Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20739

Hankkeen nimi: Opioidikorvaushoidossa olevien sosiaalisen osallisuuden vahvistamisen kehittämishanke

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2016 ja päättyy 31.3.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: A-klinikkasäätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0200924-4

Jakeluosoite: Ratamestarinkatu 7A

Puhelinnumero: 045 331 8079

Postinumero: 00520

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.a-klinikkasaatio.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hanna Paikkala

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hanna.paikkala(at)a-klinikka.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358453318079

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kirkkopalvelut ry, Seurakuntaopisto, 0215281-7
Tukikohta ry, 1648850-6
Sovatek-säätiö, 2307473-1
Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy, 0307082-1
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2229500-6

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke on A-klinikkasäätiön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n, Sovatek -säätiön, Tukikohta ry:n ja Seurakuntaopisto valtakunnallinen yhteishanke, joka toteutetaan 1.4.2016 - 31.3.2019 (36 kk).

Hankkeen hyödyn saajana ovat korvaushoidossa olevat opioidien ongelmakäyttäjät, jotka ovat monilla eri mittareilla mitattuna hyvin syrjäytynyt joukko. Kohderyhmänä he tarvitsevat laadultaan vahvaa ja alueellisesti tasalaatuista työ- ja toimintakyvyn ja sosiaalisen osallisuuden tukemista, jotta heidän työelämävalmiuksiensa lisääntyminen olisi mahdollista. Hankkeessa mukana olevien organisaatioiden palveluissa kohdataan vuosittain yli 1300 henkilöä, joista tähän hankkeeseen osallistuu arviolta 420 henkilöä. Tämän lisäksi hankkeeseen osallistuvat yhteistyökumppanit tuovat osallistujia hankkeeseen.

Hankkeen tavoitteena on:
1. Korvaushoidossa olevien sosiaalista osallisuutta ja työelämävalmiuksia lisäävien toimintamallien sekä vertaistyön muotojen kartoittaminen valtakunnallisella tasolla
2. Toimiviksi osoittautuneiden hyvien käytäntöjen ja osallisuutta vahvistavien työmuotojen kuvaaminen sekä niitä koskevan tiedon jakaminen korvaushoidon toimijoiden kesken
3. Asiakkaiden osallisuuden ja työelämävalmiuksien lisääntyminen
4. Kokemusasiantuntijatoiminnan ja -koulutuksen kehittäminen
5. Kohderyhmän koulutuspolkujen kehittäminen
6. Vertaistoimijoiden ja kokemusasiantuntijoiden roolin ja toimintavalmiuksien vahvistaminen
7. Hankkeessa kehitettyjen työmallien juurruttaminen korvaushoidon toimijoiden verkostossa
8. Korvaushoidon asiakkaita, osallisuutta lisääviä toimintamalleja ja vertaistoimintaa koskevan tiedon lisääntyminen
9. Hankkeen tulosten kytkentä sote-uudistukseen.

Nämä tavoitteet saavutetaan hankkeessa seuraavien toimenpiteiden avulla:
1: Kartoitetaan ja informoidaan valtakunnallisesti korvaushoitoa toteuttavat tahot ja vertaistoimijat
2: Alkukartoitukset asiakkaille / hankkeen osallistujille
3: Osallisuutta tukevien ja työllistymisvalmiuksia lisäävien toimintamallien sekä vertaistyön muotojen kuvaaminen
4: Osallisuutta tukevien ja työllistymisvalmiuksia lisäävien toimintamallien sekä vertaistyön muotojen kokemusperäinen arviointi
5: Toimivaksi arvioitujen, osallisuutta tukevien ja työllistymisvalmiuksia lisäävien toimintamallien sekä vertaistyön muotojen koulutuksellistaminen
6: Osallisuutta tukevien ja työllistymisvalmiuksia lisäävien toimintamallien sekä vertaistyön muotojen verkostokoulutukset osatoteuttajille ja yhteistyökumppaneille
7: Osallisuutta tukevien ja työllistymisvalmiuksia lisäävien toimintamallien sekä vertaistyön muotojen esittely valtakunnallisesti laajemmalle yhteistyöverkostolle
8: Korvaushoidon vertaisille suunnatun kokemusasiantuntijakoulutuksen lisääminen ja kehittäminen sekä osallisuutta tukevien ja työllistymisvalmiuksia lisäävien toimenpiteiden koulutuspolkujen vahvistaminen
9: Koulutusmallien levittäminen ja juurruttaminen koulutusjärjestelmässä
10: Vertaistoimijoiden ja kokemusasiantuntijoiden toimintavalmiuksien lisääminen
11: Syntyneiden toimintamallien juurruttaminen korvaushoidon toimijoiden verkostossa
12: Sote-uudistuksen kokemusasiantuntijatoimintaan ja korvaushoitoon heijastuvien vaikutusten kartoittaminen
13: Loppukartoitukset asiakkaille / hankkeen osallistujille
14: Hankkeen ja sen tulosten yhteinen arviointi
15: Hankkeen ja sen tulosten raportointi
16: Hankkeen hallinnointi
17: Hankkeen yhteistyötahojen hyödyntäminen

