Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20705

Hankkeen nimi: Muuttuva työyhteisökulttuuri

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2016 ja päättyy 31.1.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2285733-9

Jakeluosoite: PL 111

Puhelinnumero: 0294451111

Postinumero: 80101

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.uef.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anu Puusa

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Apulaisprofessori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anu.puusa(at)uef.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504423376

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tämän kehittämis- ja selvityshankkeen lähtökohtana on vallitsevien perustavanlaatuisten työelämän muutospaineiden keskellä toimivien yritysten tuottavuuden ja organisaation jäsenten sitoutumisen parantaminen vahvistamalla organisaatiotason jaettua käsitystä siitä, keitä me organisaationa oikeastaan olemme, kuinka me siinä toimimme ja kuinka kukin voi siihen omalla toiminnallaan vaikuttaa. Hankkeen kohdeorganisaatiot ovat pohjoiskarjalaisia ICT-alalla toimivia mikro- ja pienyrityksiä, joiden toimialan on huomattu ennustavan yleisempiä työelämätrendejä, sekä alueellinen kehittämisyhtiö, joka tulee hyödyntämään hankkeella saavutettua kokemusta ja tietoa alueen yritysten kehittämisessä.

Kehittämistyön tavoitteena on kehittää kohdeorganisaatioiden toimintaympäristön vaatimia jatkuvan kehittymisen ja innovoinnin tavoitteita tukevaa työyhteisökulttuuria jalkauttamalla organisaatioihin vuorovaikutteinen toimintamalli, jonka tuloksena vuorovaikutus työyhteisön jäsenten sekä johdon ja työntekijöiden välillä paranee. Vuorovaikutteisuuden paraneminen edistää henkilöstön osallistumista ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin, johtaa hyvinvoivan työyhteisön kehittymiseen ja parantaa yrityksen tuottavuutta. Hanke tuottaa tietoa siitä, millaisia hyötyjä organisaatiossa voidaan saavuttaa kun työntekijät ja johto saatetaan avoimeen ja rakentavaan vuoropuheluun ja yhteinen ymmärrys organisaation ydinolemuksesta tuodaan käytännön toiminnan tasolle työyhteisötaitojen tarkastelun avulla. Toisena kehittämistyön tavoitteena on yhdessä kohdeorganisaatioiden kanssa tunnistaa heidän työyhteisöissään vallitsevia työyhteisötaitoja, jotka edistävät tai estävät tietotalouden toimintaympäristön vaatimia jatkuvan kehittymisen ja innovoinnin tavoitteita.

Hanke käynnistyy huolellisen perehtymisen ja alkukeskusteluiden jälkeen toteutettavalla tiedonkeruulla. Sen jälkeen kaikissa mukana olevissa organisaatioissa toteutetaan heidän toiveitaan kuunnellen 3-5 kehittämispäivää, jossa johto ja työntekijät työskentelevät yhdessä. Tapaamisissa hankkeen toimijat esittelevät kunkin vaiheen aineistoanalyysin pääkohdat, jotka toimivat keskustelun ja jatkotyöskentelyn pohjana. Kunkin tapaamisen välillä toteutetaan uusi tiedonkeruu, jonka kysymykset nostetaan esiin edellisen kierroksen johtopäätösten tai kehittämispäivissä esille tulleiden näkökulmien pohjalta. Näin päästään käsiksi teemoihin, jotka ovat nimenomaan kohdeorganisaation jäsenien kannalta tärkeitä kartoittaa ja käsitellä.

