Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20722

Hankkeen nimi: YES - lukiot työelämään

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2016 ja päättyy 31.3.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Valtakunnallinen YES ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 2340708-1

Jakeluosoite: Kyllikinportti 2

Puhelinnumero: 0453572716

Postinumero: 00240

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.yesverkosto.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: LEHTONEN SANNA MARJUKKA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sanna(at)yesverkosto.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0453572716

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda/ YES Keski-Uusimaa, 0213834-5
Vaasan kaupunki, Vamia / YES Pohjanmaa, 0209602-6
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun Pienyrityskeskus/ YES Etelä-Savo, 2472908-2
Oulun kaupunki, sivistys- ja kulttuuripalvelut/ YES Pohjois-Pohjanmaa, 0187690-1
Cursor Oy/ YES Kotka-Hamina, 0727178-6
Varsinais-Suomen Yrittäjät/ YES Varsinais-Suomi, 0291483-4

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

YES - Lukiot työelämään -hankkeella lisätään lukioiden työelämälähtöisyyttä, edistetään lukioiden ja nuorten työelämäyhteyksiä sekä vahvistetaan nuorten ja opetushenkilöstön työelämä- ja yrittäjyystietoutta. Tämän lisäksi synnytetään lukioihin yrittäjämäistä toimintakulttuuria ja uudenlaista johtamiskulttuuria ja opettajuutta.

Hankkeen avulla lukiokoulutus linkittyy tiiviimmin osaksi kunnan ja alueen elinkeinopolitiikkaa, joka tukee ammattitaitoisen työvoiman saamista ja uuden yrittäjyyden syntymistä.
Hankkeessa toteutettavat mallinnukset ovat työkaluja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä -aihekokonaisuuteen. Hanke tukee uuden lukion opetussuunnitelman, hallitusohjelman ja OKM:n KESU:n tavoitteita, joissa koulutuksen työelämäyhteyksiä ja yrittäjyyskasvatusta vahvistetaan.

Uuden lukion tuntijaon pohjalta toteutuu konkreettisia ehdotuksia tulevaan lukion opetussuunnitelmaan siten että, elinikäisen oppimisen avaintaidot, yrittäjämäinen toimintatapa ja -toimintakulttuuri sekä työelämäyhteydet vahvistuvat. Lisäksi vahvistetaan lukioiden yhtenäisopetusta ja aihekokonaisuuksien integroimista opetettavien aineiden sisältöihin ja tavoitteisiin.
Hankkeessa luodaan työelämä- ja yrittäjyyttä tietoutta tukevia kursseja ja malleja lukiokoulutuksen työelämä- ja yrittäjyysjaksojen toteuttamiseen.

Hankkeen tavoitteena on
- lisätä lukiolaisten työelämä- ja yrittäjyystietoutta ja kontakteja työelämään
- lisätä lukioiden työelämälähtöisyyttä ja edistää lukioiden työelämäyhteyksiä
- luoda yrittäjämäistä toimintakulttuuria, pedagogiikkaa ja yrittäjämäisiä oppimisympäristöjä
- luoda uudenlaista johtamiskulttuuria ja opettajuutta
- kehittää NY Vuosi Yrittäjänä –opintokokonaisuudesta lukiokoulutukseen sopiva malli (yhdessä valittujen pilottilukioiden kanssa)

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Lukiolaiset sekä lukioiden opetushenkilöstö ja oppilaitosjohto.
Hankkeen kehittämistoiminta toteutetaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjien ja opettajien kesken, jolloin heidän rooli hankkeen kehittämistyössä on keskeinen ja lukiolaiset ovat ryhmä, joihin kehitettävä toiminta kohdistuu. Lukiolaiset ovat myös mukana hankkeen kehittämistyössä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Yrittäjät ja muut elinkeinoelämän toimijat, muut lukioiden toimijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 664 176

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 600 947

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 777 180

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 703 193

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 40

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 51

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 4829

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Toimenpiteet on suunnattu sekä tytöille/naisille että pojille/miehille lukiolaisten ja oppilaitosten henkilöstön sukupuolijakauman mukaan. Hankkeen toimenpiteet on suunnattu kaikille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hankkeen toimenpiteet on avoimia molemmille sukupuolille. Lukiokoulutuksessa on perinteisesti enemmän tyttöjä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen toimenpiteet on suunnattu kaikille.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteet edistävät hyvin vointia mm. omien mielenkiinnon kohteiden ja uratavoitteiden löytäminen
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

YES – Lukiot työelämään -hankkeen taustalla oli lukion opetussuunnitelmauudistus ja tarve lähteä kehittämään työelämää ja lukiokoulutusta lähentäviä elementtejä yhdessä opetushenkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Lukiokoulutuksessa oli tehty useita yksittäisiä nuorten työelämävalmiuksia tukevia toimenpiteitä, mutta nämä toimenpiteet olivat usein jääneet lyhytkestoisiksi. Hankkeen tavoitteena oli 1) lisätä lukiolaisten työelämä- ja yrittäjyystietoutta ja kontakteja työelämään 2) lisätä lukioiden työelämälähtöisyyttä ja edistää lukioiden työelämäyhteyksiä 3) luoda yrittäjämäistä toimintakulttuuria, pedagogiikkaa ja yrittäjämäisiä oppimisympäristöjä 4) luoda uudenlaista johtamiskulttuuria ja opettajuutta 5) kehittää NY Vuosi yrittäjänä -opintokokonaisuudesta lukiokoulutukseen sopiva malli. Hankkeeseen osallistui 17 pilottilukiota.

