Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20718

Hankkeen nimi: SIIMA - Siirtymävaiheen koulutusmalli maahanmuuttajille

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2016 ja päättyy 31.7.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2509747-8

Jakeluosoite: Teuvo Pakkalan katu 19

Puhelinnumero: +358 20 611 0200

Postinumero: 90130

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.oamk.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Katri Kosonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: yliopettaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katri.kosonen(at)oamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 1415374

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

SIIMA-hankkeen (siirtymävaiheen koulutusmalli maahanmuuttajille) tavoitteena on tarjota maahanmuuttajille mahdollisuus jatko-opintoihin, edistää työllistymistä ja ehkäistä syrjäytymistä Pohjois-Pohjanmaan alueella. Hankkeessa suunnitellaan ja rakennetaan koulutusmalli, jolla edistetään maahanmuuttajien siirtymistä ammattikorkeakouluopintoihin ja työelämään. Hankkeessa kehitettävässä koulutusmallissa rakennetaan kielellisen, kulttuurillisen, opiskeluvalmiuksien ja urasuunnittelun osiot sekä valmentava opintokokonaisuus, joka painottuu liiketalouteen ja yrittäjyyteen. Opintokokonaisuus (40 op) suoritetaan vuoden aikana tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Valmentavilla kieliopinnoilla kielitaito nostetaan tasolle, jolla opiskelija selviää ammattikorkeakouluopinnoissa. Vuoden opintojen jälkeen opiskelijalla on mahdollisuus hakeutua tutkinto-opiskelijaksi liiketalouden tutkinto-ohjelmaan tai saada valmentavista opinnoista erillistodistus, jolla työnsaantimahdollisuudet paranevat. SIIMA-hanke sisältää myös ohjaus- ja opetushenkilöstön koulutuksia, jotka parantavat heidän valmiuksiaan maahanmuuttajaopiskelijoiden ohjauksessa ja opetuksessa.
Hankkeen tuloksena syntyy koulutusmalli, joka pilotoidaan Oulun ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksikössä. Mallissa otetaan huomioon hyödynnettävyys jatko-opintoihin sekä työllistymiseen. Pilotoinnin jälkeen koulutusmalli integroidaan osaksi koko Oulun ammattikorkeakoulun toimintaa. Projektissa saatuja kokemuksia sekä hyviä käytänteitä levitetään koko korkeakoulusektorille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pohjois-Pohjanmaan alueella olevat oleskeluluvan saaneet maahanmuuttajat sekä maahanmuuttajataustaiset henkilöt, joilla on riittävät valmiudet ammattikorkeakouluopintoihin. Riittävä pohja tarkoittaa kielellisiä perusvalmiuksia sekä osaamispohjaa mahdollistamaan ammattikorkeakouluopintojen suorittamisen. Hankkeen kohderyhmällä tulee olla suoritettuna toisen asteen koulutus joko Suomessa tai lähtömaassa. Maahanmuuttajaopiskelijat tavoitettaisiin hankkeeseen TE-toimistosta, Oulun Aikuiskoulutuskeskuksesta (kotoutumiskoulutus), Oulun ammattioppilaitoksista ja Raahen seudun koulutuskuntayhtymästä. Lisäksi hyödyntämällä maahanmuuttajien omia verkostoja (esim. ystävyys- ja kulttuuriseurat), tekemällä yhteistyötä esim. monikulttuurikeskus Villa Victorin sekä Vuolle-opiston kanssa. Hakijoiden on oltava laillisesti työmarkkinoiden käytettävissä eli joko kolmen kuukauden tai kuuden kuukauden kuluttua turvapaikkahakemuksen tekemisestä. Työnteko-oikeus henkilöllä on kolmen kuukauden kuluttua sen jälkeen, kun hän on kirjautunut turvapaikanhakijaksi, mikäli hänellä on passi. Jos henkilöllä ei ole passia, hän voi osallistua työmarkkinoille kuuden kuukauden jälkeen kirjautumisesta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kaikki maahanmuuttajien opetus- ohjaus- ja neuvontatyötä sekä ohajuspalveluja toteuttavat henkilöt. Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat myös Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto, Oulun ammattioppilaitos ja Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 240 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 225 981

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 321 259

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 282 478

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu, Tyrnävä, Kempele, Lumijoki, Muhos, Liminka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Teuvo Pakkalan katu 19

