RR-tietopalvelu -hankekuvaus S20740, Alkukiri - räätälöityä kieli- ja työelämäosaamiskoulutusta oleskeluluvan saaneille

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

HANKKEEN TIIVISTELMÄ

Alkukiri - räätälöityä kieli- ja työelämäosaamiskoulutusta oleskeluluvan saaneille -hankkeen päätoteuttajana on Auralan Setlementti ry ja keskeisinä yhteistyökumppaneina Metsähallitus, Lounais-Suomen Martat ry, Suomen punaisen ristin Varsinais-Suomen piiri, Viittakivi Oy ja Kotimaijoitusverkosto RWF.

Hankkeen päätavoitteena on oleskeluluvan saaneiden nopea, yksilöllinen ja tehokas kotoutuminen. Hankkeessa rakennetaan uudenlainen kotoutumisen malli, jossa painottuu työssäoppiminen. Hankkeen idea on taata kotoutuminen vuorovaikutuksessa kantasuomalaisten kanssa eri yhteisöissä: työyhteisössä, oppilaitoksessa, harrastuksissa, kotoperheessä ja paikallisyhteisöissä. Näin toteutuu tehokkaimmin kielen, kulttuurin, yhteiskunta- ja työelämätaitojen oppiminen ja kantasuomalaisiin tutustuminen.

Valtaosa maahanmuuttajista keskittyy Varsinais-Suomessa Turkuun tai vastaanottokeskuspaikkakunnille. Mallissamme rikotaan tätä kaavaa vahvistamalla maaseutu-kaupunki vuorovaikutusta ja etsimällä työpaikat, asunnot ja kotoperheet Turkua ympäröivältä maaseudulta.

Aikaisemmat kotouttamiskoulutukset toimivat liian organisaatiolähtöisesti, eivät linkitä ihmisiä riittävän nopeasti työelämään, eivätkä huomioi perhetuen ja vapaa-ajan merkitystä henkilön kotoutumiselle. Maaseutua ei ole nähty resurssina kotouttamisessa. Tässä hankkeessa huomioidaan nämä aikaisempien kotouttamiskoulutusten puutteet ja etsitään niihin ratkaisuja.

Mallin yhteiskunnalliset edut ovat uuden tulijan kiinnittyminen suomalaiseen yhteisöön, nopea työllistyminen ja maaseudun herkistyminen uusille tulijoille. Hanke antaa yrityksille tukea maahanmuuttajien työllistämisessä. Kotouttamismalli ehkäisee maahanmuuttajien keskittymisestä aiheutuvia mahdollisia lieveilmiöitä sekä vähentää vastakkainasettelua väestöryhmien välillä. Hankkeen toimenpiteet ennaltaehkäisevät niitä sosiaalisia ja mielenterveydellisiä ongelmia, joita voi aiheutua ihmisen irrallisuuden kokemuksesta uudessa ympäristössä.

Auralan erityisyys hankkeen toteuttajana on yhdistyspohjainen koulutusorganisaatio, jonka elinehto on uudistuminen ja nopeat toimintatavat yhdistettyinä setlementtityön arvoihin. Suomessa toimivilla setlementeillä on pitkä kokemus hanke- ja maahanmuuttajatyöstä, mikä helpottaa hankeen nopeaa aloittamista.

Metsähallitus on monialainen, monipuolinen ja koko Suomen alueella toimiva ympäristöosaaja. Metsähallitus tarjoaa työkokeilupaikkoja kolutukseen osallistujille. Osallistujat omaksuvat ympäristö- ja luonnonsuojelun merkitystä ja toteuttamista työkokeilujen kautta Metsähallituksen hallinnoimilla mailla.

Hankkeessa hyödynnetään Viittakivi Oy:n kokemusta esikotouttavasta työstä sekä yrityksen oleskeluluvan saaneisiin kohdistuvien työllistämis- ja koulutushankkeiden myötä syntyvää osaamista.

Hankkeessa kehitettävää mallia tullaan levittämään 34 setlementin ja Metsähallituksen verkostossa.

