Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20724

Hankkeen nimi: Step2Job - Työuralle osaamista tunnistamalla

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2016 ja päättyy 31.5.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Jakeluosoite: PL 122

Puhelinnumero: 016 341 341

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.ulapland.fi/koke

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pauliina Keskinarkaus

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: suunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pauliina.keskinarkaus(at)ulapland.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 1324508

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Lapin maahanmuuttajaväestö on Lapin kantaväestöä nuorempaa, mutta suotuisaa ikärakennetta ei pystytä hyödyntämään työmarkkinoilla täysimääräisesti. Ulkomaisten työnhakijoiden koulutustaso on Lapissa matala, ja työllistyminen matalalla tai tunnustamattomalla koulutuksella on valtakunnallisestikin maahanmuuttajien kohdalla hyvin haastavaa. Suomessa maahanmuuttajan työllistymistä edistäisivät merkittävästi hyvä suomen kielen taito, suomalainen tai Suomessa tunnustettu tutkinto sekä työkokemus suomalaisista organisaatioista.

Hankkeen tavoitteena on edistää lappilaisten maahanmuuttajien työllistymistä avoimille työmarkkinoille tunnustamalla heidän osaamistaan sekä parantamalla näin koulutuksellista tasa-arvoa. Hanke toteutetaan Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun välisenä yhteistyönä. Hankkeessa rakennetaan uudenlainen maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisen ja kehittämisen malli, joka lähtee maahanmuuttajan työelämäyhteistyön avulla osaamisaukkojen ja työllistymisen haasteiden kartoittamisesta ja päätyy AHOT-prosessiin sekä osaamisen täydentämiseen esimerkiksi avointen korkeakouluopintojen kautta. Hankkeessa kokeillaan korkeakoulutasoisen osaamisen näkyväksi tekemistä erityisesti työelämän näkökulmasta digitaalisten osaamismerkkien avulla. Lisäksi hankkeessa järjestetään suomen kielen koulutusta B-tasolta ylöspäin sekä tehdään Lapin korkeakoulukonsernin AHOT-prosesseja ja -mahdollisuuksia näkyvämmiksi sekä maahanmuuttajataustaisille korkeakoulutasoista osaamista omaaville henkilöille että tieto-, neuvonta- ja ohjaushenkilöstölle.

Hankkeen tuloksena maahan muuttaneiden työnhakijoiden osaamista saadaan tunnistettua ja tunnustettua, he saavat lähtömaassa hankitun osaamisen rinnastettua suomalaisiin korkeakouluopintoihin ja tutkintojen osiin. Digitaalisilla osaamismerkeillä maahanmuuttajien osaaminen avataan myös työnantajapuolelle konkreettisiksi kokonaisuuksiksi. Hankkeen tuloksena maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden työnhaku- ja työelämäosaaminen kehittyy sekä työelämäverkostot laajenevat. Heidän suomen kielen taitonsa sekä ammattisanaston hallintansa kehittyvät ja alueelle saadaan B-tasolta lähtevää suomen kielen koulutusta. Hankkeen tuloksena Lapin korkeakoulujen AHOT-prosessit avataan asiakasnäkökulmasta erityisesti maahanmuuttajataustaisia osaamisen tunnustamisesta hyötyviä asiakkaita ajatellen.

Hanke edistää välillisesti kulttuurista ja sukupuolten välistä tasa-arvoa: hankkeella tuetaan maahanmuuttajien työllistymistä sekä erityisesti maahanmuuttajataustaisten naisten osaamisen kehittymistä ja työelämään siirtymistä. Tukitoimia kohdistetaan etenkin naisiin, koska heillä on suurempi riski jäädä kotiin ja kokonaan työelämän ulkopuolelle.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat jo korkeakouluopintoja lähtömaassaan suorittaneet, korkeakoulutustasoista osaamista omaavat tai korkeakouluopintoihin pyrkivät maahanmuuttajataustaiset henkilöt (työttömät tai koulutustaan vastaamattomissa tehtävissä työskentelevät), joita ohjataan osaamisen tunnistamis- ja tunnustamisprosesseissa.

Hankkeen toista kohderyhmää ovat maahanmuuttajat, joiden työllistyminen mahdollistuisi osaamista täydentämällä, suomen kieltä opiskelemalla tai avoimia korkeakouluopintoja suorittamalla tai työkokemusta (työkokeilun kautta) hankkimalla.

Hankkeen kolmatta kohderyhmää ovat tieto-, neuvonta- ja ohjaustyötä (TNO-työtä) tai opetustyötä tekevät henkilöt Lapin alueen oppilaitoksissa sekä viranomaispalveluissa. Maahanmuuttajataustaisia ohjaava opetus- ja viranomaispuolen henkilöstö saa hankkeen kautta tietoa AHOT-käytännöistä sekä mahdollisuuksista maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden osaamisen kehittämiseen sekä tunnustamiseen. Lisäksi ovat myös tärkeä yhteistyökumppani hankkeen asikkaiden rekrytoinnissa sekä esimerkiksi työttömyysetuudella opiskelun mahdollisuutta asiakaskohtaisesti selvitettäessä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillistä kohderyhmää voidaan katsoa olevan (ilman tutkintoa olevat) lappilaiset TNO-palvelujen asiakkaat, koska hankkeella kehitetään TNO-työtä tekevien osaamista ja tietoa erityisesti tutkintojen rinnastamiseen sekä osaamisen tunnistamiseen liittyvissä asioissa.

