Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20707

Hankkeen nimi: Marginaalissakin mahdollisuus -avopalveluiden sosiaalisen osallisuuden kehittämishanke

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2016 ja päättyy 30.6.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: A-klinikkasäätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0200924-4

Jakeluosoite: Ratamestarinkatu 7 A

Puhelinnumero: 010 50 650

Postinumero: 00520

Postitoimipaikka: HELSINKI

WWW-osoite: http://www.a-klinikka.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jaakko Salo

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jaakko.salo(at)a-klinikka.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405398654

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Mikkelin alueella nuorten aikuisten huumeidenkäytön kasvu on jo useiden vuosien ajan näkynyt lisääntyneinä yhteydenottoina niin hoitopalveluissa kuin yleisemminkin koko palvelujärjestelmässä. Palvelujärjestelmälle tämä on lisännyt tarvetta omien toimintatapojen tarkasteluun. Huumeongelmiin liittyvät erilaiset somaattiset, psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat edellyttävät moniammatillista ja usein eri organisaatioissa työskentelevien työntekijöiden yhteistyötä. Asiakkailla itsellään ei ole riittävästi tietoa, kykyä ja/tai halua hoitaa asioitaan hajanaisessa palvelujärjestelmässä. Peruuntuneet tapaamisyritykset ja epäonnistuneet suunnitelmat lisäävät asiakkaiden riskiä joutua palveluiden ulkopuolelle ja yhä pahenevaan syrjäytymiskierteeseen. Huumeriippuvuudesta kärsivillä asiakkailla on riski joutua pitkäaikaisesti työ- ja opiskeluelämän ulkopuolelle, mikä edelleen lisää heidän sosiaalista osattomuuttaan.
Palvelun ongelmaksi voi muodostua myös työntekijöiden asenteet. Päihde- ja erityisesti huumeongelmat koetaan usein liian haastavina. Huumeongelmaiseksi leimautuminen nostaa kynnystä palveluiden saamiseen vielä usein senkin jälkeen, kun kuntoutuminen on edistynyt. Huumeongelmien tunnistaminen, niihin rakentavasti puuttuminen ja realistisen työtavan löytyminen vaatii palvelujärjestelmältä riippuvuusongelmien tuntemusta, mitä etenkään päihdepalveluiden ulkopuolella työskentelevillä, oman alansa ammattilaisilla, ei useinkaan riittävässä määrin ole.

Haettavalla hankkeella halutaan edistää huumeongelmista kärsivien asiakkaiden kuntoutumisen edellytyksiä, ja sosiaalisen osallisuuden kokemuksia, kehittämällä Mikkelin alueen avopalveluiden toimintatapoja. Hankkeella halutaan parantaa palvelujärjestelmän kykyä vastata paremmin näiden asiakkaiden tarpeisiin. Tavoitteena on asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioiva palvelukonsepti, missä yhdistyvät niin riippuvuusongelman hoitamiseen soveltuvat menetelmät, vertaistuki, eri viranomaisverkostojen tarjoamat palvelu- ja tukimahdollisuudet sekä järjestöjen ja jo olemassaolevien yhteisöjen tarjoamat tukimahdollisuudet. Tavoitteena on palvelukonsepti, joka vahvistaa asiakkaan osallisuutta, kohentaa hänen työelämävalmiuksiaan ja samalla vahvistaa palveluverkoston tapoja kohdata ja palvella asiakkaita heidän kuntoutumisprosessissaan. Hankkeella halutaan vahvistaa palvelujärjestelmän kykyä auttaa niitä huumeriippuvuudesta kärsiviä, jotka ovat erityisen vaikeassa elämäntilanteessa.

Hankkeen hyödyn saajana ovat opioidiriippuvaisten korvaushoidossa olevat asiakkaat sekä muut palveluiden piirissä olevat, ja niihin hakeutuvat, huumeiden ongelmakäyttäjät. Lisäksi hyödynsaajana ovat palvelujärjestelmässä työskentelevät tahot ja verkostot, jotka saavat lisää tietoa ja työvälineitä huumeriippuvuudesta kärsivien asiakkaiden mahdollisimman realistiseen ja oikea-aikaiseen auttamiseen. Tulevaisuuden hyödynsaajana voidaan nähdä myös työelämän tahot, jotka voivat saada asiakkaiden kuntoutumisen ja työelämään johtavien polkujen edetessä, itselleen työntekijöitä.


