Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20732

Hankkeen nimi: e-ammattilaiset tulevaisuuden työelämässä - Pohjois-Karjalan DigiSote -hanke

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2016 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2454377-1

Jakeluosoite: Tikkarinne 9

Puhelinnumero: 013 260600

Postinumero: 80200

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.karelia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Ilvonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämisjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.ilvonen(at)karelia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 311 6314

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, 2732095-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yhteiskunnassa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa on menossa suuri teknologinen ja digitalisaation vallankumous sitten historiassa tapahtuneen teollistumisen. Digitalisaation nopean kehityksen myötä kansalaisten käytettävissä on suuri joukko ns. virallisia kansallisia ja alueellisia sähköisiä sosiaali- ja terveyspalveluja, mutta myös entistä suurempi joukko vapaasti käytössä olevia palveluita (sähköiset ja mobiilipalvelut, applikaatiot, robotiikka, sensorit, älyvaatteet jne.). Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation edistämiseksi on menossa kansallista ja alueellista kehittämistyötä, joissa pääpaino on näiden palvelujen kehittämisessä, e-ammattilaisten osaamisen, mukaan lukien digiosaamisen, kehittämisessä. Digitalisaation ja digipalvelujen kehittyminen eli digityö tulee muuttamaan sote-ammattilaisten työtä ja siinä tarvittavaa osaamista, työ laajenee ja muuttuu. Sähköisiin palveluihin tottuneet asukkaat odottavat sähköisen asioinnin mahdollisuuksien lisääntymistä (asiakkaiden palaute Siun Soten selvitysvaiheessa).

Hankkeen tavoitteena on:

1) tuottaa uutta tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisista tulevaisuuksista ja tunnistaa tulevaisuuden e-ammattilaisuus ja siinä tarvittavat osaamistarpeet,
2) kehittää digitalisaatiota julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon, yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja kolmannen sektorin yhdyspintojen palvelupolkuihin monitoimijaverkostona asiakaslähtöisesti,
3) kehittää sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevien, alan yritysten ja kansalaisten digiosaamista muuttuvat osaamistarpeet ja erikoisosaamisen huomioiden,
4) kehittää e-ammattilaisen osaamisen kehittymispolku ja siihen liittyvät valmennuskokonaisuudet,
5) kehittää digitaalisaatiota edistävää monitoimija- ja yritysyhteistyötä,
6) integroida hankkeen kehittämistyö sote-alan koulutukseen sekä hyödyntää sitä organisaatioiden tulevaisuuden toiminnassa.

Tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa toteutetaan kolme erilaista, toisiinsa linkittyvää toimenpidekokonaisuutta:

1) Tulevaisuustyöpajoissa tunnistetaan ja visualisoidaan uudet digitaaliset tulevaisuudet ja mahdollisuudet sekä e-ammattilaisten työ tulevaisuudessa ja siinä tarvittava osaaminen. Tulevaisuustyöpajoissa täsmennetään mitä palvelupolkuja hankkeessa lähdetään kehittämään ja digitalisoimaan
2) e-ammattilaisuuden kehittämisessä mallinnetaan e-ammattilaisen osaamisen kehittymispolku ja tuotetaan siihen liittyviä valmennuskokonaisuuksia ja -materiaaleja. Hankkeessa toteutetaan oppimistyöpajoja ja kehitetään vaikuttavia digiosaamisen kehittämisen menetelmiä ja –materiaalia työelämän ja alan koulutuksen tarpeisiin
3) Nopeiden digikokeilujen aiheet nousevat tulevaisuustyöpajoista ja kokeilut toimivat myös e-ammattilaisten osaamisen kehittämisen alustana. Nopeissa ja ketterissä kokeiluissa otetaan käyttöön uusia digitaalisia välineitä sektorirajat ylittäviin palveluketjuihin ja tehdään kiinteää yhteistyötä kokeiluihin liittyvien yritysten ja kolmannen sektorin kanssa.

Hankkeen tuloksena syntyy digitaalisia palveluja ja palveluinnovaatioita, monitoimijaverkosto edistämään sote-alan monisektorista digitalisaatiota, sote-alan ja teknologiayritysten vahvempi yhteistoiminta, e-ammattilaisten joukko ja laajempi sote-työntekijöiden digiosaaminen, uudet valmennuskokonaisuudet ja -materiaalit, uudet innovaatiot osaamisen kehittämiseen ja digipalveluihin liittyen, sekä e-ammattilaisten osaamisen kehittymispolku maakunnan ja laajemmin kansalliseen tarpeeseen.

Hankkeen toteuttajina ovat Karelia-ammattikorkeakoulun lisäksi, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä (Siun Sote) sekä seudulliset elinkeinoyhtiöt, JOSEK Oy ja PIKES Oy. Hankkeessa tehdään kiinteää yhteistyötä Ylä-Savon Digi Sote -hankkeen sekä kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation edistämiseen liittyvien tahojen ja hankkeiden kanssa sekä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisena kohderyhmänä ovat sote-alan ammattilaiset, jotka työskentelevät Siun Sotessa, hankkeessa mukana olevissa kolmannen sektorin ja sote alan yrityksissä. Erityisesti yli 50 vuotiaiden digiosaamisen kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Mukaan tulevia hoivayrityksiä kartoitetaan hankkeen alussa. Esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat kiinnostuneita yhteistyöstä ovat mm. Hyvinvointikeskus Toivonlahti Oy (hoivapalvelut) sekä TribleBit Studios Oy (hyvinvointiteknolgiat).

Kohderyhmänä ovat PK-yritykset, jotka ovat mukana kehittämässä ja tuottamassa palveluita hankkeen kehittämistyössä ja nopeissa kokeiluissa. Digitaalisia tai teknologisia palveluita tai tuotteita kehittäviä paikallisia yrityksiä etsitään Joensuun Tiedepuiston Yrityshautomon kautta. Yritykset voivat olla jo olemassa olevia tai perusteilla olevia. Yrityksillä on mahdollisuus kehittää ja pilotoida ideoitaan/tuotteitaan/palveluitaan DigiSote-hankkeen toimintaympäristöissä eli hankkeessa mukana olevissa hoivayrityksissä, järjestökentällä ja/tai Siun Sote –kuntayhtymässä.

Kohderyhmänä ovat sote-alan (toinen aste ja ammattikorkeakoulu) opiskelijat ja opettajat. Mukana hankkeen pilotteihin osallistuvat myös tarpeen mukaan ammattikorkeakoulun liiketalouden, tekniikan ja median opiskelijoita.

Kolmannen sektorin toimijat, jotka osallistuvat hankkeen tulevaisuuspajoihin ja nopeisiin kokeiluihin ja joiden digiosaamista kehitetään ja jotka jatkossa osallistuvat kansalaisten digiosaamisen kehittämiseen, ovat myös kohderyhmänä.

Kansalaiset (nuoret ja työikäiset), jotka osallistuvat nopeisiin kokeiluihin ja asiakaslähtöisyyden mukaiseen hankkeen kehittämistyöhön sekä joille suunnataan valmennusta digipalveluja käyttöön, ovat kohderyhmänä. Esimerkkeinä asiakasprosesseista ovat diabetesta sairastavat nuoret ja työttömien ennaltaehkäisevät ja kuntoutumista tukevat palvelut.

Hankkeen kohderyhmä osallistuu hankkeen järjestämiin tulevaisuuspajoihin, nopeisiin kokeiluihin ja niihin liittyviin osaamisen kehittämisen interventioihin tai muuten hankkeen järjestämiin kehittämistyötä tukeviin työpajoihin ja hankkeen kehittämistyön jalkauttamiseen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat työelämän, yritysten ja oppilaitosten henkilökunta, jotka eivät osallistu varsinaiseen hankkeen järjestämään toimintaan. Toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen toimijat kansallisesti saavat laajasti käyttöönsä uusia työkaluja alan digiosaamisen opetukseen ja oppimisen tukemiseen.

Kansalaiset ja kolmannen sektorin toimijat, jotka eivät osallistu hankkeen varsinaisiin toimenpiteisiin, hyötyvät hankkeen tuloksista. Tälle välilliselle kohderyhmälle tullaan levittämään hankkeen tulokset.

Yritysyhteistyöhön osallistuvien yritysten ja elinkeinoyhtiöiden kautta hankkeessa syntyneet hyvät käytännöt ja osaaminen levitetään sote-alalle digipalveluja tuottaville yrityksille. Muutkin kuin hankkeen suoriin toimenpiteisiin osallistuvat yritykset ja organisaatiot saavat osaavaa työvoimaa, jolla on hyvät digiosaamisen taidot.

Välillisinä kohderyhminä ovat myös sote-alan digiosaamista kehittävät eri hankkeet kansallisesti ja kansainvälisesti, kansainväliset yhteistyökumppanit, joiden kanssa mm. toteutetaan tulevaisuustyöpaja ja Sote-uudistuksessa osalliset tahot. Näiden kanssa tehdään yhteistyötä ja levitetään hankkeessa syntyneitä hyviä käytäntöjä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 420 001

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 399 893

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 600 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 572 265

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan

Kunnat: Joensuu, Outokumpu, Polvijärvi, Nurmes, Rääkkylä, Lieksa, Liperi, Kontiolahti, Tohmajärvi, Valtimo, Juuka, Kitee, Ilomantsi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 70

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 73

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 750

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sote-alan naisvaltaisuudesta johtuen suurin osa hankkeen toiminnassa mukana olevista henkilöistä on naisia. Teknologianäkökulman myötä miesosallistujien määrä on kuitenkin todennäköisesti suurempi kuin ns. puhtaassa sote-alan hankkeessa. Hankkeen toimintaan mukaan tulevien asikkaiden/kuntalaisten osalta pyritään osallistamaan yhtä lailla molempien sukupuolten edustajia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sote-alan naisvaltaisuudesta johtuen suurin osa hankkeen toiminnassa mukana olevista henkilöistä on naisia. Teknologianäkökulman myötä miesosallistujien määrä on kuitenkin todennäköisesti suurempi kuin ns. puhtaassa sote-alan hankkeessa. Hankkeen toimintaan mukaan tulevien asikkaiden/kuntalaisten osalta pyritään osallistamaan yhtä lailla molempien sukupuolten edustajia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Hankkeessa edistetään digitaalisten palvelujen käyttöönottoa, joten toiminta tukee myös kestävää kehitystä. Digitaalisuuden myötä on mahdollista vähentää autoilla liikkumista (myös väljästi asutuilla alueilla jossa on pitkät välimatkat.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Hankkeessa edistetään digitaalisten palvelujen käyttöönottoa, joten toiminta tukee myös kestävää kehitystä. Digitaalisuuden myötä on mahdollista vähentää autoilla liikkumista (myös väljästi asutuilla alueilla jossa on pitkät välimatkat.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 8
Hankkeen toiminta tukee erityisesti PK-yritysten liiketoiminnan kehittämistä/kehittymistä ja siten luo elinvoimaa koko maakuntaan. Yhteiskehittäminen (esim. ICT ja sote) mahdollista sopivanlaisten ja käyttöön jalkautuvien palveluiden ja tuotteiden kehittämisen, jolloin kehittämistyöhön kuluvaa aikaa ja rahaan ei mene ns. hukkaan. (= tarvelähtöinen kehittäminen)
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 5
Hankkeessa kehitetään osaamista ja edistetään vuoropuhelua, toisaalta myös kehitetään palveluita ja tuotteita. Digitaalisten palvelujen käyttöönotossa tarvitaan jonkin verran myös fyyisisiä, konkeettisia tuotteita, mutta enimmäkseen kyse on aineettomista palveluita ja tuotteista.
Liikkuminen ja logistiikka 0 5
Hankkeessa edistetään digitaalisten palvelujen käyttöönottoa, joten toiminta tukee myös kestävää kehitystä. Digitaalisuuden myötä on mahdollista vähentää autoilla liikkumista (myös väljästi asutuilla alueilla jossa on pitkät välimatkat.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 8
SOTE-palvelujen turvaaminen on merkityksellistä asiakkaiden/kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta. Esim. digiohjauksen hyödyntäminen etäyhteydellä vaikuttaa konkreettisesti terveyteen ja hyvinvointiin, etäyhteys hoitajaan voi myös lisätä turvallisuuden tunnetta, lisäksi erilaiset etäkommunkoinnin tavat voivat turvata sosiaalisia kontakteja.
Tasa-arvon edistäminen 0 4
Digitaalisten palvelujen käyttö edellyttää sopivan laitteen, riittävää osaamista sekä usein toimivan internetyhteyden. Mikäli nämä asiat ovat kunnossa, palvelu on hyvin saavutettavissa. Epätasa-arvoa voi mahdollisesti syntyä maantieteellisen sijainnin (huono internetyhteys), taloudellisen tilanteen (ei varaa älylaitteeseen) ja osaamisen puutteen takia. Olennaista on, että digipalvelujen rinnalla on saatavissa myös muita palveluja ja niin. Kun mahdollisimman moni hyödyntää digipalveluja, muiden on mahdollista saada paremmin esim. face-to-face -palveluja (lähtökohtaisesti).
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 2
Hankkeen toiminnalla pyritään edistämään positiivista ilmapiiriä liittyen digipalvelujen käyttöön. Kyseessä on kansallinen kehittämistyö ja tavoite, ilmapiirin ja tunteen vahvistaminen on tärkeää sekä asiakkaiden että työntekijöiden osalta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Pohjois-Karjalan DigiSote-hanke on ollut sote-alan digitalisaation kehittämishanke. Tulevaisuuden digitaalisia palveluja otettiin käyttöön asiakkaan palveluketjuissa nopeiden 100 päivän kokeilujen avulla monitoimijayhteistyössä. Hankkeessa kehitettiin laajasti sote-alan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin henkilöstön, esimiesten, yrittäjien ja opiskelijoiden ja opettajien digitaalista osaamista sekä ICT-yritysten sote-alan tietämystä. Sote-alan digitalisaation edistämiseen kehitettiin ratkaisuksi eAmmattilaisten kehittymispolku ja valmennusmalli sekä monitoimija- ja yritysyhteistyötä. Hankkeen toiminta jakaantui kolmeen osaan; Tulevaisuustyöpajojen ja nopeiden digikokeilujen toteutus sekä eAmmattilaisuuden kehittäminen.

Hankkeen tuloksena syntyi kokeilumalli 100 päivän kokeilujen toteuttamiseen monitoimijayhteistyössä. Siun sotessa, sote-alan yrityksissä ja yhdistyksessä toteutettiin yhteensä 13 nopeaa kokeilua, joista 100 päivän kokeiluja oli seitsemän kappaletta ja näistä viisi jäi tuotantokäyttöön. Kokeiluihin liittyvän kehittämistyön tuloksena osallistujien digiosaaminen kehittyi, yhteistyö ICT-alan toimijoiden kanssa tehostui ja organisaatioiden digikokeilukulttuuri käynnistyi. Hankkeen järjestämien tarvelähtöisten koulutusten ja valmennusten avulla sote-alan organisaatioiden henkilöstön ja johdon digitaalinen perusosaaminen kehittyi vastaamaan tulevaisuuden työelämän ja sote uudistuksen vaatimuksia.

Hanke tuotti uutta tietoa eAmmattilaisuudesta ja eAmmattilaisten tarpeestaan tulevaisuuden työelämässä. eAmmattilaisille on selkeä tarve toimia digitalisaation edistäjänä sote-alalla. Tuloksena syntyi eAmmattilaisten erikoisosaamisen kuvaus, osaamisen kehittymisen polku ja valmennusmalli. Hankkeessa toteutetusta eAmmattilaisten valmennuksesta valmistui 40 eAmmattilaista Siun soteen. Lisäksi hankkeessa syntyi myös muita valmennustuotteita ja digitaalista oppimateriaalia digiosaamisen kehittämiseen eri kohderyhmille. Tuloksena syntyi digitaalisen perusosaamisen kuvaus sote-alan koulutuksen ja työelämän käyttöön. Hankkeen kehittämistyön tuloksista on kirjoitettu artikkeleita ja julkaisu. eAmmattilaisuuteen ja digiosaamiseen liittyvää kehittämistyötä toteutettiin yhteisten tavoitteiden mukaisesti yhteistyössä Pohjois-Savon Digisote-hankkeen kanssa.