Hankkeen päätavoitteet ovat:
1. Rakentaa oleskeluluvan saaneille kotoutumisen malli, joka on henkilökohtainen ja painottuu työssä oppimiseen sekä sitä tukevaan kielen ja kulttuurin oppimiseen.
2. Etsiä osallistujille työkokeilupaikkoja ja työpaikkoja Varsinais-Suomen maaseudulta sekä kuntakeskittymistä. Tavoitteena on nopea polku työhön.
3. Auttaa maahanmuuttajia ja työvoimaa tarvitsevia yrityksiä löytämään toisensa. Auttaa työnantajia maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistämisessä.
4. Rakentaa Auralan, Viittakivi Oy:n, Metsähallituksen sekä yritysten ja yhteisöjen välille pysyvä valtakunnallisesti sovellettavissa oleva kotouttamisen malli, joka toimii tehokkaasti, ja pystyy ketterästi vastaamaan muuttuviin olosuhteisiin ja tarpeisiin.
5. Järjestää jokaisen koulutukseen osallistujan tueksi suomalainen perhe. Perhesuhteessa toteutuu tasavertainen ja molemminpuolinen oppiminen, mikä lisää myös lähiyhteisön oppimista ja hyvinvointia sekä herkistää maaseutuyhteisöjä uusille tulijoille. Tämä osa hanketta toteutetaan vapaaehtoisvoimin, ei hankerahoituksella.

Toimenpiteet:
Osallistujat valitaan koulutukseen yhteistyössä vastaanottokeskusten ja työvoimaviranomaisten kanssa mahdollisimman nopeasti oleskeluluvan saamisen jälkeen. Osallistujien lähtötaso selvitetään hyödyntäen aiemmin tehtyjä osaamiskartoituksia. Jokaiselle osallistujalle laaditaan henkilökohtainen työllistymiseen tähtäävä kehittymissuunnitelma ja etsitään heti ohjelman käynnistyessä työkokeilupaikka. Oleskeluluvan saaneet osallistuvat kahden kuukauden Tehostartti-koulutukseen, joka antaa perusvalmiudet suomen kielessä ja työelämävalmiuksissa. Tämän jälkeen ohjelma jatkuu kuuden kuukauden ajan 3+2 -mallilla, mikä tarkoittaa kolme päivää viikossa työkokeilua ja kaksi päivää viikossa kielen ja kulttuurin oppimista, osittain etäyhteyksiä ja verkossa opiskelua hyödyntäen. Tärkeä osa hanketta, vaikkakin toteutetaan vapaaehtoisvoimin (ei ESR-hankerahoituksella) on kotoperheen löytäminen kotoutujan tueksi. Hankkeessa toteutetaan neljä kahdeksan kuukauden kotouttamisjaksoa.

Hankkeen tulokset:

Kahdeksan kuukauden jälkeen osallistujalla on hyvät työelämävalmiudet, parantunut kielitaito ja vahvistunut itsetuntemus, jotka auttavat pärjäämään avoimilla työmarkkinoilla ja integroitumaan täysivaltaiseksi yhteiskunnan ja paikallisyhteisön jäseneksi. Osallistujalla on ohjelman jälkeen asunto, työkokeilu- tai työpaikka ja suomalainen ystäväperhe.

Maaseudulla ja kuntakeskuksissa sijaitsevat yritykset ja yhteisöt ovat löytäneet motivoituneita työntekijöitä ohjelman kautta.

Työnantajien osaaminen ja rohkeus maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistämisessä on kasvanut.

Auralan ja Metsähallituksen sekä yritysten, yhteisöjen, kuntien ja yhteistyökumppaneiden välille on rakentunut nopeasti toimiva ja joustava kotoutumisen malli, jossa kotoutuminen toteutuu kohtuullisilla resursseilla ja ilman lieveilmiöitä.

Kuntayhteisö ja maaseudulla asuva väestö on saanut omaan yhteisöönsä uusia, nuoria ja kansainvälisiä tulijoita. Maaseutuyhteisö tarvitsee uusia tulijoita ja monimuotoisuutta rakentuakseen sosiaalisesti kestävällä tavalla.

Maaseudulla asuvat kotoperheet ovat saaneet tilaisuuden paikalliseen ympäristöön sopivalle vapaaehtoisuuden muodolle. (Matka vapaaehtoisuuteen on lyhyt, koska se tapahtuu kotona ja lähiympäristössä).

