Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20728

Hankkeen nimi: Lappilainen koulutuskumppanuus -hanke

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2016 ja päättyy 1.1.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Jakeluosoite: Yliopistonkatu 8

Puhelinnumero: 016-341 341

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.ulapland.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KOSKI ANTTI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Koulutus- ja kehitysjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: antti.koski(at)ulapland.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 7368481

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Lappilaisen koulutuskumppanuuden kehittäminen -hankkeen tarve pohjautuu paitsi yhteiskunnallisiin, erityisesti Lappia koskeviin alueellisiin haasteisiin, joiden vuoksi aikuiskoulutuksen edelleen kehittäminen niin toiminnan kuin sisältöjen kannalta on ensiarvoisen tärkeää. Koulutuksellinen eriarvoistuminen ja erilaiset siirtymät niin koulutusasteiden välillä, koulutuksen sekä työelämän nivelvaiheessa kuin aikuiskoulutuksessakin asettavat vaatimuksia laajemmalle kehittämistyölle. Hankkeen päätavoitteena on laajentaa ja kehittää lappilaista koulutuskumppanuutta aikuiskoulutuksen saralla. Kumppanuuden kehittämisen ja arvioinnin rinnalla ja tueksi hankkeessa tuotetaan korkeakoulujen ja 2.asteen yhteistyönä uudentyyppinen, monialainen koulutuspilotti, kokeilukulttuurin periaatteita mukaillen. Koulutuspilotti tukee koulutuksellisten siirtymävaiheiden sujuvuutta aikuiskoulutuksessa. Samalla kehitetään koulutuksellista tasa-arvoa tukevien koulutuspalveluiden ja toimintatapojen käytänteitä. Yhteistyössä toteutettu koulutuspilotti vastaa osaltaan myös elinkeinoelämän tarpeeseen monimuotoisesta osaamisen kehittämisestä sekä työurien pidentämisestä. Lapin alueella tällä hankkeella autetaan 2. asteen- tai korkeakoulututkinnon suorittaneita hankkimaan uusia taitoja ja hallitsemaan mm. omaa työuraansa. Näin tuetaan myös elinikäisen oppimisen periaatteita.


Alueen 2. asteen ja korkeakouluista valmistuvien sekä työelämässä jo toimivien osaamis- ja koulutustarpeita on kartoitettu oppilaitosten eri tavoin toteuttamissa koulutustarveselvityksissä. Koulutustarpeita on selvitetty mm. C&Q -menetelmällä, Seutukunnalliset osaamisstrategiat -selvityshankkeen kartoitusmenetelmillä sekä esimerkiksi työelämävalmiuksiin liittyvillä ESR-rahoitteisilla esiselvityksillä. Tarvekartoitusten kautta on ilmennyt osaamistarpeita, joihin vastaaminen edellyttää uudenlaisia aikuiskoulutussisältöjä ja niiden tuottamista. Koulutustarpeet näyttäytyvät monialaisina kokonaisuuksina, joihin voidaan vastata vain monialaisen oppilaitosyhteistyön kautta, koulutusasterajat ylittäen.


Hankkeen toteutus ja tulokset:


1) laaditaan kumppanuussopimus alueen oppilaitosten toimesta. Sopimus ohjaa alueen aikuiskoulutustoimintaa huomioiden käynnissä olevan elinkeinorakenteen sekä työtehtäväsisältöjen muutoksen ja osaamistarpeiden monialaistumisen.
2) suunnitellaan ja toteutetaan alueen koulutustarpeisiin pohjautuen koulutuspilotti, johon osallistuu 15 osallistujaa.
3) laaditaan aikuiskoulutusorganisaatioiden toimintaa ohjaava toimintakäsikirja/-ohjeistus koulutuspilotin toteutuksesta saatujen kokemusten ja arvioinnin pohjalta.
4) edistetään koulutuksellista tasa-arvoa aikuiskoulutuksen toteutuksessa mahdollistamalla osallistujien työelämäosaamista tukevat koulutuspalvelut "koulutustasot ja organisaatiorajat ylittäen".
5) toteutetaan kaksi yhteistyöfoorumia, jotka edistävät työelämän ja aikuiskoulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Osallistujamäärä noin 125 - 150 henkilöä.
6) toteutetaan hankkeen toteutusta ja tavoitteiden saavuttamista tukeva prosessiarviointi. Samalla tuotetaan tietoa, jota voidaan hyödyntää laajemmin monialaisen verkostoyhteistyön kehittämisessä ja hanketoiminnassa.