Tavoitteita:

1. Huumeita ongelmallisesti käyttävien ja opioidiriippuvaisten korvaushoidossa olevien asiakkaiden sosiaalisen osallisuuden ja työelämävalmiuksien lisääntyminen
2. Avopalveluissa tapahtuvan kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen sosiaalisen osallisuuden lisäämiseksi
- toimintamallissa eri tahoista koostuva viranomaisverkosto on toteuttamassa, omasta asiantuntijuudestaan käsin, asiakkaan avokuntoutusta ja muodostamassa kuntoutumisen kokonaisuutta.
- toimintamallissa viranomaisverkosto ja asiakkaat suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat yhdessä toimintamallia
- toimintamalli parantaa viranomaisten keskinäistä yhteistyötä ja kommunikaatiota ja auttaa suunnittelemaan asiakkaita palvelevia palvelukonsepteja
- toimintamalli parantaa asiakkaan ja viranomaisten keskinäistä yhteistyötä ja kommunikaatiota ja auttaa suunnittelemaan asiakkaita palvelevia palvelukonsepteja
- toimintamalli antaa asiakkaille mahdollisuuden vertaistukeen ja kuntoutumista tukevaan yhteisöön
3. Palvelujärjestelmässä työskentelevien välisen konsultointijärjestelmän mallintaminen ja käyttöönotto
4. Alueellisen vertaistyön kehittäminen paikallisen kohderyhmän tueksi.
- hyödynnetään valtakunnallisen hankkeen kautta saatavia toimintamalleja.
5. Kehitettyjen työmenetelmien juurruttaminen ja levittäminen

Hankkeen konkreettisina toimenpiteinä ovat:
Toimenpide 1: Kartoitetaan ja kutsutaan kokoon paikallisten yhteistyöverkostojen jäseniä ja kokemusasiantuntijoita/ asiakkaita suunnittelemaan avokuntoutumisen mallia

- palkattu hanketyöntekijä kokoaa ja koordinoi suunnitteluprosessia
- alkutilanteessa hyödynnetään A-klinikalla verkoston kanssa toteutettuja malleja ja kokemuksia avokuntoutuskursseista
- osallisuutta lisäävien näkökulmien tarkastelu osana avokuntoutumista; työllistymisedellytysten kasvattaminen, yhteisöllisyyden lisääminen avopalveluihin ja verkoston läsnäolo sekä oikea-aikainen interventiomahdollisuus
- sovitaan asiakkaiden ohjautumiskanavista palveluun ja eri verkostotoimijoiden konkreettisista osallistumistavoista avokuntoutusmallin toteutukseen
- alkukysely osallistuvalle verkostolle

Toimenpide 2: Avokuntoutumisjaksojen toteutuminen

- 4-5 jakson toteutuminen, ryhmässään 8-10 henkilöä.
- alkukartoitukset ja -arvioinnit asiakkaille. Mittarina mm. kykyviisari
- Kuntoutussuunnitelmien tekeminen ja arviointi yhteistyössä asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa
- jaksojen teemojen toteutus ryhmän kanssa yhteisöllisyyden periaatteita korostaen
- asiakaspalautteen kerääminen
- loppuarviointi jakson / asiakasprosessin jälkeen
- väliarviointi- ja suunnittelutilaisuudet osallistuvien työntekijöiden- ja kokemuasiantuntija-/ asiakasverkoston kanssa ennen seuraavaa toteutettavaa jaksoa

Toimenpide 3: Viranomaisten välisen asiakaslähtöisen konsultointimallin luominen

- yhteisissä verkosto- ja työntekijätapaamisissa läpikäytyjen yhteistyöhaasteiden kartoitus ja riippuvuusongelmien luonteesta nousevien haasteiden kartoitus
- keskinäisen konsultointirakenteen luominen

Toimenpide 4: Kehitettyjen toimintamallien sekä vertaistyön muotojen kuvaaminen ja kokemusperäinen arviointi

- hanketyöntekijä kuvaa prosessit
- yhteistyöverkosto ja asiakkaat arvioivat tuloksia kyselyn avulla; mikä palveluissa toiminut ja ollut avuksi osallisuuden lisäämisessä
- loppukartoitus osallistuneille hankkeen päättyessä

Toimenpide 5: Hankkeen yhteys valtakunnalliseen opioidikorvaushoidossa olevien sosiaalisen osallisuuden vahvistamisen kehittämishankkeeseen

- hanketyöntekijä on yhteydessä valtakunnalliseen hankkeeseen (nro 102252) ja hyödyntää sen kokemuksia paikallisessa hankkeessa
- hankkeessa kehitettyjä toimmintamallien ja työmenetelmien juurruttaminen ja levittäminen valtakunnallista hanketta hyödyntäen.
- kohderyhmän osallistuminen valtakunnallisen hankkeen tilaisuuksiin ja tutustuminen muiden alueiden hyviin käytäntöihin ja vertaisten toimintaan.

