RR-tietopalvelu -hankekuvaus S20711, ESIKOTO - Esikotouttamisen kehittämishanke Pohjois-Pohjanmaalla

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Turvapaikanhakijoiden määrä on lisääntynyt merkittävästi Suomessa ja vuonna 2015 turvapaikanhakijamäärä kymmenkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Suureen turvapaikanhakijoiden määrään ei oltu osattu varautua ja monenlaisia haasteita on tullut vastaan. Suurista hakijamääristä johtuen turvapaikkapäätösten käsittelyajat ovat pidentyneet ja päätöstä voi joutua odottamaan kaksikin vuotta. Esikotoutumisen vaihe on tärkeä vaihe turvapaikkapäätöksen jälkeiseen vaiheeseen valmistautumisessa. Esikotouttamisen toimenpiteet eivät ole toimijoita tällä hetkellä velvoittavia ja toiminta on pitkälti vapaaehtoistoiminnan ja kolmannen sektorin toimijoiden varassa. Toimijaverkosto on hajanainen, toimijoilla ei ole kokemusta näin suuren ihmismäärän esikotouttamisesta. Osaaminen, työkalut sekä työnjako ovat puutteelliset. Vastaanottokeskuksilla on niukat resurssit vastata työ- ja opintotoiminnan tarpeeseen. Suuri ongelma vastaanottokeskuksissa on järkevän tekemisen puute, joka yhdessä tilanahtauden kanssa onkin aiheuttanut häiriöitä ja levotonta ilmapiiriä vastaanottokeskuksissa. Turvapaikanhakijoita ja oleskeluluvan aiemmin saaneita henkilöitä on jokseenkin vähän osallistettu esikototutumisen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Turvapaikanhakijoiden rooli on jäänyt pitkälti passiiviseksi, riippumatta siitä mitä taustalla oleva koulutus ja kokemus esimerkiksi ovat olleet. Työllistymisen ja yrittäjyyden mahdollisuudet ovat turvapaikanhakijoilla jääneet vähäisiksi.

ESIKOTO-kehittämishankkeen tavoitteena on kehittää esikotoutumisvaiheen toimintaa ja työkaluja tarvelähtöisesti ja kaikkien osapuolten osaaminen, kyvykkyys ja tarve huomioiden. Kehittämistyössä huomioidaan erityisesti turvapaikanhakijoiden osallisuus ja luodaan sellaisia toimintamalleja, joissa turvapaikanhakijat voivat toimia ilman täydellistä suomen kielen taitoa. Hankkeessa osallistetaan kolmannen sektorin toimijoita kehittämään esikotouttamisen työkaluja sekä lisätään toimijaverkoston osaamista ja valmiuksia esikotouttamistoimissa. Tavoitteena on mm. vahvistaa ja kehittää turvapaikanhakijoiden työllistymis- ja yrittäjyysvalmiuksia sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia ja osallistumisen mahdollisuuksia. Hankkeessa edistetään kaksisuuntaisen integraatiota mm. kehittämällä kulttuuri- ja uskontosensitiivistä osaamista, luomalla arjen kohtaamispaikkoja ja vaikuttamalla yleisen myönteisen asenneilmapiirin syntymiseen. Hankkeessa tuotetaan turvapaikanhakijoille sekä vastikään oleskeluluvan saaneille henkilöille toimintaa, joka edistää integroitumista sekä kotipaikkaan kiinnittymistä.

Hankkeessa kootaan olemassa oleva tieto, osaaminen ja hyvät käytänteet sekä toimijaverkosto. Turvapaikanhakijoiden kotoutumisvalmiuksia ja kotoutumista edistäviä menetelmiä ja työvälineitä kehitetään tarve- ja asiakaslähtöisesti. Toimijaverkoston osaamista ja yhteistyötä edistäviä toimintamalleja sekä menetelmiä kehitetään. Hankkeessa luodaan toimintamalleja, jotka mahdollistavat paikallisväestön ja turvapaikanhakijoiden luontevan kohtaamisen. Uutena esikotouttamisen ympäristönä hyödynnetään luontoa. Kaikessa toiminnassa kohderyhmä on aktiivisena osallisena ja toimijana mukana.