Horisontaalisten periaatteiden huomioiminen:


Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta perehtymällä aiheeseen liittyviin julkaisuihin ja tilastoihin. Hankkeessa syntyvän koulutuskumppanuuden ja toteutettavan koulutuspilotin myötä pyritään edistämään koulutuksellista tasa-arvoa myös sukupuolinäkökulmasta ja lisäämään aliedustettujen sukupuolten edustajien osallistumista tarjottuihin koulutuksiin. Hankkeen toimissa suositaan luonnonvarojen käyttöä ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla (ks. ymparisto.fi). Hankkeen toimissa pyritään minimoimaan esimerkiksi paperin kulutus (ks. luontoliitto.fi) ja käyttämään sähköisiä tallennus- ja tiedotuskanavia. Yhteistyössä toteutettu koulutuspilotti vastaa osaltaan elinkeinoelämän tarpeeseen monimuotoisesta osaamisen kehittämisestä sekä työurien pidentämisestä. Lapin alueella tällä hankkeella autetaan työntekijöitä hankkimaan uusia taitoja ja hallitsemaan omaa työuraansa. Hankkeen toimenpiteiden myötä edistetään aikuisopiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia; koulutuksen saatavuutta parannetaan ja koulutusasteelliset erot pyritään ylittämään. Yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen hanke vaikuttaa mm. lisäämällä osallisuutta ja edistämällä syrjäytymisvaarassa olevien työ- ja toimintakykyjä sujuvampien aikuiskoulutuspalveluiden myötä. Alueellisten kulttuuriympäristön erityispiirteiden voidaan nähdä pitkällä aikavälillä säilyvän paremmin, kun alueella toimiville elinkeinoelämän edustajille tarjotaan mahdollisuuksia lisätä tietoisuuttaan ja vahvistaa osaamistaan esimerkiksi paikallisen yrittäjyyden saralla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat aikuiskoulutuspalveluja käyttävät henkilöt. Oppilaitosten osalta kohderyhmään kuuluvat erityisesti aikuiskoulutuksen asiantuntijat sekä ohjaus-, opinto- ja uraneuvontaa tekevä henkilöstö.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliseen kohderyhmään voidaan katsoa kuuluvan lappilainen elinkeinoelämä ja koulutukseen osallistuvien henkilöiden taustaorganisaatiot. Välilliseen kohderyhmään voidaan katsoa kuuluvan myös lappilaiset koulutusorganisaatiot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 246 063

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 245 623

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 368 828

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 307 028

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen, Kemi-Tornion

Kunnat: Rovaniemi, Tornio, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 13