Hankkeen tuotoksena syntyy tietoa toiminnasta, käytänteistä ja keinoista, joilla organisaatiot voivat itse kehittää työyhteisökulttuuriaan tavoitteitaan tukevaan suuntaan. Hankkeessa tehtävän selvitystyön tavoitteena on tunnistaa tulevaisuuden työelämässä merkityksellisiä työyhteisötaitoja, joilla ylläpidetään ja edistetään sekä organisaatioiden että työntekijöiden henkilökohtaista tuottavuutta tietotaloudessa. Tavoitteena on lisäksi tunnistaa mielekkääksi koetun ja jatkuvaa kehittymistä arvostavan työyhteisökulttuurin rakentamiseen liittyviä tekijöitä, kriittisiä vaiheita ja käytännön toimenpiteitä. Hankkeella saavutettavaa tietoa sekä havaittuja hyviä käytänteitä ja keinoja pyritään siirtämään erityisesti alueen muiden yritysten, mutta myös tulevaisuuden yrittäjien ja tietotyöläisten hyödynnettäväksi eri verkostojen ja kanavien kautta. Keskeisin kanava hankkeella tuotetun tiedon ja osaamisen siirtoon on Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksella hankkeen tulosten ja saavutetun tiedon pohjalta toteutettava opintojakso, joka luo hankkeen tulosten hyödyntämiseen jatkuvuutta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijainen kohderyhmä on kohdeyritysten työyhteisöt. Hanke kohdistuu yrityksissä eri organisaatiotasoilla toimiviin henkilöihin: johto, esimiehet, asiantuntijat ja muu henkilöstö. Kohdeorganisaatiot ovat pohjoiskarjalaisia ICT-alalla toimivia mikro- ja pienyrityksiä; Arbonaut, BittiGuru, Nolwenture, ProcessGenius, atFlow, FastROI Oy sekä alueellinen kehittämisyhtiö JOSEK. Varsinaisena kohderyhmänä ovat myös hankkeen kehittämistyöhön osallistuvat ulkopuoliset asiantuntijat/konsultit, jotka tutustutetaan hankkeen aiheeseen, teemoihin ja jo tuotettuun tietoon heidän osallistuessa palveluntuottajina kohdeorganisaatioiden kehittämistoimintaan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeella tuotettava tieto on julkisessa käytössä, joten kohderyhmänä voidaan pitää laajasti kaikkia tahoja, jotka ovat kiinnostuneita oman työyhteisökulttuurinsa kehittämisestä. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat myös kaikki organisaatiot, jotka käyttävät kohderyhmään kuuluvan kehittämisyhtiön palveluita sekä hankkeeseen osallistuvien tai hankkeen tavoittamien asiantuntijoiden/konsulttien palveluita. Hanke pyrkii tavoittamaan asiantuntijat/konsultit myös välillisesti; JOSEK on sitoutunut jakamaan sekä hankkeella saavutettua tietoa että markkinoimaan mahdollisuutta osallistua hankkeen lopuksi järjestettävälle opintojaksolle. Konsultit voidaan tavoittaa välillisesti myös Aducaten EMBA-ohjelman kautta, jolle he ovat luontainen kohderyhmä. Hankkeella tuotettavasta tiedosta hyötyvät myös korkeakouluopiskelijat eli tulevaisuuden työntekijät ja johtajat, sekä heidän työnantajaorganisaationsa tiedon levitykseen tähtäävän opintojakson ja vierailijaluentojen myötä. Myös kaikki mukana olevat yritykset ovat sitoutuneet jakamaan tietoa kokemuksistaan omissa verkostoissaan.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 106 541

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 104 046

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 142 699

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 139 135

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan

Kunnat: Polvijärvi, Valtimo, Kontiolahti, Liperi, Tohmajärvi, Lieksa, Nurmes, Joensuu, Outokumpu, Rääkkylä, Ilomantsi, Kitee, Juuka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 7

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 159

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke on sukupuolineutraali. Hankkeen toimenpiteet ja tulokset kohdentuvat tasapuolisesti sekä miehiin että naisiin ja hankkeen tuotoksia voidaan hyödyntää yhdenvertaisesti erilaisissa työyhteisöissä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimet eivät erottele naisia ja miehiä erillisiksi ryhmiksi. Hankkeen toimet edistävät tasa-arvoisuutta. Tarvittaessa sukupuoli kuitenkin otetaan huomioon.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen toimet eivät erottele naisia ja miehiä erillisiksi ryhmiksi. Hankkeen toimet edistävät tasa-arvoisuutta, mutta ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöihin eikä luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia pinta- tai pohjavesiin, maaperään tai ilmaan (tai kasvihuonekaasujen vähenemiseen).
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura 2000 - ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia materiaaleihin eikä jätteisiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 5
Hankkeella on välillisiä vaikutuksia hankkeessa toimivien kohdeorganisaatioiden liiketoiminnan ja elinkeinorakenteen kehittämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 7
Hankkeella on välillisiä vaikutuksia aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia liikkumiseen ja logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeella on sekä suoria että epäsuoria vaikutuksia työhyvinvointiin, osallisuuteen, sitoutumiseen ja osallistumiseen työyhteisössä.
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Hankkeella on välittömiä ja välillisiä vaikutuksia tasa-arvon edistämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeella ei ole yhteiskunnallisia ja kulttuurisia yhdenvertaisuusvaikutuksia.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksella toteutetun Muuttuva työyhteisökulttuuri-hankkeen (MUTYK) lähtökohtana oli vallitsevien perustavanlaatuisten työelämän muutospaineiden keskellä toimivien yritysten työyhteisökulttuurien kehittäminen. Hankkeen johtajana toimi professori Anu Puusa. Hankkeen tavoitteena oli ymmärtää vallitsevien perustavanlaatuisten työelämän muutospaineiden keskellä toimivien yritysten tuottavuuden ja organisaation jäsenten sitoutumisen parantamisen edellytyksiä, kun sitä lähestytään uudella tavalla: vahvistamalla aktiivisesti organisaatioiden toimijoiden jaettua käsitystä siitä, keitä me organisaationa olemme, kuinka me siinä toimimme ja kuinka kukin voi siihen omalla toiminnallaan vaikuttaa. MUTYK-hankkeen kohdeorganisaatiot olivat pohjoiskarjalaisia ICT-alalla toimivia mikro- ja pienyrityksiä, joiden toimialan on huomattu ennustavan yleisempiä työelämätrendejä.

