Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20721

Hankkeen nimi: KITALLA KESTOA

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2016 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun Ammattiopistosäätiö

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 0276652-8

Jakeluosoite: Teijonkatu 5

Puhelinnumero: 020 7475 666

Postinumero: 20750

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: http://www.taos.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KÖSSI HERMANN SEPPO YRJÖ

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hermann.kossi(at)taos.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 041 549 8007

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

KITALLA KESTOA on hanke, jossa mikro- ja pk-yrityksille luodaan keinoja hyödyntää kierto- ja biotalouden mahdollisuuksia liiketoiminnassaan. Tähän päästään uudistamalla yritysten johdon ja henkilöstön osaamista ja luomalla toimintatapoja yritysten käyttöön. Kohderyhmänä ovat mikro- ja pk-yritykset aloilta rakennusmaalaus, lattianpäällystys, teollinen pintakäsittely, verhoilu, veneenrakennus, sisustus, rakennuspeltiseppä ja kiinteistönhuolto. Hankkeen toteutusaika on 1.8.2016 – 31.12.2018. Yhteistyökumppaneina ovat Turun Maalarimestariyhdistys ja Turun Verhoilijamestariyhdistys.

Pienissä yrityksissä kierto- ja biotalouden mahdollisuudet ovat vielä tuntematon alue. Kierto-ja biotalouden käsitteet, toimintamallit ja ajattelumaailma ovat usealle kohdeyrityksille uusia asioita. Mikro- ja pk-yrityksillä on potentiaalia hyödyntää kierto- ja biotalouden mahdollisuuksia omassa liiketoiminnassaan. Hankkeen avulla tuodaan ratkaisua tähän osaamisvajeeseen.

Hankkeen teemoja ovat asenne, osaaminen, toimintamallit ja digitaalinen kokemuspankki. MIKSI, hankkeessa vaikutetaan pk-yritysten asenteisiin, miksi pk-yritysten kannattaa huomioida kiertotalous omassa toiminnassaan. MITÄ, hankkeessa lisätään pk-yritysten johdon ja henkilöstön osaamista kierto- ja biotaloudesta. MITEN, hankkeessa kehitetään yritysverkostoissa kiertotalouden toimintatapoja pk-yritysten käyttöön. Pk-yrityksille tehdään Kiertotalouden työkirja, jonka avulla yritykset voivat kehittää omaa liiketoimintaa kiertotalouden näkökulmasta. MINNE, kehitetyt toimintatavat ja koulutusmateriaalit kerätään digitaalisen kokemuspankkiin, joka on pk-yritysten käytettävissä.

Johdon ja henkilöstön osaamista uudistetaan lyhytkestoisilla koulutuksilla, seminaareilla ja työpajoilla. Koulutuksien sisällöt pohjautuvat kierto- ja biotalouden osa-alueisiin. Toimintatapoja kerätään ja kehitetään yhteisissä seminaareissa, tapaamisissa ja yritysverkostossa. Kokoamalla alat rikkovia yritysverkostoja luodaan uudenlaisia kumppanuuksia ja edistetään yhteistyötä yritysten kesken.

Hankkeen tuloksena on saatu uusia toimintatapoja pk-yrityksille kiertotalouden hyödyntämiseen.
Kohdeyritysten henkilöstön osaaminen on lisääntynyt kierto- ja biotaloudesta. Toiminnan jatkuvuus varmistetaan digitaalisella kokemuspankilla, johon on kerätty hankkeessa luotuja toimintatapoja, jotka ovat yritysten hyödynnettävissä. Kiertotalouden työkirja jää myös pysyväksi apuvälineeksi yrityksille.
Kiertotalouden soveltaminen pk-yrityksissä luo mahdollisuuden luoda lisäarvoa tuotteille ja palveluille sekä pidentää niiden käyttöikää. Mikä hyödyttää yritysten asiakkaita ja yhteistyökumppaneita.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat mikro- ja pk-yritykset aloilta rakennusmaalaus, lattianpäällystys, teollinen pintakäsittely, verhoilu, veneenrakennus, sisustus, rakennuspeltiseppä ja kiinteistönhoito mukaan lukien yritysten johto (yrittäjät) ja henkilöstö.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä on muiden alojen pk-yritykset, yrittäjäjärjestöt ja kohdealojen oppilaitokset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 77 834

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 66 578

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 92 134

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 85 811

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Loimaan, Salon, Turun, Åboland-Turunmaan, Vakka-Suomen

Kunnat: Sauvo, Oripää, Pyhäranta, Koski Tl, Aura, Naantali, Turku, Taivassalo, Kustavi, Pöytyä, Masku, Kemiönsaari, Vehmaa, Salo, Nousiainen, Paimio, Lieto, Mynämäki, Somero, Rusko, Loimaa, Raisio, Marttila, Laitila, Kaarina, Uusikaupunki, Parainen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 60