Toimenpide 6: Paikallisen osallisuutta lisäävien toimintamallien sekä vertaistyön muotojen esittely laajemmalle yhteistyöverkostolle

- Osallistuneet organisaatiot kutsuvat kukin kumppaneita omasta yhteistyöverkostostaan hankkeen loppuvaiheessa järjestettävään paikalliseen tapahtumaan, jossa esitellään hankkeessa toimiviksi arvioidut toimintamallit ja niiden saama palaute
- tapahtumassa kerätään osallistujilta palaute toimintamalleista ja niiden soveltuvuudesta laajempaan käyttöön
- hanketyöntekijä tekee yhteenvedon kyselystä ja tiedottaa siitä asianosaisille

Toimenpide 7: Hankkeen ja sen tulosten raportointi

- hanketyöntekijä tekee loppuraportin hankkeen aikana tulleesta materiaalista, sisältäen palautteet sekä kykyviisarin alku- ja loppukartoitukset
- raportti käsitellään hankeverkoston kokouksissa, hyväksytään hankkeen ohjausryhmässä ja toimitetaan vastuuviranomaisille
- loppuraportti valmistuu hankkeen päättymiseen mennessä

Toimenpide 8 : Hankkeen hallinnointi

- Hankeverkosto kootaan hankkeen alkaessa. Hankeverkosto kokoontuu noin kuusi kertaa vuodessa. Hanketyöntekijä kokoaa verkoston ja toimii sen puheenjohtajana. Hanketyöntekijä raportoi verkoston työskentelystä ohjausryhmälle. Verkoston tapaamisissa käsitellään hankkeen etenemiseen liittyviä käytännön toimenpiteitä ja huolehditaan näihin liittyvästä koordinaatiosta, ohjeistuksesta, toiminnan suunnittelusta ja tiedonkulusta.

- Hankkeelle muodostetaan ohjausryhmä, mikä kokoontuu 2 kertaa vuodessa.


Hankeaikana syntyy uudenlainen yhteisöllisyyttä hyödyntävä avopalveluiden toimintamalli, johon palveluun ohjautuvat henkilöt kiinnittyvät ja joka tukee jäseniään sosiaalisen pääoman ja toimintakyvyn lisäämisessä, vahvistaa verkostoja ja kiinnittää yhteisöihin ja kansalaisyhteiskunnan toimintoihin sekä ohjaa palveluiden äärelle. Samanaikaisesti kuntoutumista tukeva vertaistuki lisääntyy alueella. Viranomaisverkoistoissa tieto alueen huumeriippuvaisten henkilöiden elämäntilanteesta, vaikeuksista ja auttamisen mahdollisuuksista lisääntyy, mikä edesauttaa palveluiden edelleenkehittämisessä.Pidemmällä aikavälillä syrjäytyneiden tai syrjäytymisuhan alla olevien huumeriipuvaisten auttamiskeinot tehostuvat ja uusien toimintatapojen avulla voidaan ehkäistä mielenterveys- ja päihdeonelmien ja osattomuuden pahenemista.
Hankkeessa kohderyhmänä ovat huumeriippuvaiset asiakkaat ja korvaushoidossa olevat, jotka palvelujärjestelmässä ovat monessa kohtaa marginaalissa ja syrjäytyvät monista palveluista. Nämä asiakkaat kuuluvat erilaisiin kulttuurisiin ja etnisiin ryhmiin, joiden osallisuutta tuetaan yhdenvertaisesti hankkeen kautta. Hankkeen toimenpiteet lisäävät osallisuutta jo sinällään kun asiakkaat saavat mukana olemisen kokemuksia erilaisissa yhteisöissä ja sitä mukaa onnistumisen kokemuksia erilaisissa epävirallisissa ja virallisissa verkostoissa. Hanke edistää syrjäytymisvaarassa olevien työ- ja toimintakykyä sekä moninaisuuden kohtaamista palveluissa ja työpaikoilla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat eri palveluiden piiriin ohjautuneet, opioidiriippuvaisten korvaushoidossa olevat tai muuten huumeongelmia omaavat asiakkaat, joiden katsotaan olevan syrjäytymisvaarassa.
Yksinään A-klinikalle huumeiden takia hoitoon hakeutuu vuosittain noin 150-200 asiakasta. Hankkeen piiriin arvioidaan saatavan ainakin 30-40 asiakasta eri palveluista.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat ne ammattilaiset ja toimijat, joilla on jokin rooli asiakkaan auttamisessa (esim. sosiaalipalveluissa, työvoimapalveluissa, päihdekuntoutuslaitoksissa, terveydenhuollossa, lastensuojelussa). Välillisenä kohderyhmänä ovat myös kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat, jotka hankkeen avulla voivat kehittää omaa toimintaansa. Perinteisesti kokemusasiantuntija- ja vertaistoiminta on ollut paljolti lääkkeettömiin hoitomuotoihin painottunutta, joskin viime vuosina on alettu kehittää toipumista tukevaa vertaistoimintaa myös korvaushoidon potilaille. Hyötyjiä ovat myös huumeongelmaisen läheiset ja tulevaisuudessa alueen työelämä asiakkaiden kuntoutuessa ja onnistuessa työelämäpolullaan etenemisessä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 92 476

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 67 512

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 92 476

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 67 512

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin

Kunnat: Mikkeli

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Mikkelin A-klinikka, Maaherrankatu 36

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 40

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysi tehdään sukupuolinäkökulmasta ja huomioidaan sukupuolen merkitys hankkeen toiminnassa Vaikka naiset ovat korvaushoitopotilaiden joukossa vähemmistö (31 %), on Suomessa naisten osuus kuitenkin suurempi kuin esimerkiksi muissa pohjoismaissa. Mikkelissä naisten osuus oli 38 % kaikista korvaushoidon asiakkaista. Huumeidenkäyttäjinä naiset ovat miehiä heikommassa ja alisteisessa asemassa, koska he eivät pysty hankkimaan varoja huumeiden ostamiseen samanlaisella rikollisella toiminnalla kuin miehet. Naiset joutuvat ottamaan itselleen vieraita rooleja pärjätäkseen huumeidenkäyttäjien yhteisössä ja heidän toipumisensa on sen takia haastavampaa. Naiset ovat enemmän sidoksissa viiteryhmäänsä, mikä tarkoittaa sitä, että he ovat heikompia tekemään itsenäisiä päätöksiä. Vaikka nainen haluaisi irrottautua yhteisöstä, lähipiiriin kuuluvat miehet saattavat vaikeuttaa ja hidastaa irrottautumista.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma tullaan huomioimaan hankkeen toiminnassa, sen kaikissa vaiheissa. Hankkeen kaikkia toimenpiteitä tarkastellaan myös sukupuolten tasa-arvon kannalta. Hankkeen toimenpiteissä sukupuolinäkökulma huomioidaan ryhmiä muodostaessa ja toimintamalleja ja työmenetelmiä kehitettäessä. Pohdittaessa asiakkaiden mahdollisia työllistymispolkuja, pyritään työelämän tarjoamia vaihtoehtoja käsittelemään työelämän segregaatiota vähentävästi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lievennetään eri aloihin liittyviä stereotypioita miesten ja naisten töinä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 1
Kuntoutujia pyritään ohjaamaan ja kannustamaan kestävään ja järkevään kulutukseen omassa elinympäristössään. Kokonaisvaikutukset ympäristöön, ilmastoon ja kohderyhmän ihmisten hyvinvointiin ovat positiivisia ja merkittäviä, lisäksi tulevat heijastusvaikutukset laajempaan yhteisöön läheisten ja viranomaisverkoston kautta. Hankkeessa on vain vähän kuormittavaa toimintaa ja siinä kehitetään palveluita. Suurin osa hankemateriaalista tehdään sähköisesti.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Kuntoutujia pyritään ohjaamaan ja kannustamaan kestävään ja järkevään kulutukseen omassa elinympäristössään. Kokonaisvaikutukset ympäristöön, ilmastoon ja kohderyhmän ihmisten hyvinvointiin ovat positiivisia ja merkittäviä, lisäksi tulevat heijastusvaikutukset laajempaan yhteisöön läheisten ja viranomaisverkoston kautta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 1
Kuntoutujia pyritään ohjaamaan ja kannustamaan kestävään ja järkevään kulutukseen omassa elinympäristössään. Kokonaisvaikutukset ympäristöön, ilmastoon ja kohderyhmän ihmisten hyvinvointiin ovat positiivisia ja merkittäviä, lisäksi tulevat heijastusvaikutukset laajempaan yhteisöön läheisten ja viranomaisverkoston kautta. Hankkeen raportoinneissa, yhteydenpidossa ja materiaaleissa hyödynnetään sähköisiä välineitä. Asiakastapaamisissa ja tilaisuuksissa syntyvä jäte kierrätetään, mikä huomioidaan jo hankintoja tehtäessä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Kuntoutujia pyritään ohjaamaan ja kannustamaan kestävään ja järkevään kulutukseen omassa elinympäristössään. Kokonaisvaikutukset ympäristöön, ilmastoon ja kohderyhmän ihmisten hyvinvointiin ovat positiivisia ja merkittäviä, lisäksi tulevat heijastusvaikutukset laajempaan yhteisöön läheisten ja viranomaisverkoston kautta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 2