Hankkeen toinen välillinen kohderyhmä on lappilainen elinkeinoelämä. Hankkeen kautta saadaan elinkeinoelämän käyttöön "tunnustetusti osaavaa" työvoimaa alueen työvoimareservistä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 223 371

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 214 394

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 279 215

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 267 994

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Itä-Lapin, Tunturi-Lapin, Torniolaakson, Kemi-Tornion, Pohjois-Lapin, Rovaniemen

Kunnat: Ranua, Salla, Simo, Pelkosenniemi, Rovaniemi, Kittilä, Tornio, Inari, Savukoski, Kolari, Muonio, Enontekiö, Ylitornio, Posio, Keminmaa, Sodankylä, Pello, Kemijärvi, Utsjoki, Tervola, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 130

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanketta suunniteltaessa on selvitetty tilastojen ja tutkimusten sekä mm. TEM:n julkaisujen kautta, miten maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työmarkkinoille sijoittumiseen vaikuttaa henkilön sukupuoli. TEM:n Maahanmuuttajien työllistyminen - Taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut -julkaisun (2014) mukaan maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kohdalla miesten työllisyys on yleisesti korkeammalla tasolla kuin naisten. Erityisesti huomioitavaa julkaisun mukaan on se, että työllistämistoimenpiteisiin osallistuneiden naisten osalta työllisten osuus miltei saavuttaa 5 vuoden kuluessa miesten tason - näin ollen on perusteltua kohdistaa hankkeen toimenpiteitä erityisesti naisiin. Naisilla on suurempi vaara jäädä lisäksi työmarkkinoiden ulkopuolelle kokonaan, koska useissa kulttuureissa naisen paikka nähdään olevan kotona lapsia ja kotia hoitamassa. TEM:n selvityksen mukaan naisten naimisissa olo on yhteydessä muita siviilisäätyjä alempaan koulutukseen sekä työllisyyteen. Hankkeen toisen kohderyhmän, tieto-, neuvonta- ja ohjaustyötä tekevien sukupuolijakauma on selkeästi naisvoittoinen. Tämä seikka tiedostetaan hankkeessa ja kannustetaan myös miespuolista TNO-henkilöstöä osallistumaan hankkeen työpajoihin ja muuhun toimintaan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen asiakkaiksi kannustetaan erityisesti maahanmuuttajataustaisia naisia. Matala koulutustaso, tunnistamaton osaaminen sekä työnhakutaitojen puutteet kasvattavat maahanmuuttajataustaisten naisten syrjäytymisriskiä sekä kokonaan työelämän ulkopuolelle jäämisen riskiä, kun elämänpiiriksi muotoutuu vain koti ja perhe. On teidossa, että alueen TNO-henkilöstöstä suurin osa on naisia. Miespuolisia TNO-työtä tekeviä asiantuntijoita kannustetaan myös osallistumaan hankkeen työpajoihin ja muihin toimenpiteisiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen yksi tavoite muiden ohella on sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 5
Hankkeen kautta maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osaaminen kohenee, he saavat osaamistaan tunnistettua ja tunnustettua ja heille haetaan työelämäkontakteja ja työllistymismahdollisuuksia. Näin heidän osaamisensa saadaan alueella käyttöön.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 4
Hankkeessa kehitetään maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisen käytäntöjä. Lisäksi hankkeessa avataan AHOTointikäytäntöjä maahanmuuttajataustaisen asiakkaan näkökulmasta, jotta aikaisemmin hankittu koulutus tai osaaminen saataisiin aikaisempaa tehokkaammin tunnistettua ja tunnustettua.
Liikkuminen ja logistiikka 4 3
Hankkeessa tarjotaan ohjaus- ja urasuunnittelupalveluita maahanmuuttajataustaisille työnhakijoille myös kaupunkikeskusten ulkopuolella, etäkokouslaitteistoja ja -ohjelmistoja hyödyntäen. Näin liikkuminen syrjäalueilta tai pienemmistä kunnista kaupunkeihin vähenee.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 7
Maahanmuuttajien osaamista täydentämällä ja tunnistamalla sekä työllistymistä edistämällä ehkäistään syrjäytymistä. Hankkeen tarjoama vertaistuki auttaa maahanmuuttajataustaisia asiakkaita hahmottamaan omaa osaamistaan ja työllistymismahdollisuuksia sekä parantaa näin ammatillista itsetuntoa. Näin hanke edistää suoraan kohderyhmän hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 6 4
Hanke edistää maahanmuuttajien ja erityisesti naismaahanmuuttajien tasa-arvoista asemaa kantaväestöön (sekä miehiin) nähden tukemalla maahanmuuttajien osallisuutta, työllistymistä sekä osaamisen kehittämistä ja tunnistamista.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 7
Hanke osallistuu yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseen ja syrjinnän torjuntaan toteuttamalla tuettuja osaamisen täydentämis- ja tunnistamismahdollisuuksia maahanmuuttajille. Hankkeen aikana toteutettavat toimenpiteet tukevat maahanmuuttajataustaisten yksilöiden työllistymismahdollisuuksia tulevaisuudessa.
Kulttuuriympäristö 2 1
Kulttuurinen ympäristö muovautuu maahanmuuttajille ja maahanmuuttajat ovat osaltaan muovaamassa suomalaista ja lappilaista työkulttuuria työllistymällä.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Step2Job – Työuralle osaamista tunnistamalla –hankkeen tavoitteena oli kehittää korkeakoulutasoista osaamista omaavien maahanmuuttajien tarkoituksenmukaisia koulutus- ja urapolkuja Suomessa. Hankkeessa kehitettiin keinoja tunnistaa ja tunnustaa sekä täydentää maahanmuuttajataustaisten osaamista suomalaisten ja lappilaisten työmarkkinoiden tarpeita vastaaviksi. Ja edistää siten koulutuksellista tasa-arvoa sekä sujuvoittaa osaamisen kehittämistä ja siirtymää työelämään.

