Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20743

Hankkeen nimi: Metsäkoneenkuljettajan osaamisen profilointi ja kehittäminen

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2017 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0212371-7

Jakeluosoite: Tulliportinkatu 3

Puhelinnumero: 013 244 200

Postinumero: 80130

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.riveria.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: ANTTONEN TOMMI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: koulutuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tommi.anttonen(at)riveria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505471008

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy (PIKES Oy), 2042869-6

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on kehittää ja tuotteistaa Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimon (AmoV) puutavaralajimenetelmän puunkorjuun ammatillinen sekä kouluttajakoulutusosaaminen palvelutuotteiksi, jotka soveltuvat eri markkina-alueiden ja toimintaympäristöjen tarpeisiin ammatilliseen perus- ja ammattikuljettajien täydennyskoulutukseen. Samalla kehitetään ja tuotteistetaan kuljettajakoulutuksen koulutusympäristöjen suunnittelupalvelu. Hankkeen aikana kehitetään ja rakennetaan erillisessä EAKR hankkeessa kuljettajakoulutukseen koulutusympäristö harjoittelukenttineen ja maastoajoharjoitteluratoineen Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimon yhteyteen sekä johtoauto maasto-opetukseen. Hankkeessa kehitettyjä ja tuotteistettuja palveluja ja koulutusympäristöjä pilotoidaan ja testataan niin ammatillisessa koulutuksessa kuin ammatissa toimivien kuljettajien koulutuksessa.

Hankkeiden tuloksena syntyy:
1. Ammatillisen koulutusosaamisen konsepti (ESR).
2. Kouluttajien koulutuskonsepti (ESR).
3. Opiskeluympäristön suunnittelukonsepti (ESR).
4. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimolle rakennetaan koulutusympäristö harjoituskenttineen ja ajoharjoitteluratoineen (EAKR).
5. Maastoharjoittelun valvontaan kontrolli ja johtoauto varusteineen (EAKR).
6. Valvonta- ja analysointiohjelmisto kuljettajan työtapojen kehittämiseen (EAKR).
7. Kuljettajien koulutus tehostuu ja valmistuvat kuljettajat ovat valmiimpia työelämään (ESR).
8. Korjuuyritysten kannattavuus paranee kuljettajien suunnitelmallisen jatkokoulutuksen myötä (ESR).
9. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimon osaamisen ympärille syntyy uutta palveluliiketoimintaa ja yritystoimintaa (ESR).
10. Tietopaketti operaattoriammateista opinto-ohjaajien ja ammatinvalinnan ohjaajien käytettäväksi ja koulutusmateriaaliksi (ESR).

Hankkeen toimenpiteet:

1. Kehitetään puutavaralajimenetelmällä toteutettavan puunkorjuun kuljettajakoulutusosaamisen konsepti(AmoV).
2. Kehitetään kouluttajakoulutuksen konsepti (AmoV).
3. Kehitetään oppimisympäristön suunnittelukonsepti (AmoV).
4. Testataan suunniteltua koulutuskonseptia organisoimalla alueen metsäkoneyrittäjille ja työntekijöille täydennyskoulutusta ja kehitetään metsäkoneyritysten liiketoimintaa (PIKES).
5. Kehitetään uusia liiketoimintamahdollisuuksia Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimon koulutusosaamisen myynnin ympärille (PIKES).

Hankkeen tuloksena Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimon koulutuksissa voidaan keskittyä opetuksen ja oppimisen kehittämiseen ja kuljettajakoulutus tehostuu. Kuljettajien täydennyskoulutuksen kysynnän kasvaessa syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia koulutukseen, sekä liiketoimintamahdollisuuksia ICT- ja palveluyrityksille. Korjuuyrittäjien tietoisuus yrityksen kilpailukykyyn vaikuttavista tekijöistä lisääntyy.