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 60

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 80

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Analyysi sukupuolinäkökulmasta on tehty toteuttajien toimesta. Kohdealat ovat miesvaltaisia lukuun ottamatta verhoilualaa, joka on naisvaltainen. Tämä tarkoittaa sitä, että projektiin osallistuu myös lukumääräisesti enemmän miehiä. Toteutuksen kannalta sukupuolella ei ole merkitystä, sillä oli kyseessä maalari tai verhoilija on kyseisen henkilön koulutustausta saman tyyppinen sukupuolesta riippumatta ja siten lähtökohdat ovat samat osaamisen lisäämiseen. Hankkeen käytännön toteutuksessa huomioidaan se, että ei eriytetä osallistujia sukupuolen mukaan eikä yritysten mukaan (esim. verhoomot/naiset tai maalausliikkeet/miehet) eikä täten vahvisteta sukupuolien eriarvoisuutta. Eri sukupuolilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua projektin toimenpiteisiin. Sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista hankkeessa arvioidaan ohjausryhmässä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Hankkeen toimenpiteiden kautta (koulutukset, toimintamallit) voidaan edistää tasa-arvoa mies- ja naisvaltaisilla aloilla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Hankkeen toimenpiteiden kautta (koulutukset, toimintamallit) voidaan edistää tasa-arvoa mies- ja naisvaltaisilla aloilla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Kohdeyritysten osaamista lisäämällä kierto- ja biotaloudesta vaikutetaan välillisesti luonnonvarojen käyttöön.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Kohdeyritysten osaamista lisäämällä kierto- ja biotaloudesta vaikutetaan välillisesti luonnonvarojen käyttöön
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Projekti ei kohdistu Natura 2000 ohjelman kohteisiin
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 0
Materiaalitietoutta lisäämällä voidaan vähentää ympäristökuormaa, mikäli yritykset osaavat käyttää ja suositella materiaaleja, jotka ovat kierrätettäviä tai rasittavat vähemmän ympäristöä. Kehitetyt toimintamallit voivat vähentää jätteiden syntymistä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 10
Koulutuksen kautta levitetään tietoa uusiutuvien energiamuotojen käytöstä pienyritysten toiminnassa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 0
Hanke tukee paikallista elinkeinorakennetta edistämällä paikallisten yritysverkostojen ja yhteistyön syntymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 0
Kohdealojen työt jättävät fyysiset jäljet (esim. maalatun pinnan ja puhtaan pihan) niitä on vaikea muuttaa aineettomiksi, mutta niiden tekeminen käsillä on aineetonta palvelua. Hankkeen toimenpiteissä kehitetään kohdeyritysten toimintaa kiertotalouden näkökulmasta ( toimintamallien kehittäminen) samalla kehitetään kohdeyritysten palveluita. Hankkeessa kehitetään ja käytetään digitaalista ympäristöä toimintamallien kehittämiseen ja levittämiseen (sähköiset ympäristöt jäävät projektin jälkeen käyttöön).
Liikkuminen ja logistiikka 0 5
Digitaalisen ympäristön käyttö voi vähentää liikkumista työmaille
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 0
Hankkeen toimenpiteet lisäävät tiedon saatavuutta kohderyhmässä (digitaalinen kokemuspankki).
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 0
Hankkeen toimenpiteet kohentavat pienyritysten asemaa kiertotalouden käytössä verrattuna suuryrityksiin.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 10 0
Hanke lisää pk-yritysten tietämystä ympäristöosaamisesta koulutuksien ja kehittämisen kautta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

KITALLA KESTOA oli hanke, jossa mikro- ja pk-yritysten johdon sekä henkilöstön tietämystä ja osaamista kiertotaloudesta lisättiin. Kohderyhmänä olivat mikro- ja pk-yritykset aloilta rakennusmaalaus, lattianpäällystys, teollinen pintakäsittely, verhoilu, veneenrakennus, sisustus, rakennuspeltiseppä ja kiinteistönhuolto. Kiertotalouden käsitteet, toimintamallit ja ajattelumaailma olivat usealle kohdeyrityksille uusia asioita.

Hankkeen toteutusaika oli 1.8.2016 – 31.12.2018. Yhteistyökumppaneina olivat Turun Maalarimestariyhdistys ja Turun Verhoilijamestariyhdistys. Projektissa oli mukana 77 henkilöä 60 yrityksestä. Mikroyrityksiä osallistui eniten, 48 mikroyritystä.

Hankkeen teemoja olivat asenne, osaaminen, toimintamallit ja digitaalinen kokemuspankki. Miksi: vaikutetaan asenteisiin, miksi pk-yritysten kannattaa huomioida kiertotalous omassa toiminnassaan. Mitä: hankkeessa lisättiin pk-yritysten johdon ja henkilöstön osaamista kiertotaloudesta. Miten: edistetään kiertotalouden toteuttamista pk-yrityksissä. Pk-yrityksille tehtiin Kiertotalouden työkirja. Minne: Kiertotalouden toimintatapoja kerättiin digitaalisen kokemuspankin avulla ja jaettiin yritysten käyttöön.
Projekti toteutti lyhytkestoisia koulutuksia ja yhteistyöseminaareja. Koulutuksien sisällöt pohjautuvat kiertotalouden osa-alueisiin. Koulutusmoduuleja oli kahdeksan ja yhteistyöseminaareja oli kaksi. Koulutuksien tavoite oli vaikuttaa asenteisiin ja lisätä osallistujien tietämystä sekä osaamista.

Projektin tuloksena syntyi Kiertotalouden työkirja pk-yritysten käyttöön. Työkirja on työkalu, jonka avulla yritykset voivat ideoida ja kehittää kiertotaloutta omassa toiminnassaan. Hankkeessa ideoitiin ja kerättiin 34 erilaista käytäntöä soveltaa kiertotaloutta pk-yrityksessä. Näiden keräystä ja ideointia tuettiin digitaalisen kokemuspankin avulla, mikä sisälsi sähköisen käytäntöjen keräyslomakkeen. Projektin palautteiden perusteella pk-yritysten tietämys kiertotaloudesta lisääntyi, yritykset perehtyivät Kiertotalouden työkirjaan ja toteuttivat kiertotaloutta käytännössä.