Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20714

Hankkeen nimi: SHAKE innovaatiokokeilujen uusi malli

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2016 ja päättyy 30.6.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Patteristonkatu 3D

Puhelinnumero: 01535561

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kantanen Maisa

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maisa.kantanen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405697899

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Mikkelin kaupunki/ Otavan Opiston liikelaitos, 0165116-3
Etelä-Savon Koulutus Oy, 2249317-6
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 0313471-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on tukea maakuntaohjelmassa esille nostettua maakunnan keskisuurten yritysten kehittämisen tärkeyttä nykyisinä ja tulevina kasvavina, kehittyvinä sekä työllistävinä yrityksinä. Osaaminen, erikoistuminen = innovaatiot, yhteistyö ja verkostoituminen myös oppilaitosten kanssa sekä kansainvälistyminen ovat avaintekijöitä. Yritysten menestyminen rakentuu yhä vahvemmin kykyyn hyödyntää, soveltaa ja kaupallistaa uutta, innovatiivista tietoa ja osaamista.(Etelä-Savo ohjelma 2014 -2017). Esitettyihin teemoihin pyritään SHAKE hankkeella pureutumaan yhdessä oppilaitosrajat ylittävällä yhteistyöllä ja uudenlaisilla innovaatio ja yrittäjyyskokeiluilla.

SHAKE innovaatiokokeilujen uusi malli toteutetaan verkostoimaisesti, oppilaitosrajat ylittäen yhdessä elinkeinoelämän ja mukaan sitoutuneiden oppilaitosten kanssa: Mamk-Otavan opisto-HY-Esedu. Kokeiluja tehdään yhdessä oppilaitosten ja elinkeinoelämän kanssa Etelä-Savon ja Mikkelin uuden yrittäjyyden ja innovaatioiden kehittämiseksi. Ilmiöistä ja nuorten sekä oppilaitosten ja elinkeinoelämän tarpeista nousevia kokeiluja tehdään vähintään 6 kpl sekä fyysisinä että digitaalisina kokeiluina. Kaikki kokeilut tehdään yhdessä mukaan sitoutuneiden oppilaitosten, oppilaiden, opetushenkilöstön ja elinkeinoelämän / yrittäjien kanssa.

TAVOITTEET JA TOIMENPITEET:
Projektissa tavoitteena on luoda ilmiöpohjaisesti ja kokeilukulttuuriin perustuen oppilaitosasteet ylittävä ja elinkeinoelämän kanssa yhteinen opintojakso, joka osaltaan tukee oppilaitoksesta toiseen sekä työhön ja yrittäjyyteen siirtymistä. Tavoitteena on, että
1) lisätään eri kouluasteiden opiskelijoiden ja opetushenkilöstön yrittäjyys, työelämä- ja innovaatio-osaamista ja luodaan jatkumoa innovaatiosta kaupalliseksi tuotteeksi sekä yritystoiminnaksi
2) parannetaan opiskelijoiden / vastavalmistuneiden yrittäjyys- ja työelämävalmiuksia
3) uudistetaan oppilaitosten yrittäjyys ja innovaatiopalveluita yrityksille
4) lisätään alueen yritysten valmiuksia lähteä testaamaan/pilotoimaan rohkeasti uusia innovaatiota, kokeiluja, joita hankkeen aikana tunnistetaan ja näin työllistämisen ja/tai uuden liiketoiminnan mahdollisuuksia saattaa löytyä

Projektissa testataan, konseptoidaan ja pilotoidaan alueen oppilaitosten (ammatillinen toinen aste, amk, yliopisto) ja yritysten kanssa verkostoituneesti ilmiöpohjaiseen oppimiseen perustuvia uuden yrittäjyyden ja innovaatioiden tukemisen kokeiluja. Tavoitteena on tuottaa jotain ihan uutta opiskelijoiden ja henkilöstön yrittäjyysmyönteisyyden ja työelämätaitojen parantamiseksi ja tukea myös osin yritysten kilpailukyvyn kasvua.

Tavoitteena on lanseerata ainutlaatuinen opintojakso/polku, josta voi syntyä kansallinen ja kansainvälinen uusi avaus yrittäjyyden ja innovaatioiden kehittämiseksi.

Kokeilut kokoavat yhteen alueen elinkeinoelämää, oppilaita ja opetushenkilöstöä perusasteelta aina akateemiselle tasolle saakka. Mukana on suomalaisia ja ulkomaalaisia opiskelijoita, opettajia, tutkijoita sekä yrittäjiä. Kokeiluissa hyödynnetään maksimaalisesti uusinta pedagogiikka sekä pelillisyyttä.

TULOKSET:
Projektin tuloksena syntyy testattu ja pilotoitu oppilaitosasteet ylittävä elinkeinoelämän kanssa yhteinen muunneltava yrittäjyyden ja innovaatioiden kokeiluja tukeva opintopolku. Kokeilut saattavat verkostoituneet oppilaitokset ja opiskelijat tiiviiseen vuorovaikutukseen alueen pk-yritysten kanssa. Kokeiluissa hyödynnetään sekä digitaalisia että fyysisiä ympäristöjä, caseoppimista, ongelmaratkaisua, protoilua ja kehittämistä.

Hankkeen jälkeen innovaatiokokeiluja ja yrittäjyyden tukemista jatketaan edelleen ja jalostetaan kokeiluihin kannustavaa kulttuuria eri oppilaitosasteilla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pääasiallinen kohderyhmä ovat:
1) ammatillisen, ammattikorkeakoulun ja yliopistosektorin opetushenkilöstö ja oppilaat (valikoidut pilottiluokat ja ryhmät), 2) elinkeinoelämä, yritykset, 3) yrittäjyyden ja innovaatioiden kanssa operoivat tahot sekä 4) Mikkelin kaupungin koulujen opetushenkilöstö, siinä määrin kun hankkeen toimenpiteet edesauttavat eri kouluasteiden yhteistyön lisäämisessä sekä osaavan innovaatioita ja yrittäjyyttä tunnistavan työvoiman saatavuuden turvaamisessa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Yrittäjyys ja innovaatiotoimijat laajasti

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 263 202

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 255 967

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 376 004

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 365 668

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin

Kunnat: Mikkeli, Pertunmaa, Hirvensalmi, Mäntyharju, Kangasniemi, Puumala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 11

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 150

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimenpiteisiin odotetaan osallistuvan sekä naisia että miehiä (tyttöjä/poikia). Uudenlaisten rohkeiden kokeilujen tekeminen sopii molemmille sukupuolille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Innovaatio ja yrittäjyyshankkeet soveltuvat molemmille sukupuolille. Uudenlaisten rohkeiden kokeilujen tekeminen sopii molemmille sukupuolille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tuetaan sekä naisten että miesten innovaatioita, yrittäjyytta ja työelämätaitoja.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 5
Osittainen digitaalisuus voi edesauttaa luonnonvarojen kestävyyttä. Etätyön mahdollistamminen lisää luonnonvarojen säästymistä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 4
Osittainen digitaalisuus voi edesauttaa luonnonvarojen kestävyyttä. Etätyön mahdollistamminen lisää luonnonvarojen säästymistä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
neutraali
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
neutraali
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
neutraali
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Materiaalia ja jätteitä syntyy vähemmän, kun käytetään digitaalisia ympäristöjä
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
neutraali
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 10
Uusia innovaatioita - kaupallistamista - uutta yrittäjyyttä - uusia työpaikkoja - uusia markkina-alueita
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 6
Kehitetään yhdessä uudenlaisia toimintamalleja ja innovaatiota
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Osittainen digitaalisuus ja etätyön mahdollistaminen vähentää liikkumisen tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 4
Kokeilut ovat yhteisöllisiä ja niistä osa voi olla hyvinvointia lisääviä.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
neutraali
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 5
Kokeilut ovat yhteisöllisiä ja niistä osa voi olla hyvinvointia lisääviä - Mikkelissä tehdään yhdessä kokeillen
Kulttuuriympäristö 0 0
neutraali
Ympäristöosaaminen 0 0
neutraali

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli testata, konseptoida ja pilotoida ilmiöpohjaiseen oppimiseen perustuvia uuden yrittäjyyden ja innovaatioiden tukemisen kokeiluja. Tämä on tapahtunut eri kouluasteiden opetushenkilöstön yrittäjyys-, työelämä- ja innovaatio-osaamista kasvattamalla sekä innostamalla uuteen, rohkean ketterään kokeilukulttuuriin. Toimenpiteissä lisättiin opettajien pedagogista ja innovaatio-osaamista sekä innostettiin uuteen toimintamalliin kokeilukulttuurin edistämiseksi.
Hankkeessa on pyritty luomaan eri oppilaitosasteet ylittävä, elinkeinoelämän kanssa yhteinen opintomalli, joka osaltaan tukee oppilaitoksesta toiseen – sekä työhön ja yrittäjyyteen – siirtymistä. Malli on kuvattu graafisesti.

SHAKE – innovaatiotoiminnan uusi malli –hanke on yhteishanke, jonka pääkoordinoijana toimii Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) Pienyrityskeskus. Hankkeen osatoteuttajat ovat Etelä-Savon ammattiopisto (Esedu), Otavan Opisto ja Helsingin yliopiston Ruralia-institutti. Hankkeessa kehitettiin pedagogisesti innovaatioita ja kokeilukulttuuria ja konseptoitiin ja testailtiin oppimisympäristöjä sekä vahvistettiin alueen yhteistyöverkostoja. Kaikki hankkeen toimenpiteet toteutettiin yhteistyössä kaikkien toteuttajien kanssa. Toimenpiteissä korostettiin eri oppilaitosasteiden opettajien, opiskelijoiden ja paikallisten yrittäjien kokeilukulttuurin yhteistyötä yli oppilaitosrajojen.

SHAKE-leireillä ammatillisen toisen asteen (Esedu) ja korkea-asteen opiskelijat (Xamk) ratkoivat yhdessä yritysten antamia caseja. Näissä caseissa kehitettiin esimerkiksi uusia tuotteita Jukurien liigapelien yhteyteen Kalevankangas Areenalle, kehitettiin yritysten markkinointia verkossa ja somessa tai luotiin yrityksille uusia tulevaisuuden palveluita palvelumuotoilua hyödyntäen. Leireille osallistui yhteensä n. 150 nuorta. Leireissä vetäjät ja ohjaajat olivat myös Xamkin opiskelijoita, joten ohjaus oli vertaisohjausta. Opettajien roolina oli pysyä taka-alalla taustatukena. Yhteensä SHAKE-leireille osallistui yhdeksän alueen yritystä tai muuta toimijatahoa, kuten yhdistystä.

Opettajia hankkeen toimenpiteisiin osallistui reilut 100 opettajaa, joista suurin osa hankkeessa järjestettyihin pedagogisiin innovaatiokoulutuksiin. Suurin osa opettajista oli Xamkilta, mutta myös Esedulta osallistuttiin jonkin verran. Yksittäisiä henkilöitä osallistui Mikkelin kaupungin perusasteelta, Otavan Opistosta ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Koulutuksia järjestettiin yhteensä 10 kappaletta neljän tunnin mittaisina iltapäiväkoulutuksina. Koulutuksissa oli sekä teoriaosuus että käytännön harjoitusosiota, joilla opittua menetelmää tai ajattelutapaa päästiin harjoittelemaan käytännössä. Näin opettajien oli jatkossa helpompi ottaa uusia innovaatiotoimintatapoja käyttöön myös itse opetuksessa. Lisäksi opettajille järjestettiin opintomatkoja alueen yrityksiin. Tämä jalkauttaminen koettiin tärkeäksi, sillä sen ohella että, opettajat tapasivat näin toisiaan eri oppilaitos- tai koulutusalarajoista riippumatta, he yhdessä pohtivat ratkaisuja yritysten arjen haasteisiin ja siihen, miten oppilaitokset opetuksessaan voisivat näihin vastata innovaatiotoiminnan edistämiseksi.

Hankkeen yksi johtoajatuksista oli eri oppilaitosasteiden yhteistyön lisääminen. Leirien ja opettajien pedagogisten valmennusten lisäksi yksi konkreettinen keino tähän oli yhteisten opintomallien luominen. Näitä testattiin kolme kertaa. Xamkin opiskelijat olivat liiketaloudesta ja informaatiotekonologiasta ja Esedun opiskelijat pääsääntöisesti liiketaloudesta. Näissä joko kehitettiin eteenpäin Esedun opiskelijoiden NY -yrityksiä tai sitten ratkottiin oikeiden yritysten caseja. Ohjaajina toimivat jälleen Xamkin opiskelijat.

