa oppilaitosympäristössä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 0 |
| Koulu kotouttaa-hanke mahdollistaa kaikille koulutuksen käyneille yhtäläiset mahdollisuudet työllistymiseen ja henkilökohtaisen polun jatko-opintoihin. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 0 |
| Koulu kotouttaa-hankkeessa huomioidaan paremmin maahanmuuttajaopiskelija yksilönä, hänen ominaispiirteensä, kulttuuritaustansa ja vieraskielisyytensä huomioiden. Toteutustapa mahdollistaa yksilöllisempiä tapoja ja polkuja opiskella sekä samalla sitouttaa opiskelijaa tavoitteisiin. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 0 |
| Opiskelijoiden kulkemisen tarvetta on vähennetty mm. verkko-opetuksilla (huomioiden kohderyhmän osaamisen taso) ja osa työssäoppimiseen liittyvästä matkustustarpeesta on korvattu työssäoppimisen verkko-ohjauksella ja muilla sähköisillä viestimillä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 0 |
| Koulu kotouttaa-hankkeen toimenpiteet lisäävät opiskelijoiden motivaatiota opinnoissaan ja tiimimäinen toimintatapa lisää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 0 |
| Koulu kotouttaa-hanke edesauttaa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia työllistyä ja sijoittua jatko-opintoihin. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 0 |
| Opiskelijoita kohdellaan yhdenvertaisina yksilöinä ja heitä palvellaan tasa-arvoisesti heidän omista lähtökohdista ja tarpeista lähtien. | ||
| Kulttuuriympäristö | 9 | 0 |
| Hankkeessa toteutettavat uudenlaiset koulutusmallit tukevat monikulttuurisen ympäristön olemassaoloa ja uudistumista Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksessa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 7 | 0 |
| Hanke toimii kestävän kehityksen sertifioidussa ammatillisessa oppilaitosympäristössä. | ||
Hanke käynnistyi Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen tarpeesta kehittää koulutuspalveluja suuntaan, jossa määrällisesti kasvavien kotoutuvien maahanmuuttajien koulutustarpeisiin voidaan vastata entistä paremmin ja samalla nopeuttaa tutkintotavoitteisiin koulutuksiin pääsyä. Asia ei kuitenkaan ollut ratkaistavissa pelkästään yhteisellä päätöksellä aloittaa toiminta, vaan se vaati yhteistä, alueellista ja oppilaitoksen sisällä tapahtuvaa kehittämistä, testaamista ja arviointia, jotta tavoiteltavat tulokset on mahdollista saavuttaa.
Toteutus
Kaikki Koulu kotouttaa -hankkeessa tapahtunut kehittäminen perustui osallistavaan ja käyttäjälähtöiseen kehittämistyöskentelyyn. Hankkeen kehittämisotteena oli kokeilukulttuuri, joka korosti nopean reagoinnin tärkeyttä kehitettävänä olevien toimenpiteiden testauksessa aidoissa käyttötilanteissa. Kokeilukulttuuri perustui ajatukseen, jonka mukaan kaikista kokemuksista voi oppia ja saada tietoa, mikä suunniteltu menetelmä tai systeemi toimii käytännön tilanteissa ja mikä ei toimi.
Jotta käyttäjälähtöisyys ja kokeilukulttuuriin perustuva kehittämisote saatiin aidosti toteutumaan, oli tarpeellista saada kuuluville maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden omia kokemuksia ja käsityksiä kotoutumisesta ja opiskelusta sekä niihin liittyvistä haasteista. Kehittämiseen tarvittiin lisäksi kotouttamisen äärellä toimivien sidosryhmien sekä oppilaitoksen henkilöstön näkemykset ja tuki. Yhteisen kehittämisen ja vuoropuhelun avulla päästiin ns. pintaa syvemmälle kehittämistyöskentelyn sisällön, toteutuksen sekä oppilaitoksen arkeen integroitumisen näkyväksi tekemisen suuntaviivoista ja reunaehdoista.
Hankkeessa oli kaksi julkisten koulutuspalvelujen kehittämisen kohdetta: Ammatillisesti suuntautuneet kotoutumiskoulutukset ja lukio-opintoihin valmistava LUVA-koulutus.
Ammatillisesti suuntautuneen kotoutumiskoulutuksen uudistettua toteutusmallia kehitettiin työnimellä ”Ameeba”. Ameeban avulla päästiin käytännössä testaamaan heterogeenisten opiskelijaryhmien sujuvaa etenemistä kotoutumiskoulutuksessa, huomioiden opiskelijoiden erilaiset tarpeet ja tavoitteet.
