|
|
|
Hankekoodi: S20725
Hankkeen nimi: Isämies työelämässä Pohjois-Savossa
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2016 ja päättyy 31.7.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Pelastakaa Lapset ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 0116788-1
Jakeluosoite: Koskelantie 38, PL 95
Puhelinnumero: 010 843 5000
Postinumero: 00601
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.pelastakaalapset.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: SAARISTO ANNE-MARIA KRISTIINA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: aluejohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne-maria.saaristo(at)pelastakaalapset.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 548 8838
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Pelastakaa Lasten Isämies työelämässä Pohjois-Savossa -projekti (1.8.2016–31.7.2018) on 2 -vuotinen ESR-projekti.
Toiminta-alueena on Pohjois-Savo ja siellä Iisalmen, Kiuruveden, Vieremän, Sonkajärven ja Pielaveden kunta-alueet.
Projekti liittyy sukupuolten tasa-arvoiseen mahdollisuuteen työmarkkinoilla, osallisuuden aktivoimiseen, työllistettävyyden parantamiseen, hyvinvoinnin vahvistamiseen ja tyytyväisyyteen elää Pohjois-Savon alueella. Projektin tarve on selvitetty kartoitushankkeella (ESR) 2014. Projekti on osa ylimaakunnallista hankekokonaisuutta, joka toteutetaan Itä-Suomessa. Projekti toteutetaan kunta- ja yritysyhteistyönä ja sen toiminta kontekstina ovat Perheentalot, sote-kuntayhtymät ja miesvaltaiset yritykset.
Projektin tavoite
Projektin tavoitteena on vahvistaa isäystävällistä työkulttuuria, osallistuvaa isyyttä ja tukea miehiä vanhempina sekä vahvistaa turvallisten aikuisten miesten roolia lasten elämässä. Tähän pyritään kolmen osatavoitteen avulla:
1) työelämän perhemyönteisyyden vahvistaminen,
2) isä- ja miestyön osaamisen vahvistaminen ja työn sukupuolisensitiivisyyden lisääminen,
3) isämies-toiminnan laajentaminen ja vakiinnuttaminen.
Kohderyhmät
Kohderyhminä ovat miesvaltaiset yritykset sekä miehiä työssään kohtaavat ammattilaiset ja viranomaiset. Toisena kohderyhmänä ovat isämiehet. Isämiehellä tarkoitetaan isien lisäksi kaikkia miehiä, jotka täyttävät aikuisen miehen paikkaa lapsen elämässä (esim. eno, kummi, isoisä, tukiperheen isä, adoptioperheen isä).
Toimenpiteet
Projektin ensimmäiseen osatavoitteeseen liittyvän yritysyhteistyön sisällöt luodaan osittain ennen projektia ja kehittämistä jatketaan projektin aikana. Toiseen osatavoitteeseen liittyvät toimenpiteet ovat isä- ja miestyön toimijoiden tapaamiset ja verkoston luominen, perhevalmennuksien mallintaminen ja kokeilu sekä koulutukset isiä ja miehiä työssään kohtaaville ammattilaisille. Kolmanteen osatavoitteeseen liittyvistä toimenpiteistä tärkein on isämies-ryhmien pilotoiminen. Isäteemaiset yleisötilaisuudet liittyvät kaikkiin tavoitteisiin.
Projektin tulokset
1. Mukana olevien kuntien alueella on järjestetty 5 isäteemaista yleisötilaisuutta (1/kunta) ja 1-2 koulutusiltapäivää sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille.
2. Yritysyhteistyöllä osallistetaan työnantajia erilaiseen isätyöhön. Koska työmuodot nousevat yrittäjien lähtökohdista, ne täsmentyvät hankkeen kuluessa.
3. Hankkeen lopulla isä- ja miestyötä tekevillä on kokonaiskuva alueen toiminnoista ja toimijoista.
4. Erilaisia isämiesten ryhmiä kokeilemalla tiedetään, onko toiminta mielekästä ja onko sille kysyntää. Tiedetään myös, millä ehdoilla ryhmät voisivat toimia.
5. Maakunnassa on perhevalmennukseen kehitetty isätyön osiota. Hankkeen aikana perhevalmennuksissa on tavoitettu isiä 5 % enemmän kuin aikaisemmin.
Hankkeen kohderyhminä ovat
1) yritykset, jotka lähtevät mukaan kehittämään työyhteisöönsä toimintakulttuuria perheystävälliseen ja sukupuolisensitiivisempään suuntaan, ovat tässä vaiheessa Ponsse, Genelec, Juki-Remontit sekä Olament. Hankkeen aikana mukaan tulee vielä muita yrityksiä.
2) miehiä työssään kohtaavat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Ylä-Savon sotessa kohderyhmää ovat Perhekeskuksen työntekijät eli 16 neuvoloiden terveydenhoitajaa, 8 perheohjaajaa ja 2 lapsiperheiden kotipalvelutyöntekijää. Sosiaalityön alla on 2 lastenvalvojaa ja lukuisa määrä lastensuojelun, perhesosiaalityön ja vammaispalvelujen sosiaalityöntekijöitä.
3) isämiehet, jolla tarkoitetaan kaikkia miehiä, jotka täyttävät isän tai aikuisen miehen paikkaa jonkun lapsen elämässä. Tällaisia miehiä voivat isien lisäksi sijaisisät, tukiperheen isät, kummit, tukihenkilöt, isoisät.
Lapset, perheet, päättäjät.
Savonia AMK:n opiskelijat ja opettajat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 117 919
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 110 726
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 126 319
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 119 126
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Ylä-Savon
Kunnat: Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä, Pielavesi, Iisalmi
Jakeluosoite: Pohjolankatu 6, L6
Postinumero: 74100
Postitoimipaikka: Iisalmi
Suunniteltu: 6
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8
Suunniteltu: 110
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 5 |
| Miesten vanhemmuuden tukeminen työssä ja muissa konteksteissa lisää sekä miesten itsensä että lasten ja lasten äidin hyvinvointia. Välillisesti vaikutukset voivat ulottua yhteiskunnan tasolle. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 0 |
| Miesten vanhemmuuden tukeminen purkaa sukupuolirooleja ja mm. edistää naisten mahdollisuuksia osallistua työelämään. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Pelastakaa Lapset ry:n Isämies työelämässä Pohjois-Savossa -hanke kesti kaksi vuotta (1.8.2016 -31.7.2018). Hanketta rahoittivat ESR, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä kuntaosuudella sekä OLVI-säätiö ja Pelastakaa Lapset ry omarahoitusosuudella. Hankkeen toiminta-alueena olivat Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän alueen kunnat (Iisalmi, Kiuruvesi, Vieremä, Sonkajärvi) ja Pielavesi. Hanketta toteutettiin Perhe-keskus Onni ja Ilonasta käsin.
Projekti liittyy sukupuolten tasa-arvoiseen mahdollisuuteen työmarkkinoilla, osallisuuden aktivoimiseen, työllistettävyyden parantamiseen, hyvinvoinnin – ja työhyvinvoinnin vahvistamiseen ja tyytyväisyyteen elää Pohjois-Savossa.
Projektin päätavoitteena oli vahvistaa miehiä vanhempina ja vahvistaa turvallisten aikuisten miesten roolia lasten elämässä. Tähän pyrittiin kolmen osatavoitteen avulla: (1) työelämän perhemyönteisyyden vahvistamisella, (2) isä- ja miestyön osaamisen vahvistamisen ja työn sukupuolisensitiivisyyden lisäämisen, ja (3) isämiestoiminnan laajentamisella ja vakiinnuttamisella.
Kohderyhmänä ovat olleet isämiehet, miesvaltaiset yritykset sekä miehiä työssään kohtaavat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Isämiehellä tarkoitetaan miestä, joka täyttää aikuisen miehen paikkaa lapsen elämässä. Biologisen isän ohella hän voi olla esimerkiksi isoisä, kummi, uusperheen isä, sijais- tai adop-tioisä tai tukihenkilö.
Tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa järjestettiin yhteensä 105 tilaisuutta, joissa kohdattiin noin 1800 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä. Hankkeen interventioihin osallistui 76 henkilöä, henkilötyöpäiviä hankkeen toiminnoista kertyi 176 ja miesvaltaisin yrityksiä oli mukana 8.
Hanke on tuottanut isämies-teemaisia koulutuksia ja yleisöluentoja, järjestänyt ryhmiä ja vanhemmuutta tukevaa toimintaa isämiehille sekä kehittänyt perhevalmennuksia yhteistyössä neuvoloden kanssa. Yritysyhteistyönä testattiin ja mallinnettiin Perheystävällinen yrittäjä -konseptia.
Työelämän perhemyönteisyyden vahvistaminen
Hankkeen tärkeimpiin tuloksiin on luettava Perheystävällinen yrittäjä -mallin kehittäminen. Mallia kokeiltiin ensin yksilövalmennusmuotoisena Isämies elämässä (ESR) -hankkeessa 2017 ja sitten ryhmävalmennusmuotoisena Isämies työelämässä -hankkeessa 2017-2018.
Yksilövalmennuksessa mukana oli kymmenen pohjoiskarjalaista yrittäjäisää. Ryhmävalmennukseen osallistui neljä Pohjois-Savon alueella toimivaa pienyrittäjäisää. Ryhmävalmennuksen tavoitteena oli positiivi-sen ja rakentavan ryhmätyöskentelyn sekä ohjatun henkilökohtaisen pohdinnan kautta oivalluttaa ja vahvistaa yrittäjäisien mahdollisuuksia sovittaa yhteen omaa yrittäjyyttään ja perhe-elämäänsä entistä toimivammin. Yksilövalmennuksessa painopiste oli ennakko- ja välitehtävien pohjalta käydyissä kahdenkeski-sissä keskusteluissa. Ryhmävalmennus toteutettiin yhdessä Fambition Consulting Oy:n kanssa. Hankkeen isätyöntekijällä oli ryhmätapaamisissa aktiivinen rooli.
Sekä yksilö- että ryhmämuotoinen valmennus ovat toimivia työkaluja yrittäjille työn ja perheen yhteen-sovittamisen tarkasteluun. Ryhmävalmennus koettiin hedelmälliseksi jakamisen paikaksi ja tavaksi pohtia pienyrittäjän perheystävällisyyttä. Suuri merkitys on keskustelun ohjaamisella osallistujien omia oivalluk-sia tuottavaan suuntaan. Toisaalta henkilökohtaiset keskustelut valmentajien kanssa tapaamisten välillä vahvistivat palautteen mukaan muutosta ja vaikutuksia. Yksi keskeinen havainto oli huomata yrittäjyyden haasteiden lisäksi sen tarjoamat mahdollisuudet järjestää arkea perheelle ja itselle mielekkäällä tavalla. Yrittäjä jos kuka voi päättää omasta ajankäytöstään ja muuttaa elämäntapaansa lähemmäksi työn- ja perheen mielekästä yhteensovittamista. Tämän huomaaminen voimautti yrittäjiä. Yrittäjän kannalta merkittäviä ovat myös valmennusten kautta syntyneet vertais- ja asiakaskontaktit, mikä on yksi ryhmävalmennuksen etu yksilövalmennukseen nähden.
Lisäksi hanke esitteli, tuotti ja välitti yrityskumppaneille materiaalia perhemyönteisyyden tueksi. Keskustelut miesten ja henkilöstöhallinnon kanssa vahvistivat yritysten perhemyönteisyyttä, mikä näkyy esimerkiksi perheille suunnattujen tilaisuuksien järjestämisenä sekä myönteisyytenä isien neuvolakäyntejä kohtaan.
Isä- ja miestyön osaamisen vahvistamisen ja työn sukupuolisensitiivisyyden lisäämisen
Hanke verkostoitui ja tapasi isä- ja miestyön toimijoita Pohjois-Savon alueella. Heihin kuului sote-alan ammattilaisia, järjestötoimijoita, kasvatuksen asiantuntijoita ja isämiehiä. Koska hankealue on harvaanasuttua, on verkosto hajallaan ja määrällisesti vähäinen.