Korkeakoulutetulla maahanmuuttajalla on usein toiveita jatkaa omaa asiantuntijuuttaan työelämässä uudessa kotimaassaan. Hankkeen toimenpiteet ovat tarjonneet osallistujille paluun tuttuun, innostavaan korkeakouluoppimisympäristöön ja aikaisemmin hankittuun asiantuntijuuteen sekä tutustuttaneet työnhakuun ja työmarkkinoihin. Tiivis yhteistyö kotoutumiskoulutuksen järjestäjien kanssa tehosti nivelvaiheen ohjausta. Hanke toteutettiin Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteistyönä ja ESR-rahoituksen tukemana 1.6.2016—31.5.2019 välisenä aikana.

Step2Jobissa ohjattiin maahanmuuttajia oman osaamisen tunnustamisprosesseissa ja esilletuomisessa yksilöllisesti ja vuorovaikutteisesti. Hankkeen aikana ohjattiin 71 maahanmuuttajaa. Heistä 90 % oli aikaisemmin hankittu tutkinto ulkomailta ja heistä reilu puolet haki viranomaispäätöstä ulkomailla hankitun osaamisen ja tutkinnon tunnustamiseksi. Hankkeessa hyödynnettiin myös korkeakoulujen aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytänteitä (AHOT) opintojen tai viranomaishaun pohjaksi. Myös yleisten työelämätaitojen ja osaamisen tunnistamista kehitettiin esimerkiksi portfoliotyöskentelyn ja uratarinoiden avulla. Lapin TNO-henkilöstölle järjestettiin yhteensä neljä työpajaa maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisen prosessien, käytänteiden ja ohjauksen kehittämiseksi ja perehdyttämiseksi. Tavoitteena oli lisäksi vahvistaa ohjaustahojen verkostoa ja yhteistyötä.

Työelämän, maahanmuuttajien ja korkeakoulujen substanssiosaajien yhteistyönä hankkeessa rakennettiin suomen kielen ja yleisten työelämätaitojen osaamisen tunnustamiseen digitaalisia osaamismerkkejä. Nämä osaamismerkit tukevat maahanmuuttajaa jatkuvan oppimisen jäsentämisessä ja osaamisen esittämisessä. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen pohjalta ohjattavat pystyivät täydentämään substanssiosaamistaan tarkoituksenmukaisesti Lapin korkeakoulujen avoimilla opinoilla sekä ammatillisen suomen kielen osalta myös hankkeen ohjauksessa ja opetuksessa.

Hankkeessa pilotoitiin lukuvuosina 2017-2018 ja 2018-2019 työelämälähtöistä suomi toisena kielenä opetusta B1.1-tasolta eteenpäin. Koulutuskokeilujen tuloksena kehitettiin 10 opintopisteen verkko-opetuskokonaisuus, TOKAS - Työelämäorientoitunut kielenopetusmalli: asiantuntijana suomeksi. Opetuksen ja ohjauksen lähtökohtana on oppijan oman alan asiantuntijuus ja yksilölliset tavoitteet urapolulle. Suomen kielen ammatillinen vahvistaminen aloitettiin oman alan sanaston kokoamisella. Työelämässä tarvittavaa vuorovaikutusosaamista vahvistetiin lisäksi suullisen ja kirjallisen esittämisen osalta. Oman alan suomen kielen taidolla on erityinen merkitys korkeakoulutetun maahanmuuttajan työllistymisessä oman alan asiantuntijatöihin.