Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20735

Hankkeen nimi: VALPAS

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2016 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Nuorten Ystävät ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 0195035-8

Jakeluosoite: Torikatu 28

Puhelinnumero: 044-7341 500

Postinumero: 90100

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.nuortenystavat.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sanna Laine

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sanna.laine(at)nuortenystavat.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-5512 408

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

VALPAS – hanke on Nuorten Ystävien hallinnoima ja neljän pohjoissuomalaisen kumppanikunnan (Muhos, Utajärvi, Pudasjärvi ja Kemijärvi) yhteinen käytännön asiakastyöhön liittyvä kehittämishanke, jonka kohderyhmänä on työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret ja nuoret aikuiset. Heidän elämää vaikeuttavat muun muassa mielenterveys- ja päihdeongelmat, sosiaaliset ongelmat, yksinäisyys, rikostausta, oppimisvaikeudet, keskeytyneet opinnot ja tukiverkoston vähäisyys. Nämä ihmiset tarvitsevat usein monialaisia palveluja ja ovat vaarassa tipahtaa palvelujen ulkopuolelle. Hankkeessa kehitetään käytännönläheisesti monialaisia palvelupolkuja matalan kynnyksen toimintaan palveluja käytävien nuorten tarpeista käsin. Valpas – hankkeen tavoitteena on kaikissa kumppanikunnissa:
1 Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten tavoittaminen
2 Matalan kynnyksen toiminnan kehittäminen vaikeimmassa asemassa oleville nuorille soveltuvaksi
3 Nuorten osallisuuden, elämänhallinnan ja työelämävalmiuksien vahvistuminen

Intensiivisen asiakastyön avulla pyritään siihen, että yksikään tavoitettu nuori ei pääse tipahtamaan palvelujen ulkopuolelle vaan tulee kohdatuksi, kuulluksi ja autetuksi sekä löytää itselleen mielekkään polun tulevaisuuteen. Kehittämistyössä hyödynnetään Nuorten Ystävien kehittämää valmennuspajamallia, huomioidaan kumppanikuntien resurssit sekä kuntien olemassa olevat toimintamallit.

Täysin vailla palveluja olevat tai pelkän toimeentulotuen varassa elävät nuoret tavoittaa parhaiten sosiaalitoimi ja etsivä nuorisotyö, jotka ovat työpajojen lisäksi tärkeimmät kumppanit yhteisessä kehittämistyössä. Kunnissa työskentelevät hanketyöntekijät tekevät päivittäin konkreettista asiakastyötä ja toimivat joustavasti palveluohjaajina, valmentajina tai nuorten rinnallakulkijoina kunnan ja nuorten tarpeiden mukaan. He toimivat työparina sosiaali-, terveys- tai nuorisotoimen työntekijöiden kanssa esimerkiksi kotikäynneillä. Lisäksi he työskentelevät intensiivisellä ja välittävällä työotteella vaikeimmassa asemassa olevien nuorten omana työntekijänä luoden luottamuksellisen suhteen ja varmistaen katkeamattoman palveluketjun.

Nuorten elämänhallintaa parantavaa matalan kynnyksen toimintaa kehitetään luovasti ja joustavasti erilaisten nuorten tarpeisiin kuntien olemassaolevat palvelut huomioiden. Fyysisesti matalan kynnyksen paikka voi olla kunnan tai jonkun muun toimijan ylläpitämä tavoitteellinen ja ammatillisesti johdettu yksikkö. Toiminnan sisällön kehittämisessä huomioidaan monipuolisuus, yhteisöllisyys sekä nuorten tarpeet ja toiveet. Matalan kynnyksen toiminta voi olla esimerkiksi pienimuotoista keittiö- ja kahvilatyötä, toimistotyötä, viestintää, markkinointia, liikuntaa, sosiaalisen median päivitystä, siivousta tai kokouksiin ja päätöksentekoon osallistumista. Keskeistä on osallisuuden vahvistaminen niin, että nuoret tulevat toimintaan vapaaehtoisesti ja ovat mukana toiminnan suunnittelussa alusta saakka. Nuorten yksilöllisiä jatkopolkuja selvitellään kuntoutumisen ja elänänhallinnan edetessä pikkuhiljaa matalan kynnyksen toiminnan aikana. Jatkopolkuja suunniteltaessa yksilöllinen palveluohjaus, neuvonta ja pitkäkestoinen tuki jatkuu, kun nuori siirtyy matalan kynnyksen toiminnasta eteenpäin ammatillisella uralla.

Hankkeen tuloksena syntyy pienten kuntien tarpeisiin pysyviä matalan kynnyksen palveluita, joiden avulla nuorten osallisuus ja aktiivisuus yhteiskunnassa lisääntyy.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä on työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat pohjoissuomalaiset nuoret (15-28 v) ja nuoret aikuiset (29-40 v), jotka ovat vaikeimmassa työmarkkina-asemassa sekä vaarassa tipahtaa palvelujen ulkopuolelle. Heidän elämäänsä vaikeuttavat kasaantuneet, päällekkäiset ongelmat kuten mielenterveys- ja päihdeongelmat, sosiaaliset ongelmat, yksinäisyys, rikostausta, oppimisvaikeudet, keskeytyneet- tai keskeytymisuhan alla olevat opinnot ja tukiverkoston vähäisyys. Myös pitkäaikaisesti pelkästään toimeentulotuen varassa olevat nuoret ja nuoret aikuiset ovat hankkeen kohderyhmää.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat seudulliset toimijat kuten kuntien sosiaalityö, nuorisotyö, päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä terveydenhuolto, kolmannen sektorin toimijat, työllisyyspalvelut ja toisen asteen oppilaitokset. Myös kumppanikunnissa käynnissä olevat kehittämishankkeet ovat välilisinä kohderyhminä ja voivat toimia muun muassa joidenkin nuorten jatkopolkuina.

Hankkeen jatkoaikana ajalla 1.8-31.12.2019 kohderyhmänä korostuvat kuntien viranhaltijoiden ja muiden toimijoiden lisäksi kuntapäättäjät ja kuntalaiset niin kumppanuuskunnissa kuin myös muissa Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kunnissa ja seutukunnissa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 638 593

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 624 145

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 774 593

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 757 092

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi

Seutukunnat: Oulunkaaren, Itä-Lapin, Oulun

Kunnat: Muhos, Utajärvi, Kemijärvi, Pudasjärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 63

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 85

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnittelutyöhön osallistuneet henkilöt perehtyivät etukäteen sukupuoltan tasa-arvon edistämiseen ja valtavirtaistamiseen liittyviin julkaisuihin ja hyviin käytäntöihin. Erityisesti hankkeen kohderyhmää on mietitty sukupuolinäkökulmasta. Sukupuolivaikutuksia arvioitiin Lapin Letkan kehittämän suvauskoneen avulla (=sukupuolivaikutusten arvioinnin apuväline) Arvioinnissa todettiin, että hanke edistää naisten ja miesten asioita tasapuolisesti
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kohderyhmänä on nuoret ja nuoret aikuiset sukupuolesta riippumatta. Hankkeen toimintaympäristö ja toimenpiteet soveltuvat kummallekin sukupuolelle ja vaikuttavat molempiin sukupuoliin. Toiminnassa otetaan huomioon myös naisten ja miesten väliset erot ja toiveet esimerkiksi toiminnan suunnittelussa sekä koulutusten ja pienryhmien järjestämisessä. Nuoria ei ohjata eri ammattialoille sukupuolisidonnaisesti vaan yksilöllisesti jokaisen henkilön kiinnostuksen mukaan. Hankkeen henkilöstön ja ohjasuryhmän kokoonpanossa pyritään siihen, että kumpikin sukupuoli on edustettuna.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole päätavoite, mutta tasa-arvoa edistetään kaikessa toiminnassa

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Nuoria ohjataan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Nuoria kannustetaan julkisten kulkuveuvojen käyttämiseen aina kun se on mahdollista.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Luonnossa liikkuessa kunnioitetaan kasvien, eläinten ja luonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Hankkeella ei juurikaan vaiktusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 4
Matalan kynnyksen paikoissa toteutetaan jätteiden kierrätystä ja materiaalien uusiokäyttöä
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Hanke ei voi itse vaikuttaa, riippuu kunnissa käytettävistä energialähteistä
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 3
Suositaan paikallisia elintarvikkeita ja palveluntuottajia aina kun mahdollista
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 0
Hankkeessa kehitetään nuorten hyvinvointia, elämänhallintaa ja osallisuutta edistävää matalan kynnyksen toimintaa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 1
Nuoret liikkuvat omalla energialla pyöräillen ja kävellen
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Hankkeen päämääränä on nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen
Tasa-arvon edistäminen 9 0
Kaikki nuoria kohdellaan tasa-arvoisesti sukupuolesta, taustasta ym. riippumatta
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 0
Kaikki nuoret ja nuoret aikuiset ovat yhdenvertaisia matalan kynnyksen toiminnassa
Kulttuuriympäristö 0 4
Tutustutaan kuntien arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin yhdessä nuorten kanssa
Ympäristöosaaminen 0 2
Hankkeen toiminnassa on myönteinen asenne ja ilmapiiti ympäristöasioihin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

VALPAS-hanke oli Nuorten Ystävien hallinnoima ja neljän pohjoissuomalaisen kumppanikunnan (Muhos, Utajärvi, Pudasjärvi, Kemijärvi) yhteinen käytännön asiakastyöhön liittyvä kehittämishanke vuosina 2016-2019. Hankkeen kohderyhmänä olivat työn ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet 15 – 40 -vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset, joiden elämää vaikeuttivat muun muassa päihde- ja mielenterveysongelmat (n. 50%), rikostaustat (40%), erilaiset sosiaaliset ongelmat kuten yksinäisyys, tukiverkostojen vähäisyys sekä oppimisvaikeudet ja keskeytyneet opinnot. Hankkeen asiakkaat olivat pääsääntöisesti työn ja koulutuksen ulkopuolella.

Hankkeen tavoitteena olivat:
1 Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuorten tavoittaminen
2 Matalan kynnyksen toiminnan kehittäminen vaikeimmassa asemassa oleville nuorille soveltuvaksi
3 Nuorten osallisuuden, elämänhallinnan ja työelämävalmiuksien vahvistaminen

Hankehenkilöstöön kuuluivat projektipäällikkö, hankeassistentti (osa-aikainen 50%), asiantuntija / projektisuunnittelija (osa-aikainen 40%) sekä kolme työkykyvalmentajaa, jotka työskentelivät kunnissa. Yksi työkykyvalmentaja työskenteli kokoaikaisena Pudasjärvellä, yksi työkykyvalmentaja kokoaikaisena Kemijärvellä sekä yksi työkykyvalmentaja Muhoksella ja Utajärvellä jakaen työaikansa kahden kunnan kesken.

VALPAS-hanke tavoitti toiminta-aikanaan 81 asiakasta (33 naista, 48 miestä), joista 51 oli alle 30 – vuotiaita. Hanke onnistui tavoittamaan hyvin asiakkaiksi kohderyhmään lukeutuvia kuntalaisia, jotka eivät olleet kiinnittyneitä työelämään tai opiskeluun tai yhteiskuntaan ja jotka eivät olleet tarpeesta huolimatta tarkoituksenmukaisessa palvelussa/hoidossa tai kuntoutuksessa tai olivat todellisessa vaarassa tippua niistä pois.
Asiakkaat tavoitettiin jalkautuvan työotteen avulla etsien yhdessä yhteistyökumppaneiden, kuten kuntien työntekijöiden tai muiden toimijoiden, kuten esimerkiksi rikosseuraamuslaitoksen tai kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tiiviin työparityön, jalkautuvan ja etsivän työn kautta tavoitettiin eniten apua tarvitsevat henkilöt. Kohderyhmän tuen tarve oli odotettua suurempi, jonka vuoksi suuremman asiakasmäärän tavoittaminen olisi heikentänyt sitä intensiivistä tukea, jota hanke pystyi tarjoamaan.

VALPAS – hankkeen työ oli konkreettista asiakkaiden rinnalla kulkemista niin yksin kuin työparitoimintana kumppanikuntien työntekijöiden kanssa. VALPAS-hankkeen asiakastyö oli asiakkaiden ja kuntien tarpeisiin pohjautuen yksilö- ja pienryhmävalmennustyötä. Asiakastyön tavoitteena oli kuntiin sopivien matalan kynnyksen toimintamallien rakentaminen kumppanikuntien jo olemassa olevien palveluiden ympärille.
Hankkeessa kehitetyt matalan kynnyksen toimintamallit mahdollistivat asiakkaiden osallistumisen hankkeen toimintaan omassa elinpiirissään. Hankkeen tuloksina kumppanuuskuntiin syntyi ryhmätoimintaa, joka vakiintui osaksi kuntien omaa toimintaa. Ryhmätoimintana järjestettiin esimerkiksi erilaista elämänhallintaa ja elintapojen terveellisyyttä tukevia ryhmiä. Ryhmiin osallistuminen varmistettiin noutamalla asiakkaat tarvittaessa hankehenkilöstön toimesta ryhmätoimintaan. Ryhmien tavoitteena oli paitsi järjestää arkeen mielekkään tekemisen mahdollisuuksia sekä asiantuntijoiden tukea ja vertaistukea, mutta myös näillä keinoin tukea kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden osallisuutta, elämänhallintaa ja päihteettömyyttä.

Hankkeen kehittämissä matalan kynnyksen toiminnoissa asiakkaiden keskeyttämisprosentit sekä sovittujen aikojen ja toimintojen peruuttaminen olivat vähäisiä. Vaikeimmassa asemassa olevien nuorten ja nuorten aikuisten osallisuus, elämänhallinta ja työelämävalmiudet vahvistuivat sosiaalisen kuntoutuksen avulla ja kohderyhmä on edennyt myös ammatillisiin jatkopolkuihin, kuten esimerkiksi työhön ja opiskelemaan erittäin haastavista elämäntilanteista huolimatta.

VALPAS-hankkeen asiakkaat sijoittuivat ammatillisella polulla seuraavasti: Asiakkaista avoimille työmarkkinoille sijoittui 14, palkkatuettuun työhön 5, työkokeiluun 6, kuntouttava työtoiminta 45 ja opiskeluun 14. Vaikeista työmarkkina-asemista ja haastavista elämäntilanteista huolimatta hankkeen asiakkaiden elämässä tapahtui koko hankkeen toimintakauden ajan muita positiivisia elämänmuutoksia. Tällaisilla positiivisilla elämänmuutoksilla tarkoitetaan esimerkiksi asunnottomuuden vähentymistä tai asumisolosuhteiden parantumista, tutkimusten, hoidon tai kuntoutuksen aloittamista, terveystarkastuksiin ohjautumista, säännöllisiä harrastuksia tai ryhmätoimintaan osallistumisia, kiinnittymisiä työpajalle tai valmennuspajaan tai muihin hankkeisiin. Näitä positiivisia elämänmuutoksia raportoitiin yhteensä koko hankkeen ajalta 306.
Hankkeen myötävaikutuksena kumppanikuntien sektorirajat ylittävä yhteistyö lisääntyi ja muun muassa Kemijärvelle syntyi päihde- ja mielenterveystyön verkosto sekä Pudasjärvelle ”Superverkosto”, jotka vakiintuivat osaksi kuntien omaa toimintaa. Verkostot koostuivat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteiset palvelut tuottavasta kuntayhtymästä, aikuissosiaalityön -, päihde- ja mielenterveysyksikön -, avopalveluiden -, työ- ja päivätoiminnan - seurakunnan- poliisin- sairaalan ja työllisyydenhoidon työntekijöistä sekä perus- ja ammattikoulun henkilökunnasta ja kolmannen sektorin toimijoista.

Verkostotyömuodon kehittäminen mahdollisti sektorirajat ylittävän yhteistyön. Tiivistyneellä yhteistyöllä parannettiin vaikeimmassa asemassa olevien asiakkaiden tavoittamista, palveluiden piiriin pääsemistä ja vähennettiin palveluiden päällekkäisyyksiä. Toiminta-aikanaan hanke vahvisti myös kuntien ja rikosseuraamuslaitoksen välistä yhteistyötä ja esimerkiksi Muhoksella hanke kehitti toimintamallin, jonka avulla vapautunut vanki sai asunnon heti vapauduttuaan vankilasta. Utajärvellä Valpas – hanke mahdollisti vankien koevapauden toteutumisen järjestämällä asiakkaille toimintaa, joka suunniteltiin yhdessä vankilan kanssa.

Hankkeen toiminnan tuloksena Kemijärvellä järjestettiin Lapin päihde- ja mielenterveyspäivä, jossa alan ammattilaiset ja muut aiheesta kiinnostuneet jakoivat ajankohtaista tietoa päihde- ja mielenterveystyöstä. Hanke juurrutti myös kuntiin vuosittain vietettäviä kansallisia tapahtumia, kuten Asunnottomien yö ja Huumeisiin kuolleiden muistopäivän. Lisäksi kunnissa järjestettiin Puhutaan päihteistä teemapäiviä, joissa jaettiin ajankohtaista tietoa huumetyön kentältä ja pohdittiin kuntien päihdepalveluiden kehittämistarpeita sekä hoidon polutuksia.

VALPAS - hankkeen merkittävin tulos oli asiakkaiden elämänhallinnan, osallisuuden ja merkityksellisyyden tunteen kasvu sekä nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi tuleminen. Valpas – hankkeen aikana toteutettu intensiivinen ja välittävä työote on tehnyt kaikkein heikoimmassa asemassa olevat kuntalaiset näkyviksi, oman elämänsä aktiivisiksi vaikuttajiksi. Hankkeen toiminnan tuloksena kunnissa on havahduttu jalkautuvan työotteen merkityksellisyyteen ja osassa kumppanikuntia on varattu määrärahoja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien palveluiden ohjaajaresursseihin.

Hankkeen asiakastyö päättyi alkuperäisen toteutusaikataulun mukaan suunnitellusti 31.7.2019. Syvemmän juurruttamisen vaihe toteutettiin ajalla 1.8.-31.12.2019. Jatkoajalla varmistettiin kumppanikuntien tuki kehittämisprosesseissa asiantuntijoiden ja kokemusasiantuntijoiden avulla. Tällä tavalla varmistettiin kumppanuuskunnissa hankkeen aikana haastavalle kohderyhmälle rakennettujen matalan kynnyksen toimintamallien syvempi juurruttaminen.

Hankkeen jatkoaika mahdollisti myös hankkeessa vaativan asiakastyön avulla kehitettyjen hyvien käytäntöjen levittämisen maantieteellisesti laajalle alueelle Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa ”Huono-osaisuuden iltakoulu”-tilaisuuksien myötä. Hankkeessa järjestettiin 13 eri kunnassa kuntapäättäjille ja virkamiehille sekä muille kutsutuille suunnattuja tilaisuuksia, joissa käytiin avointa keskustelua tutkimustiedon ja kokemusten pohjalta huono-osaisuudesta, syrjäytymisestä ja köyhyydestä. Hyvinvointitietouden lähteenä käytettiin hyvinvointiasiakirjoja sekä erilaisia kuntakohtaisia indikaattoreita, kuten esimerkiksi kouluterveyskyselyitä ja Sotkanetin indikaattoreita. Huono-osaisuuden iltakoulut sekä tuore kokemustieto kaikista vaikeimmassa asemassa olevista, syrjäytymisestä sekä sen ehkäisystä on koettu erittäin merkitykselliseksi ja tärkeäksi.