Hankkeessa kehitettiin neuvolan perhevalmennusosuutta miehiä paremmin huomioivaksi yhdessä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän työntekijöiden kanssa. Perhevalmennuksen isyyskeskusteluissa, jota ohjasi hankkeen isätyöntekijä, heräteltiin isyyteen liittyvää keskustelua. Miehet ovat voineet yhdessä pohtia tulevaan elämänmuutokseen liittyviä asioita ja keskustella puolison raskaudenaikaisesta tukemisesta.
Neuvola tavoittaa vanhemmat suhteellisen kattavasti. Hankkeen esityksessä todetaankin, että neuvolassa järjestetyt keskustelukerrat isäksi tuleville miehille palvelisivat parhaiten miehen vanhemmuusidentiteetin herättelyä, ja vanhemmuuteen sitoutumista. Tapaamisissa voisi yhdistää motivoinnin ja tuen, ehkäisevän
työn ja korjaavan työn: toisaalta miestä voisi tsempata ja hänen pystyvyyttään voisi vahvistaa, toisaalta hänelle voitaisiin tarvittaessa tarjota tukitoimia.
Työn sukupuolisensitiivisyyden teemoja käsiteltiin kaikkien osatavoitteiden toiminnoissa, mutta selkeimmin puhetta sukupulisensitiivisyydestä saatiin vahvistettua isämies-teemaisissa yleisötilaisuuksissa ja koulutuksissa työssään miehiä ja isiä kohtaaville ammattilaisille. Hanke järjesti kolme isämiesteemaista yleisö-luentotilaisuutta: Vahvista-isyyttä, Positiivinen isyys, Millainen on hyvä isä?.
Isämies-toiminnan laajentamisella ja vakiinnuttaminen hankealueella
Isämiesten vertaistapaamisten tavoitteena oli tarjota miehille tila isyyden jakamiseen toisten isämiesten kanssa. Osassa isämiesten illoissa oli lapset mukana. Tavoitteena oli, että erilaisia isämiesten ryhmiä kokeilemalla tiedetään, onko toiminta mielekästä ja onko sille kysyntää. Lisäksi haluttiin selvittää, millä ehdoilla ryhmät voisivat toimia.
Hankkeen toteuttamien isäryhmäkokeilujen perusteella voidaan sanoa, että miehet haluavat jakaa isäksi tulemisen ja isänä olemisen tuntojaan. Palautteiden perusteella näyttäisi siltä, että parhaiten toimisi isä-ryhmä, johon voisi ottaa lapset mukaan. Tällaisissa ryhmissä miehet voivat kehittää vuorovaikutustaito-jaan.
Toinen motivoiva tekijä on ryhmien toiminnallisuus: tekeminen ryhmätoiminnan kärkenä vetää miehiä paremmin kuin puhuminen – vaikka miehet kyllä puhuvat tekemisen ohessa. Mies tarvitsee – siinä missä nainenkin – vanhemmuuteensa tukea, rohkaisua, mallia ja motivointia.
Hankkeen tavoitteena on ollut lisätä ja normalisoida puhetta miesten vanhemmuudesta. Tämä on realisoitunut etenkin paikallismedioiden kautta, joissa hanke on ollut hyvin esillä. Tärkeimpänä voi pitää isäteemaisia ohjelmia, joita Iisalmen, Kuopion ja Varkauden alueella kuuluva Radio Sandels on lähettänyt kaikkiaan kahdeksan kappaletta. Näissä pitkähköissä ohjelmissa on haastateltu eri asiantuntijoita ja keskusteltu monipuolisesti isyydestä.
Hankkeen ohjausryhmässä yhtenä tärkeimmistä hankkeen saavutuksista pidettiin sitä, että miesten vanhemmuus on ollut esillä Iisalmen alueella aiempaa näkyvämmin ja monipuolisemmin.Isäpuheelle ja -toiminnalle on selkeää tarvetta ja kysyntää. Tasa-arvoistuvassa maailmassa isän rooli tuskin tulee vähentymään perheissä ja yhteiskunnassa.