Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20733

Hankkeen nimi: Tuottava Pohjois-Karjala

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 15.8.2016 ja päättyy 31.8.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: ELY-keskusten sekä TE-toimistojen KEHA-keskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Jakeluosoite: Kauppakatu 40 B

Puhelinnumero: +358295026000

Postinumero: 80100

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: MAURANEN ULLA INKERI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Johtava asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ulla.mauranen(at)ely-keskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358295026077

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tämän hankkeen tavoitteena on luoda yritysten ja työorganisaatioiden tuottavuutta kehittävä toimintamalli eli kehittämisalusta. Se mahdollistaa yritysten ja organisaatioiden uusiutumisen, kilpailukyvyn ja kasvun uusia toimintatapoja ja teknologioita hyödyntäen.

Julkisten elinkeinopalvelujen vipuvaikutus saadaan tehokkaammaksi luomalla uudenlainen toimintatapa. Siinä sovitetaan yhteen eri toimijoiden palvelut ja palveluprosessit vastaamaan asiakkaan tarpeita. Tämä mahdollistaa julkisten elinkeinopalvelujen vaikuttavuuden ja tuottavuuden maksimoimisen sekä aluetalouden että organisaatioiden näkökulmasta.

Yritysten ja työorganisaatioiden investointien ja innovaatioiden kehittäminen jää puolitiehen, jos itse organisaation toimintatapojen kehittymistä ei samanaikaisesti tapahdu. Hankkeen tarve maakunnassa on syntynyt havainnoista, että yritykset ja työorganisaatiot eivät osaa riittävästi hyödyntää kasvua ja muutostilanteita tukevia julkisia elinkeinopalveluja ja että nämä ovat liian hajallaan.

Hankkeessa kehittämistoimet koostuvat kahdesta keskenään vuorovaikutuksessa olevasta osiosta:

1. Tehostetaan julkisten elinkeinoelämäpalvelujen ja -prosessien kehittämistä esimerkiksi asiakaslähtöisen Lean -toimintamallin mukaisesti. Vahvistetaan elinkeinotoimijaverkostoa alueellisesti, kansallisesti ja EU:ssa hyvien käytäntöjen, toimintamallien ja rahoituksen löytämiseksi. Vahvistetaan palvelujen markkinointi- ja viestintämenetelmiä uudistumista tukevaksi ja muutoksen aikaansaamiseksi.

2. Toimintamalli edellyttää toimijoiden osaamisen ja oman uusiutumiskyvyn vahvistumista, jotta ne voivat auttaa yrityksiä ja työorganisaatioita innovaatioiden ja digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämisessä kasvun ja kehittymisen tukena. Elinkeinotoimijaverkoston valmiuksia parannetaan yritysten kokonaisvaltaisen kehittämisen aktivoimiseksi. Tämä osio toteutetaan kokeilujen ja valmennusten kautta. Kokeilujen tuloksia voidaan hyödyntää uuden aluehallintouudistuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Tuloksena alueelle syntyy aktiivinen ja uudistumiseen vahvasti orientoitunut kehittäjäverkosto, joka lisääntyneiden kehittämishankkeiden avulla tukee alueen yrityksiä kehittymään ja uudistumaan muutostilanteissa ennakoivasti ja kokonaisvaltaisesti.

Työelämän ennakoinnin ja uudistumisen tarpeisiin on vuonna 2013 laadittu kansallinen työelämän kehittämisstrategia, jonka tavoitteet liittyvät johtamiseen, työn organisointiin, työhyvinvointiin sekä muutoshaasteiden ennakointiin ja hallintaan. Toteuttamisessa on havaittu vahva painotus työhyvinvoinnin kehittämiseen. Tämän hankkeen lisäarvona ovat uudistumiskyvyn ja ennakoivan johtamisen vahva kehittäminen osana tuottavuuden kasvua, joka toimintamalli jää pysyväksi alueen elinkeinotoimijoille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat maakunnan yrityskehityksen organisaatioiden toimijat kuten YritysSuomi -toimijat, TeamFinland -toimijat, kunnalliset kehittämisyhtiöt, Joensuun Tiedepuisto Oy, kauppakamari, yrittäjäjärjestöt ja muut työhyvinvointia ja työelämää kehittävät järjestöt, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot.

Hankkeen viestinnän ja aktivoinnin kohderyhmänä ovat pohjoiskarjalaiset yritykset ja työorganisaatiot.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat maakunnan yritykset ja työnorganisaatiot sekä yrityskehitysverkostojen jäsenten omat taustaorganisaatiot sekä heidän kumppaninsa. Palveluntarjoajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 329 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 328 639

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 355 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 360 174

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan

Kunnat: Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Valtimo, Nurmes, Rääkkylä, Lieksa, Tohmajärvi, Ilomantsi, Kitee, Juuka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 6

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Analyysit eri toimialojen sukupuolipainotuksesta saadaan tilastokeskuksen tilastojen avulla, jota voidaan hyödyntää verkostotoimijoiden valmennuksissa ja kehittämisaihioiden suuntaamisessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Koska hankkeessa tehdään kokeiluja, otetaan sukupuolinäkökulma huomioon sekä niiden suunnittelussa että toteutuksessa. Kokeilujen loppuarvioinnissa otetaan kantaa tästä näkökulmasta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Materiaalitehokkuus ja sujuvammat prosessit osana tuottavuuden parantamista säästävät luonnonvaroja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 2
Voidaan ottaa huomioon ja esille yritysverkostotoimijoiden valmennuksessa. Tieto välittyy yrityksille ja organisaatioille välillisesti.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 3
Materiaalitehokkuus lisääntyy sujuvampien tuotanto- ja toimitusprosessien myötä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 2
Lisäämme verkostotoimijoiden kautta yritysten tietoisuutta asiasta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 3
Ennakoivan johtamisen malli edesauttaa myös paikallisten ratkaisujen kestävän hyödeyntämisen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 4
Uusien teknologioiden ja toimintatapojen hyödyntäminen on keskiössä sekä yrityksille ja organisaatioille että palveluntarjoajille.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 5
Työhyvinvoinnin lisääntyminen sujuvampien prosessien myötä. Voidaan keskittyä ydintekemiseen kun hukkatyötä vähennetään.
Tasa-arvon edistäminen 2 3
Voidaan ottaa esille palvelujen suunnittelussa ja tarjoamisessa sekä uusien rekrytointiratkaisujen kehittämisessä. Maahanmuuttajien roolia nostetaan esille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 6
Saatetaan julkiset palvelut tehokkaammin yritysten ja organisaatioiden hyödynnettäväksi, jotta tuottavuus ja työhyvinvointi parantuisivat. Maahanmuuttajien roolia nostetaan esille.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 2 6
Huomioidaan verkostotoimijoiden valmennuksessa, toimintatavoissa ja prosessien sujuvoittamisessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa kokeiltiin ja luotiin yritysten ja työorganisaatioiden tuottavuutta kehittäviä toimintamalleja, jotta julkisten palvelujen vipuvaikutus saataisiin alueella tehokkaammaksi. Näissä toimintamalleissa sovittiin yhteen eri toimijoiden palvelut ja palveluprosessit vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Tämä on edellytys julkisten elinkeinopalvelujen vaikuttavuuden ja tuottavuuden maksimoimiseksi sekä aluetalouden että organisaatioiden näkökulmasta. Hankkeen tarve maakunnassa syntyi havainnoista, että yritykset ja työorganisaatiot eivät osaa riittävästi