Hankkeen tuloksena turvapaikanhakijat pääsevät nopeasti esikotouttamisen piiriin ja aktiivisen toimijan rooliin suomalaisessa yhteiskunnassa. He saavat aloittaa suomen kielen opinnot, pääsevät jyvälle suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta, palvelujärjestelmistä ja arvopohjasta. Myös yhteiskuntarakenne, sosiaalipalveluiden rakenne ja lait tulevat kohderyhmälle tutuksi heti esikototutumisen alkuvaiheessa. Arjen taidot ja osallistumisen mahdollisuudet kehittyvät ja mielekkään tekemisen mahdollisuudet arjen rytmittämiseksi paranevat. Sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan voi alkaa tehokkaasti sopivalla tiedonsaannilla sekä myönteisillä kohtaamisilla. Kohderyhmän ja kantaväestön välille muodostuu luontevaa kanssakäymistä erilaisten harrastus- ja opintotoimintojen myötä, joita toteutetaan laajassa toimintaverkostossa. Turvapaikanhakijat ovat aktiivisessa osallistujan roolissa ja toimijakentän työnjako ja osaaminen ovat kehittyneet.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijainen kohderyhmä ovat Pohjois-Pohjanmaalla turvapaikkakeskuksissa asuvat työluvan saaneet turvapaikanhakijat, erityisesti nuoret, nuoret aikuiset ja lapsiperheiden vanhemmat sekä juuri oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat.

Hanke kohdentuu myös vahvasti turvapaikanhakijoiden kanssa työskenteleviin toimijoihin; yritykset, järjestöt, yhteisöt ja vapaaehtoiset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Viranomaiset, kansalaiset, alaikäiset ja ikääntyneet turvapaikanhakijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 872 806

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 848 084

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 063 015

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 032 088

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren, Oulun, Koillismaan

Kunnat: Muhos, Kempele, Oulu, Kuusamo, Pudasjärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 14