Hanke tarjosi mahdollisuuden ymmärtää paremmin yrityksessä vaikuttavaa työyhteisökulttuuria sekä siihen vahvasti liittyvää tiedon johtamista ja jakamista sekä työtyytyväisyyden, sitoutumisen ja motivaation elementtejä. Hankkeen lopputulemana tehtiin monia uutuusarvoisia päätelmiä työelämän tulevaisuuden trendeistä. MUTYK-hankkeen päätelmät osoittavat, että asiantuntijakontekstissa ja nopeasti muuttuvilla aloilla on selkeästi tunnistettavissa yhtäältä yhteisiä piirteitä ICT-alan toimijoiden kesken ja toisaalta tunnistettavissa useita sellaisia piirteitä, jotka poikkeavat valtavirran johtamis- ja organisaatiokirjallisuudessa sekä –teorioissa esiintyvistä näkemyksistä työyhteisön toimivuuden, johtamisen ja toimijoiden roolien suhteen.

ICT-alan yrityksille on tyypillistä etätyön tekeminen, vaihtuvat tiimit ja jatkuvan kehittymisen vaatimus nopeasti muuttuvassa digitaalisessa toimintaympäristössä, jolloin uudet työelämätaidot korostuvat. Myös työn rakenteellinen muutos, nopeasti kehittyvä teknologia, epävakaa talous ja uuden sukupolven työntekijöiden erilaiset odotukset työtä, työyhteisöjä ja johtamista kohtaan luovat haasteita, joissa organisaatioiden on kehitettävä uusia keinoja tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi sekä turvattava kykynsä uudistua ja reagoida nopeasti näihin muutoksiin. Hankkeen loppupäätelmänä todettiin myös, että moni ICT-alan yrityksen haaste liittyy tilanteeseen, jossa pieni, perhemäiseksi koettu yhteisö kasvaa, kansainvälistyy ja monimuotoistuu.

Sen lisäksi, että taustalla oleva MUTYK-hanke on tuottanut tietoa työelämän ja työyhteisöjen muutoksesta suomalaisessa asiantuntijatyökontekstissa, se on myös tuottanut konkreettisia hyötyjä kohdeorganisaatioissa. MUTYK-hankkeen toimintaperiaate oli vahvasti organisaatiolähtöinen. Kohdeyritykset kokivat ulkopuolisen toimijan fasilitoiman dialogin johdon ja työntekijöiden välillä ja koko työyhteisön kesken hyvin tärkeäksi ja yrityksen toimintakykyä merkittävästi edistäväksi asiaksi. Se on hankkeen tulosten mukaan kehittänyt kohdeorganisaatioiden työyhteisöjen toimintaa, yhteistyötä ja ilmapiiriä lisäämällä organisaatioiden itsetuntemusta ja edistämällä uudenlaista ja avointa dialogia työyhteisöissä. MUTYK-hankkeen myös todettiin edistävän koko organisaation yhteisen tavoitteen kirkastumista ja se on lisännyt koko yhteisön yhteistä ymmärrystä keinoista siihen pyrkimiseksi. Kohdeyrityksissä huomattiin, että hankkeen kehittämispäivät toimivat arvokkaina palautteenanto- ja keskustelutilaisuuksina, joissa tuodaan ilmi asioita, jotka muuten todennäköisesti jäisivät piiloon.