Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20738

Hankkeen nimi: Ammattikaista

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2016 ja päättyy 30.9.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun seudun koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 0992445-3

Jakeluosoite: Kiviharjuntie 8

Puhelinnumero: 040 1415 141

Postinumero: 90220

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.osao.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marjo Riitta Vilppola

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marjo.vilppola(at)osao.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407021058

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen taustalla on tarve luoda uusia keinoja tukemaan aliedustettujen ryhmien (mm. maahanmuuttajat ja osatyökykyisten) siirtymistä ammatilliseen koulutukseen ja/tai nopeuttaa kohderyhmän työelämään sijoittumista. Tämä mahdollistetaan kokonaisvaltaisella ohjauksen ja ammatillisia valmiuksia edistävällä toimenpidekokonaisuudella. Ammattikaista-hankkeen tavoitteena on vastata kohderyhmien tarpeeseen lisätä heidän ammatillisia- ja opiskeluvalmiuksia.

Hankkeen tavoitteena on palvella mahdollisimman laajasti ammatilliseen suuntautumisen kartoittamisen piirissä olevia asiakkaita. Tavoitteena on luoda urasuunnittelusta ja ammatillisesta ohjauksesta mahdollisimman kokonaisvaltainen ja tavoitteellinen prosessi, joka kattaa kokonaisen jatkumon ammatinvalinnasta koulutuksen aloittamiseen saakka. Tavoitteena on toiminnallisen ohjauksen avulla luoda hankkeen asiakkaalle selkeä ja konkreettinen kuva ammattialan osaamisvaatimuksista sekä kyseisen ammattialan koulutus- sekä työllistymismahdollisuuksista. Keskeisenä tavoitteena on, että ammatillista suuntaa miettivä asiakas pystyy hankkeen toiminnan avulla muodostamaan realistisen käsityksen itsestään ammatillisena toimijana: ammatti-identiteetin muodostuminen alkaa jo ohjauksen aikana. Ammatti-identiteetti muodostuu siten, että henkilö tiedostaa ammatin vaatimat taidot sekä vastuun ja myös omat henkilökohtaiset resurssit sekä rajoitukset. Hankkeessa luodaan toimintamalli, jolla voidaan parantaa ilman ammatillista koulutusta olevien pääsemistä koulutukseen tai ammatinvaihtajien urasuunnittelua ja näin parantaa heidän työllistymismahdollisuuksiaan.

Hankkeen ensimmäinen toimenpide on tarkoituksenmukainen asiakasohjaus. Asiakasohjauksen kynnys pyritään pitämään mahdollisimman matalana. Asiakasohjauksen pohjana toimii osaamisperusteisuuden viitekehys: tavoitteellinen sekä tarkoituksenmukainen ohjausprosessi jo hankkeeseen mukaantulovaiheessa. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistolla on merkittävä rooli projektin asiakasohjauksessa, mutta myös muita kanavia hyödynnetään monipuolisesti.

Ammatillisten valmiuksien kartoitus toteutetaan jokaiselle asiakkaalle hankkeen kautta hyödyntäen Oulun seudun ammattiopiston vahvaa osaamisperusteista asiantuntijuutta. Alkukartoituksessa kiinnitetään erityistä huomiota asiakkaan aikaisemmin hankittuun osaamiseen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Tämä antaa pohjan asiakkaan yksilölliselle hankkeen aikaiselle toiminnalle. Kartoitus sisältää myös opiskeluvalmiuksien kartoituksen.
Projektihenkilöstön toteuttamassa ammatillisessa ohjauksessa syvennetään alkukartoituksessa esille nousseita ammatinvalintaan liittyviä ohjauksellisia tarpeita. Ammatillinen ohjaus on tarkoitus toteuttaa prosessinomaisena, jolloin asiakkaan osaaminen ja tavoitteet integroituvat osaksi suurempaa, suunnitelmallisempaa kokonaisuutta.

Ammattialakohtaiset, toiminnalliset osuudet sisältyvät hankkeeseen työvoimapoliittisina toimenpiteinä (uravalmennus ja työvoimapoliittinen koulutus), jolloin hankkeeseen osallistuvalla on mahdollisuus saada toimenpiteeseen liittyvä taloudellinen tuki. Hankkeessa järjestetään myös ammattialakohtaisia työpajoja, joiden aikana hankkeeseen osallistuvilla asiakkailla on mahdollisuus tutustua kyseisen ammatin osaamisvaatimuksiin sekä opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksiin. Työpajoissa painotetaan toiminnallisia ohjausmenetelmiä.

Hankkeen aikana asiakkaalle tehdään suunnitelma koulutukseen hakeutumisesta ja työllistymisestä. Suunnitelman sisältö tehdään ohjatusti sekä yksilöllisesti yhteistyössä hankkeen asiantuntijoiden sekä asiakkaan kanssa.
Tavoitteena on jakaa reaaliaikaista tietoa työllistymistä edistäville ja kotouttamistyötä tekeville tahoille kohderyhmän ammatillisten valmiuksien tasosta ja osaamisen kehittämisen laaja-alaisista tarpeista. Tämä ennakointityö mahdollistaa eri toimijoiden välisen tehokkaamman yhteistyön.

Hankkeen tuloksena syntyvä ammatillisen ohjauksen toimenpidekokonaisuus mahdollistaa uuden lähestymistavan asiakkaan ammatillisten valmiuksien parantamiseen. Lisäksi hankkeeseen osallistuvien asiakkaiden opiskeluvalmiudet ja opiskelukulttuurin tuntemus kasvaa tavoitteellisesti siten, että hänen lisäkoulutusmahdollisuudet ja sitä kautta työllistymismahdollisuudet kasvavat. Hankkeen kokonaisvaltaiset toimenpiteet muodostavat myös yhden toimenpidekokonaisuuden maahanmuuttajien kotouttamisprosessissa. Tarkoituksena on hyödyntää maahanmuuttajakohderyhmän, muiden asiakasryhmien, opiskelijoiden ja työelämän integraatiota osana ammattiperusteista kotouttamisprosessia. Vastaavasti lisätään alueen toimijoiden ja opiskelijoiden kotikansainvälisyysmahdollisuuksia ja edistetään heidän kansainvälisyystaitojen kehittymistä.

Hankkeen tuloksena syntyy toimintamalli alueen koulutus- ja työllistymistarpeessa olevien asiakkaiden ammatillisten valmiuksien parantamiseksi. Tällä tehostetaan ammatilliseen koulutukseen hakeutumista ja sopivan ammattialan valinnan tärkeyttä. Osana hankkeen lyhyen aikavälin tuloksia syntyy myös eri toimijoiden välinen tehostuneempi yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on tehokas ammatinvalinnan ohjaus yhtietyössä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on TE-toimiston asiakkaat, jotka tarvitsevat tukea ammatilliseen koulutukseen ohjautumisessa. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat perustason kotouttamisprosessin läpikäyneet maahanmuuttajat, jotka ovat kotouttamisessa siirtymässä seuraavaksi ammatillisiin opintoihin. Hankkeen kohderyhmää ovat myös mm. uudelleen kouluttautuvat työikäiset, rakennetyöttömyyden ammatinvaihtajat, osatyökykyiset ja nuorisotakuun piirissä olevat alle 25-vuotiaat nuoret. Hankkeen tarkoituksena on parantaa ns. aliedustettujen ryhmien (ml. maahanmuuttajat ja osatyökykyiset) mahdollisuuksia siirtyä koulutukseen ja sen kautta työelämään. Hankkeeseen voivat osallistua kohderyhmässä kaikki yli 17-vuotiaat, joilla on mahdollisuus hakeutua perusasteen jälkeisiin opintoihin.

Maahanmuuttajat ovat hankkeen pääasiallinen kohderyhmä. Alustavasti arvioidaan, että hankkeessa aloittavista asiakkaista on noin 70 prosenttia maahanmuuttajataustaisia. Ammattikaista -hankkeen tavoitteena on osaltaan edistää maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kotoutumista. Eri kohderyhmien osallistuminen hankkeen toimenpiteisiin edistää toimimista monikulttuurisessa työelämässä. Turvapaikanhakijoiden on mahdollista osallistua hankkeen toimintaan ja toimenpiteisiin, silloin kun he ovat laillisesti suomalaisten työmarkkinoiden käytettävissä eli joko 3kk tai 6kk turvapaikkahakemuksen tekemisestä.

Hankkeen varsinaista kohderyhmää on myös ohjauspalveluiden asiantuntijat (mm. opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja TE-toimiston asiantuntijat). Lisäksi kohderyhmään kuuluvat kuntasektorin opinto-ohjauksessa toimivat henkilöt.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillistä kohderyhmää tulevat olemaan laaja-alaisesti myös maahanmuuttoasioiden parissa työskentelevät järjestöt ja organisaatiot.

Hankkeen toimenpiteisiin kuuluu mm. työssäoppimiskokeilut. Välillisenä kohderyhmänä on hankkeen toiminta-alueen työnantajat sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Lisäksi alueen yrityksiä hyödynnetään mm. harjoitusyritystoimintaan kuuluvan kummiyrittäjyyden kautta.

Pohjois-Pohjanmaan ammatilliset oppilaitokset ja muut koulutusta toteuttavat organisaatiot toimivat hankkeen välillisenä kohderyhmänä. Tärkeä välillinen kohderyhmä on myös ammattiopistoissa opiskelevat opiskelijat, joiden kotikansainvälistymismahdollisuudet kasvavat oleellisesti hankkeen toimenpiteiden kautta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 279 290

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 269 763

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 352 140

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 337 204

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren, Koillismaan, Oulun

Kunnat: Oulu, Taivalkoski, Kempele, Muhos, Hailuoto, Ii, Tyrnävä, Lumijoki, Liminka, Pudasjärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 26

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 37

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 175

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Valtaosa turvapaikanhakijoista, 80,9 %, on työikäisiä nuoria miehiä. Toisaalta maahanmuuttajataustaisten naisten koulutustaso ja kiinnittyminen työelämään on heikompaa kuin maahanmuuttajataustaisten miesten. Pohjois-­Pohjanmaan työllisyyskatsauksen mukaan Pohjois- ­Pohjanmaan työ­ ja elinkeinotoimistossa (TE-­toimisto) oli joulukuun 2015 lopussa asiakkaana 29 950 työtöntä työnhakijaa lomautetut mukaan lukien. Työttömistä miehiä oli 17 358 ja naisia 12592. Työttömien miesten määrä on suurempi kuin työttömien naisten, mutta vuoden takaiseen verrattuna naisia oli joulukuussa 2015 työttömänä 380 enemmän, miesten työttömyys sen sijaan laski 450 henkilöllä. Pohjois-Pohjanmaalla työttömistä työnhakijoista ulkomaan kansalaisia oli 1 120 ja naisia heistä oli 580. Ulkomaalaisten työttömien määrä nousi noin 70 henkilöllä edellisen vuoden joulukuusta. EU/ETA-maiden kansalaisia ulkomaalaisista työttömistä oli 270. Ulkomaalaisten työttömyysaste oli joulukuussa Pohjois-Pohjanmaalla 35,5 % ja koko maassa 33,1 %.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen ohjauksessa huomioidaan sukupuoli ja projektiin osallistuvien henkilöiden yksilölliset tarpeet. Erityisesti maahanmuuttajien kohdalla sukupuolella on merkitystä ohjauksen näkökulmasta. Sukupuoli vaikuttaa yksilöiden sosiaalisiin ja kulttuurisiin taustoihin ja tarpeisiin. Hankkeen toteutuksessa huomioidaan miesten suurempi riski syrjäytyä koulutuksesta ja työelämästä. Hankkeessa aloittavista tulee olemaan suurempi osuus miehiä kuin naisia. Koulutuskokeiluja on tarpeen suunnata erityisesti tekniikan ja liikenteen aloille. Projektiin osallistujia ohjataan alan valinnassa yksilöllisten kiinnostuksen kohteiden ja vahvuuksien perusteella ja osallistujia tuetaan tekemään myös perinteisistä sukupuolinormeista poikkeavia valintoja. Osekkin tasa­arvo-­ ja yhdenvertaisuussuunnitelma.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa­arvon edistäminen, mutta hankkeen suunnittelussa ja toteuttamisessa sukupuoli otetaan huomioon kaikissa vaiheissa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Hankkeessa suositaan sähköisten materiaalin ja viestinnän käyttöä. Hankepalavereissa hyödynnetään esim. AC ja Skype -kokouksia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Hankkeessa suositaan esim. AC ja Skype -kokouksia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei vaikutuksia
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei vaikutuksia
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Hankkeessa pyritään vähentämään jätteiden määrää ja suositaan mm. sähköistä tiedottamista ja koulutusmateriaaleja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 6
Paikalliset yritykset saavat osaavaa työvoimaa. Hankkeen toimenpiteillä tuetaan kohderyhmän osallisuutta yhteiskunnassa, mikä vaikuttaa elinkeinorakenteeseen työllistymisen kautta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 0
Hankkeessa luodaan uudenlainen palvelumalli ammatilliseen ohjaukseen ja kehitetään TE-hallinnon uravalmennuspalvelua yhdessä palveluntuottajan kanssa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 1
Hankkeessa suositaan mm. Skype ja AC palavereita.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Kohderyhmän tukeminen ammatilliseen koulutukseen siirtymisessä ja tätä kautta työllistymisessä vähentää kohderyhmän riskiä syrjäytyä koulutuksesta ja työelämästä. Kohderyhmän hyvinvoinnin edistäminen lisää välillsesti myös heidän läheistensä hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Hankkeen toteutuksessa huomioidaan miesten suurempi riski syrjäytyä koulutuksesta ja työelämästä. Projektiin osallistujia ohjataan alan valinnassa yksilöllisten kiinnostuksen kohteiden ja vahvuuksien perusteella ja osallistujia tuetaan tekemään myös perinteisistä sukupuolinormeista poikkeavia valintoja. Hankkeen toimenpiteillä tuetaan maahanmuuttajanaisten kiinnittymistä koulutukseen ja työelämään.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Koulutus- ja työelämästä syrjäytymisvaarassa olevien maahanmuuttajakohderyhmään kuuluvien henkilöiden koulutukseen ja työelämään siirtymistä tuetaan hankkeen toimenpiteiden avulla.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 2 2
OSAOn ja OSEKKin kestävän kehityksen toimenpideohjelman hyödyntäminen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Ammattikaista- hankkeen tavoitteena oli luoda matalankynnyksen uravalmennuspalveluita te-palveluiden asiakkaille, erityisesti aliedustetuille kohderyhmille, kuten maahanmuuttajille, työelämään uudelleen orientoituville ja nuorisotakuun piirissä oleville nuorille. Erityisesti ammatillisen koulutuksen asiantuntemusta ja työelämäyhteistyötä hyödyntäen. Uravalmennuspalveluiden painopisteenä oli luoda yksilöllinen ja kokonaisvaltainen urasuunnittelumalli, joka tukee kohderyhmän itsetuntemusta, ammattialakohtaista tietoutta työelämän ja koulutuksen osaamisvaatimuksista. Toimenpiteiden kautta asiakkaan tavoitteena oli löytää koulutus- tai työpaikka tai suuntautua kohti yrittäjyyttä.

Ammattikaista- hankkeessa kehitettiin uravalmennuspalveluiden toimintakokonaisuus, joka koostui yksilöohjauksesta, pienryhmätyöskentelystä, työvoimapoliittisista toimenpiteistä: uravalmennusjaksot ja lupakorttikoulutukset. Hankkeen keskeisenä toimintamallina oli lähteä toteuttamaan urasuunnittelua yksilöllisen asiakasohjauksen kautta, jossa keskiössä on luottamuksellisen ohjaussuhteen muodostaminen. Ohjaussuhteen kautta asiakkaan yksilölliset tavoitteet ja osaaminen oli mahdollista löytää ja tuoda osaksi urasuunnittelun tavoitteiden asettelua. Ammattikaista- hankkeen asiakasohjauskokemusten kautta voidaan todeta, että alkukartoitusvaiheella ja urasuunnittelutaitojen harjoittelulla vaikuttaa olevan merkitystä itseohjautuvuuden ja tavoitteellisen työskentelyn muodostumiselle urasuunnitteluprosessissa. Ammattikaista- hankkeen urasuunnittelumallissa urasuunnittelu on oppimisprosessi, jossa oma osaaminen suhteutetaan osaksi elämäntilanteeseen soveltuvia tavoitteita. Tämän vuoksi uraohjauksessa alkukartoitusvaiheella ja urasuunnittelutaitojen harjoittelulla on korostunut painoarvo tavoitteiden saavuttamiseksi. Ammattikaista- hankkeen urasuunnitteluprosessi valittiin osaksi valtakunnallista ESR-hankkeiden hyvien käytäntöjen julkaisua ohjelmakaudella 2014-2020.

Hankkeen toimintaan osallistui 444 asiakasta tavoitteen ollessa 175. Hanke osallistui aktiivisesti eri tilaisuuksiin ja verkostoitui alan toimijoiden ja hankkeiden kanssa. Hankkeen laaja asiantuntijaverkosto mahdollisti hankkeen toiminnan laajentumisen ja asiakaskontakti tavoitteiden ylittymisen. Asiakasohjaus hankkeeseen tapahtui Te-palveluiden ja hankkeen verkostojen kautta. Hankkeen pienryhmiä Ohituskaista opintoihin ja Ohituskaista opintoihin oli 69 ja uravalmennusjaksoja 9, lupakorttikoulutuksia suoritettiin 114.

Hanke toteutti marraskuussa 2018 Uraohjaus ja muuttuva työelämä- seminaarin yhteistyössä Jatkuvan Haun kotipesä- hankkeen kanssa ja tiiviisti yhteistyössä opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Hanke toteutti syyskuussa 2019 työelämälle ja yrittäjille suunnatun tapahtuman Osaava henkilöstö ja työhyvinvointi yrityksen kasvun tukena. Tapahtuma oli kohdennettu työelämälle ja yrittäjille, jonka kautta pyrittiin vastaamaan alueen kohtaavuushaasteeseen koulutuksen kautta ja tiedottaa työelämää ja yrityksiä ammatillisen koulutuksen uudistuksista sekä jalkauttaa hankkeen verkosto osaksi OSAOn toimintaa. Hankkeessa työelämäyhteistyötä toteutettiin asiakasohjausten, pienryhmien ja eri tapahtumien kautta. Hankkeessa luotiin yhteistyöverkosto, jonka kautta Ammattikaista- hankkeen toimintaa on mahdollista jatkaa Oulun seudun ammattiopistossa soveltuvin osin Osao- Oven kautta.