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 18

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 965

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Toimintaympäristön analyysi on tehty sukupuolinäkökulmasta. Anaalysissä on käytetty taustalla oleviin tilastoja (mm. turvapaikanhakijat ikä- ja sukupuolijakaumittain), eri toimijoiden haastatteluja sekä omiin kokemuksiin perustuvia havaintoja. Hankkeen 1. vaiheessa analyysiä syvennetään edelleen mm. osana tarvekartoitusta.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen kaikessa toiminnassa huomioidaan sukupuolinäkökulma ja erityisesti turvapaikanhakijoiden keskuudessa vähemmistönä olevien naisten osallistaminen hankkeeseen. Hankkeen toiminnot suunnitellaan niin, että molemmille sukupuolille sopivia osallistumisen mahdollisuuksia on tarjolla. Hankkeessa kehitetään erikseen toimintamuotoja, jotka mm. mahdollistavat lapsiperheiden äitien osallistumisen hankkeen toimintaan. Toimijaverkostossa, kuten vapaaehtoiset, pyritään miesten osuutta lisäämään kehittämällä mm. miesten itsensä ideoimia vapaaehtoistoiminnan muotoja. Hankkeessa arvioidaan toteutuksen eli valittujen toimintamallien vaikutusta sukupuolten tasa-arvon kannalta.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite on esikotouttamisen kehittäminen turvapaikanhakijoita ja toimijoita osallistamalla, osaamista, ja työvälineitä sekä menetelmiä kehittämällä.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	2	4
Hankkeen päätoteuttajan ympäristöjärjestelmä on sertifioitu ISO14001:2004 standardin vaatimusten mukaisesti. Kaikessa hankkeen toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet. Kohderyhmää opetetaan ja koulutetaan luonnonvarojen käytön kestävyyteen. Hankkeen käytännön toiminnat voivat edistää luonnonvarojen uudistumista (luonnonhoitotyöt esim.) Ympäristöllisesti kestävää kehitystä tuetaan myös mm. turvapaikanhakijamiesten ja -naisten osaamista kehittävissä palveluissa, esim. erilaisten koulutustoimenpiteiden sisällöissä ammatillisen osaamisen ja kansalaisten perustietojen parantamiseksi.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	1	2
Kaikessa toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet. Toiminnassa suositaan yhteiskuljetuksia ja toiminta pyritään järjestämään mahdollisimman lähellä asuinpaikkaa. Videoneuvotteluyhteyksiä suositaan ja palveluita kehitetään sähköisille alustoille painotuotteiden sijaan. Kohderyhmää koulutetaan ja opastetaan toimimaan ilmastonmuutoksen riskiä vähentävällä tavalla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	2	4
Kaikessa luonnossa liikkumisessa huomioidaan luonnon monimuotoisen säilyttämisen periaatteet. Luonnossa liikkuessa kohderyhmää koulutetaan kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon säilyttämiseen ja suojeluun. Jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet sisältyvät työpajojen ja materiaalien tietosisältöihin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Hankkeella ei ole vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	1	1
Osa luontopäivistä järjestetään Natura 2000-ohjelman kohteilla. Retkien aikana liikutaan virkistyskäyttöön tarkoitetuilla poluilla ohjeet ja säännöt huomioiden, aiheuttamatta kielteisiä vaikutuksia alueiden luontoarvoihin. Luontoarvoista ja luonnossa liikkumisen perusteista kerrotaan retkien aikana, työpajoissa ja materiaaleissa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	1	2
Hankkeen päätoteuttajan ympäristöjärjestelmä on sertifioitu ISO14001:2004 standardin vaatimusten mukaisesti. Kaikkien osapuolten tavoitteena on noudattaa mahdollisimman korkeaa jätteiden kierrätyksen astetta kaikissa hankkeen toiminnoissa. Kohderyhmää opastetaan ja koulutetaan jätteiden kierrätykseen ja vähentämiseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	1	2
Hankkeen kaikessa toiminnassa huomioidaan vähähiilisyyden periaatteet ja pyritään edistämään ja käyttämään uusiutuvia energianlähteitä. Kohderyhmää koulutetaan ja opastetaan uusiutuvan energian käyttämiseen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	2	7
Tässä hankkeessa pyritään työllisen ja työkykyisen väestön määrää lisäämään edistämällä turvapaikanhakijoiden työllistymisen mahdollisuuksia. Jotta työvoiman ennustettu poistuma saadaan paikattua, lisää työvoimaa tulee löytää muun muassa työmarkkinoiden ulkopuolella olevista. Tässä hankkeessa kehitetään paikallisten yritysten ja kolmannen sektorin työllistämisen mahdollisuuksia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	1	4
Tässä hankkeessa tuotetaan tietoa, jota välitetään mm- eri digitaalisissa kanavissa. Työkaluja, malleja ja materiaaleja julkaistaan sähköisillä alustoilla. Kohderyhmään osaamista ja tietotaitoa kehitetään. Myönteistä asenneilmapiiriä pyritään luomaan.
Liikkuminen ja logistiikka	1	3
Hankkeessa hyödynnetään videoneuvotteluyhteyksiä. Keskitetään palvelut ihmisten lähelle ja vähennetään näin liikkumisesta johtuvia haittavaikutuksia. Liikkumisessa hyödynnetään julkista liikennettä ja ekologisia vaihtoehtoja (mm. pyöräily).
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	9	9
Hankkeessa edistetään turvapaikanhakijoiden hyvinvointia ja toimintakykyä, mutta samalla myös toimijaverkoston hyvinvointia (mm. vapaaehtoistoimijat). Kohderyhmän osallistumismahdollisuuksia kehitetään ja osallistamisen kanavia luodaan. Mahdollisuuksia yhdenvertaiseen kansalaisuuteen kehitetään iästä, sukupuolesta, uskonnosta tai rodusta riippumatta. Osallistujilla on mahdollisuus vaikuttaa palveluiden tarvelähtöiseen suunnitteluun, kehittämiseen ja tuottamiseen. Kohderyhmän mahdollisuuksia toimeentulon saamiseen edistetään työelämänvalmiuksia ja yrittäjyyttä kehittämällä.
Tasa-arvon edistäminen	2	6
Hankkeen toiminnalla edistetään työmarkkinoille pääsyä ja siellä pysymistä. Samalla edistetään osaamista sekä sosiaalisen osallisuuden edistämistä ja köyhyyden torjuntaa. Turvapaikahakijamiesten ja -naisten syrjäytymisen riskitekijöihin pyritään puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa. Kohderyhmänä on heikossa työmarkkina-asemassa olevien väestöryhmä, jonka työllisyyttä, työoloja, terveyttä ja työhyvinvointia pyritään edistämään. Yhdenvertaisuuden valtavirtaistaminen huomioidaan hankkeen toiminnassa. Sukupuolten välisen tasa-arvoajattelun ja tasa-arvoisen perhe-elämän arvoja edistetään kohderyhmän keskuudessa ja samalla lisätään tietoisuutta sen merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Paikallisväestön ja turvapaikanhakijoiden yhteiseloa edistetään luomalla luontevia arjen kohtaamispaikkoja.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	5	7
Tässä hankkeessa luodaan mahdollisuuksia turvapaikanhakijoiden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omaan kulttuuriseen, aineelliseen ja aineettomaan ympäristöönsä. Samalla he ovat itse mukana rakentamassa sitä. Hankkeessa edistetään kahdensuuntaista kulttuurien tuntemusta sekä mm. uskontolukutaitoa. Tavoitteena on lisätä suvaitsevaisuutta ja vähentää vihapuhetta. Kulttuuri on tässä hankkeessa keskeinen työväline keskinäiseen kanssakäymisen ja kunnioituksen edistämiseen.
Kulttuuriympäristö	2	3
Hankkeen kohderyhmää ja osallistujia opastetaan mm. virkistysalueiden monimuotoiseen käyttöön luontoarvoja kunnioittaen.
Ympäristöosaaminen	2	3
Hankkeessa vahvistetaan turvapaikanhakijoiden ja toimijaverkoston ympäristöosaamista ja vahvistetaan ympäristöosaamista. Tässä eritysiesti luonnon hyödyntäminen esikotouttamisessa tuo uutta sisältöä ja osaamista sekä ajattelutapaa osallistujille.