Kunnat, kaupungit ja maaseudun kehittämisorganisaatiot ovat olleet mukana luomassa muutosta yhteisöissä ja muodostaneet toimivia verkostoja.

Hankkeen tuloksia levitetään setlementtien ja Metsähallituksen verkostossa. Hankkeessa järjestetään loppuseminaari.

Kestävän kehityksen toteutuminen:
Hankkeessa toteutuu ekologinen kestävyys usealla eri tavalla. Metsähallituksen järjestämässä työssäoppimisessa, osallistujat oppivat olemaan suomalaisessa luonnossa ja toimimaan siellä kestävästi luonnon merkitystä ymmärtäen. Ne osallistujat, jotka kunnostavat luontokohteiden rakenteita mahdollistavat sen, että tavalliset ihmiset pääsevät nauttimaan luonnon monimuotoisuudesta. Työ myös tukee luonnon monimuotoisuuteen liittyviä ohjelmia. Metsähallituksen työkohteet sijaitsevat Natura 2000-ohjelman tai muiden luonnonsuojeluohjelmien alueilla.

Paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehitystä edistää maahanmuuttajien asettuminen kuntiin. He käyttävät alueen palveluita ja elinkeinoja sekä ovat osaavaa työvoimaa paikallisille yrityksille. Osallistujat rikastavat osaamisellaan ja monikulttuurisuudellaan paikallisia elinkeinoja ja yhteisöjä.

Hanke edistää oleskeluluvan saaneiden hyvinvointia järjestämällä heille tehokkaan kotouttamisohjelman ja nopean pääsyn työmarkkinoille. Hanke edistää kokonaisvaltaista kototutumista huomioiden myös suomalaiset yhteisöt. Kielitaidon, työelämävalmiuksien ja arjenhallintaitojen oppiminen edistää maahanmuuttajien tulemista tasa-arvoisiksi yhteiskunnan jäseniksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on oleskeluluvan saaneet.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Yritykset ja ydistykset, jotka saavat tarvitsemaansa työvoimaa sekä tukea maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistämiseen.
Maaseutuyhteisöt ja maaseudun kehittämisorganisaatiot, jotka rakentuvat sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla.
Maaseudulla ja kuntakeskuksissa asuvat henkilöt, jotka pääsevät toteuttamaan vapaaehtoistyötä lähellä asuinseutuaan.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 220 815

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 214 368

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 255 086

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 238 368

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Åboland-Turunmaan, Salon, Loimaan, Vakka-Suomen, Turun

Kunnat: Salo, Nousiainen, Masku, Lieto, Sauvo, Somero, Oripää, Paimio, Turku, Koski Tl, Rusko, Aura, Mynämäki, Kemiönsaari, Pöytyä, Naantali, Parainen, Marttila, Kaarina, Raisio, Uusikaupunki, Laitila, Loimaa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 70

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 70

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Suurin osa viime aikoina Varsinais-Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista on miehiä. Tähän hankkeeseen voivat kuitenkin osallistua sekä miehet että naiset. Todennäköistä kuitenkin on, että enemmistö osallistujista on miehiä.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hanketta suunniteltaessa on huomioitu, että Varsinais-Suomessa suurin osa nykyisistä turvapaikanhakijoista ja tulevista oleskeluvan ovat miehiä. Noin 20 % on naisia. Tässä hankkeessa sukupuolella ei ole merkitystä toimenpiteiden piiriin pääsemisessä. Naisten pienempi osuus tulee kuitenkin huomioida koulutuksen järjestämisessä tasa-arvonäkökulmasta.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeessa huomioidaan sukupuolten tasa-arvo, vaikka se ei olekaan päätavoitteena.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	8	8
Metsähallituksen organisoimassa työkokeilussa, kotoutettavat oppivat olemaan suomalaisessa luonnossa, toimimaan siellä kestävästi ja luonnon merkitystä mm. ekosysteemipalveluna, ymmärtäen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	6	6
Etäopetuksen tarjoaminen työkokeilupaikan sijainnin mukaan osallistujille. Vältetään tarpeetonta asioimista Turkuun.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	9	9
Metsähallituksessa tämä hanke nivoutuu Luontopalvelujen toimintaohjelmaan, jonka päämääränä on mm "Ihmiset saavat hyvää oloa luonnosta", ”luontomme arvo kohenee” ja ”teemme yhdessä ilolla merkittäviä asioita”. Ne osallistujat, jotka tulevat kunnostamaan luotokohteiden rakenteita mahdollistavat sen, että tavalliset ihmiset pääsevät nauttimaan luonnon monimuotoisuudesta. Työ myös tukee monia luonnon monimuotoisuuteen liittyviä ohjelmia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0