Hanke edistää paikallista elinkeinorakennetta vaikuttamalla marginaalissa elävien sosiaalisen osallisuuden lisääntymiseen ja työllistymisedellytysten parantumiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 3
Hankkeessa kehitetään palveluja. Hanke auttaa tehostamaan palveluverkoston toimintaa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 1
Hankkeen aikaisessa liikkumisessa suositaan julkista liikennettä. Videoneuvotteluyhteyksiä hyödynnetään yhteydenpidossa valtakunnalliseen hankkeeseen tms.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Hanke vaikuttaa huumeriippuvuuden takia marginaalissa olevien hyvinvoinnin lisääntymiseen laaja-alaisesti. Kuntoutumisen kautta terveys, sosiaalinen osallisuus,työllistymisen edellytysten kasvu ja yleinen elämän hallinta kohenevat. Palvelujärjestelmälle tulee lisää tietoa ja välineitä oman ja yhteisen toiminnan kehittämiseen hyvinvoinnin edistämiseen.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Sukupuolinäkökulma tullaan huomioimaan hankkeen toiminnassa.Hankkeen toimenpiteitä tarkastellaan myös sukupuolten tasa-arvon kannalta. Hankkeen toimenpiteissä sukupuolinäkökulma huomioidaan ryhmiä muodostaessa ja toimintamalleja ja työmenetelmiä kehitettäessä. Pohdittaessa potilaiden mahdollisia työllistymispolkuja, pyritään työelämän tarjoamia vaihtoehtoja käsittelemään työelämän segregaatiota vähentävästi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lievennetään eri aloihin liittyviä stereotypioita miesten ja naisten töinä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Hankkeessa kohderyhmänä ovat huumeriippuvaiset asiakkaat ja korvaushoidossa olevat, jotka palvelujärjestelmässä ovat monessa kohtaa marginaalissa ja syrjäytyvät monista palveluista. Ko. asiakkaat kuuluvat erilaisiin kulttuurisiin ja etnisiin ryhmiin, joiden osallisuutta tuetaan yhdenvertaisesti hankkeen kautta. Hankkeen toimenpiteet lisäävät osallisuutta jo sinällään kun asiakkaat saavat mukana olemisen kokemuksia erilaisissa yhteisöissä ja sitä mukaa onnistumisen kokemuksia erilaisissa epävirallisissa ja virallisissa verkostoissa. Hanke edistää syrjäytymisvaarassa olevien työ- ja toimintakykyä sekä moninaisuuden kohtaamista palveluissa ja työpaikoilla.
Kulttuuriympäristö 1 2
Huumeongelmista kärsivät ja korvaushoidossa olevat asiakkaat syrjäytyvät helposti myös kulttuurisista palveluista. Tämä myös korostuu erilaisiin kulttuurisiin ja etnisiin ryhmiin kuuluvien kohdalla. Hankkeen toimenpiteet lisäävät osallisuutta jo sinällään kun asiakkaat saavat mukana olemisen kokemuksia erilaisissa yhteisöissä ja sitä mukaa onnistumisen kokemuksia erilaisissa epävirallisissa ja virallisissa verkostoissa. Lisäksi toimenpiteisiin kuuluu erikseen kulttuurista toimintaa ja kuntoutusta hankkeeseen osallistuville.
Ympäristöosaaminen 0 1
Hankkeen toimenpideohjelman mukainen toiminta tukee hoitoyhteisöjen ja laajemmin alueellisten yhteisöjen kestävän kehityksen sosiaalisten, ekologisten, kulttuuristen ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Toimenpiteillä vähennetään kohderyhmän huono-osaisuutta ja luodaan mahdollisuuksia päästä marginaalista vahvempaan osallisuuteen yhteiskunnassa vahvistamalla näiden työelämäasemaa vertaistuen avulla. lisäämällä kouluttautumismahdollisuuksia ja luomalla mahdollisuuksia mielekkään elämänsisällön rakentamiselle arkeen. Kuntoutujia pyritään ohjaamaan ja kannustamaan kestävään ja järkevään kulutukseen omassa elinympäristössään. Kokonaisvaikutukset ympäristöön, ilmastoon ja kohderyhmän ihmisten hyvinvointiin ovat positiivisia ja merkittäviä, lisäksi tulevat heijastusvaikutukset laajempaan yhteisöön läheisten ja viranomaisverkoston kautta

9 Loppuraportin tiivistelmä

A-klinikkasäätiön toteuttamassa Marginaalissakin mahdollisuus –avopalveluiden sosiaalisen osallisuuden kehittämishankkeessa (1.11.2016 – 30.6.2018) kehitettiin yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja vertaisuutta lisäävä avokuntoutusryhmä –malli Mikkelin alueen päihdeavopalveluihin. Toimintamallissa yhdistyy niin riippuvuusongelman hoitamiseen soveltuvat psykososiaaliset menetelmät, vertaistuki, palveluverkoston sekä järjestöjen ym.yhteisöjen tarjoamat tukimahdollisuudet. Avokuntoutusryhmiä toteutettiin kolme, ja ne olivat 36 – 40 tunnin kokonaisuuksia.

Hankkeessa pilotoitiin ja mallinnettiin Mikkeliin Opiodikorvaushoidossa olevien sosiaalisen osallisuuden vahvistamisen kehittämishankkeessa (OK-hanke) kehittämää mallia mukaillen vertaisohjaajakoulutus, joka tuotti alueelle kolme vertaisohjaajaa. Hankkeessa kokeiltiin myös avointa vertaisryhmätoimintaa tavoitteena tukea asiakkaiden toimintakykyä avokuntoutusryhmien jälkeen sekä tarjota mahdollisuuden kiinnittyä päihteettömyyttä tukevaan yhteisöön myös niille, joiden voimavarat tiiviiseen ryhmäprosessiin eivät vielä riittäneet.

Hankkeessa haluttiin edistää päihdeavopalveluiden vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämistä paikallisesti järjestämällä seminaari Jaettu asiantuntijuus -vertaiset ja kokemusasiantuntijat mukana palveluiden kehittämisessä.

Yhteistyönä XAMK:n opiskelijan kanssa syntyi kolmen opioidikorvaushoidossa olevan tarinat sisältävä Varjoista valoon –tarinoita riippuvuudesta julkaisu, joka on mm. luettavissa A-klinikkasäätiön sivuilla.

Toiminta on lisännyt Mikkelin päihdeavopalveluiden kuntoutumista edistävää, yhteisöllistä ja vertaistuellista toimintaa. Se on tarjonnut monipuolisesti mahdollisuuksia ja tietoa vaikuttaa oman elämänsä suuntaan. Toiminnassa on mahdollistettu, ja madallettu asiakkaiden kynnystä osallistua eri hyvinvoinnin lähteisiin, kuten alueen tarjoamiin harrastus- ja ajanviettomahdollisuuksiin. Toimintaa on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä alueen mielenterveys-ja päihdetoimijoiden kanssa. Tämä on lähentänyt sekä ammattilaisten ja asiakkaiden välistä yhteistyötä, että tiivistänyt päihdeasiakkaiden kanssa tekevien ammattilaisten yhteistyötä.

Toiminnassa tärkeää on ollut osallisuus, yhdenvertaisuus ja vaikuttamisen mahdollisuus. Hankkeen kaikessa toiminnassa on korostettu yhteiskehittämisen mallia, jossa asiakkaat nähdään kumppaneina. Hankekehittäjiä eli kehittäjäasiakkaita on kutsuttu suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan toimintaa yhdessä ammattilaisverkoston kanssa. Lähestymistapa korostaa asiakkaiden osallisuutta ja osallistumista, jossa he voivat vaikuttaa mm. palveluiden toimivuuteen. Hankkeeseen osallistui 25 hankekehittäjää.

Hankkeen toimintamalleja arvioivat mm. kehittämässä mukana olleet asiakkaat. Kaikkein tärkeintä heille on ollut hankkeesta saatu tuki kuntoutumiseen ja elämään. Hanke arvioitiin elämälle erittäin hyödylliseksi.