Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20747

Hankkeen nimi: Matti - Miesten matkat työhön

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2016 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2094551-1

Jakeluosoite: Bulevardi 31, PL 4000

Puhelinnumero: 09 7424 5000

Postinumero: 00079

Postitoimipaikka: Metropolia

WWW-osoite: http://www.metropolia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Rautiola Teija

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: teija.rautiola(at)metropolia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 630 0351

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy, 2472908-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Sosiaalisen syrjäytymisen riski on miehillä naisia suurempi. Kaksi kolmasosa syrjäytyneistä on nuoria miehiä. Työttömyysaste 15-24-vuotiaiden ikäryhmässä on miehillä 26 ja naisilla 15 %. Sosiaalityön menetelmät ovat pitkälti naisten kehittämiä. Huono-osaisuuden on osoitettu periytyvän, ja ylisukupolvisen työttömyyden ketjujen katkomiseen tarvitaan uusia, kokeiltuja ratkaisuja ja toimivaksi osoitettuja menetelmiä. Nuorten työpajatoimintaan osallistuu vuosittain noin 14 000 nuorta. Työpajoilla halutaan kehittää yhteistyössä valmentautujien kanssa menetelmiä ja malleja ylisukupolvista työttömyyttä kokevien nuorten tukemiseen kohti koulutusta ja työtä.

Tämän hankkeen päätavoitteena on kehittää voimavaraistavia sukupuolisensitiivisiä ohjausmalleja 16-29-vuotiaiden työpajatoiminnassa mukana olevien miesten subjektiuden vahvistamiseksi ja omien voimavarojen tunnistamiseksi. Tätä kautta tuetaan heidän mahdollisuuksiaan olla täysivaltaisia yhteiskunnan jäseniä ja saada työ- tai opiskelupaikka sekä vahvistetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Hankkeessa kehitettävissä Elämänkulku-pajoissa tuetaan miesten voimavaroja, osallisuutta ja työllistymistä tukevien, monisukupolvisten mallien ymmärrystä ja niistä oppimista. Elämänkulku-pajoissa esille nousseiden tarpeiden pohjalta tuotetaan miesten kanssa ohjausmalli työpajojen käyttöön. Pelillisyyden pajoissa voimistetaan pelillisyyden avulla nuorten miesten kokemuksia aikaansaamisesta, osaamisesta, yhdessä tekemisestä ja oppimisesta sekä omaan elämään liittyviin asioihin vaikuttamisesta. Työpajojen nuoret miehet osallistuvat omaehtoisesti ja tasavertaisina toimijoina vanhempien miesten, hanketoimijoiden ja työpajojen valmentajien rinnalla koko kehittämisprosessiin.

Hankkeessa tuotetaan kolme käyttäjälähtöisesti muotoiltua sukupuolisensitiivistä ohjausmallia sovellettavaksi nuorten, työttömien miesten parissa nuorten työpajoilla. Hanke tuottaa kokemustietoa uusista, käyttäjälähtöisistä ratkaisuista nuorten miesten voimavaraistamiseen ja oman elämänsä toimijuuden vahvistamiseen. Lisäksi hankkeessa tuotetaan tietoa niistä voimavaroista ja ohjausmalleista, jotka tukevat nuoria miehiä ylisukupolvisen työttömyyden ja syrjäytymisen uhatessa. Kehitettyjä sukupuolisensitiivisiä ohjausmalleja voidaan soveltaa myös laajemmin työpajatoiminnassa sekä nuoriso-, kasvatus-, sosiaali- ja terveystyössä. Hankkeen toteuttavat Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu yhteistyössä Helsingin ja Kouvolan nuorten työpajojen sekä Valtakunnallisen työpajayhdistyksen kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat nuoret (15-29-vuotiaat), syrjäytymisuhan alla olevat, työttömät miehet.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen toissijaisena kohderyhmänä ovat nuorten työpajat, jotka ottavat hankkeessa kehitettävät, sukupuolisensitiiviset ohjausmallit käyttöönsä hankkeen päättymisen jälkeen. Toissijaisena kohderyhmänä ovat myös hankkeessa toimivat vapaaehtoiset, työllistymistä tukevat tahot sekä ammattikorkeakoulut ja hankkeeseen osallistuvat yritykset. Lisäksi toissijaisena kohderyhmänä ovat kasvatus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveysalan toimijat, jotka voivat hyödyntää hankkeessa kehitettäviä sukupuolisensitiivisiä ohjausmalleja ja tietoa nuorten kokemuksista palveluiden kehittämisessä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 286 283

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 286 283

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 381 710

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 381 710

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso, Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin, Kouvolan

Kunnat: Kouvola, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 8

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 40

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeesta on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta, jonka tulokset on kuvattu luvussa 5.1. Hankkeen päämäärät ja tavoitteet pohjautuvat tähän analyysiin ja yhteistyötahojen tarpeisiin. Toteutetun analyysin perusteella Matti-hankkeen sukupuolinäkökulman keskeisin kysymys on, miten nuorten miesten voimavaroja voidaan vahvistaa hyödyntää ylisukupolvista syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja sitä kautta lisätä tasa-arvoa. Muut keskeiset kysymykset koskevat sitä, miten työttömiä, nuoria miehiä voidaan tukea katkomaan ylisukupolvisen työttömyyden ketjuja, löytämään aitoja kiinnostuksen kohteita ja kulkemaan kohti työllisyyttä niin, että miehet itse ovat aktiivisessa roolissa palveluiden kehittämisessä. Hankkeessa haetaan ratkaisuja siihen, miten nuoria ohjaavien ammattilaisten ohjaustyössä ja hankkeessa kehitettävissä ja levitettävissä tuotteissa pyritään lieventämään sukupuolten välistä segregaatiota, edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja toteuttamaan ns. sukupuolisensitiivistä ohjausta. Opetusministeriön 2009 asettama segregaation lieventämistyöryhmä onkin loppuraportissaan asettanut tavoitteeksi, että oppiaine-, koulutus- ja uravalintoja tehtäisiin yksilöllisten ominaisuuksien eikä sukupuolen perusteella. Raportin mukaan erityisesti tukipalveluja ja ohjauskäytäntöjä on kehitettävä tukemaan tätä pyrkimystä. Matti-hankkeessa nuoria, työttömiä miehiä tuetaan löytämään omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan, minkä pitäisi johtaa pitkällä tähtäimellä segregaation lieventymiseen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen suunnitteluvaiheessa hankkeen sukupuolinäkökulma on ohjannut hankkeen valintaa. Keskeiseksi tarpeeksi nostettiin nuorten miesten ylisukupolvisen työttömyyden ehkäisy, jota on tutkittu ja joka nuorten työpajoilla havaittu keskeiseksi haasteeksi, mutta menetelmiä asiaan tarttumiseksi ei juuri ole käytössä. Tarkemmin toimintaympäristöanalyysistä edellisessä kohdassa. Lisäksi nuorten työpajojen henkilöstö on ollut suunnittelemassa hanketta. Suunnittelussa on hyödynnetty sekä työpajahenkilöstön kokemusta nuorten miesten kanssa työskentelystä että työpajanuorten antamaa palautetta. Hankkeen toimenpiteet on suunniteltu niin, että ne tukevat miesten voimaantumista, omien kiinnostuksen kohteiden löytymistä, ja sitä kautta miesten syrjäytymisen ehkäisyä sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa. Työttömät miehet ovat itse aktiivisesti mukana rakentamassa hankkeessa tuotettavia ohjausmalleja ja tuotoksia. Kehittämistyötä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti suhteessa tavoitteisiin sekä miesten motivaatioon ja tarpeisiin. Näillä toimilla varmistetaan, että toiminnot vastaavat aidosti miesten tarpeita. Hankkeen aloitusvaiheessa tarkistetaan sukupuolinäkökulma hankkeen työ- ja arviointisuunnitelmissa. Tässä hyödynnetään rakennerahasto-ohjelman investointiprioriteetti 8 tasa-arvoon ja hyviin käytäntöihin liittyvää arviointikriteeristöä tai sen aihiota. Lisäksi hyödynnetään opasta Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa. Projektihenkilöstön ja projektiin osallistuvien työpajojen työntekijöiden osaaminen sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen projektissa varmistetaan koulutuksella ja työpajalla, joissa arvioidaan ja kehitetään projektin työ- ja arviointisuunnitelmia tasa-arvon näkökulmasta. Toteutusvaiheessa hankkeen toimia seurataan, arvioidaan ja ohjataan jatkuvasti suhteessa tavoitteisiin sekä osallistuvien miesten tarpeisiin (työpaketti 3). Jakuva, ohjaava arviointi ja loppuarviointi tuottavat tietoa siitä, miten hyvin hankkeen tuotteet ehkäisevät miesten ylisukupolvista työttömyyttä ja edistävät sukupuolten välistä tasa-arvoa. Hankkeen viestinnässä nostetaan esille tarve arvioida nuorille, työttömille miehille suunnattuja palveluja sukupuolinäkökulmasta. Viestinnän avulla välitetään tietoa miesten kokemuksista palvelujärjestelmästä sekä hankkeen tuotoksista ja tuotteista. Levittämisvaiheessa nuorten, työttömien miesten voimavarojen tukemisesta ja hyödyntämisestä ja sitä kautta sukupuolten välisen tasa-arvon lisäämisestä viestitään muille nuorten työpajoille sekä levitetään hankkeen tuotteita heidän käyttöönsä. Tuotettavien ohjausmallien kuvauksiin kuuluu jatkuva, ohjaava arviointi, jonka avulla niitä käyttävät voivat varmistaa sitä, että mallit todella tukevat sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Hankkeen päätavoitteena on kehittää voimavaraistavia, sukupuolisensitiivisiä ohjausmalleja 16-29-vuotiaiden työpajatoiminnassa mukana olevien miesten syrjäytymisen vähentämiseksi sekä ohjaamiseksi kohti koulutusta ja työtä. Tavoitteena on mahdollistaa sukupuolten välisen tasa-arvon lisääntyminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Elämänkulku-pajassa ja Pelillisyyden pajassa mahdollisesti tuotettavissa tuotoksissa pyritään hyödyntämään kierrätysmateriaaleja. Hankkeen toteutuksessa kiinnitetään huomiota luonnon varojen käyttöön vähentämällä matkustustarvettamahdollistamalla kokouksiin osallistuminen etäyhteyksien avulla ja tuottamalla mahdollisimman suuri osa materiaaleista sähköisinä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeen toteutuksessa pyritään vähentämään matkustustarvetta mahdollistamalla etäyhteyksien käyttö kokouksissa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei voida osoittaa suoria eikä välillisiä vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeen toteutuksessa pyritään vähentämään matkustustarvetta mahdollistamalla etäyhteyksien käyttö kokouksissa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei voida osoittaa suoria eikä välillisiä vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Elämänkulkupajassa ja Pelillisyyden pajassa mahdollisesti tuotettavissa tuotoksissa pyritään hyödyntämään kierrätysmateriaaleja. Hankkeen toteutuksessa kiinnitetään huomiota luonnon varojen käyttöön vähentämällä matkustustarvettamahdollistamalla kokouksiin osallistuminen etäyhteyksien avulla ja tuottamalla mahdollisimman suuri osa materiaaleista sähköisinä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei voida osoittaa vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 2
Hankkeessa kehitetään nuorten työpajojen, ammattikorkeakoulujen ja paikallisten työnantajien välistä yhteistyötä. Hankkeen päämääränä on tukea nuorten miesten työllistymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 3
Hankkeessa kehitetään nuorten työpajoille sukupuolisensitiivisiä ohjausmalleja, aineettomia tuotteita, ja kehitetään erityisesti nuorille, työttömille miehille suunnattuja palveluja käyttäjälähtöisesti. Hankkeessa osallistujien kokemusten kautta voi nousta esille myös uusien, aineettomien palvelujen kehittämistarpeita ja ne voivat kohdistua yksityiseen, julkiseen tai kolmanteen sektoriin. Nuorten työpajojen, ammattikorkeakoulujen ja työnantajien yhteistyöstä voi myös syntyä ideoita aineettomiin palveluihin.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeessa liikkumisen tarvetta pyritään vähentämään mahdollistamalla kokouksiin osallistuminen etäyhteyksiä hyödyntämällä. Hankkeessa kannustetaan julkisen liikenteen hyödyntämiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 6
Hankkeessa vahvistetaan nuorten miesten voimavaroja ja osallisuutta, joiden on todettu olevan vahvasti yhteydessä niin ksilön kuin yhteisönkin hyvinvointiin. Hankkeessa vahvistetaan nuorten miesten kokemusta osaamisesta, pystyvyydestä, itseohjautuvuudesta, oman elmän ohjaamisesta ja osallisuudesta. Hankkeessa luodaan nuorten työpajoille, joiden avulla hyvinvointia voidaan vahvistaa myös hankkeen päättymisen jälkeen ja muilla kuin pilottityöpajoilla. Lisäksi ohjausmalleja voidaan käyttää muussa nuorten parissa tehtävässä työssä. Hankkeessa nuoret tarkastelevat elämänkulkujensa kautta nuorten palveluja ja niiden merkityksiä omassa elämässä sekä työstävät tältä pohjalta kehittämisehdotuksia. Kehittämisehdotusten kautta voidaan parantaa nuorille suunnattuja palveluja.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Hankkeen päämääränä on lisätä nuorten miesten voimavaroja, joiden avulla ylisukupolvista työttömyyden uhkaa on mahdollista vähentää. Päämääränä on tukea miehiä työllistymään heitä kiinnostavalle alalle sekä lieventää työ- ja koulutusurien sukupuolen mukaista eriytymistä. Hankkeessa kehitetään voimavaraistavia, sukupuolisensitiivisiä ohjausmalleja 15-25-vuotiaiden työpajatoiminnassa mukana olevien miesten subjektiuden vahvistamiseksi ja omien voimavarojen tunnistamiseksi. Näin toimimalla tuetaan heidän mahdollisuuksien olla täysivaltaisia yhteiskunnan jäseniä pääsemällä kiinni työ- tai opiskelupaikkaan. Samalla lisätään sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 8
Hanke keskittyy syrjäytymisuhan alla olevien nuorten voimavaraistamiseen, yhteiskunnallisen osallisuuden lisäämiseen sekä nostaa työttömien nuorten tarinoita ja heille merkityksellisiä asioita näkyville.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei voida osoittaa vaikutuksia.
Ympäristöosaaminen 0 1
Hankkeen pajoissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kierrätysmateriaaleja ja tehdään nuorille ja muille hanketoimijoille näkyväksi ympäristönäkökulmaa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Matti - miesten matkat työhön -hankkeessa (2016-2018) kehitettiin nuorten kanssa toiminnallisia menetelmiä, joita voidaan soveltaa nuorten työpajoilla. Tavoitteena oli vahvistaa nuorten omaa subjektiutta ja voimavaroja. Elämänkulkupajat (työpaketti 1), joihin osallistuivat nuorten ja ohjaajien lisäksi mentorit, toteutettiin kahtena eri periodina sekä Helsingissä että Kouvolassa. Mentoreiden narratiivit omista koulutus- ja työllisyyspoluistaan ja valinnoistaan tarjosivat nuorille tilaisuuksia oman elämänkulun sekä erilaisten valintojen tarkasteluun ja reflektioon. Mentorointi toimii työpajatoiminnan ohjausmallina: eri sukupolvien edustajat kohtaavat ja luovat uusia vastavuoroisia tilanteita sukupolvien välillä. Mentorointi tuki nuorten voimavaraistumista tarjoten työvälineitä ja perspektiiviä oman elämän tarkasteluun. Nuoret kokivat Elämänkulkupajat pääasiassa positiivisena vaihteluna työpajatoimintaan. Nuoret hyötyivät pajatoiminnasta eri tavoin: erityisesti mentorointi avasi uusia näkökulmia koulutukseen ja työelämään, vahvisti omia näkemyksiä tai sillä ei ollut merkitystä. Osa hankkeen pajoille osallistuneista nuorista päätyi hakemaan opiskelupaikkaa, ja myös sai sen. Osa osallistujista haki ja sai työpaikan.

Pelillisyyspajat (työpaketti 2), joissa olivat mukana yritysyhteistyö kumppaneita, toteutettiin Helsingissä kahtena ja Kouvolassa kolmena erillisenä periodina. Pelillisyyspajoissa sovellettiin hankkeen menetelmiä ohjannutta itsemääräämisteoriaa, jonka mukaan yksilön kokemus osaamisesta ja pystyvyydestä kannustaa toimintaan. Yritysyhteistyöhön sidotut pelillisyyspajat toimivat oppimisyhteisönä, jossa nuoret auttoivat toisiaan loistamaan osaamisellaan.

Motivoimiseen käytettiin välitavoitteita ja haasteita, jotka liittyivät ongelmanratkaisuprosessiin. Pelillisyyspajojen aikana nuoret saivat palautetta yritysten edustajilta heidän antamistaan toimeksiannoista: mitkä nuorten laatimista ratkaisuista toimivat ja missä kohdin oli edelleen kehitettävää. Kehittävä palaute, pelitermein kyse olisi pisteistä, tukee nuoren kokemusta osaamisestaan ja motivoi osallisuuteen. Nuorten asiantuntijuus pelaamisesta ja pelillisyyden avulla kehittämisestä tuottivat onnistumisen kokemuksia, kokemuksia osallisuudesta ja lisäsivät nuorten kompetenssia eri aihealueista. Pelillisyyspajoilla luotiin yhdessä nuorten kanssa pelillistä toimintamallia, joka motivoi heitä työskentelemään yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Osa nuorista suunnittelivat lisäksi Matti- ja Summa-hankkeiden (ESR 2017–2019) yhdessä työstämää digitaalista peliä: Hamina 1810 Työ ei koskaan muutu. Peli on nuoria motivoiva elämänhallinta- ja työnhakupeli, jossa aiheita on lähestytty viihteellisyyden kautta. Peli on ladattavissa vuoden 2019 lopussa.
KOHTAA NUORI, Kompassi suuntaa hakevan nuoren kohtaamiseen. Artikkeli; Nuori oman elämänsä tekijäksi yhteisön tuella
http://kohtaanuori.metropolia.fi/osa/i-osa/#72

Matti-hankkeen työpakettien tarkoituksena oli aktivoida -nuoret uskomaan itseensä ja tukea heitä motivoitumaan omasta kyvykkyydestään ja osaamisestaan. Päätavoitteena hankkeessa oli ehkäistä ylisukupolvista huono-osaisuutta, pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymisen uhkaa. Hankkeen tuloksena tuotettiin kaksi käyttäjäjälähtöisesti muotoiltua, sukupuolisensitiivistä ohjausmallia hyödynnettäväksi nuorten työpajoilla ja kehittämisehdotuksia moniammatilliseen kasvatus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveystyöhön.

Hankkeen tuotosten prosessinomainen eteneminen taustoituksineen on kuvattu ja mallinnettu verkkojulkaisussa Rautiola, Teija & Ala-Nikkola, Elina toim. (2018) KOHTAA NUORI. Kompassi suuntaa hakevan nuoren kohtaamiseen. Helsinki: Metropolia. Linkki julkaisuun: http://kohtaanuori.metropolia.fi/