Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20742

Hankkeen nimi: Parempia palveluja maahanmuuttajille

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2016 ja päättyy 31.5.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0204819-8

Jakeluosoite: Yliopistonkatu 30

Puhelinnumero: 0406528440

Postinumero: 20100

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: http://www.turku.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: HALIN JAANA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Suunnittelupäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jaana.halin(at)turku.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406616370

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomessa maahanmuuttajien työttömyysaste on kantaväestöä korkeampi. Yksi integroitumista ja työllistymistä hidastava tekijä on maahanmuuttajien mielenterveys- ja päihdeongelmat. Tutkimusten mukaan maahanmuuttajilla, erityisesti pakolaistaustaisilla, on kantaväestöä enemmän mielenterveysoireita. Maahanmuuttajat eivät usein itse tunnista mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä, eivätkä käytä mielenterveyspalveluja, vaikka raportoivat psyykkiset oireensa yhtä yleisinä kuin kantaväestö. Erityisen suurena haasteena on masennusoireista kärsivien kotona olevien maahanmuuttajanaisten tavoittaminen palveluiden piiriin. Toisin sanoen palvelut eivät tavoita ja kohdennu oikein, mikä heikentää toimintakykyä ja lisää syrjäytymisvaaraa.

Tavoitteena on edistää maahanmuuttajien integroitumista kehittämällä innovatiivisia mielenterveys- ja päihdepalveluja perustason sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kehittämistyötä tehdään asiakaslähtöisesti ja monialaisesti asiakkaiden, kolmannen sektorin, kunnan ja TE-toimiston kanssa. Päämääränä on, että maahanmuuttajille voidaan tarjota mielenterveys- ja päihdehäiriöihin samanaikaista hoitoa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistettyä tukea. Näin tehostetaan hoidon oikea-aikaisuutta ja ennaltaehkäistään ongelmien syntymistä. Kehittämistyössä huomioidaan omakielinen tuki, neuvonta sekä vertaistuki. Lähtökohtana on laaja-alainen näkökulma hyvinvointiin, sillä perinteinen keskusteluun ja vastaanottotyöhön perustuva hoitomalli ei yksin tuota terveyshyötyä. Hankkeessa mm. kehitetään tapoja, joilla luontoa ja luontoliikuntaan kytkeytyviä palveluja voidaan hyödyntää osana sosiaali- ja terveyspalveluja. Hankkeessa pyritään hoidollisilla, kuntouttavilla sekä hyvinvointia tuottavilla toimintatavoilla vahvistamaan kohderyhmän toimintakykyä ja osallisuutta.

Kohderyhmänä ovat yli 18-vuotiaat maahanmuuttajat, joilla mielenterveys- ja/tai päihdeongelma aiheuttaa vaikeuksia selvitä arjessa ja haasteita kiinnittyä koulutukseen ja työelämään. Hankkeessa huomioidaan läheiset. Kohderyhmänä ovat myös hankkeeseen osallistuvien tahojen henkilökunta, sillä heidän osaamisen kasvua maahanmuuttajien mielenterveys- ja päihdeongelmia koskevan tiedon ja hoidon osalta tuetaan.

Tuloksena on monitoimijaiseen yhteistyöhön perustuva asiakaslähtöinen palvelumalli mielenterveys- ja/tai päihdeongelmaisille maahanmuuttajataustaisille henkilöille. Palvelumalli helpottaa kohderyhmän kotoutumista, kielen oppimista, työllistymistä ja toimintakyvyn ylläpitoa. Pitkällä aikavälillä yhteiskunnalle kalliista korjaavista toimenpiteistä ja erikoissairaanhoidon kustannuksista voidaan siirtää painopistettä ennaltaehkäiseviin ja perustason palveluihin. Hanketta hallinnoi Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Yhteistyötahoina ovat: ulkomaalaistoimisto, vapaa-aikatoimiala, työllistämispalvelut ja -hankkeet, Infotori, TE-toimisto, THL:n Monikulttuurisen hyvinvoinnin tiimi, kolmannen sektorin toimijat (mm. Daisy Ladies, Turun Tyttöjen Talo®, Lounais-Suomen Martat, A-Kilta, FinFami ja Varsinais-Suomen Sininauha).

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat aikuiset yli 18-vuotiaat maahanmuuttajat, joilla mielenterveys- ja/tai päihdeongelma aiheuttaa vaikeuksia selvitä arjessa ja haasteita kiinnittyä koulutukseen ja työelämään tai työllistymistä tukeviin palveluihin. Erityistä huomiota hankkeessa kiinnitetään asiakasryhmiin, jotka
- käyttävät paljon terveydenhuollon palveluita (esim. oireilevat fyysisesti eri tavoin ts. somatisoijat)
- ovat jääneet palvelujen ulkopuolelle
- asiakkaat, joilla on lieviä ja keskivaikeita mielenterveydenhäiriöitä ja/tai päihteiden riskikäyttöä

Tutkimukset osoittavat, että mielenterveysongelmia esiintyy horisontaalisesti. Erityishaasteen projektille muodostavat esimerkiksi masennusoireista kärsivät, kulttuuritaustansa kautta vahvasti kotiinsa orientoituvat maahanmuuttajanaiset. Miten ko. ryhmä olisi saatavissa tehokkaasti projektin tarjoamien palveluiden piiriin? Heidän löytämisensä apuna käytetään mm. järjestöyhteistyötä sekä etsivää työtä. Kehittämistyö kohdistuu ensisijaisesti perustason sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä muihin hyvinvointia edistäviin julkisiin ja kolmannen sektorin palveluihin. Näin ollen hankkeen kohderyhmää eivät ole erikoissairaanhoidon tuen tarpeessa olevat vaikeita mielenterveys- ja/tai päihdehäiriöitä sairastavat henkilöt.

