Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20744

Hankkeen nimi: TOTTA! - Työllisyydenhoidon toimivat ohjauspolut Etelä-Savossa

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2016 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Sulkavan kunta

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0167265-0

Jakeluosoite: Kauppatie 1 PL 25

Puhelinnumero: 015-527 5200

Postinumero: 58700

Postitoimipaikka: Sulkava

WWW-osoite: http://www.sulkava.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Antti Väisänen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: antti.vaisanen(at)sulkava.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0444175205

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kuntien vastuu työllisyydenhoidosta on lisääntynyt merkittävästi ja vastuun myötä jokaisen kunnan olisi syytä rakentaa aktiivinen työvoimapolitiikka ja toiminnallinen työllisyydenhoidon konsepti.
Totta-hankkeessa Sulkavan, Juvan, Rantasalmen ja Puumalan (1.5.2017 alkaen) kunnat kehittävät alueen työvoimavaroja yhdessä yritysten kanssa: osaavan työvoiman saatavuus varmistetaan yksilöllisen ohjauksen ja valmennuksen avulla. Hanke tekee tukensa avulla työllistämisen yrityksille ”helpommaksi” ja monialaista ohjausta kehittämällä auttaa työn ja työvoiman kohtaantoa. Työllistämisen kynnys madaltuu.
Kunnilla on mahdollisuus ja velvollisuus tuottaa asiakaspinnassa tapahtuvaa ohjausta työelämäsiirtymissä oleville. Tämän heterogeenisen ryhmän kytkeminen ohjauksellisen tuen piiriin on kuitenkin usein jäsentymätöntä, eikä siksi osata verkostoitua tavalla, joka riittävästi edistää sille suunnattujen palveluiden yhteensovittamista ja vaikuttavuutta.
Työvoimapoliittinen huoli tulee osaksi asiakaskohtaamista ja tätä rajapintaa kehitetään yhdessä Te-toimiston asiantuntijoiden kanssa. Työllistymistä tukevat, vaikuttavat ohjauspolut vaativat usean eri toimijan saumatonta ja yhdenaikaista ohjaamista sekä kommunikaatiota. Tämä toiminta pitäisi näyttäytyä ohjattavan suuntaan yhteisenä, koordinoituna ja selkeänä toimintana, joka kuitenkin kykenee ottamaan yksilölliset ohjaustarpeet riittävästi huomioon. Tavoitteena on saada yksilöllisen tuen ja ohjauksen piiriin jokainen alueen työelämän siirtymävaihetta elävä, jonka työllistymistä voitaisiin edistää monialaisella ohjauksella. Hänen ei tarvitse olla syrjäytynyt tai syrjäytymisuhan alla oleva ihminen. Hankkeessa kartoitetaan sekä mallinnetaan työllistymistä tukevia, vaikuttavia ohjauspolkuja. Hanke käynnistää työn etsinnän avoimilla markkinoilla. Sitä tukee räätälöity palvelu työnhakijoille ja yrityksille.
Hankkeessa kehitetään samanaikaisesti työllisyydenhoidon monialaista verkostotyötä, ohjaustyön osaamista ja seurantaa sekä toimintatapoja. Hankkeessa kehitetään ja koulutetaan monialaisessa verkostotyössä tarvittavaa asiakastyötä, sen menetelmiä ja toimintatapoja, sekä toiminnan laadullisen seurannan ja arvioinnin välineitä. Tuotetaan verkostossa toimimisen jäsennys ja toimintamalli sekä verkostosopimukset ja kehitetään verkoston sisälla ja verkostosta ulos tapahtuvaa kommunikaatiota. Myös edellä mainitun toiminnan ohjaaminen ja johtaminen otetaan kehittämisen kohteeksi ja toimivat polut ja toimintatavat mallinnetaan.
Syntyy alueen voimavaroihin kytkeytyvä aktiivisen työllisyydenhoidon toimintatapa, joka pystyy mobilisoimaan uudenlaisia ohjauspolkuja vaikuttavampaan työllistymiseen. Tämän mahdollistaa kattava, monialainen verkostotoimintatapa, joka läpäisee ja kytkee mukaan alueen työllisyydenhoidon toimijat, tarjoten TE-toimistolle, kunnille, yrityksille ja kolmannelle sektorille koordinoidut, vaikuttavammat puitteet ohjaustyölle ja sen kehittämiselle. Monialaisesta verkostotyöstä tulee Sulkavan, Rantasalmen, Juvan ja Puumalan (1.5.2017 alkaen) kuntien alueella vakiintunut työllisyydenhoidon ohjaustyötä jäsentävä ja kehittävä toimintatapa, joka tuottaa vaikuttavampia työllistymista tukevia ohjauspolkuja.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1. TE- palveluiden1. ja 2. palvelulinjojen asiakkaat, jotka tarvitsevat tavoitteiden ja vaihtoehtojen selvittämisessä ohjausta. Rakenteellisesta työttömyydestä kärsivät.
2. Kuntoutujat. Työelämään palaavat (uudenlaisten kuntoutuspolkujen rakentaminen).
3. Vaikeasti työllistyvät