Pitkällä aikavälillä Pielisen-Karjalan alueelle syntyy myös kansainvälisesti tunnustettu biotalouden logistiikan ympärille rakentuva osaamiskeskittymä. Raaka-aineen toimituskyky teollisuudelle paranee.
Puunkorjuu tapahtuu taloudellisemmin ja energiatehokkaammin. Valtimolle kerääntyvän tiedon ja taidon myötä syntyy uusia mahdollisuuksia kehittää ja automatisoida puunkorjuuprosessia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Metsäkoneen kuljettajan ammattia opiskelevat opiskelijat.
Metsäkoneen kuljettajan ammattia kouluttavat opettajat.
Opinto-ohjaajat ja muut ohjaustyötä tekevät.
Puunkorjuu- ja kuljetusalan yritysten yrittäjät ja kuljettajat.
Osaamista omissa palveluissaan hyödyntävät ohjelmisto- ja konsultointialan yritykset.
Metsäkonevalmistajat ja niiden tuotekehitys- ja koulutusorganisaatiot.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Rakennus- ja maanrakennusalan urakoitsijat
Logistiikkayritykset
Rakennus-, talotekniikka- ja kiinteistöhuoltoalan yritykset.
Pohjois-Karjalan alueen palvelualan yritykset.
Pielisen Karjalan kunnat ja kuntalaiset.
Kansalliset- ja kansainväliset tutkimus- ja koulutusorganisaatiot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 281 908

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 212 180

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 353 468

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 282 214

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan

Kunnat: Lieksa, Rääkkylä, Outokumpu, Valtimo, Joensuu, Nurmes, Liperi, Kontiolahti, Tohmajärvi, Polvijärvi, Juuka, Kitee, Ilomantsi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 21

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 15

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 150

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeen toiminnassa kehitetään tasa-arvoa lisääviä käytäntöjä ja toimintatapoja teknologian keinoin, jotka omalta osaltaan purkavat töiden jakautumista sukupuolen mukaan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeen toiminnassa kehitetään tasa-arvoa lisääviä käytäntöjä ja toimintatapoja teknologian keinoin, jotka omalta osaltaan purkavat töiden jakautumista sukupuolen mukaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeen toiminnassa kehitetään tasa-arvoa lisääviä käytäntöjä ja toimintatapoja teknologian keinoin, jotka omalta osaltaan purkavat töiden jakautumista sukupuolen mukaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 9 2
Työ tehostuu ja energiankäyttö vähenee. Koulutuksessa voidaan keskittyä enemmän metsänhoidollisiin kysymyksiin, jolloin laatu kehittyy.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 2
Koulutuksessa voidaan keskittyä enemmän metsänhoidollisiin kysymyksiin jolloin metsänhoidon laatu paranee.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 8 3
Metsänkorjuu rasittaa vähemmän luontoa. Metsänhoidollisesti laadukkaampaa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 8 4
Työ tehostuu ja energiankäyttö vähenee. Koulutuksessa voidaan keskittyä enemmän metsänhoidollisiin kysymyksiin, jolloin laatu kehittyy.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 9 4
Uusien toimintatapojen ja hankkeessa kerätyn tiedon kautta materiaali ja energiankäyttö niin itse korjuutyössä kuin konevalmistuksessa tehostuu
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 3
Puun saatavuus ja kilpailukyky polttoaineena ja raaka-aineena paranee.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 7
Osaaminen syvenee. Syntyy uutta osaamiseen pohjautuvaa yritystoimintaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 7
Hankkeen myötä on mahdollista syntyä uusia ohjelmistotuotteita ja -palveluja sekä koulutuspalveluja yrityksille ja oppilaitokselle
Liikkuminen ja logistiikka 9 7
Korjuutyön opettaminen ja jatkokoulutus onnistuu hankkeen myötä entistä paremmin etänä jolloin koulutushenkilöstön liikkumistarve vähenee
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 0
Alueelle syntyy uutta yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 4
Alueelle syntyy uutta yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 9 7
Metsänkorjuun osaamisen kehittämiseen jää enemmän aikaa, jolloin ympäristöosaaminen kasvaa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Metsäkoneenkuljettajan osaamisen profilointi ja kehittäminen – hankkeen tavoitteena oli kehittää metsäkoneenkuljettajien ja heidän kouluttajiensa koulutusta palvelutuotteiksi, jotka palvelevat perusopetusta, jo työssä olevien kuljettajien täydennyskoulutusta sekä mahdollistavat metsäkoneenkuljettajakoulutuksen ja metsäkoneenkuljettaja -kouluttajakoulutuksen palveluiden myynnin niin suomalaisille kuin ulkomaalaisille asiakkaille. Hanke muodostui useista erillistä tehtäväkokonaisuuksista: Pedagogiikan kehittämisprosessi, osaamisen arvioinnin ja dokumentoinnin tekninen prosessi, yritysten toiminnan kehittämisprosessi, ja koulutustuotteiden konseptoinnin prosessi.

Hanke toteutettiin yhteistyössä Pielisen Karjalan kehittämiskeskus Oy:n kanssa, jonka osuus hankkeesta oli etsiä liiketoimintamalleja Riverian Valtimon yksikön tarpeisiin ja kehittää paikallisten metsäkoneyritysten liiketoimintaa.

Hankkeessa kehitettiin ainutlaatuinen oppimisympäristö, jonka perustana oli investointihakkeella hankitut kenttäsimulaattorit. Vaikka hankkeen toteutuksessa oli haasteita, saimme hankkeen aikana lanseerattua kuormatraktorityöskentelyn alkuopetukseen vaiheistetun opetuksen mallin. Tässä mallissa opetus jakaantuu neljään selkeään kokonaisuuteen: teoria/virtuaalisimulaattorivaihe, kenttäsimulaattorivaihe, koulun opetustyömaavaihe ja viimeisenä työssäoppimisvaihe yrittäjän koneella. Hankkeen aikana erityisenä kehityksen kohteena oli kehittää kenttäsimulaattorivaiheen opetusta, missä keskeisinä asioina olivat TimberSkills oppimisympäristön käyttöönotto kenttäsimulaattoreissa, ajokonetyön analysointia helpottavien mittarien käyttöönotto ja osaamista mittaavan rapotin tallennusmahdollisuus Timberskills oppimisympäristöön tehtävän jälkeen annettavaa palautetta varten.

Hankkeen yhden osan keskeisistä tuloksista oli ammattikuljettajille suunnattujen osaamiskartoitusten ja työmallikoulutusten tuotteistaminen ja testaus. Ammattikuljettajille tehtyjen koulutusten palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista ja näin ollen tuotteet ja osaaminen jäävät jatkossa perustutkinto- ja ammattitutkintokoulutuksen käyttöön. Työtehoseuran, Koneyrittäjien liiton ja Riverian yhteishankkeessa: Osaamispääomaa kasvattamalla koneyrittäjän kannattavuuskäyrä kasvuun, tullaan myös käyttämään jo hyviksi todettuja ja toimivia osaamiskartoitus ja työmallikoulutustuotteita.

Kolmas merkittävä hankkeen tuella toteutettu kehitysprojekti liittyi silmänliiketutkimukseen. Tämä tutkimus oli kaksiosainen. Ensimmäisen tutkimuksen keskiössä oli opettajien havainnointi ja osaaminen arviointiin liittyvä päätöksenteko arvioitaessa metsäkoneenkuljettajan/-opiskelijan työskentelyä. Silmänliiketutkimuksen toinen osa liittyi eri tasoisten opiskelijoiden tekemään havainnointiin työprosessin aikana ja sitä kautta työn suunnittelun tasoon eri opintojen vaiheessa. Tutkimusajot tehtiin sekä kenttäsimulaattorilla, että oikealla koneella.

Kaikkia hankkeen tavoitteena olleita asioita kyettiin edistämään, vaikka hanke kohtasi kolme merkittävää haastetta. Ensimmäisenä haasteena oli muutokset Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän organisaatiossa. Tästä johtuen hanketta vetänyt projektipäällikkö vaihtui heti hankkeen alkuvaiheessa ja hankkeen kestäessä vaihtui tai jäi pois muutama hankkeelle työskennellyt projektityöntekijä. Toinen selkeä haaste oli EAKR investointihankkeen ja ESR kehittämishankkeen rytmittäminen. Investointihankkeessa vastaan tulleiden haasteiden takia kehityshankkeelle haettiin kaksi kerta jatkoaikaa, yhteensä vuoden verran. Jatkoajasta huolimatta kenttäsimulaattoreiden oppimisympäristön kehittäminen ja testaus painottui hankkeen loppumetreille. Tästä syystä myös hankkeessa suunnitellut silmänliiketutkimukset painottuivat hankkeen loppuun. Ammattikuljettajille ja kouluttajille suunnatut koulutuskonseptit testattiin ja todettiin toimiviksi hankkeen aikana.