Postinumero: 90130

Postitoimipaikka: Oulu

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 30

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioita hankkeen toiminnassa. Lähtökohtana ovat tilastotiedot Oamkin sukupuolijakaumista (vuonna 2014). Koko Oamkissa tutkintoon johtavissa koulutuksissa on naisia 52 % ja miehiä 48%. Liikataloudessa on naisopiskelijoita 55 % ja miesopiskelijoita 45 %.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolten tasa-arvon näkökulma on tärkeä, koska hanke mahdollistaa myös naisten hakeutumisen korkeakoulutasoisiin opintoihin. Maahanmuuttajaperheissä naisten koulutuksen merkitys on tärkeä sukupuolten tasa-arvon ja koulutusmyönteisten asenteiden lisäämisessä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon opiskelijavalinnassa mahdollisuuksien mukaan. Opiskelijavalinnassa tulee myös huomioida mm. hakijoiden soveltuvuus ja motivoituneisuus. Tämän johdosta tarkkaa sukupuolikiintiötä ei voida asettaa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 4
Oamkin kestävän kehityksen työssä on sitouduttu ISO14001-ympäristöstandardin vaatimuksiin, ja työ kohdistuu ensisijaisesti ympäristöosaamisen ja -tietoisuuden vahvistamiseen. Lisäksi huomioidaan toiminnot, joiden ympäristövaikutuksiin voidaan epäsuorasti vaikuttaa, kuten sidosryhmäyhteistyöhön ja ylläpitotoimintoihin. Oamkissa huolehditaan, että kestävän kehityksen työhön on varattu riittävästi resursseja ja säännöllisesti seurataan työn edistymistä sekä täytetään lain ja viranomaisten asettamat vaatimukset. Politiikka on käsitelty ja hyväksytty Oamkin johtoryhmässä 18.3.2015, ja sen on allekirjoittanut Oamkin rehtori. Oamkin ekologisen vastuualueen päämääränä on negatiivisten ympäristövaikutusten ehkäisy: energian, materiaalin ja veden kulutuksen vähentäminen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Oamkin kestävän kehityksen työssä on sitouduttu ISO14001-ympäristöstandardin vaatimuksiin, ja työ kohdistuu ensisijaisesti ympäristöosaamisen ja -tietoisuuden vahvistamiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Oamkin kestävän kehityksen työssä on sitouduttu ISO14001-ympäristöstandardin vaatimuksiin, ja työ kohdistuu ensisijaisesti ympäristöosaamisen ja -tietoisuuden vahvistamiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole Natura 2000 -ohjelman kohteisiin liittyviä vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 4
Hankkeessa noudatetaan Oamkin linjaamia tavoitteita ja toimenpiteitä, kuten esim. jäteasioiden ohjelma, seuranta ja tiedottaminen. Otetaan huomioon opiskelijoiden perehdytyksessä ja opetuksessa. Asiantuntijoiden koulutusmateriaali on sähköisessä muodossa ja myöhemmin saatavilla.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hankkeen myötä paranevat maahanmuuttajien jatkokoulutusmahdollisuudet ja työelämään siirtyminen. Hanke lisää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta yhteisön ja yhteiskunnan eri tasoilla. Näin huolehditaan yhdenvertaisuuden toteutumisesta maahanmuuttajien kohdalla. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioiden ja selvityksien mukaan (2013) maahanmuuttajilla on Suomessa 10 prosenttiyksikköä heikompi korkea-asteen koulutuksen suoritusprosentti (24 %) kuin EU:n keskiarvo (34 %). Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on turvata maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet muun väestön kanssa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 7
Hankkeessa luotavalla koulutusmallilla parannetaan maahanmuuttajien osaamista, korkeakouluopintovalmiuksia sekä siirtymistä työelämään. Tulevaisuudessa tämä on yksi väylä ko. kohderyhmän opiskelijoille ammattikorkeakoulutasoisiin jatko-opintoihin. Käytännössä tämä tarkoittanee niin sanotun avoimen väylän kautta hakeutumista, missä voidaan hyödyntää hankkeessa luotua koulutusmallia. Lisäksi hanke sisältää tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämistoimet järjestämällä koulutuksia, jotka parantavat ohjaus- ja opetushenkilöstön valmiuksia kohdata, ohjata ja opettaa maahanmuuttajaopiskelijoita.
Liikkuminen ja logistiikka 1 1
Ohjaus- ja opetushenkilöstön koulutus tapahtuu omalla työpaikalla sekä lisäksi koulutukseen on mahdollisuus osallistua AC-yhteydellä paikasta riippumatta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 8
Hankkeessa luotavalla koulutusmallilla parannetaan maahanmuuttajien osaamista, korkeakouluopintovalmiuksia sekä siirtymistä työelämään. Tulevaisuudessa tämä on yksi väylä ko. kohderyhmän opiskelijoille ammattikorkeakoulutasoisiin jatko-opintoihin. Hankkeella lisätään koulutustarjontaa, joka parantaa kohderyhmän hyvinvointia, tiedonsaantia ja myöhemmässä vaiheessa työllistymistä.
Tasa-arvon edistäminen 9 8
Hanke edistää maahanmuutajien tasa-arvoista mahdollisuutta päästä korkeakoulutasoiseen tutkintoon ja työelämään siirtymistä. Koulutus ja työelämäyhteistyön kautta saadaan levitettyä ammatillista ja kulttuurillista osaamista. Koulutus lisää sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 7
Hanke edistää yhdenvertaisia mahdollisuuksia opinnoissa etenemiseen ja siirtymiseen korkeakouluasteen koulutukseen. Hanke edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä lisää ohjaushenkilöstön kykyä kohdata yhdenvertaisesti kohderyhmään kuuluvia opiskelijoita ja työntekijöitä.
Kulttuuriympäristö 8 8
Hanke tuo arvokkaan lisän oppilaitoksen kulttuuriympäristöön lisäämällä suomalaisten opiskelijoiden tietoisuutta eri maiden kulttuureista sekä ammatillisista käytänteistä. Samalla se parantaa maahanmuuttajien asettautumista ja integroitumista yhteiskuntaan.
Ympäristöosaaminen 5 4
Kestävän kehityksen näkökulma tuodaan esille opetuksessa ja yleensäkin toiminnassa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