Brändinä Minä Oy –palvelumuotoiluprosessissa opiskelijat, opettajat ja yrittäjät loivat yhdessä palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen uuden verkko- tai monimuotokurssin itsensä brändäämiseen. Kurssi sopii sekä opiskelijoille että jo työelämässä toimiville. Menetelmä toimi erinomaisesti ja tätä menetelmää kannattaisi jatkossakin hyödyntää kurssien suunnittelussa.

NY-toiminnan kehittäminen osana oppilaitosten innovaatiotoimintaa oli yksi Esedun painopisteistä hankkeessa. Hanke järjesti alueen ensimmäiset NY semifinaalit ja myös tutustumismatkan kansallisiin finaaleihin. Ensimmäiset Esedun ja Xamkin NY Start Up opiskelijat osallistuivat finaaliin hankkeen aikana. Tämä avaa silmiä kansallisesta tasosta sekä opettajille että opiskelijoille ja kannustaa entisestään kehittämään innovaatio-osaamista.

Kansallisia suuria tapahtumia opinnollistettiin hankkeen aikana. Näitä tapahtumia olivat mm. Slush ja Nordic Business Forum. Näin tapahtumat saadaan tutuiksi opiskelijoille ja heille mahdollistettiin osallistuminen striimauksen välillä. Slushissa opiskelijat arvioivat pitchauksia ja Nordic Business Forumin yhteydessä esittelivät tekemiään yritysyhteistyöcaseja yritysten edustajille ja muille opiskelijoille. Tämä osaltaan loi intoa ja inspiraatiota yrittäjyyteen ja tulevaisuuden työelämään.

Hanke vahvisti entisestään mikkeliläisten opetusorganisaatioiden ja niiden työntekijöiden yhteistyökykyä ja -halukkuutta, luoden samalla myös uudenlaisia kanavia yhteistyötä varten. Hankkeeseen osallistui yhteensä yli 430 henkilöä. Kohderyhmältä kerättiin palautetta eri kokonaisuuksista, kuten opettajien pedagogisista valmennuksista ja opiskelijoilta SHAKE leireiltä tai sparrausprosesseista sekä palvelumuotoilutyöpajasta. Palaute oli pääosin myönteistä tai erittäin myönteistä. Erityisesti opettajat olivat hyvin tyytyväisiä hankkeen toimenpiteisiin, samoin kuin yrittäjät, mutta myös opiskelijoiden palautetta voi pitää hyvänä vaikka se olikin kriittisempää kuin opettajien. Tämä voi osaltaan johtua työskentelytavoista. Osallistavat työelämälähtöiset ja yrittäjyyspedagogiikkaa noudattavat menetelmät vaativat osallistuvilta opiskelijoilta monesti perinteistä opetusta enemmän työtä ja vaivannäköä hyvään lopputulokseen. Tämä voi olla nuorille myös uutta, mikä on hyvä huomioida palautetta analysoidessa.

Hankkeen aikana havaittiin, että innovaatiopedagogiikassa korostuu voimakkaasti juuri työ- ja yrityselämäyhteyksien tarpeellisuus ja opetusorganisaatioiden mielenkiintoinen tuplarooli suhteessa työ- ja yrityselämään. Toisaalta oppilaitokset kouluttavat ja kasvattavat työelämään tarvittavilla tiedoilla ja taidoilla varustettuja työntekijöitä. Mutta samalla oppilaitokset toimivat myös eräänlaisessa palvelu- ja tuoteinnovaatioiden suunnittelun, kokeilun ja toteutuksen innovointiverkostossa yhteistyössä paikallisten toimijoiden, niin julkisten palvelujen/organisaatioiden kuin paikallisten yritysten kanssa. Hankkeen aikana huomattiin, että vaikka yhteistyössä ja omien vahvuuksien esille nostamisessa on vielä myös haasteita, niin toisaalta Mikkelissä tehdään kansallisesti ja jopa kansainvälisesti merkittävää opetusalan kehitystyötä.