Hankkeen tuloksena syntyy kokonaiskuva korvaushoitoon liittyvistä osallisuutta tukevista ja työllistymisvalmiuksia lisäävistä toimintamalleista sekä vertaistyön muodoista ja luodaan tätä kautta edellytykset palveluiden saatavuuden ja laadun yhtenäistymiselle valtakunnallisella tasolla. Toimintamalleja tutkinnollistamalla on luotu edellytyksiä kohderyhmän osallistujien työelämävalmiuksien ja työelämäaseman vahvistumiselle. Lisäksi on saatu kykyviisariin ja hankkeessa tehtyihin kyselyhin ja kartoituksiin pohjautuvaa tietoa eri toimintamallien vaikuttavuudesta liittyen muutoksiin asiakkaiden toimintakyvyssä ja työelämävalmiuksissa.

Hankkeen aikana korvaushoidon asiakkaat ja kokemusasiantuntijat ovat olleet yhdessä työntekijöiden kanssa kuvaamassa ja arvioimassa toimivia osallisuutta lisääviä toimintamalleja sekä kouluttamassa näitä muulle hankeverkostolle. Hankkeen aikana on myös levitetty hankekumppaneiden kesken vaikuttavuudeltaan parhaita käytäntöjä ja altistettu kuvatut parhaat toimintamallit myös laajemmin korvaushoidon toimijoiden arvioitavaksi.

Hankkeen yhteistyötahoina ovat Espoon kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelut, Seinäjoen kaupungin päihdepalvelut, Kuopion päihdepalvelusäätiö, Kuopion yliopistollinen sairaala Päihdepsykiatrian yksiköt sekä KoKoA – Koulutuettu kokemusasiantuntijat ry, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) Päihdepsykiatrian yksikkö, Ventuskartano Kokkolasta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat opioidikorvaushoidossa olevat opioidiriippuvaiset. Vuonna 2012 opioidien ongelmakäyttäjiä arvioitiin olevan noin 13 000–15 000. Heistä korvaushoidossa oli noin 16-19 %, vuoden 2011 tietojen mukaan 2439 henkilöä. Korvaushoitoa saavien määrä on ollut jatkuvassa kasvussa. Hankkeessa mukana olevien organisaatioiden palveluissa kohdataan vuosittain yli 1300 henkilöä, joista tämä hankkeeseen osallistuu arviolta 300 henkilöä. Lisäksi hankkeeseen osallistuu yhteistyökumppaneina organisaatioita, joilla myös on omaa toimintaa tai palvelutuotantoa kohderyhmän kanssa ja jotka myös tuovat osallistujia hankkeeseen.

Suurin osa (66 %) potilaista oli vuonna 2011 kuntouttavassa korvaushoidossa ja haki lääkkeensä hoitoyksiköstä. Apteekkisopimuksella lääkkeensä hakevia oli 7 % ja haittoja vähentävässä korvaushoidossa 24 % potilaista. Kaksi kolmasosaa potilaista hoidettiin päihdehuollon erityispalveluissa, viidennes terveyskeskuksissa, reilu kymmenesosa erikoissairaanhoidossa ja alle 2 % vankiloiden terveydenhuoltoyksiköissä. 2000-luvulla opiodiriippuvuuden hoidon tarjontaa on tasaisesti lisätty ja siirretty sitä potilaiden asuinpaikan lähellä oleviin terveyskeskuksiin. Hoito painottuu kuitenkin suuriin kaupunkeihin: pääkaupunkiseudulla hoidetaan 39 % potilaista ja muissa yli 100 000 asukkaan kunnissa sijaitsevissa yksiköissä 21 % potilaista.

Vuonna 2012 potilaiden keski-ikä ikä oli 34 vuotta. Naisten osuus oli 31 %, mikä on enemmän kuin muissa pohjoismaissa. Pääosa kohderyhmästä asuu yksin ja saa toimeentulotukea. Taustalla on rikoksia ja velkaantumista.

Korvaushoitopotilaiden koulutustaso on tutkimustiedon mukaan matala: 62 % potilaista on käynyt vain peruskoulun. Osatoteuttajien kokemusten mukaan potilaiden koulutustaso on lisäksi sitä matalampi mitä nuoremmasta ikäluokasta on kyse. 1970-luvulla syntyneillä potilailla on usein jokin ammatillinen koulutus, mutta 1980-luvulla syntyneistä potilaista vain puolet on saanut ammatillisen koulutuksen, ja 1990-luvulla syntyneistä enää 20 %.