Hankkeen yhtenä kohderyhmänä oli lukiolaiset, ja hankkeessa lähdettiinkin kehittämään toimintamalleja, joiden avulla lukiolaisten työelämä- ja yrittäjyystiedot vahvistuvat ja työelämäyhteydet lisääntyvät. Näitä malleja ovat muun muassa YES Lukiotreffit -tilaisuus, YES Urapolkutreffit -tapahtuma ja LukioTET. Lisäksi hankelukiot ovat pilotoineet ja kehittäneet joukon muita malleja tavoitteeseen liittyen. Hankkeen tavoitteena oli myös kehittää hankelukioissa lukiokoulutukseen soveltuva NY Vuosi yrittäjänä -lukiokurssi. Hankkeessa tehdyn mallinnusprosessin tuloksena syntyi pilottikurssi, jota voitiin tarjota lukioille valmiina pakettina. Tätä kurssia lukiot voivat tarjota myös jatkossa opiskelijoilleen.

Hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin useita malleja, jotka lisäävät lukioiden kontakteja työelämään sekä edistävät lukioiden yhteistyötä lukion ulkopuolisten tahojen kanssa. Mallien avulla myös opetushenkilöstö pystyi kehittämään työelämäyhteyksiään ja lisäämään osaamistaan työelämästä ja yrittäjyydestä. Tällaisia konkreettisia malleja ovat esimerkiksi OpeTET, opettajien ja yrittäjien yrittäjäaamukahvit, YES Ope-yrittäjätreffit tai opettajille suunnattu yritysvierailuajelu YES Business Tour.

Lisäksi hankkeessa rakennettiin toimintamalleja, joiden avulla lukioiden toimintakulttuuri kehittyy yrittäjämäisemmäksi. Miltei kaikkiin hankelukioihin perustettiin esimerkiksi lukiokohtaiset yrittäjyyskasvatustiimit, jotka auttoivat lukion yrittäjyyskasvatuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Hankelukioiden opettajat osallistuivat erilaisiin koulutuksiin, josta esimerkkinä kolmen lukukauden mittainen opettajien valmennusprosessi tai toimintakulttuurin kehittämistä käsitellyt koulutus.

Osa hankelukioista hyödynsi toimenpiteiden suunnittelussa yrittäjyyskasvatuksen vuosikelloa. Hankelukioille järjestettiin lisäksi hankkeen aikana kolme YES Lukiofoorumi -tapahtumaa, joissa he pääsivät verkostoitumaan. Hankelukioissa kehitettiin toimintakulttuuria myös järjestämällä koko lukiota tai ikäluokkaa käsittäviä tapahtumia tai teemapäiviä, sisällyttämällä yrittäjyys- ja työelämäteemat eri oppiaineisiin, ylittämällä kursseilla oppiainerajoja, valitsemalla yrittäjämäistä pedagogiikkaa ja tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuksia osallistumiseen koulun arjessa.

Hankelukioilta kysyttiin, mitkä ovat olleet kolme merkittävintä hankkeen aikana syntynyttä muutosta lukion toimintakulttuurissa. Vastauksista käy ilmi, että hankelukioissa opettajien yhteistyö on lisääntynyt ja että hanke on vaikuttanut lukion kurssitarjontaan ja toimintamalleihin esimerkiksi yrittäjämäisen pedagogiikan ja lisääntyneiden lukion ulkopuolisten kontaktien kautta. Lisäksi kolmas vastauksissa esille tuleva muutos lukiossa on opiskelijan rooliin liittyvät muutokset, kuten opiskelijoiden osallisuuden kasvaminen. Nämä vastaukset kuvastavat hankkeen vaikutuksia hankelukioissa ja kertovat myös siitä, että hankelukiot tuottavat tasalaatuisempaa ja johdonmukaisempaa yrittäjyyskasvatusta. Tämä oli myös yksi hankkeen tärkeimmistä tavoitteista.

Konkreettisena tuloksena hankkeessa syntyi Uuden osaamisen lukio -käsikirja, jonka avulla lukiot voivat kehittää toimintakulttuuriaan vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Uuden osaamisen -käsikirja sisältää hankkeessa luotuja malleja sekä työelämälähtöisen lukion mallinnuksen, joka syntyi hankelukioiden kanssa tehdyn palvelumuotoiluprosessin tuloksena. Hankkeessa kehitetyt ja pilotoidut mallit on koottu tralla.fi-palveluun, jota kautta ne ovat Suomen lukioverkoston hyödynnettävissä. Nämä toimintamallit ja käytänteet leviävät myös YES-verkoston kautta Suomen lukioihin.