Natura 2000 -ohjelman kohteet	8	8
Metsähallituksen järjestämät työkohteet sijaitsevat Natura 2000-ohjelman tai muiden luonnonsuojeluohjelmien alueilla.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	6	6
Metsähallitus kehittää omassa toiminnassaan cleantech toimintaa ja mm. kansallispuistoissa on jo pitkään ollut roskattoman retkeilyn periaatteita, joita sovelletaan myös omiin työmaihin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0

Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	10	10
Valtaosa maahanmuuttajista pakkautuu isoihin kaupunkeihin. Hankkeessamme tätä kaavaa rikotaan vahvistamalla maaseutu-kaupunki vuorovaikutusta ja auttamalla osallistujia etsimään työ- ja asuinpaikkoja maaseudulta. Maahanmuuttajat perheineen käyttävät alueen palveluita ja elinkeinoja. Hankkeen keskeinen tavoite on edistää maahanmuuttajatyövoiman ja yrittäjien työvoimatarpeen kohtaamista. Osallistujat rikastavat osaamisellaan ja monikulttuurisuudellaan paikallisia elinkeinoja ja yhteisöjä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	7	7
Työtehtävät Metsähallituskessa voivat liittyä esimerkiksi asiakaspalveluihin tai opastamiseen, jolloin kotouttava oppii asiakaspalvelun perusteet.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	10
Hanke edistää oleskeluluvan saaneiden hyvinvointia järjestämällä heille kototuttamisohjelman ja nopean pääsyn työmarkkinoille. Hanke edistää kokonaisvaltaista kotoutumista huomioiden myös suomalaiset yhteisöt. Maaseudulla asuva väestö saa omaan yhteisöönsä uusia, nuoria ja kansainvälisiä tulijoita. Maaseutuyhteisöt tarvitsevat uusia tulijoita ja monimuotoisuutta rakentuakseen sosiaalisesti kestävällä tavalla. Jos yhteisö ei hengitä ja uudistu, menettää se mahdollisesti omiakin nuoria asukkaitaan.
Tasa-arvon edistäminen	10	10
Oleskeluluvan saaneiden kielitaidon, työelämävalmiuksien, arjenhallintataitojen ja työmahdollisuuksien paraneminen edistää heidän pääsyään tasa-arvoisiksi yhteiskunnan jäseniksi.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	10	9
Osallistujien yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus kasvaa olennaisesti kielitaidon, työelämävalmiuksien ja yhteiskunta- ja kulttuuritietouden myötä. Hankkeen keskeinen tavoite on kehittää malli, jossa kotoutuminen tapahtuu useissa verkostoissa ja vuorovaikutuksessa kantasuomalaisten kanssa. Tämä on omiaan lisäämään yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö	10	10
Osallistujat omaksuvat uutta kulttuuria ja kulttuuriympäristöä. Vastaavasti suomalaiset saavat joukkoonsa monimuotoisuutta ja erilaisista kulttuuritaustoista tulevia.
Ympäristöosaaminen	7	7
Metsähallitus on monialainen, monipuolinen ja koko Suomen alueella toimija ympäristöosaaja. Metsähallitus tarjoaa työkokeilupaikkoja koulutukseen osallistujille. Osallistujat omaksuvat ympäristö- ja luonnonsuojelun merkitystä ja toteuttamista työkokeilujen kautta Metsähallituksen hallinnoimilla mailla.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Alkukiri- hankkeen tavoite oli tarjota räätälöityä kieli – ja työelämäosaamiskoulutusta tuoreille oleskeluluvan saaneille henkilöille 1.8.2016–31.7.2018. Hankkeen toteuttajana oli Auralan Setlementti ry. Hankkeen valmistelun taustalla oli ajatus tarjota aikaisempaa kokonaisvaltaisempaa, yksilöllisempää, nopeampaa ja työllistämiskeskeisempää kotoutumiskoulutusta uusille tulijoille. Havaintona oli, että luvansaajilla oli taipumus kasautua Turkuun, vaikka työllistymismahdollisuudet olivat monien kannalta selvästi paremmat Turkua ympäröivällä alueella. Halusimme tarjota intensiivistä suomen kielen opetusta yhdistäen sen tehokkaaseen työllistämispolkujen tukemiseen.