9 Loppuraportin tiivistelmä

ESIKOTO-hankkeen suunnittelu lähti liikkeelle tilanteessa, jossa Suomeen oli saapunut ennennäkemättömän suuri määrä turvapaikanhakijoita. Myös Pohjois-Pohjanmaalle oli perustettu uusia vastaanottokeskuksia ja alaikäisyksiköitä kuntiin, joihin ei ollut aikaisemmin sijoittunut turvapaikanhakijoiden vastaanottoyksiköitä. Turvapaikkahakemusten käsittelyaikojen pelättiin pidentyvän merkittävästi ja koettiin, että päätösten odottamisaikanakin turvapaikanhakijoille pitäisi pystyä tarjoamaan jotakin muuta kuin pelkkää odottamista. Odotusaika haluttiin käyttää tehokkaasti turvapaikanhakijoiden esikotouttamiseen, jotta kotoutuminen mahdollisen myönteisen päätöksen jälkeen etenisi nopeasti. ESIKOTO-hankkeen ydinajatuksena on ollut tarjota mielekästä, laitostumista ehkäisevää, matalan kynnyksen tekemistä isolle joukolle turvapaikanhakijoita. Hankkeessa on järjestetty turvapaikanhakijoille monipuolisia toimintoja, jotka ovat liittyneet mm. arjen taitoihin, kokemusosaamisen hyödyntämiseen, vapaaehtois- ja talkootöihin, terveyteen ja hyvinvointiin, luontoon sekä työllisyyteen ja yrittäjyyteen. Hanketta on yhdessä toteuttanut neljä erityyppistä organisaatiota, mikä takasi laaja-alaisen ja monipuolisen osaamisen ja kokemuspohjan erilaisten toimintojen kehittämiseen ja järjestämiseen.