Kohderyhmänä on myös kaikkien hankkeeseen osallistuvien tahojen (kaupunki, TE-hallinto, järjestöt ym.) henkilökunta, joiden osaaminen kasvaa hankkeen myötä. Lisäksi hankkeessa kehitetään palveluja, jotka tukevat maahanmuuttaja-asiakkaiden perhettä ja muita läheisiä. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota maahanmuuttajanaisten tavoittamiseen palvelun piiriin, jotta tasa-arvoa voidaan lisätä heidän hyvinvointiaan lisäämällä. Näin vahvistetaan heidän mahdollisuuksiaan yhteiskunnalliseen osallisuuteen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Mielenterveys- ja päihdeongelmat ja osattomuus/syrjäytyminen ovat ilmiöitä, joilla on ylisukupolvisia vaikutuksia. Parantamalla hoidon- ja palveluiden vaikuttavuutta ja ennaltaehkäisyä, voidaan vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin. Ylisukupolvisten vaikutusten todentaminen on haastavaa.

Välillinen vaikutus koskee myös muiden alueiden sote- ja työllisyyskehittäjiä.

On vaarana, että maahanmuuttajien heikko integroituminen yhteiskuntaan aiheuttaa hankauspintoja kantaväestön kanssa ja heikentää edellytyksiä kulttuurisesti monimuotoisen yhteiskunnan vahvistumiseen. Parhaimmillaan integraatio toteutuu onnistumisten avulla. Projekti tarjoaa välillisen työkalun talousalueen kehitykseen. Yhteiskuntatasolla, taloudellisesti on ensisijaisen tärkeää, että maahanmuuttajat siirtyisivät mahdollisimman nopeasti tuottavaan työhön. Yksilötasolla, projekti huomioi, että henkilökohtainen mielen hyvinvointi rakentuu monesta tekijästä. Yksi keskeisimmistä terveen mielen peruspalikoista on mahdollisuus tehdä mielekästä työtä. Suuri osa turvapaikanhakijoista tulee tällä hetkellä alueilta, jotka tarjoavat tulevaisuudessa suuria potentiaalisia taloudellisia mahdollisuuksia. Näin ollen maahanmuuttajien integroitumista edistävällä ja maahanmuuttajien ja kantaväestön positiivista vuorovaikutusta lisäävällä hankkeella on myönteinen vaikutus myös laajasti koko yhteisöön/väestöön/yhteiskuntaan/kuntaan/maakuntaan.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 256 606

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 161 331

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 342 141

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 215 108

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Turun

Kunnat: Lieto, Masku, Nousiainen, Rusko, Mynämäki, Turku, Naantali, Kaarina, Raisio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 488

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnitteluvaiheessa toimintaympäristöanalyysia on tehty palveluiden käyttäjätilastojen, demografisten tutkimusten sekä aihetta käsittelevän tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Toimintaympäristöanalyysia monipuolistetaan ja täydennetään hankkeen kartoitusvaiheessa. Potilasvirta-analyysi tehdään rahoituksen varmistuttua.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa tehdyn toimintaympäristöanalyysin perusteella hankkeessa tullaan kiinnittämään erityisesti huomiota maahanmuuttajakotiäiteihin, joka on haastavasti tavoitettava kohderyhmä. Tavoittamisen keinoja tullaan kehittämään yhdessä kohderyhmän sekä yhteistyötahojen (esim. Tyttöjen talo) kanssa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen. Hankkeessa edistetään maahanmuuttajanaisten tasa-arvoa lisäämällä heidän hyvinvointiaan ja sitä kautta mahdollisuuksia yhteiskuntaosallisuuteen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 3
Käytetään julkisia liikennevälineitä, hyödynnetään Lync-kokouksia, käytetään sähköistä arkistointia. Käytetään vanhoja kalustoja ja kalusteita.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 3
Käytetään julkisia liikennevälineitä, hyödynnetään Lync-kokouksia, käytetään sähköistä arkistointia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 2
Käytetään julkisia liikennevälineitä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 2
Käytetään julkisia liikennevälineitä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 2 2
Käytetään julkisia liikennevälineitä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Hyödynnetään henkilökunnan koulutuksien markkinoinnissa ja materiaaleissa sähköisiä kanavia. Lisäksi mahdollisuuksien mukaan kohderyhmälle suunnatuissa esitteissä ja materiaaleissa hyödynnetään sähköisiä kanavia. Käytetään vanhoja kaustoja ja kausteita.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 2
Virkistysryhmässä pyritään kehittämään kierrätysmateriaaleja.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 3
Hyödynnetään paikallisia palveluita, tuotteita ja toimijoita.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Hankkeen tuotoksena syntyy hyvinvointia edistäviä palvelumalleja. Välitön vaikutus kohderyhmän hyvinvoinnissa näkyy välillisesti kohderyhmän lähipiirissä.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Käytetään julkisia liikennevälineitä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hankkeen tuotoksena syntyy hyvinvointia edistäviä palvelumalleja. Välitön vaikutus kohderyhmän hyvinvoinnissa näkyy välillisesti kohderyhmän lähipiirissä.
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Hankkeessa edistetään maahanmuuttajanaisten tasa-arvoa lisäämällä heidän hyvinvointiaan ja sitä kautta mahdollisuuksia yhteiskuntaosallisuuteen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hankkeessa lisätään maahanmuuttajien yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämällä heidän työllistämismahdollisuuksia kehittämällä tarpeita vastaavia sosiaali- ja terveyspalveluja. Hankkeessa lisätään kulttuurista yhdenvertaisuutta lisäämällä maahanmuuttajien ja kantaväestön kohtamaista, vuorovaikutusta ja sitä kautta moninaisuuden ymmärtämistä ja hyväksymistä.
Kulttuuriympäristö 3 3
Hankkeessa kehitettävät sosiaali- ja terveyspalvelut kiinnittyvät vapaa-ajan palveluihin, jotka välittävät kohderyhmälle tietoja ja taitoja kulttuuriperinnöstä.
Ympäristöosaaminen 3 3
Hankkeessa lisätään kohderyhmän ympäristöosaamista kehittämällä innovatiivisia luonto ja luontoliikuntaan liittyviä toimintamalleja osana sosiaali- ja terveyspalveluja.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Suomessa maahanmuuttajien työttömyysaste on kantaväestöä korkeampi. Yksi integroitumista ja työllistymistä hidastava tekijä on maahanmuuttajien mielenterveys- ja päihdeongelmat. Tutkimusten mukaan maahanmuuttajilla, erityisesti pakolaistaustaisilla, on kantaväestöä enemmän mielenterveysoireita. Maahanmuuttajat eivät usein itse tunnista mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä, eivätkä käytä mielenterveyspalveluja, vaikka raportoivat psyykkiset oireensa yhtä yleisinä kuin kantaväestö. Erityisen suurena haasteena on masennusoireista kärsivien kotona olevien maahanmuuttajanaisten tavoittaminen palveluiden piiriin. Toisin sanoen palvelut eivät tavoita ja kohdennu oikein, mikä heikentää toimintakykyä ja lisää syrjäytymisvaaraa.

Hankkeen tavoitteena oli edistää maahanmuuttajien integroitumista kehittämällä innovatiivisia mielenterveys- ja päihdepalveluja perustason sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kehittämistyötä tehtiin asiakaslähtöisesti ja monialaisesti asiakkaiden, kolmannen sektorin, kunnan ja TE-toimiston kanssa. Päämääränä oli, että maahanmuuttajille voidaan tarjota mielenterveys- ja päihdehäiriöihin samanaikaista hoitoa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistettyä tukea. Kehittämistyössä huomioitiin vertaistuki.

Kohderyhmänä olivat yli 18-vuotiaat maahanmuuttajat, joilla mielenterveys- ja/tai päihdeongelma aiheuttaa vaikeuksia selvitä arjessa ja haasteita kiinnittyä koulutukseen ja työelämään. Hankkeessa huomioitiin läheiset. Kohderyhmänä olivat myös hankkeeseen osallistuvien tahojen henkilökunta, sillä heidän osaamisen kasvua maahanmuuttajien mielenterveys- ja päihdeongelmia koskevan tiedon ja hoidon osalta tuettiin.

Hankkeen tarkoituksena oli kehittää ulkomaalaistaustaisten lievästi- ja keskivaikeasti mielenterveys- ja/tai päihde-ongelmaisten asiakkaiden palveluprosesseja ja tämän asiakasryhmän kanssa toimivien ammattilaisten työn käytäntöjä. Kehittämistyön tuotoksena oli tarkoitus aikaansaada toimintamalli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuteen, jossa korostetaan asiakaslähtöisyyden ja monialaisen yhteistyön näkökulmaa.

Hanketta hallinnoi Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Yhteistyötahoina olivat: ulkomaalaistoimisto, vapaa-aikatoimiala, työllistämispalvelut ja -hankkeet, Infotori, TE-toimisto, THL:n Monikulttuurisen hyvinvoinnin tiimi, kolmannen sektorin toimijat (mm. Daisy Ladies, Turun Tyttöjen Talo®, Lounais-Suomen Martat, A-Kilta, FinFami ja Varsinais-Suomen Sininauha).

Hankkeen henkilökunnan siirryttyä muihin tehtäviin päätettiin hanke lopettaa etuajassa 31.5.2018. Alkuperäinen päätösaika oli suunnitelmassa 30.6.2019.