Hankkeen toimenpiteissä oli neljä opetusryhmää, kukin kahdeksan kuukautta. Ensimmäiset 2–3 kk olivat intensiivistä suomen kielen opetusta, sen jälkeen siirryttiin työharjoittelupaikoille kolmeksi päiväksi ja jatkettiin suomea kielen opetusta kaksi päivää viikossa. Työelämätaitojen opetus aloitettiin heti kun kielitaito oli riittävä ymmärtämään ohjausta. Opetuksessa ja ohjauksessa käytetiin tukikielenä englantia, mikä mahdollisti osalle nopeamman etenemisen. Opiskelijoita kannustettiin siirtymään työelämään niin pian mahdollista.

Kaikilla oli mahdollisuus yksilölliseen ohjaukseen kielen oppimisessa, työhaussa ja omien asioiden eteenpäin saattamisessa. Totesimme tämän tärkeimmäksi työllistämispolkuja nopeuttavaksi tavaksi toimia. Ohjaamisessa pyrittiin nopeuteen eli heti reagoimiseen, oli kysymys sitten CV:n päivittämisestä, työhakemuksen laadinnasta, lapsen päivähoidon ongelmista, perheenyhdistämisen haasteista tai opiskelumahdollisuuksien kartoittamisesta, asumisen haasteiden ratkaisemisessa jne. Yksilöllinen ohjaus toimi hyvin. Erityisesti ne, joilla oli hyvät opiskeluvalmiudet, hyödynsivät oma-aloitteisesti yksilöllistä ohjausta kielen oppimisessa ja pystyivät säätelemään itse opiskelunopeutta.

Hankkeessa tarjottiin Metsähallituksen kanssa yhteistyössä työharjoittelua Metsähallituksen omistamilla maastokohteilla kolmelle tai neljälle opiskelijalle samanaikaisesti. Maastotöitä ohjasi hankkeen työtekijä, jolla oli ympäristöalan koulutus sekä kokemusta vastaavista tehtävistä. Harjoittelussa tähdennettiin tekemisen ohessa suomalaisen työelämän pelisäätöjen opettelua, työturvallisuuden tärkeyttä sekä työelämän vaatimuksia. Harjoittelu toimi hyvänä kenraaliharjoituksena työelämään.

Hankkeeseen toimenpiteissä oli yhteensä 79 henkilöä. Opiskelijoista 27 työllistyi hankkeen aikana tai heti sen jälkeen. Aloille, joille työllistyttiin olivat metalli-, rakennus-, ravintola- autoteollisuus-, siivous-, logistiikka, IT- sekä kasvatus- ja opetusala. Opiskelijat työllistyivät Turkuun, Helsinkiin, Laitilaan ja Uuteenkaupunkiin. Kurssin aikana tehtiin 23 alakohtaista työkorttia. Työkorttien teon tavoite oli helpottaa työllistymistä aloille, joilla korttia vaadittiin. Alkukirin opiskelijat harjoittelivat yhteensä 63 eri työpaikassa. Harjoittelupaikat olivat pääosin Turussa, mutta myös Paimiossa, Piikkiössä, Kaarinassa, Ruskolla, Raisiossa, Teijossa ja Helsingissä.

Kaikkia opiskelijoita autettiin eteenpäin omissa tavoitteissaan. Alkukirin kurssi kesto oli 8 kk, siis normaalia kotoutumiskurssia lyhyempi. Opiskelijoiden työllistymiseen ja opiskelijoiden jatko-opintoihin hakemiseen kannustettiin kurssin aikana. Osa jätti kurssin tämän vuoksi kesken. Suurin osa opiskelijoista saavutti sellaisen kielitaidon tason, jolla he voivat toimia arjessa ja hoitaa omia asioitaan suomeksi ja heillä on paremmat mahdollisuudet saada yhteyksiä myös kantaväestöön.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot