Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20737

Hankkeen nimi: Työvoitto - Voit olla pätevä työhön

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2016 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Raahen koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0210287-9

Jakeluosoite: PL 7

Puhelinnumero: 08 2105 111

Postinumero: 92101

Postitoimipaikka: Raahe

WWW-osoite: http://www.raahenedu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: MARJANIEMI MAIJA TUULIKKI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehittämisvastaava

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maija.marjaniemi(at)raahenedu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 4393282

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Toteutus perustuu Raahen alueen elinvoimastrategiaan, ennalta tunnistettuihin kehittämistarpeisiin, ratkaisukeskeisiin menetelmiin sekä kohderyhmän onnistumisen kannalta välttämättömään yhteistyöhön paikallisen palveluverkoston kanssa. Juuri uusittu, vuosien 2015-2010 elinvoimastrategia jakautuu neljään alueen elinkeinoelämän työllistävään alaan: metalliteollisuus, rakentaminen, palvelut ja energia-ala.
Hankkeen taustana on työvoiman kohtaanto-ongelma. Toimialoilla on korkean osaamisen työpaikkoja, mutta myös ns. piilotyöpaikkoja, jotka usein ovat ns. matalan kynnyksen työpaikkoja. Työllistymisen edellytyksenä on, että paikoissa pitää olla suomalaisen työelämän edellyttämät, toimialakohtaisesti tarvittavat sertifikaatit, kortit ja pätevyydet kuten hitsausluokat. Ammattitaitoedellytykset etenkin piilotyöpaikoissa ovat täsmäosaamista, esimerkiksi yhden työvaiheen suorittamista, jolloin myös tutkinnon osan suorittaminen vakuuttaa yrityksen henkilön osaamisesta. Alueella on entuudestaan paljon mikro- ja pk-yrityksiä, jotka palvelevat terästeollisuutta ja sen alihankintateollisuutta. Suurhankkeiden myötä pienten yritysten palveluiden kysyntä kasvaa. Valtaosa uusista työpaikoista kohdistuu näihin pieniin, erikoistuneisiin ja palveluyrityksiin.
Etenkin työttömillä nuorilla ja maahanmuuttajilla, joilla ei ole kokemusta suomalaisesta työelämästä sekä toisaalta ikääntyvillä ja pitkään huonossa työmarkkina-asemassa olevilla ei ole tilaisuuksia osoittaa kykyään avoimilla työmarkkinoilla. Kysymys on kohtaanto-ongelmasta, sillä yrityksetkään eivät osaa määrittää todellista tarvettaan, osaamisvaateet mitoitetaan useimmiten väärin. Yritykset kyllä tietävät piilotyöpaikat, mutta yhteistä tapaa toimia ei ole viranomais-koulutus-työnantaja –välillä.

Hankkeen kohderyhmänä ovat ne työttömät tai työttömyysuhan alaiset, joilla on mahdollisuus aktiivisen työvoimapolitiikan keinoin päästä avoimille työmarkkinoille, etenkin nuoret ja maahanmuuttajat.
Keskeisimmät välilliset kohderyhmät ovat Pohjois-Pohjanmaan yhteispalveluverkosto ja sen toimijat, järjestöt ja yritykset, jotka työllistävät kohderyhmää sekä erityisesti kunnalliset päättäjät ja viranomaiset sekä rahoittajat.
Hankkeen toteuttajina ovat Raahen koulutuskuntayhtymä ja Raahen kaupunki.
TYÖVOITTO – Voit olla pätevä työhön –hanke toteuttaa toimenpiteillään 1-3:
- nuorisotakuun toimeenpanoa Raahen alueella koulutuksen ja ohjauksen sekä alueen tukipalveluiden keinoin
- uudenlaisia joustavia ja nopeita työllistymisratkaisuja heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluihin
- maahanmuuttaneille joustavia ja aiempaa nopeampia kotouttamistoimenpiteitä verkostoyhteistyössä kielen oppimiseen ja suomalaiseen työelämään uudenlaisissa työssäoppimispaikoissa, jotka toimivat yhdessä yritysten kanssa.

Hankkeen toimenpiteet:
1) Kortit kuntoon työtoimintapaikoilla tapahtuvan yksilöllisen, asiakaslähtöisen ammatillisen ohjauksen avulla
2) Tunnista ja tunnusta – toimintavalmiuden ja osaamisen kartoitukset, joiden avulla edetään a) ammatilliseen valmennukseen b) tavoitteena työllistyminen Raahen alueen todennäköisille työllistymisaloille, jolloin kohderyhmänä ovat sekä työtoimintapaikkojen työnohjaajat ja työtoiminnan asiakkaat, joilla on mahdollisuus työllistyä avoimille työmarkkinoille
3) Pienten yritysten mukaan ottaminen tutkintotilaisuuksiin ja vaikuttamaan työelämän asiantuntijoina osaamisen kehittämisen muotoon ja tapaan.
Hankkeen toimenpiteet tukevat horisontaalisia periaatteita eli sukupuolten tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja kestävää kehitystä, kun tavoitteita verrataan yksilön vahvuuksiin ja valmiuksiin toimia suomalaisessa työelämässä.
Tulokset ja vaikutukset:
1) Toimenpiteiden jälkeen henkilöillä on suomalaisen työelämän edellyttämät, toimialakohtaisesti tarvittavat sertifikaatit, kortit, pätevyydet kuten hitsausluokat ja tutkinnon osat
2) Työpaja- ja työtoiminta -kehittämisen tuloksena syntyy tunnista ja tunnusta – oppisopimuksen kaltainen ja kokonaisvaltainen toimintamalli
a) työtoimintapaikkoihin kisälli-oppipoika –ohjausmalli, joka käynnistyy ohjattavan vahvuuksien ja valmiuksien tunnistamisella sekä
b) mestari-kisälli –ohjausmalli oppilaitoksen ja työpajojen ja –toimintojen työnjohdolle
3) Yritysten kannalta tuloksina syntyy aitoja rekrytointimahdollisuuksia tukevia osaamisen näyttöympäristöjä, jotka huomioivat etenkin pienten yritysten työllistymisen edellytysten tarpeet.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Raahessa hankkeen kohderyhmää ovat etenkin työttömät nuoret ja ne maahanmuuttajat, joilla on todennäköisesti nopea työllistymismahdollisuus esimerkiksi alueen yrityksiin ja kausityötehtäviin. Henkilöt voivat olla jo työtoiminnassa työpajoilla tai työkokeilussa tai palkkatuella. Työllistyäkseen he tarvitsevat täsmäosaamista, työssä tarvittavia kortteja ja sertifikaatteja. Kohderyhmään voi myös kuulua pitkään työttömänä olleita.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Keskeisimmät välilliset kohderyhmät ovat yritykset, etenkin mikro- ja pk-yritykset, Pohjois-Pohjanmaan yhteispalveluverkosto ja sen toimijat, järjestöt, jotka työllistävät kohderyhmää sekä erityisesti kunnalliset päättäjät ja viranomaiset sekä rahoittajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 391 760

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 391 760

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 489 700

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 489 700

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen

Kunnat: Raahe

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 25

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 10

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen alussa on tehty alustava toimintaympäristöanalyysi Raahen alueen Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen laajan tietokannan perusteella. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen otetaan huomioon päätöksenteon kaikilla tasoilla ja toiminnassa, mikä tarkoittaa asian huomioimiista strategisissa linjauksissa, taktisissa johtamisen käytännöissä sekä operatiivisessa toiminnassa eli arkityössä. Raahen seutukunnassa on mm. huomioitavaa, että yrittäjistä noin 30 % on naisia ja uusien perustettavien yritysten yrittäjistä noin 50 % on naisia. Avoimille työmarkkinoille sijoitutaan usein mikro- ja pienyrityksiin, joiden omistajista pääosa on naisia, jolloin sukupuolinäkökulma tulee huomioitua laajemmin työllistymisen tukemisessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen toimenpiteiden ja päätösten vaikutusten arvioinnissa naisten ja miesten sekä perheiden kannalta (esim. lapset puheeksi -menetelmä käytössä). Hankkeen toteuttajaverkoston toiminnassa valtavirtaistaminen on huomioitu tasa-arvoisen kohtelun näkökulmasta (palkkaus ja tehtävät) sekä naisnäkökulmassa yksilön voimaannuttamiseen pyrkivällä tehtävien jakamisella. Hyödynnetään yksilön vahvuudet ja ominaisuudet (toimintavalmiuden kartoitukset). Lähtökohtaisesti pyrkimys on pois stereotypioista, esimerkiksi metallialalla naiset soveltuvat erinomaisesti tarkkuutta vaativiin hitsaustöihin. Kuntakokeiluhankkeessa on menestyksellisesti ohjattu naisia metallialalle ja miehiä naisvaltaisiksi mielletyille aloille kuten puhdistuspalvelu-, hotelli- ja ravintola-aloille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen huomioidaan päätöksenteossa ja toiminnassa. Suositaan toteutumiskelpoisista, vaihtoehtoisista ratkaisuista sellaisia, jotka edistävät sukupuolten tasa-arvoa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutusta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 3
Kunnalliset ja yhdistysten työllistävät toiminnat ja useat ns. matalan kynnyksen työpaikat liittyvät kierrätykseen, materiaalin uudiskäyttöön ja jätteiden käsittelyyn sekä hyödyntämiseen. Hankkeen valmennustoimenpiteiden myötä kohderyhmän osaaminen on usein parempaa kuin yrityksissä keskimäärin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 3
Kunnallisten ja työllistävien yhdistysten toiminnat liittyvät usein energiapuun ja jätteen käsittelyn prosesseihin ja tuottavat palveluja, joita kaupallisesti ei ole kannattavaa tuottaa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 4
Hankkeessa painotetaan yritysten ja työtoimintojen rajapintatyötä, jossa huomioidaan ihmisten osaaminen ja osaamisen siirtyminen avoimille työmarkkinoille.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Ei vaikutusta
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutusta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 8
Hankkeen pyrkimyksenä on edistää yritysten toimintaa, tietoa ja osaamista lisäämällä yritysten mahdollisuuksia tiedostaa kohderyhmän potentiaalia yrityksen liiketoiminnan lisäarvon tuottamisessa mm. matalan kynnyksen piilotyöpaikkoja tunnistamalla. Yksilön kannalta on tärkeää, että odotuksen ja osaamisen kuilu kapenee hankkeen toimenpiteiden ansiosta (vrt. työvoiman kohtaanto-ongelma)
Tasa-arvon edistäminen 8 5
Hankkeen numerisiin tavoitteisiin kuuluu nais- ja miestyöpaikkojen tasapaino. hankkeen toteuttamisessa tullaan noudattamaan Raahen koulutuskuntayhtymän tasa-arvosuunnitelmaa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 3
Hanke on pyrkimyksiltään ja toiminnaltaan neutraali, mutta maahanmuuttajien osalta asiaa tarkastellaan huomioiden suomalaisen työelämän vaatimukset. Toiminnassa huomioidaan mahdollisesti poikkeavat uskonto- ja sukupuolinäkökohdat.
Kulttuuriympäristö 3 2
Hanke on lähtökohtaisesti kulttuuriympäristön osalta neutraali, mutta työ- ja oppimisympäristöt esimerkiksi Seminaarin kampusalueen kiinteistöjen ja ympäristön hoitotyö edistää alueen säilymistä ilman, että hankkeen toiminta häritsee yritysten liiketoimintaa.
Ympäristöosaaminen 3 2
Hanke on lähtökohtaisesti neutraali, mutta useat ns. matalan kynnyksen työpaikat ja työllistävät toiminnat liittyvät kierrätykseen, materiaalin uudiskäyttöön ja jätteiden käsittelyyn sekä hyödyntämiseen. Kohderyhmän osaaminen on usein parempaa kuin yrityksissä keskimäärin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Toteutus on perustunut Raahen alueen elinvoimastrategiaan, ennalta tunnistettuihin kehittämistarpeisiin, ratkaisukeskeisiin menetelmiin sekä kohderyhmän onnistumisen kannalta välttämättömään yhteistyöhön paikallisen palveluverkoston kanssa. Raahen alueen elinvoimastrategia on painottanut neljää alueen elinkeinoelämän työllistävää alaa: metalliteollisuus, rakentaminen, palvelut ja energia-ala.

Hankkeen taustana oli työvoiman kohtaanto-ongelma, mutta yrityksetkään eivät osaa määrittää todellista tarvettaan, osaamisvaateet mitoitetaan useimmiten väärin. Yritykset kyllä tietävät piilotyöpaikat, mutta yhteistä tapaa toimia ei ole viranomais-koulutus-työnantaja –välillä.

Hankkeen kohderyhmänä ovat ne työttömät tai työttömyysuhan alaiset, joilla on mahdollisuus aktiivisen

työvoimapolitiikan keinoin päästä avoimille työmarkkinoille, etenkin nuoret ja maahanmuuttajat.

Keskeisimmät välilliset kohderyhmät ovat Pohjois-Pohjanmaan yhteispalveluverkosto ja sen toimijat, järjestöt ja yritykset, jotka työllistävät kohderyhmää sekä erityisesti kunnalliset päättäjät ja viranomaiset sekä rahoittajat. Hankkeen toteuttajina ovat Raahen koulutuskuntayhtymä ja Raahen kaupunki.

TYÖVOITTO – Voit olla pätevä työhön –hanke toteutti toimenpiteillään 1-3:

- nuorisotakuun toimeenpanoa Raahen alueella koulutuksen ja ohjauksen sekä alueen tukipalveluiden keinoin

- uudenlaisia joustavia ja nopeita työllistymisratkaisuja heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluihin

- maahanmuuttaneille joustavia ja aiempaa nopeampia kotouttamistoimenpiteitä verkostoyhteistyössä kielen oppimiseen ja suomalaiseen työelämään uudenlaisissa työssäoppimispaikoissa, jotka toimivat yhdessä yritysten kanssa.

Hankkeen toimenpiteet:

1) Kortit kuntoon työtoimintapaikoilla tapahtuvan yksilöllisen, asiakaslähtöisen ammatillisen ohjauksen avulla 2) Tunnista ja tunnusta – toimintavalmiuden ja osaamisen kartoitukset, joiden avulla edetään a) ammatilliseen valmennukseen b) tavoitteena työllistyminen Raahen alueen todennäköisille työllistymisaloille, jolloin kohderyhmänä ovat sekä työtoimintapaikkojen työnohjaajat ja työtoiminnan asiakkaat, joilla on mahdollisuus työllistyä avoimille työmarkkinoille 3) Pienten yritysten mukaan ottaminen tutkintotilaisuuksiin ja vaikuttamaan työelämän asiantuntijoina osaamisen kehittämisen muotoon ja tapaan. Hankkeen toimenpiteet tukivat horisontaalisia periaatteita eli sukupuolten tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja kestävää kehitystä, kun tavoitteita verrataan yksilön vahvuuksiin ja valmiuksiin toimia suomalaisessa työelämässä.

Tulokset ja vaikutukset:

1) Toimenpiteiden jälkeen henkilöillä on suomalaisen työelämän edellyttämät, toimialakohtaisesti tarvittavat sertifikaatit, kortit, pätevyydet kuten hitsausluokat ja tutkinnon osa: 224 osallistujalle 1-3 korttia / henkilö toimialan tarpeiden mukaisesti

2) Työpaja- ja työtoiminta -kehittämisen tuloksena syntyi tunnista ja tunnusta – kuntouttavan työtoiminnan opinnollistamisen kokonaisvaltainen toimintamalli

a) työtoimintapaikkoihin kisälli-oppipoika –ohjausmalli, joka käynnistyi ohjattavan vahvuuksien ja valmiuksien tunnistamisella sekä b) mestari-kisälli –ohjausmalli oppilaitoksen ja työpajojen ja –toimintojen työnjohdolle: tutkinnon osia 68 osallistujalle, jotka innostuttuaan ja onnistuttuaan jatkoivat opintojaan koko tutkintoon saakka ja/tai työllistyivät tutkinnon osan / korttien suorituksen jälkeen.

3) Yritysten ja työelämän kannalta tuloksina syntyi aitoja rekrytointimahdollisuuksia tukevia osaamisen näyttöympäristöjä, jotka huomioivat myös pienten yritysten työllistymisen edellytysten tarpeet: työelämän neuvottelukuntia synty ja ne pääsevät vaikuttamaan myös koulutuksen sisältöihin, ja saavat yrityksiinsä rekrytointitilaisuuksia osaamisen näyttötilanteista.