Suomalaisten seurantatutkimusten valossa voidaan todeta, että potilaiden sitoutuminen korvaushoitoon on hyvällä tasolla, mutta hoito on hyvin pitkäaikaista ja vieroittautuminen eli hoidon päättyminen potilaan terveyden kannalta tarpeettomana on harvinaista. Päihteiden käyttö vähenee hoidon myötä selvästi, samoin rikollinen toiminta, ja potilaiden elämäntilanne kohentuu. Korvaushoidolla on myös muita vaikutuksia kuin hoidossa pysyminen tai päihteidenkäytön väheneminen. Osa potilaista pääsee koulutukseen ja työllistyy, heidän asumistilanteensa paranee ja ihmissuhteensa kohenevat.

Työllisten osuus potilaista oli vuonna 2011 hyvin pieni, vain 7 %. Tuoreet tutkimustulokset Pohjois-Pohjanmaalta kuitenkin osoittavat, että opioidikorvaushoitopotilaiden menestyksellinen työllistäminen on mahdollista. Hoidon myötä potilaista (N=37) 41 % pääsi kuntouttavaan työtoimintaan ja 19 % palkkatyöhön. Vuoden kuluttua hoidon aloittamisesta 38 % potilaista oli työssä. Tätä voidaan pitää Suomen oloissa erittäin hyvänä tuloksena, sillä pääkaupunkiseudulla tehdyissä tutkimuksissa vain 4-10 % potilaista työllistyi tai aloitti opinnot 1,5 vuodessa. Useissa Euroopan maissa työllistyminen on 15 % luokkaa, mutta Italiassa jopa 50 %. Yksi onnistumisen syistä Pohjois-Pohjanmaalla oli luultavasti se, että potilaat saivat hoitoa ja sosiaalipalveluja erikoissairaanhoidon tukemina omissa kotikunnissaan, joissa heidät tunnettiin ja joissa heille voitiin järjestää yksilöllisiä ja tarpeen mukaisia palveluja. Päihdekuntoutujien työllistyminen on kuitenkin kaiken kaikkiaan erittäin heikkoa ja työpaikkoihin on vaikea päästä. Päihdekuntoutujien yksilöllisiä tarpeita ei tunnisteta tai huomioida riittävästi työvoimapalveluissa ja palvelut ovat hajanaisia.

Potilaiden yhtenä suurimpana ongelma on se, että hyvin suuri osuus heistä on pitkäaikaistyöttömiä ja työllistymisen kynnys on noussut hyvin korkeaksi. He tarvitsevat kokonaisvaltaista tukea niin arjessa selviytymisessä, kuin myös omassa kuntoutumisessaan työkykyisiksi. Hyvin yleinen kokemus kohderyhmän keskuudessa on uupumus erilaisten suorittamisen ja selviytymisen paineiden keskellä, joka helposti johtaa uudelleen elämän- ja terveyden tilanteen heikkenemiseen. Opioidikorvaushoidossa olevat päihdekuntoutujat ovat monessa suhteessa eräänlaisia väliinputoajia. He elävät ambivalenssissa, jossa toinen jalka on usein vielä päihdemaailmassa, samalla kun toiveet paremmasta elämästä ovat vahvoja ja alkavat saada ilmaa siipiensä alle toimintakyvyn kohentuessa. Korvaushoidossa olevat kokevat usein olevansa muita huonompia ollessaan lääkkeellisessä hoidossa. He tarvitsevat tukea kyetäkseen voimaantumaan yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi. Samalla työllistymispolku on pitkä. Kaikki potilaat eivät ole valmiita edes kuntouttavaan työtoimintaan, vaan tarvitsevat nivelvaiheen toimenpiteitä: työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseen tähtäävää toimintaa, valmennusta työelämän arjesta selviytymiseen ja sosiaalisen osallisuuden tukemista. Toimenpiteiden tulee olla yksilöllisesti räätälöityjä sekä joustavia työ- ja koulutuspolkuja, joissa kuntoutus on olennainen elementti. Hanke pyrkii vastaamaan näihin nivelvaiheen haasteisiin ja tarjoamaan siihen joustavia ratkaisuja.

Lähteet
Laine, P, Annila R (2015) Opioidikorvaushoito voi mahdollistaa työllistymisen, Yhteiskuntapolitiikka 80:3, 273-277.
Selin J, Perälä R, Stenius K, Partanen A, Rosenqvist P, Alho H. (2015) Opioidikorvaushoito Suomessa ja muissa Pohjoismaissa: vakiintunut hoitomuoto, mutta vaihteleva käytäntö, Suomen Lääkärilehti 70, 19.
Partanen A, Vorma H, Alho H, Leppo A (2014) Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito Suomessa, Suomen Lääkärilehti 7, 49–54.
Selin J. (2013) Mikä vaikutus? Korvaushoidon seurantatutkimukset kertovat, Tiimi 2: 22–25.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä hyödyn saajana hankkeessa ovat vertaisina toimivat entiset korvaushoitoasiakkaat sekä vertaisjärjestöt, kuten Suomen Lumme ry (huumeiden käyttäjien etuja ja kuntoutumismahdollisuuksia yhteiskunnassa edistävä järjestö) sekä Wertsi – Vertaiset päihdetyössä ry (päihdetyön ja päihdehoidon vertaistoimijoiden etujärjestö). Hankkeessa luodaan edellytyksiä vertaistoiminnan laadulliselle kehittämiselle, joka voisi vähentää alueellista epätasa-arvoisuutta vertaispalveluiden saatavuudessa. Hankkeessa tullaan olemaan yhteistyössä myös näiden järjestöjen kanssa ja heihin on oltu yhteydessä myös suunnitteluvaiheessa.