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 43

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta perehtymällä aiheeseen liittyviin julkaisuihin ja tilastoihin. Naiset ovat Suomessa Tilastokeskuksen julkaisujen mukaan miehiä innokkaampia aikuisopiskelijoita. Naisten ja miesten välinen osallistumisero on ollut vähintään 10 prosenttiyksikköä naisten eduksi vuodesta 1980 lähtien. Vuonna 2012 naisista lähes kolme viidestä (58 %) ja miehistä harvempi kuin joka toinen (45 %) osallistui aikuisille järjestettyyn koulutukseen. (Tilastokeskus 2012, aikuiskoulutus) Lisäksi sekä kansallisella että Lapin alueella työttömyytilastoissa miehet ovat Lapissa naisia useammin työttömiä ja pitkäaikaistyöttömiä. (ks. Lapin työllisyyskatsaus 12/2015). Siirtymien ja koulutuksellisen tasa-arvon edistämisen kannalta onkin tärkeää huomata, että yleisesti ottaen miesten tehokkaampi osallistaminen osaamista päivittävään ja edistävään koulutukseen on tärkeää. Tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa ja koulutustasot huomioiden on havaittavissa selkeästi, että korkeakoulujen järjestämässä aikuiskoulutuksessa valtakunnallisesti mitattuna naisia on miehiä enemmän (yliopisto-opinnoissa naisten osuus 77% ja amk-opinnoissa naisten osuus 66%). Ammatillisen lisäkoulutuksen (ei oppisopimuskoulutuksen) osalta naisten osuus on kuitenkin vain 37 %. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että aikuiskoulutusta suunniteltaessa on otettava aiempaa tehokkaammin huomioon koulutuksissa aliedustetut sukupuolet. Yhteisesti (2. aste ja korkeakoulut) tuotettavassa aikuiskoulutuspilotissa pyritään osaltaan vaikuttamaan siihen, että osallistujien edustajista löytyy tasaisemmin sekä nais- että miessukupuolen edustajia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen yhtenä tavoitteena on tuottaa uudentyyppinen, koulutusasteiden ja -alojen rajat ylittävä koulutuspilotti. Perinteisesti kaikilla aikuiskoulutusasteilla on havaittavissa alakohtaista vaihtelua sukupuolten painottumisesta kullakin alalla, esim. nais- ja miesvaltaiset alat (mm. OPH selvitykset). "Miltei kaikissa Euroopan maissa naisista suurempi osa aloittaa korkeakouluopintonsa kuin miehistä ja naisista pienempi osa keskeyttää opintonsa. Tämä johtaa siihen, että sukupuolten välinen ero korkeakoulututkinnon suorittaneissa kasvaa jatkuvasti. Suomessa 30-vuotiaista naisista noin 48 prosentilla ja vastaavan ikäisistä miehistä noin 31 prosentilla on korkeakoulututkinto." (OPM Julkaisut 2012:45) Hankkeessa syntyvän koulutuskumppanuuden ja toteutettavan koulutuspilotin myötä pyritään edistämään koulutuksellista tasa-arvoa myös sukupuolinäkökulmasta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeessa toteutettavalla arvioinnilla, jonka yhteydessä tarkastellaan kehitettävien toimintamallien vaikutusta sukupuolten tasa-arvoon.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 6
Hankkeen toimissa suositaan luonnonvarojen käyttöä ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla (ks. ymparisto.fi) Esimerkiksi pyritään minimoimaan paperin kulutus (ks. luontoliitto.fi) ja käyttämään sähköisiä tallennus- ja tiedotuskanavia. Yksityisten kulkuvälineiden käyttöä pyritään rajoittamaan etäyhteyksien tehokkaalla käytöllä palavereissa ja koulutuksessa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 5
Itä- ja Pohjois-Suomen alue kuuluu kokonaisuudessaan EU:n Pohjoisiin harvaan asuttuihin alueisiin, jonka maantieteelliset erityishaasteet ja kehitysmahdollisuudet (ks. esim. rakennerahasto-ohj. 2014-2020) huomioidaan mm. koulutusten esteettömässä ja ekologisesti suotuisassa saavutettavuudessa (etäyhteydet).
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Ks. ilmastonmuutoksen aiheuttamisen riskien vähentäminen. Lisäksi hankkeen toimissa pyritään minimoimaan esimerkiksi paperin kulutus (ks. luontoliitto.fi) ja käyttämään sähköisiä tallennus- ja tiedotuskanavia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 5
Itä- ja Pohjois-Suomen alue kuuluu kokonaisuudessaan EU:n Pohjoisiin harvaan asuttuihin alueisiin, jonka maantieteelliset erityishaasteet ja kehitysmahdollisuudet (ks. esim. rakennerahasto-ohj. 2014-2020) huomioidaan mm. koulutuspilotin esteettömässä ja ekologista kestävyyttä ajatellen suotuisassa saavutettavuudessa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 3
Suomessa Natura 2000-verkosto kattaa viisi miljoonaa hehtaaria. (Ks. Ympäristäministeriö, Natura 2000-verkosto). Koulutuspilotin tehokkaalla toteutuksella ja uusimman teknologian huomioivalla pedagogiikalla voidaan rajoittaa myös Natura 2000-verkostoon kuuluviin alueisiin kohdistuvaa rasitusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 4
Hanketoiminnassa noudatetaan kaikkien toimenpiteiden osalta taloudellisen kestävyyden periaatteita. Toiminnasta aiheutuva kertakäyttöjäte pyritään minimoimaan (paperinkulutuksessa, tarjoiluiden astioissa jne.)
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 6
Yhteistyössä toteutettu koulutus vastaa osaltaan elinkeinoelämän tarpeeseen monimuotoisesta osaamisen kehittämisestä sekä työurien pidentämisestä. Lapin alueella tällä hankkeella autetaan työntekijötä hankkimaan uusia taitoja ja hallitsemaan omaa työuraansa. (Teemasta mm. Euroopan komission ESR-sivustolla).
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 1 4
Osaamisen tuotteistamisen periaatteet ja tietoisuuden lisääminen näkyy tarjottavassa koulutuspilotissa, joka tuotetaan korkeakoulujen ja 2.asteen oppilaitosten yhteistyönä. Voidaan puhua aineettomasta arvonluonnista: Aineeton arvonluonti parantaa edellytyksiä aineettomiin investointeihin, aineettomaan pääoman hyödyntämiseen ja aineettomaan arvonluontiin liittyvään osaamiseen sekä innovaatioihin perustuvan liiketoiminnan syntymiselle ja kehittymiselle Suomessa. (TEM julkaisu 4/2014, Valtioneuvoston periaatepäätös aineettoman arvonluonnin kehittämisohjelmasta)
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeessa hyödynnetään etäyhteysmenetelmiä ja koulutuksen kautta myös lisätään osallistujien tietoisuutta ja taitoja niiden käytön suhteen. Tämä vähentää mm. yksityisautoilua ja mahdollistaa koulutuksiin / palavereihin osallistumisen myös kaupunkialueiden ulkopuolella.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 1 4
Hankkeen toimenpiteiden myötä edistetään aikuisopiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia; koulutuksen saatavuutta parannetaan ja koulutusasteelliset erot pyritään ylittämään. Tämä auttaa esimerkiksi työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa ja edistää hyvinvointia. Lisäksi kumppanuuden myötä kehittyvien joustavien, työelämää palvelevien koulutuspalveluiden myötä edistetään työkykyisten työhyvinvointia mahdollistamalla osaamisen ajantasaisuuden ylläpitäminen.
Tasa-arvon edistäminen 3 5
Tilastokeskuksen (2012, aikuiskoulutustilasto) mukaan pitkän pohjakoulutuksen saaneet osallistuvat aikuiskoulutukseen eniten. Perus-, kansa- tai keskikoulun suorittaneista joka kolmas, keskiasteen koulutuksen suorittaneista lähes puolet ja korkea-asteen koulutuksen saaneista kaksi kolmesta otti osaa aikuiskoulutukseen vuonna 2012. Hankkeessa pyritään edistämään koulutuksellista tasa-arvoa ja sitä kautta mm. yhteiskuntaryhmien suhteet ja niihin liittyvä eriarvoisuuden vähentäminen tulevat huomioiduiksi. Uudentyyppisen aikuiskoulutuspalveluiden kehittämisen myötä tarpeeseen vastaava koulutus on helpommin saavutettavissa, aiemmasta tutkintopohjasta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 5
Yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen hanke vaikuttaa mm. lisäämällä osallisuutta ja edistämällä syrjäytymisvaarassa olevien työ- ja toimintakykyjä sujuvampien aikuiskoulutuspalveluiden myötä. Koulutusten kohderyhmä voi ylläpitää ja kehittää työelämässä tarvittavaa osaamistaan entistä joustavammin, mikä lisää esimerkiksi yhteiskunnallista osaamiseen liittyvää yhdenvertaisuutta ja sitä kautta työmarkkinoille pääsyä ja siellä pysymistä.
Kulttuuriympäristö 0 6
Alueellisten kulttuuriympäristön erityispiirteiden voidaan nähdä pitkällä aikavälillä säilyvän paremmin, kun alueella toimiville elinkeinoelämän edustajille tarjotaan mahdollisuuksia lisätä tietoisuuttaan ja vahvistaa osaamistaan esimerkiksi paikallisen yrittäjyyden saralla (syntyvän koulutuskumppanuuden myötä toteutettavat yrityksen kehittämiseen, johtamiseen, markkinointiin yms. liittyvät opinnot).
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Lappilainen koulutuskumppanuus hanke toteutettiin (1.5.2016 – 31.12.2018) Lapin yliopiston (päätoteuttaja), Lapin ammattikorkeakoulun, Rovaniemen koulutuskuntayhtymän, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian välisenä yhteistyönä. Hankkeen päätavoitteena oli kehittää toimintamalli, jolla ohjataan oppilaitosten yhteistyötä koulutus- ja kehittämistoiminnan alueella. Kehitetyssä toimintamallissa kuvataan prosessiajattelun mukaisesti koulutustarpeiden ennakointiin ja tunnistamiseen, koulutustuotteiden sisältöjen suunnitteluun, markkinointiin, toteutukseen ja asiakassuhteiden ylläpitoon liittyviä toimenpiteitä.

Toimintamallin kehittäminen tapahtui työpajatyöstelymenetelmällä, joka eteni prosessijohtamiseen pohjautuvalla etenemismallilla. Työpajatyöskentelyn yhteydessä laadittiin prosessikuvaukset, määriteltiin vastuualueet ja prosessien omistajuudet. Toimintamallin kehittämisen yhteydessä toteutettiin pilottikoulutus, jonka yhteydessä oppilaitokset toteuttivat matkailualalle suunnatun tuotteistuskoulutuksen. Pilottikoulutuksen yhteydessä toteutettiin arviointi, jonka tuloksia hyödynnettiin työpajatyöskentelyn yhteydessä.

Hankkeen tuloksena syntyi verkostomaiseen toimintaan perustuva toimintamalli, jota ohjataan koordinaatioryhmän toimesta. Koordinaatioryhmä linjaa yhteistyön painopistealueet ja tavoitteet. Yhteistyössä toteutettavia koulutuskokonaisuuksia tullaan suuntaamaan mm. yrityksille sekä sosiaali- ja terveysalalle. Yhteistyöllä pyritään vastaamaan mm. Lapin teollisten suurinvestointien synnyttämiin koulutustarpeisiin.