4.2 Välilliset kohderyhmät

Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät?
1. Alueen yritykset (heti käynnistysvaiheessa mukana Järvi-Saimaan palvelut Oy ja Suomen Terveystalo Oy)
2. TE-palvelut
3. Kolmas sektori
4. Työllisyydenhoidon monialaiset ryhmät kunnissa
5. Johtaminen, ohjausrakenteet ja niiden kehittäminen. Palveluiden hankinta ja kehittäminen kohdeyhmille.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 354 314

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 331 636

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 506 166

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 477 309

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Rantasalmi, Sulkava, Puumala, Juva

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 42

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 15

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 291

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Sukupuolijakaumaa voidaan tarkastella osin työllisyyskatsauksien avulla.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa arvioidaan valittujen toimintamallien vaikutusta sukupuolten tasa-arvon kannalta. Malleja ja polkuja muokataan myös sukupuolisensitiivisesti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Yksi hankkeen päätavoitteista on tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 6
Kokonaisvoimavaranäkökulmalla on siirtovaikutusta myös luonnonvarojen kestävän käytön kannalta. Osaoptimoinnista kokonaisvoimavaran hamottamiseen siirtyminen avaa mahdollisuuden tehokkuuden ymmärtämiseen uudella tavalla.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Kokonaisvoimavaranäkökulmalla on siirtovaikutusta myös ilmaston muutoksen aiheuttamien riskien kartoituksessa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 5
Kokonaisuus ei ole osiensa summa, vaan kokonaisuuden muodostamien elementtien yhteisvaikutusta. Elämänsuunnittelun ohjauksen metodologinen lähtökohta avaa kokonaisemman näkökulman myös luonnon monimuotoisuuden hahmottamiseen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Kierrätystoiminnan kehittäminen tukee aktiivista kunnan työllisyysasioiden hoitoa
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 4 0
Erilaiset ympäristönhoitotoimet ovat usein mielekkäitä esim. palkkatuella tuettuja työpaikkoja
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 3
Kun edetään työelämäsiirtymissä elävien ihmisten tuesta työvoimavarojen kehittämiseen, myös elinkeinoelämä voi suunnitella toimintaansa käytettävissä olevien työvoimavarojen mukaiseksi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 3
Kuntalaista lähellä olevan, inhimillisemmän palvelutavan kehittyminen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
ei vaikutusta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 4
Työllisyydenhoito kytkeytyy kiinteästi hyvinvointityöhön ja sitä arvioidaan kunnan näkökulmasta myös osana osallisuuden kautta hyvinvointia lisäävänä toimintana
Tasa-arvon edistäminen 0 3
Ohjauksessa pyritään kyseenalaistamaan ammatillisia stereotypioita miesten ja naisten ammateista.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Maahanmuuttajien ohjauksella edistetään yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 2 2
Vaikeasti työllistyvien työllistämiseksi inventoidaan maisema- ja kulttuuriympäristön työkohteita ja työstetään niitä.
Ympäristöosaaminen 0 0
ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

Totta! - Työllisyydenhoidon toimivat ohjauspolut Etelä-Savossa -hanketta on toteutettu Rantasalmen, Juvan, Sulkavan ja Puumalan kuntien alueella. Hankkeen alkutilanteessa hankekunnissa työllisyyttä oli hoidettu sosiaalitoimen, etsivän nuorisotyön, kunnan yleishallinnon ja erillisten työpajojen viitekehyksestä, mutta yhteinen toimintakenttä on ollut sirpaleinen. Työllisyydenhoidon oman viitekehyksen muodostaminen on nähty tarpeelliseksi, jotta näistä suppeista näkökulmista saataisiin muodostettua laajempi kokonaiskuva työllisyydenhoidon kenttään sekä luotua lisää osaamista ja ymmärrystä yhteiseen toimijaverkostoon. Kunnat hakivat paikkaansa ja rooliaan muuttuvassa ympäristössä ja toivoivat pääsevänsä vaikuttamaan siihen, että paikalliset työvoimapalvelut organisoidaan tehokkaasti ja että työnhakijoita sekä työnantajia voidaan palvella myös työllisyysasioissa kasvokkain ja henkilökohtaisesti. Kunnissa oli usko siihen, että monialaisen tuen tehokkaammalla hyödyntämisellä ja vaikuttavammalla palveluohjauksella voidaan saada uudenlaisia työllistymisen polkuja ja sitä kautta alueellista hyvinvointia niin kuntalaisten arjessa kuin yrityksissäkin.

Hankkeen päätavoite on parantaa työllistymistä tarjoamalla tukea työnhakijoille ja yrityksille sekä kehittää monialaista ohjausta. Lisäksi hankkeessa on ollut tavoitteena rakentaa kumppanuusmalleja alueen yritysten kanssa työvoimavarojen kehittämiseksi. Hanke on onnistunut keskeisissä kehittämiskohteissaan suunnitelman mukaisesti. Hankkeen aikana työnhakija-asiakkaita oli yli 130 ja näistä asiakkuuden päättyessä työssä oli 53 ja koulutuksessa 16. Yritysyhteistyötä on tehty yli 50 yrityksen kanssa.

Jokaisessa hankkeeseen osallistuneessa kunnassa on siirrytty uudenlaiseen toimintaympäristöön, jossa kunnat ovat ottaneet roolin työvoimapalvelujen järjestäjänä ja koordinoijana. Hankkeen aikana kuntiin on synnytetty omat työllisyyspalvelut ja toimivat rakenteet, joiden avulla sekä työelämän siirtymävaiheessa olevia työnhakija-asiakkaita sekä työnantajia palvellaan. Verkostomainen työote työllisyysdenhoidossa on vakiintunut toimintatavaksi, ja sovittaa yhteen erilaisia palveluja asiakkaan kokonaistilanteen tueksi vaikuttavuuden edistämiseksi. Hankkeen aikana on kasvatettu työllisyysosaamista kaikissa kunnissa niin kunnan omissa toiminnoissa sekä alueen yrityksisssä. Työllisyyttä ja työllistymistä ei tarkastella vain kapeana elämän osa-alueena, vaan työnhaku nähdään osana koko elämäntilannetta ja ihmisen muut voimavarat ja vaatimukset huomioidaan ohjaustyössä. Työllisyydenhoidon toimijoille on järjestetty hankkeen puitteissa koulutusta moniammatillisen yhteistyön, yritys oppimisympäristönä -teeman ja työllisyydenhoidon talousvaikutusten näkökulmasta. Koulutuksen sisällöllisen annin lisäksi näissä tapaamisissa on pidetty tärkeänä verkostoitumista ja kuntakohtaisten kokemusten tuomista yhteiseen tietoon.

Järvi-Saimaan Palvelut OY:ssä toteutetun yrityskehittämisen ja yritykessä tapahtuvan oppimisen myötä on luotu valmennuspolku, jonka tarve ja rakenne on syntynyt suoraan yrityksessä eri toimialojen esimiesten kokemuksista. Valmennuspolusta on rakennettu yksinkertainen prosessi, ns. muistilista siihen, kun esimies kohtaa uuden työntekijän. Valmennuspolku antaa pohjan siihen, mitä asioita tulee huomioida, kun uusi työntekijä saapuu työyhteisöön. Järvi -Saimaan palvelut Oy ottaa valmennuspolun yhdeksi rekrytoinnin välineeksi.