Vertaistoiminnan kehittäminen erikseen korvaushoitopotilaille on merkityskellistä koska korvaushoidossa olevilla ei toistaiseksi ole ollut pääsyä joihinkin perinteisiin vertaistoiminnan muotoihin kuten NA:han (Narcotics Anonymus / Nimettömän Narkomaanit). A-kilta toimintaan korvaushoidon asiakkaat ovat tervetulleita mutta perinteisesti A-kiltojen toiminta on ollut enemmän alkoholisteihin kohdistuvaa ja korvaushoitopotilaiden määrä ei heidän toiminnassaan ole ollut suuri.

Välillisinä kohderyhminä ovat myös kaikki opioidikorvaushoitoa Suomessa tekevät työntekijät ja toteuttavat tahot (kunnat, järjestöt ja muut kolmannen sektorin toimijat, yksityiset palveluiden tuottajat). Hankkeella luodaan edellytyksiä sosiaalista osallisuutta vahvistavan toiminnan kehittämiselle koko hoitojärjestelmässä. Jo hankkeen aikana tullaan toimintaan osallistamaan myös hankkeen ulkopuolisia alan toimijoita ja hankkeen tulokset ja siinä tehdyt mallinnukset ovat kaikkien saatavilla ja niistä tullaan aktiivisesti myös tiedottamaan. Hankkeessa tullaan myös vaikuttamaan kohderyhmän asemaan ja palveluiden turvaamiseen sote-uudistuksen yhteydessä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 541 681

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 530 626

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 581 737

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 596 764

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 300

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankesuunnittelu sisälsi toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysin sukupuolinäkökulmasta. Analyysi tarkasteli korvaushoitopotilaita hyödyntäen sukupuolen mukaan eriteltyä tilastotietoa sekä laadullisia selvityksiä tasa-arvo- ja sukupuolinäkökulmasta. Naiset ovat korvaushoitopotilaiden joukossa vähemmistö (31 %). Suomessa naisten osuus on kuitenkin suurempi kuin esimerkiksi muissa pohjoismaissa. Huumeidenkäyttäjinä naiset ovat miehiä heikommassa ja hyväksikäytetyssä asemassa ja heidän kohdallaan käytön rahoittaminen perustuu usein prostituutioon, kun se miesten kohdalla painottuu erilaiseen rikolliseen toimintaan. Naiset joutuvat ottamaan itselleen vieraita rooleja pärjätäkseen huumeidenkäyttäjien yhteisössä ja heidän toipumisensa on sen takia hitaampaa. Naiset ovat enemmän sidoksissa viiteryhmäänsä, mikä tarkoittaa sitä, että he ovat heikompia tekemään itsenäisiä päätöksiä. Vaikka nainen haluaisi irrottautua yhteisöstä, lähipiiriin kuuluvat miehet saattavat vaikeuttaa ja hidastaa irrottautumista. Korvaushoidossa olevat naiset joutuvat usein myös asemaan, missä heidät pakotetaan välittämään itselleen lääkehoitoon määrättyjä lääkkeitä seurustelukumppaneilleen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma tullaan huomioimaan hankkeen toiminnassa, sen kaikissa vaiheissa. Hankkeen kaikkia toimenpiteitä tarkastellaan myös sukupuolten tasa-arvon kannalta. Siinä missä naiset sanoittavat hoidossa ollessaan kokemuksiaan spontaanisti, miehet hyötyvät merkittävästi toiminnallisista menetelmistä. Miesten kanssa työskentelyä helpottavat esimerkiksi konkreettisten esitystapojen käyttö, kuten mind map tai aikajana. Mieserityisyys huomioidaan esimerkiksi panostamalla siihen, että miehille annetaan tilaa ja konkreettista tekemistä. Hankkeen toimenpiteissä ja koulutuksellisissa osioissa sukupuolinäkökulma huomioidaan sekä koulutusten markkinoinnissa kohderyhmälle, koulutusryhmiä valittaessa että koulutusten työmenetelmissä niin että ne huomioivat eri sukupuolet ja niiden erityistarpeet. Pohdittaessa potilaiden mahdollisia työllistymispolkuja, pyritään työelämän tarjoamia vaihtoehtoja käsittelemään työelämän segregaatiota vähentävästi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lievennetään eri aloihin liittyviä stereotypioita miesten ja naisten töinä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan, mutta se ei ole hankkeen päätavoite

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 1
Hankkeen toimenpideohjelman mukainen toiminta tukee hoitoyhteisöjen ja laajemmin alueellisten yhteisöjen kestävän kehityksen sosiaalisten, ekologisten, kulttuuristen ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Toimenpiteillä vähennetään kohderyhmän huono-osaisuutta ja luodaan mahdollisuuksia päästä marginaalista vahvempaan osallisuuteen yhteiskunnassa vahvistamalla näiden työelämäasemaa vertaistuen avulla. lisäämällä kouluttautumismahdollisuuksia ja luomalla mahdollisuuksia mielekkään elämänsisällön rakentamiselle arkeen. Kuntoutujia pyritään ohjaamaan ja kannustamaan kestävään ja järkevään kulutukseen omassa elinympäristössään. Kokonaisvaikutukset ympäristöön, ilmastoon ja kohderyhmän ihmisten hyvinvointiin ovat positiivisia ja merkittäviä, lisäksi tulevat heijastusvaikutukset laajempaan yhteisöön läheisten ja viranomaisverkoston kautta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Hankkeen toimenpideohjelman mukainen toiminta tukee hoitoyhteisöjen ja laajemmin alueellisten yhteisöjen kestävän kehityksen sosiaalisten, ekologisten, kulttuuristen ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Toimenpiteillä vähennetään kohderyhmän huono-osaisuutta ja luodaan mahdollisuuksia päästä marginaalista vahvempaan osallisuuteen yhteiskunnassa vahvistamalla näiden työelämäasemaa vertaistuen avulla. lisäämällä kouluttautumismahdollisuuksia ja luomalla mahdollisuuksia mielekkään elämänsisällön rakentamiselle arkeen. Kuntoutujia pyritään ohjaamaan ja kannustamaan kestävään ja järkevään kulutukseen omassa elinympäristössään. Kokonaisvaikutukset ympäristöön, ilmastoon ja kohderyhmän ihmisten hyvinvointiin ovat positiivisia ja merkittäviä, lisäksi tulevat heijastusvaikutukset laajempaan yhteisöön läheisten ja viranomaisverkoston kautta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Hankkeen toimenpideohjelman mukainen toiminta tukee hoitoyhteisöjen ja laajemmin alueellisten yhteisöjen kestävän kehityksen sosiaalisten, ekologisten, kulttuuristen ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Toimenpiteillä vähennetään kohderyhmän huono-osaisuutta ja luodaan mahdollisuuksia päästä marginaalista vahvempaan osallisuuteen yhteiskunnassa vahvistamalla näiden työelämäasemaa vertaistuen avulla. lisäämällä kouluttautumismahdollisuuksia ja luomalla mahdollisuuksia mielekkään elämänsisällön rakentamiselle arkeen. Kuntoutujia pyritään ohjaamaan ja kannustamaan kestävään ja järkevään kulutukseen omassa elinympäristössään. Kokonaisvaikutukset ympäristöön, ilmastoon ja kohderyhmän ihmisten hyvinvointiin ovat positiivisia ja merkittäviä, lisäksi tulevat heijastusvaikutukset laajempaan yhteisöön läheisten ja viranomaisverkoston kautta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Hankkeen toimenpideohjelman mukainen toiminta tukee hoitoyhteisöjen ja laajemmin alueellisten yhteisöjen kestävän kehityksen sosiaalisten, ekologisten, kulttuuristen ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Toimenpiteillä vähennetään kohderyhmän huono-osaisuutta ja luodaan mahdollisuuksia päästä marginaalista vahvempaan osallisuuteen yhteiskunnassa vahvistamalla näiden työelämäasemaa vertaistuen avulla. lisäämällä kouluttautumismahdollisuuksia ja luomalla mahdollisuuksia mielekkään elämänsisällön rakentamiselle arkeen. Kuntoutujia pyritään ohjaamaan ja kannustamaan kestävään ja järkevään kulutukseen omassa elinympäristössään. Kokonaisvaikutukset ympäristöön, ilmastoon ja kohderyhmän ihmisten hyvinvointiin ovat positiivisia ja merkittäviä, lisäksi tulevat heijastusvaikutukset laajempaan yhteisöön läheisten ja viranomaisverkoston kautta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Hankkeen toimenpideohjelman mukainen toiminta tukee hoitoyhteisöjen ja laajemmin alueellisten yhteisöjen kestävän kehityksen sosiaalisten, ekologisten, kulttuuristen ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Toimenpiteillä vähennetään kohderyhmän huono-osaisuutta ja luodaan mahdollisuuksia päästä marginaalista vahvempaan osallisuuteen yhteiskunnassa vahvistamalla näiden työelämäasemaa vertaistuen avulla. lisäämällä kouluttautumismahdollisuuksia ja luomalla mahdollisuuksia mielekkään elämänsisällön rakentamiselle arkeen. Kuntoutujia pyritään ohjaamaan ja kannustamaan kestävään ja järkevään kulutukseen omassa elinympäristössään. Kokonaisvaikutukset ympäristöön, ilmastoon ja kohderyhmän ihmisten hyvinvointiin ovat positiivisia ja merkittäviä, lisäksi tulevat heijastusvaikutukset laajempaan yhteisöön läheisten ja viranomaisverkoston kautta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 1
Hankkeen toimenpideohjelman mukainen toiminta tukee hoitoyhteisöjen ja laajemmin alueellisten yhteisöjen kestävän kehityksen sosiaalisten, ekologisten, kulttuuristen ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Toimenpiteillä vähennetään kohderyhmän huono-osaisuutta ja luodaan mahdollisuuksia päästä marginaalista vahvempaan osallisuuteen yhteiskunnassa vahvistamalla näiden työelämäasemaa vertaistuen avulla. lisäämällä kouluttautumismahdollisuuksia ja luomalla mahdollisuuksia mielekkään elämänsisällön rakentamiselle arkeen. Kuntoutujia pyritään ohjaamaan ja kannustamaan kestävään ja järkevään kulutukseen omassa elinympäristössään. Kokonaisvaikutukset ympäristöön, ilmastoon ja kohderyhmän ihmisten hyvinvointiin ovat positiivisia ja merkittäviä, lisäksi tulevat heijastusvaikutukset laajempaan yhteisöön läheisten ja viranomaisverkoston kautta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Hankkeen toimenpideohjelman mukainen toiminta tukee hoitoyhteisöjen ja laajemmin alueellisten yhteisöjen kestävän kehityksen sosiaalisten, ekologisten, kulttuuristen ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Toimenpiteillä vähennetään kohderyhmän huono-osaisuutta ja luodaan mahdollisuuksia päästä marginaalista vahvempaan osallisuuteen yhteiskunnassa vahvistamalla näiden työelämäasemaa vertaistuen avulla. lisäämällä kouluttautumismahdollisuuksia ja luomalla mahdollisuuksia mielekkään elämänsisällön rakentamiselle arkeen. Kuntoutujia pyritään ohjaamaan ja kannustamaan kestävään ja järkevään kulutukseen omassa elinympäristössään. Kokonaisvaikutukset ympäristöön, ilmastoon ja kohderyhmän ihmisten hyvinvointiin ovat positiivisia ja merkittäviä, lisäksi tulevat heijastusvaikutukset laajempaan yhteisöön läheisten ja viranomaisverkoston kautta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 1
On olemassa kansainvälistä tutkimuksellista näyttöä siitä, että päihdetyöhön käytetty panostus tuottaa yhteiskunnalle enemmän kuin mitä siihen joudutaan satsaamaan. Norjalaisen tutkimuksen mukaan opioidiriippuvuuden ylläpitohoidossa olleiden potilaiden huumeisiin liittyvä somaattinen sairastavuus vähenee merkitsevästi hoidon aikana. Hoidon keskeyttäneiden somaattinen sairastavuus kuitenkin lisääntyy hoidon keskeytymisen jälkeisenä vuotena, erityisesti välittömästi ensimmäisten kuukausien aikana. (Skeie & al. 2013) Skeie I., Brekke M., Clausen T., Gossop M., Lindbaek M., Reinertsen E., Thoresen M., & Waal H. 2013: Increased somatic morbidity in the first year after leaving opioid maintenance treatment: results from a Norwegian cohort study. European Addiction Research 19 (4): 194–201. (DOI: 10.1159/000345229)
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 1
Hankkeen merkittävimmät suorat vaikutukset liittyvät kohderyhmän hyvinvointiin ja sen lisääntymiseen. Hankkeen toimenpiteet lisäävät osallisuutta jo sinällään kun asiakkaat saavat mukana olemisen kokemuksia erilaisissa yhteisöissä ja sitä mukaa onnistumisen kokemuksia erilaisissa epävirallisissa ja virallisissa verkostoissa. Välillisen vaikutukset ovat myös merkittäviä. On olemassa kansainvälistä tutkimuksellista näyttöä siitä, että päihdetyöhön käytetty panostus tuottaa yhteiskunnalle enemmän kuin mitä siihen joudutaan satsaamaan. Norjalaisen tutkimuksen mukaan opioidiriippuvuuden ylläpitohoidossa olleiden potilaiden huumeisiin liittyvä somaattinen sairastavuus vähenee merkitsevästi hoidon aikana. Hoidon keskeyttäneiden somaattinen sairastavuus kuitenkin lisääntyy hoidon keskeytymisen jälkeisenä vuotena, erityisesti välittömästi ensimmäisten kuukausien aikana. (Skeie & al. 2013) Skeie I., Brekke M., Clausen T., Gossop M., Lindbaek M., Reinertsen E., Thoresen M., & Waal H. 2013: Increased somatic morbidity in the first year after leaving opioid maintenance treatment: results from a Norwegian cohort study. European Addiction Research 19 (4): 194–201. (DOI: 10.1159/000345229)
Liikkuminen ja logistiikka 0 1
On olemassa kansainvälistä tutkimuksellista näyttöä siitä, että päihdetyöhön käytetty panostus tuottaa yhteiskunnalle enemmän kuin mitä siihen joudutaan satsaamaan. Norjalaisen tutkimuksen mukaan opioidiriippuvuuden ylläpitohoidossa olleiden potilaiden huumeisiin liittyvä somaattinen sairastavuus vähenee merkitsevästi hoidon aikana. Hoidon keskeyttäneiden somaattinen sairastavuus kuitenkin lisääntyy hoidon keskeytymisen jälkeisenä vuotena, erityisesti välittömästi ensimmäisten kuukausien aikana. (Skeie & al. 2013) Skeie I., Brekke M., Clausen T., Gossop M., Lindbaek M., Reinertsen E., Thoresen M., & Waal H. 2013: Increased somatic morbidity in the first year after leaving opioid maintenance treatment: results from a Norwegian cohort study. European Addiction Research 19 (4): 194–201. (DOI: 10.1159/000345229)
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 6
Hankkeen merkittävimmät suorat vaikutukset liittyvät kohderyhmän hyvinvointiin ja sen lisääntymiseen. Hankkeen toimenpiteet lisäävät osallisuutta jo sinällään kun asiakkaat saavat mukana olemisen kokemuksia erilaisissa yhteisöissä ja sitä mukaa onnistumisen kokemuksia erilaisissa epävirallisissa ja virallisissa verkostoissa. Välillisen vaikutukset ovat myös merkittäviä. On olemassa kansainvälistä tutkimuksellista näyttöä siitä, että päihdetyöhön käytetty panostus tuottaa yhteiskunnalle enemmän kuin mitä siihen joudutaan satsaamaan. Norjalaisen tutkimuksen mukaan opioidiriippuvuuden ylläpitohoidossa olleiden potilaiden huumeisiin liittyvä somaattinen sairastavuus vähenee merkitsevästi hoidon aikana. Hoidon keskeyttäneiden somaattinen sairastavuus kuitenkin lisääntyy hoidon keskeytymisen jälkeisenä vuotena, erityisesti välittömästi ensimmäisten kuukausien aikana. (Skeie & al. 2013) Skeie I., Brekke M., Clausen T., Gossop M., Lindbaek M., Reinertsen E., Thoresen M., & Waal H. 2013: Increased somatic morbidity in the first year after leaving opioid maintenance treatment: results from a Norwegian cohort study. European Addiction Research 19 (4): 194–201. (DOI: 10.1159/000345229)
Tasa-arvon edistäminen 1 1
Hankkeessa kohderyhmänä korvaushoidossa olevat jotka hoitojärjestelmässä ovat monessa kohtaa marginaalissa ja syrjäytyvät monista palveluista. Korvaushoidossa olevat kuuluvat erilaisiin kulttuurisiin ja etnisiin ryhmiin, joiden osallisuutta tuetaan yhdenvertaisesti hankkeen toimenpideohjelman kautta. Hankkeen toimenpiteet lisäävät osallisuutta jo sinällään kun asiakkaat saavat mukana olemisen kokemuksia erilaisissa yhteisöissä ja sitä mukaa onnistumisen kokemuksia erilaisissa epävirallisissa ja virallisissa verkostoissa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 2
Hankkeessa kohderyhmänä korvaushoidossa olevat jotka hoitojärjestelmässä ovat monessa kohtaa marginaalissa ja syrjäytyvät monista palveluista. Korvaushoidossa olevat kuuluvat erilaisiin kulttuurisiin ja etnisiin ryhmiin, joiden osallisuutta tuetaan yhdenvertaisesti hankkeen toimenpideohjelman kautta. Hankkeen toimenpiteet lisäävät osallisuutta jo sinällään kun asiakkaat saavat mukana olemisen kokemuksia erilaisissa yhteisöissä ja sitä mukaa onnistumisen kokemuksia erilaisissa epävirallisissa ja virallisissa verkostoissa.
Kulttuuriympäristö 1 2
Korvaushoidon asiakkaat syrjäytyvät helposti myös kulttuurisista palveluista. Tämä myös korostuu erilaisiin kulttuurisiin ja etnisiin ryhmiin kuuluvien kohalla. Hankkeen toimenpiteet lisäävät osallisuutta jo sinällään kun asiakkaat saavat mukana olemisen kokemuksia erilaisissa yhteisöissä ja sitä mukaa onnistumisen kokemuksia erilaisissa epävirallisissa ja virallisissa verkostoissa. Lisäksi toimenpiteisiin kuuluu erikseen kulttuurista toimintaa ja kuntoutusta hankkeeseen osallistuville.
Ympäristöosaaminen 0 1
Hankkeen toimenpideohjelman mukainen toiminta tukee hoitoyhteisöjen ja laajemmin alueellisten yhteisöjen kestävän kehityksen sosiaalisten, ekologisten, kulttuuristen ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Toimenpiteillä vähennetään kohderyhmän huono-osaisuutta ja luodaan mahdollisuuksia päästä marginaalista vahvempaan osallisuuteen yhteiskunnassa vahvistamalla näiden työelämäasemaa vertaistuen avulla. lisäämällä kouluttautumismahdollisuuksia ja luomalla mahdollisuuksia mielekkään elämänsisällön rakentamiselle arkeen. Kuntoutujia pyritään ohjaamaan ja kannustamaan kestävään ja järkevään kulutukseen omassa elinympäristössään. Kokonaisvaikutukset ympäristöön, ilmastoon ja kohderyhmän ihmisten hyvinvointiin ovat positiivisia ja merkittäviä, lisäksi tulevat heijastusvaikutukset laajempaan yhteisöön läheisten ja viranomaisverkoston kautta

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke oli valtakunnallinen yhteishanke, jonka toteuttivat A-klinikkasäätiö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy, Sovatek-säätiö, Tukikohta ry ja Kirkkopalvelut ry./Seurakuntaopisto. Hanke ajoittui vuosille 2016-2019.

Hankkeessa kehitettiin ja kuvattiin toimintamalleja, joilla voidaan lisätä opioidikorvaushoidossa olevien sosiaalista osallisuutta. Toimintamallit ovat toteutettavissa myös muualla kuin opioidikorvaushoidossa.
Toimintamalleja ovat:
Matalan kynnyksen työtoiminta
Kiertävä kokous
OK-kurssi
Lifti-työtoiminta
Työ- ja toimintakyvyn kartoitus
Yhteisöllisyys, osallisuus ja toimijuus
Vertaisohjaajakoulutus
Työparityöskentely
Kokemusasiantuntijakoulutus

Jotta osallisuutta vahvistavat toimintamallit vakiintuvat arkisiksi käytännöiksi, taustaksi tarvitaan laajempi, koko palvelujärjestelmää koskeva kulttuurin muutos. Teoreettisena pohjana tarkasteltiin uuden julkisen hallinnan mallia (NPG, new public governance). Laaja-alaista osallistamista mahdollistavan, verkostomaisen mallin ytimessä on eri toimijoiden kumppanuus, palveluiden yhteistuotanto ja sen tulokset. Kumppanuus merkitsee avoimuutta, vuorovaikutusta ja dialogia toimijoiden kesken. Yhteistuotanto tarkoittaa esimerkiksi opioidikorvaushoidossa olevien ihmisten mahdollisuutta osallistua tarvitsemiensa palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen, toteuttamiseen ja arvioimiseen. Yhdessä tavoiteltavaksi määritelty tulos on määriteltävä palvelujen käyttäjän saamana hyötynä, kuten lisääntyneenä hyvinvointina ja osallisuutena. Kilpailun sijaan pyritään yhteistoimintaan. Osallisuutta vahvistava hallintomalli edellyttää siirtymistä organisaatio- ja ammattilaislähtöisestä toiminnasta asiakaslähtöiseen toimintakulttuuriin. Avainroolissa ovat järjestäjät, kuten kunnat ja valtio (esim. sote-palvelut, TE-palvelut, Kela). Aloitteiden tekijöinä, toiminnan muotoilijoina ja toteuttajina ovat myös palvelujen käyttäjät ja tuottajat, kuten opioidikorvaushoidon asiakkaat, järjestöt ja yritykset. Toimijoiden välisen yhteistyön lisäksi erityisen kriittisiä kysymyksiä ovat 1) miten toimia, jos kansalainen tai palvelujen käyttäjä ei ole halukas tai kykene osallistumaan, ja 2) miten vältetään osallistumisen eriarvoistuminen.

OK-hanke osoitti, että verkostomaisella, moneen eri toimintamalliin kohdentuvalla, ammattilaisten ja hoidossa itse olevien yhdessä tekemällä kehittämistyöllä voidaan lisätä opioidikorvaushoidossa olevien sosiaalista osallisuutta. Tämä vaatii kuitenkin usein osallisuuden valmiuksien vahvistamista silloin, kun omat voimavarat ovat ongelmien monimuotoisuuden vuoksi vähentyneet. Potentiaaliset voimavarat ovat voineet myös tulla mitätöidyiksi huumeiden käyttöön liittyvän voimakkaan kielteisen leiman vuoksi. OK-hankkeessa opioidikorvaushoidossa itse olevat otettiin kehittämistyöhön mukaan voimavarojensa mukaan, mutta voimavaroja vahvistettiin myös kouluttamalla, valmentamalla ja matalan kynnyksen työtoiminnalla.

Osallistava yhteiskehittäminen toteutui OK-hankkeessa ja tuotti näkyviä tuloksia, kun siihen osallistuneiden työ- ja toimintakyky parani. Se rohkaisee osallisuutta mahdollistavan hallintomallin kehittämistä.

Hanke on ollut erittäin merkittävä opidoidikorvaushoidossa olevien ihmisten sosiaalisen kuntoutuksen ja osallisuuden näkökulmista. Kun palveluita käyttävät voimaantuvat, he ottavat vastuuta omasta elämästään ja hoidostaan ja samalla myös tuensaajan organisaatio kehittyy.