Ameebasta johdettiin ja otettiin käyttöön tuki- ja ohjaustoiminta, jossa kotoutumiskoulutuksessa olevan sekä kotoutumiskoulutuksesta tutkinnonsuorittamiseen siirtyneen opiskelijan ohjaus- ja tukimuotojen kokeilua ja testausta toteutettiin oppimisympäristöissä ja työpaikoilla tapahtuvassa oppimisessa. Tuen ja ohjauksen käyttöönottokokemukset ovat vahvistaneet käsityksiä opiskelijoiden saaman tuen- ja ohjaustoimenpiteiden merkityksestä sille, kuinka onnistuneesti vieraskieliset opiskelijat kiinnittyvät ammatillisiin opintoihin. Kokemukset ohjauksesta ja tuesta ovat osoittaneet, että ennakoivalla ohjauksella ja tuella on merkitystä sille, lähtevätkö koulutusaloilla tapahtuvat kokeilut ja tutkintotavoitteiset opinnot liikkeelle siten, että motivaatio ja rakentava ote opintoihin syntyy ja säilyy kestävällä tavalla. Hankkeessa on tuettu ja ohjattu systemaattisesti yli 30 opiskelijaa koulutusaloille integroitumisen eri vaiheissa. Työskentelyn avulla on saatu selvitettyä tuki- ja ohjauspalveluiden hyviä käytäntöjä ja vaikutuksia.
Hankkeessa suunnitellut ja käyttöönotetut kotoutumiskoulutusten uudistetut toteutustavat sekä ohjaus- ja tukimuodot ovat mahdollistaneet kotoutujan kotoutumiskoulutuspolun toteuttamisen yksilöllisten tavoitteiden ja tarpeiden mukaisesti. Opiskelijoita ohjautui tutkintotavoitteisiin opintoihin, ammattialoille valmentaviin koulutuksiin sekä työelämään. Uudistettu ammatillisesti kotoutumiskoulutuksen toteuttamistapa on otettu käyttöön ja sitä edelleen kehitetään käytännönkokemuksessa saatujen kehittämistarpeiden mukaisesti. Toisen asteen koulutuksen ja kotoutumiskoulutusten toteuttajien välisille toimintatavoille on muodostunut suunnitelmallinen toteutustapa, joka jatkuu luontevasti hankkeen päättymisen jälkeen.
Koulu kotouttaa -hanke suunniteltiin ja käynnistettiin vaiheessa, jossa maahanmuuttajien määrän kasvuennusteet Suomessa olivat korkeat. Koko Eurooppaa koskeva maahanmuuttopoliittinen tilanne kuitenkin nopeasti muuttui ja muutos omalta osaltaan vaikutti Koulu kotouttaa -hankkeen toteutuksessa siten, että kotoutujien määrä Kainuussa kasvuennusteista huolimatta väheni. Suurin vaikutus muuttuneella tilanteella Koulu kotouttaa –hankkeessa oli lukio-opintoihin valmistavan LUVA-koulutuksen käynnistämiselle ja toteuttamiselle. LUVA-koulutuksen opetussuunnitelmatyö ja hakuprosessi vietiin yhden kerran hankkeen aikana läpi. Hakijamäärä LUVA-koulutukseen jäi liian pieneksi. Tämä johti siihen, että LUVA-koulutuksen kehittäjäryhmässä keskityttiin kotoutumisvaiheessa olevien vieraskielisten lukio-opinnoista kiinnostuneiden henkilöiden koulutuskokeilujen kehittämiseen suuntaan, jossa heitä valmennetaan mahdollisia lukio-opintoja varten kotoutumiskoulutuksiin kuuluvien työelämä- ja koulutuskokeiluresurssien puitteissa.
Tulokset
Toisen asteen koulutuksen ja kotoutumiskoulutusten toteuttajien välisille toimintatavoille on muodostunut suunnitelmallinen toteutustapa, joka jatkuu luontevasti hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeessa suunnitellut ja käyttöönotetut kotoutumiskoulutusten uudistetut toteutustavat sekä ohjaus- ja tukimuodot ovat mahdollistaneet kotoutujan kotoutumiskoulutuspolun toteuttamisen yksilöllisten tavoitteiden ja tarpeiden mukaisesti. Opiskelijoita ohjautui tutkintotavoitteisiin opintoihin, ammattialoille valmentaviin koulutuksiin sekä työelämään. Uudistettu ammatillisesti suuntautuneiden kotoutumiskoulutuksen toteuttamistapa on otettu käyttöön ja sitä edelleen kehitetään käytännönkokemuksessa saatujen kehittämistarpeiden mukaisesti.
Kehittämistyöhön osallistuneiden henkilöiden monikulttuurisuusosaamisen ja yhteistoimintaan perustuva kehittämisosaaminen vahvistuivat. Osallistava kehittäjäryhmätyöskentely sekä toimijaverkostossa tehtävä kehittäminen olivat hanketta läpileikkaavat työotteet. Ne mahdollistavat aktiivisen ja suunnitelmallisen osallistavan yhteiskehittämisen sekä monikulttuurisuusosaamisen vahvistumisen.
Hankkeessa kehitettyjä työkaluja ja menetelmiä tullaan hyödyntämään jatkossa ammatillisesti suuntautuneiden kotoutumiskoulutusten lisäksi muiden valmentavien koulutusten toteutuksessa. Menetelmien toimivuutta on kokeiltu hankkeen aikana myös valmentavissa koulutuksissa suomalaisille opiskelijoille. Kokeilujen tuloksena on havaittu menetelmien toimivuus ja muunneltavuus moninaisiin käyttötilanteisiin.