hyödyntää kasvua ja muutostilanteita tukevia julkisia elinkeinopalveluja ja että nämä palvelut ovat liian hajallaan. Hankkeen tehtävänä oli tukea Alueellista maakuntakokeilua Tuhat uutta työpaikkaa, jonka tavoitteina olivat hankkeen toiminnan alussa 2016 mm. saada n. 200 milj. € vaikutus aluetalouteen vähentämällä maakunnassa työttömyyden kokonaismenoja. Tämän lisäksi tavoitteina olivat valmistautuminen maakuntauudistukseen, kehitetään kasvupalveluja ja -prosesseja sekä saadaan verkosto-osaamista, vaikuttavuus- ja laatukriteerejä järjestäjä-tuottaja -toimintamallille.
Hankkeen kehittämistoimet koostuivat kahdesta keskenään vuorovaikutuksessa olevast osiosta:
1. Tehostetaan julkisten elinkeinoelämänpalvelujen ja -prosessien kehittämistä. Vahvistetaan elinkeinotoimijaverkostoa alueellisesti, kansallisesti ja EU:ssa hyvien käytäntöjen, toimintamallien ja rahoituksen löytämiseksi. Vahvistetaan palvelujen markkinointi- ja viestintämenetelmiä uudistumista tukevaksi ja muutoksen aikaansaamiseksi.
2. Toimintamalli edellyttää toimijoiden osaamisen ja oman uudistumiskyvyn vahvistumista, jotta ne voivat auttaa yrityksiä ja työorganisaatioita innovaatioiden ja digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämisessä kasvun ja kehittymisen tukena. Elinkeinotoimijaverkoston valmiuksia parannetaan yritysten kokonaisvaltaisen kehittämisen aktivoimiseksi kokeilujen ja valmennusten kautta. Kokeilujen tuloksia voidaan hyödyntää työvoima- ja yrityspalveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa vaikka maakunta- ja kasvupalvelu-uudistus ei toteutunutkaan.
Tavoitteena oli myös synnyttää alueelle aktiivinen ja uudistumiseen vahvasti orientoitunut kehittäjäverkosto, joka lisääntyneiden kehittämishankkeiden avulla tukee alueen yrityksiä kehittymään ja uudistumaan muutostilanteissa ennakoivasti ja kokonaisvaltaisesti.
Hankkeen aikana syntyi 13 kokeilua, 3 uutta pilottia, 10 uutta toimintamallia, joista osa on valtakunnallisesti merkittäviä. Tämän lisäksi syntyi pysyviä uusia käytäntöjä, useita uusia jatkokokeiluja, syntyi uusia palvelutiimejä. Yhteistyö eri organisaatioiden kanssa mahdollistettiin ja yhteistyö jatkuu edelleen. Saatiin säästöä kustannuksissa, ajassa: turhaa, päällekkäistä työtä jäi asiakasprosesseista pois:
Sujuvammat palvelut, tehokkuus lisääntynyt: asiakaslähtöisiksi kehittyvät palvelut. Saatiin uusia digityökaluja, yhteinen digialusta. Yhteiskehittämisen kautta myös asiakastyytyväisyys on lisääntynyt. Kaikissa kokeiluissa oli Lean jollakin tavalla mukana ja tämän lisäksi jatkokehittämisessä palvelumuotoilun työkalut. Tämän hankkeen lisäarvona on ollut uudistumiskyvyn ja ennakoivan johtamisen vahva kehittyminen osana tuottavuuden kasvua. Kokeilukulttuuri ja yhteiskehittäminen toimintamalleina jäävät pysyviksi käyttöön alueen elinkeinotoimijoille. Kokeilujen myötä syntyi edelläkävijyys valtakunnallisesti ja kansainvälisesti mm. pilottien kautta. Hanke teki tuloksien kuvaamisen helpottamiseksi markkinoinnin ja viestinnän avuksi Pohjois-Karjalan Infograafit, jotka jäivät myös pysyväksi kuvaamaan Pohjois-Karjalan työllisyyttä ja hyvinvointia.
Vuoden 2019 aikana käynnistettiin strategiaprosessi alueen elinkeinotoimijoiden kanssa työmarkkinoiden paremman kohtaannon varmistamiseksi tulevaisuudessa Pohjois-Karjalassa. Resurssivirta-analyysin pohjalta tehtävä toimijoiden sitouttaminen ja toimenpideohjelman tarkentaminen jatkuu vuonna 2020. Samoin työvoima- ja yrityspalvelupilotoinnin jatkuvat - tosin kunnallisten työllisyyskokeilujen muodossa. Näin ollen kokeilukulttuurin toimintamalli jatkuu alueella.