SIIMA-hankkeen (siirtymävaiheen koulutusmalli maahanmuuttajille) tavoitteena oli tarjota maahanmuuttajille mahdollisuus jatko-opintoihin, edistää työllistymistä ja ehkäistä syrjäytymistä Pohjois-Pohjanmaan alueella. Hankkeen keskeisenä toimenpiteenä oli luoda koulutusmalli, jolla edesautettiin maahanmuuttajien siirtymistä korkeakoulutasoisiin opintoihin. Tällaista koulutusmallia ei ollut aikaisemmin tarjolla maahanmuuttajille Oulun alueella. Näin tuettiin aliedustettujen ryhmien kotoutumista, yhteiskunnallisen aseman parantumista, lisättiin heidän jatkokoulutusmahdollisuuksiaan sekä työmarkkinoille siirtymistä.

SIIMA-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin koulutusmalli, joka sisälsi pedagogiset ja ohjaukselliset toimintamallit sekä 40 opintopisteen valmentava koulutus liiketalouteen ja yrittäjyyteen painottuen. Koulutus alkoi syyskuussa 2017 ja opintojaksoina olivat: Opiskelutaidot ja kulttuurituntemus (3 op), Suomen kieli I (6 op), Tietotekniikan perusvalmiudet (3 op), Matematiikan perusteet (3 op), Suomen kieli II (5 op), Perusteet liiketaloudesta (10 op), Yrittäjyyden perusteet (3 op), Työelämävalmiudet ja uraohjaus (3 op) ja Projektityö (4 op). Koulutus kesti seitsemän kuukautta päättyen maaliskuussa 2018. Opiskelijoiden opetus sekä ohjaus tapahtuivat suomeksi. Tärkeänä osana koulutusmalliin kuului opintojen ohjaus ja urasuunnittelu. Opintojen ohjaus integroitiin osaksi opintokokonaisuutta koko koulutuksen keston ajalle läpileikkaavaksi tukimuodoksi. Siima-hankkeessa kehitettiin myös ohjaus- ja opetushenkilöstön osaamista koulutuksien avulla.

SIIMA-hankkeessa kehitetty koulutusmalli integroitiin osaksi Oulun ammattikorkeakoulun toimintaa ja syksyllä 2018 alkoi seuraava valmentava koulutus. SIIMA-hankkeen aikana luotu valmentavien opintojen kokonaisuus sekä ohjaus- ja opetushenkilökunnan kehittämistoimet olivat edellytyksiä sille, että maahanmuuttajien valmentava koulutus saatiin osaksi Oamkin koulutustarjontaa. Koulutuksen suunnittelussa hyödynnettiin SIIMA-hankkeessa rakennettua sidosryhmäverkostoa, opiskelija- ja opettajapalautteita, muita syntyneitä kokemuksia ja hyviä käytänteitä.