Hankkeen toiminnoissa on alusta asti pyritty huomioimaan turvapaikanhakijoiden osallisuus ja aktiivinen toimijuus. Turvapaikanhakijoita on pyritty saamaan mukaan ideoimaan, suunnittelemaan, ja toteuttamaan toimintoja. Hankkeessa järjestettävien toimintojen suunnittelu aloitettiin syksyllä 2016 järjestämällä eri vastaanottoyksiköissä viisi työpajatyyppistä teemoitettua ryhmähaastattelua, joiden avulla selvitettiin turvapaikanhakijoiden osaamista sekä toiveita hankkeen toimintojen suhteen. Ryhmähaastatteluihin osallistui noin 160 turvapaikanhakijaa. Suosituiksi toiminnoiksi haastatteluissa nousivat erilaiset luontoon liittyvät aktiviteetit, liikunta, valokuvaus, kitaransoitto sekä suomen kielen opiskelu. Oman kulttuurin jakaminen suomalaisille näyttäytyi monille tärkeänä keinona päästä tutustumaan suomalaisiin. Halu ystävystyä suomalaisten kanssa oli erittäin kova. Myös tarve saada oma äänensä kuuluviin oli vahva. Vastaanottokeskusten olot nousivat myös voimakkaasti esiin haastatteluissa. Monet kokivat vastaanottokeskukset ikään kuin vankilana, joissa he ovat eristyksissä muusta yhteiskunnasta. Aktiviteetteja ja tekemistä kaivattiin, mutta ennen kaikkea muualla kuin vastaanottokeskuksessa.

Turvapaikanhakijoille tehtyjen haastattelujen perusteella oman elämän päätösvaltaa tuettiin hankkeessa vahvistamalla turvapaikanhakijoiden tietoja, taitoja ja resursseja, joiden avulla he pystyvät toimimaan itsenäisesti uudessa ympäristössä. Hankkeessa kokeiltiin erilaisia keinoja ohjata vahvuuksien kartoittamista ja niiden vahvistamista. Toiminnan omaehtoinen ideointi, kehittäminen ja toteuttaminen nähtiin osana päätösvaltaa. Turvapaikanhakijat saivat vaikuttaa siihen, millaista toimintaa hankkeessa järjestettiin ja osallistua sen järjestämiseen. Hankkeessa pyrittiin myös tukemaan oman kulttuurin ja uskonnon harjoittamista. Turvapaikanhakijat kokivat itse tärkeäksi sen, että saivat olla ylpeitä omasta kulttuuristaan ja esitellä sitä suomalaisille. Näissä kohtaamisissa turvapaikanhakijat eivät ole toiminnan kohteita vaan aktiivisia toimijoita. Tärkeimpänä asiana turvapaikanhakijat kokivat kuitenkin työllistymisen. Kaksisuuntaisen integraation vahvistamiseksi hankkeeseen suunniteltiin toimintoja, joihin osallistumalla turvapaikanhakijat pystyivät vaikuttamaan myönteisesti yhteisöön. Tällaisia toimintoja olivat esimerkiksi talkoot ja elävät kirjastot. Samalla ne olivat tilaisuuksia tuntea ylpeyttä omasta taustasta ja kulttuurista ja jakaa sitä kiinnostuneille suomalaisille. Toiminnoissa, joissa oli mukana suomalaisia, oli mahdollista rakentaa sosiaalista verkostoa ja luoda vastavuoroisia suhteita.

Suurimpina haasteina turvapaikanhakijoiden osallistumisen tiellä ovat olleet liikkuminen, lastenhoito ja toimintakyvyn haasteet. Turvapaikkaprosessien raskaus ja kielteiset päätökset ovat vaikuttaneet asiakkaiden toimintakykyyn ja motivaatioon. Lisäksi turvapaikanhakijoille on ajoittain ollut haasteellista saada tietoa hankkeen toiminnoista; toiminnoista tiedottaminen vaatii panostusta paitsi toiminnon järjestäjältä myös vastaanottokeskukselta. Turvapaikanhakijat ovat kokeneet aktivointitoiminnot mielekkäiksi ja hyvinvointiaan edistäviksi, vaikka hankkeelta on toivottu enemmän panostusta suoremmin työllistämistä edistäviin toimenpiteisiin; näin on tapahtunut erityisesti kielteisten turvapaikkapäätösten lisäännyttyä. Hankkeessa on kuitenkin haluttu tarjota monenlaisia toimintavaihtoehtoja erilaisille kohderyhmille, unohtamatta yksilöitä, joita on ollut kaikkein vaikeinta saada aktivoitua, mutta hanke on ollut tukena myös 18 turvapaikanhakijan työllistymisessä. Hankkeesta on syntynyt myös yritystoimintaa, kun hankkeen puutyöryhmästä jalostui liiketoimintaa. Turvapaikanhakijoilta kerätyn palautteen perusteella toimintaan osallistuneet ovat kokeneet osallistumisen myönteisenä asiana ja toiminnan luonteesta riippuen aktivoivana tai rentouttavana olemisena. Kohderyhmää on saatu hyvin mukaan hankkeen toimintaan, mutta asiakkaiden vaihtuvuuden vuoksi toimintojen pidempiaikaisten vaikutusten seuraaminen oli hankkeessa vaikeaa.

Hankkeessa on tehty vahvaa yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa toimintojen järjestämisessä. Hankkeen tavoitteena on ollut avata ovia turvapaikanhakijoille järjestöjen toimintoihin ja tarjota järjestöille työkaluja ja tukea esikotouttavaan työhön, sillä esikotouttava toiminta on pitkälti kolmannen sektorin varassa. Järjestöjen osaamista esikotouttavaan toimintaan on hankkeessa kehitetty koulutusten ja työpajojen avulla, verkostoyhteistyössä sekä toteuttamalla toimintoja yhdessä järjestöjen kanssa. Yksi tapa tukea järjestöjä esikotouttavassa työssä on myös kokemusohjaajatoiminta, johon hankkeessa on kehitetty toimintamalli ja koulutus. Hankkeen toiminnoissa on alusta asti ollut mukana turvapaikanhakija- tai maahanmuuttajataustaisia kokemusohjaajia, jotka ovat toimineet motivoijina, kommunikaation helpottajina ja kulttuuritulkkeina kohtaamisissa kohderyhmän kanssa. Hankkeessa koottiin toimijaverkostoa yhteen hankkeen ja VARES-verkoston yhdessä organisoimaan maahanmuuttajatyön tiimiin, joka ehti kokoontua hankkeen aikana 7 kertaa. Tiimi jatkaa toimintaansa hankkeen jälkeen.

Järjestöjen mukaan saanti osoittautui hankkeen aikana odotettua haastavammaksi. Erityisesti pieniä järjestöjä, jotka toimivat pääosin vapaaehtoistyön varassa oli haastavaa saada mukaan aktiivisuutta ja sitoutumista vaativaan toimintaan. Hankkeen aikana on huomattu, että yhteistyön rakentaminen ja yhteinen kehittäminen järjestöjen kanssa on pitkäjänteistä ja hidasta puuhaa. Asioiden käsittely voi järjestöissäkin kestää kauan ja toisaalta jo pitkälle sovitusta yhteistyöstä saatetaan vetäytyä viime hetkellä. Järjestöt, joissa on myös palkattua työvoimaa, voivat selkeämmin sitoutua kehittämistyöhön, vaikka niissäkin resurssit ovat usein niukat. Hankkeessa oli ajatuksena aukoa turvapaikanhakijoille ovia myös järjestöjen olemassa oleviin perustoimintoihin, turvapaikanhakijoille erikseen järjestettävien toimintojen lisäksi. Tämä osoittautui kuitenkin varsin haasteelliseksi tehtäväksi, sillä omien toimintatapojen kriittinen tarkastelu ja niiden muokkaaminen turvapaikanhakijat paremmin huomioivaksi on haastavaa ja hidasta. Pelkästään asenteiden muokkaaminen otollisempaan suuntaan vaatii aikaa. Järjestöt tarvitsivat vahvaa hankehenkilöstön tukea ja ohjausta eri toimintojen järjestämiseen. Vapaaehtoisten jaksamista ja hyvinvointia on hankkeessa tuettu kehittämällä vapaaehtoistoiminnan tukirakenteita sekä tarjoamalla koulutusta mm. mielenterveyteen ja traumatisoitumiseen liittyen.

Vastaanottokeskuksilla on merkittävä rooli turvapaikanhakijoiden aktivoimisessa: vastaanottokeskus on ikään kuin portinvartija, jonka sitoutumiseen ja yhteistyöhalukkuuteen toimintojen onnistuminen pitkälti perustuu. Järjestöjä ja vapaaehtoisia halutaan mukaan turvapaikanhakijoiden esikotouttamiseen, mutta järjestöt eivät voi tässä onnistua ilman vastaanottokeskuksen puolelta tulevaa panostusta. Vastaanottokeskusta tarvitaan erityisesti kohderyhmän tavoittamiseen. Vastaanottokeskuksien resurssit eivät kuitenkaan ole riittävät, jotta ne voisivat kunnolla koordinoida ja tukea järjestöjä ja vapaaehtoisia esikotouttavassa työssä ja/tai tehdä itse esikotouttavaa työtä. Hankkeen aikana on noussut esille turvapaikanhakijoiden tarve henkilökohtaisempaan palveluohjaukseen, jossa pystyttäisiin paremmin huomioimaan jokaisen yksilön osaaminen, kokemus ja kiinnostuksen kohteet.

Hankkeen toiminnoissa on pyritty mahdollistamaan kahdensuuntaista kotoutumista, mm. tarjoamalla mahdollisuuksia matalalla kynnyksellä tapahtuviin kohtaamisiin kantaväestön ja turvapaikanhakijoiden kesken. Positiivisia kohtaamisia on syntynyt paljon esimerkiksi talkootöissä, koulutyöpajoissa ja ruokatyöpajoissa. Myös ammattikorkeakoulun opintojen opinnollistamisessa saavutettiin hyvin kotoutumisen kaksisuuntaisuus: opiskelijat oppivat suoraan käytännön työtehtävissä ja turvapaikanhakijat saivat heille tärkeää tietoa, esim. terveysneuvontaa. Hankkeessa on vahvistettu molemmin puolin ymmärrystä eri kulttuureista ja uskonnoista mm. elävien kirjastojen ja kokemusohjaajien avulla. Asenteisiin vaikuttamista ja positiivista ilmapiiriä on pyritty luomaan myös aktiivisen positiivisen viestinnän kautta.

Suurin osa hankkeessa laadituista julkaisuista, työkaluista ja materiaaleista on avoimesti saatavilla toteuttajien internetsivuilta. Sivuilta löytyy mm. hankkeen loppuraportti, josta löytyy hankkeen näkemys esikotouttamisen ja -kotoutumisen mallista, ammattilaisille suunnattu raportti turvapaikanhakijoiden luontokotoutumisen tukemisesta ja toimintamalliraportti esikotoutumisen ja –kotouttamisen hyvistä kansallisista ja kansainvälisistä malleista.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat