Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20749

Hankkeen nimi: Maahanmuuttajat Etelä-Savon yritysten voimavaraksi - MESVO

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2016 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Mikkelin kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0165116-3

Jakeluosoite: Otavantie 2B

Puhelinnumero: 040 712 1969

Postinumero: 50670

Postitoimipaikka: Otava

WWW-osoite: http://www.otavanopisto.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Fulvio Rizzo

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hanketyöntekijä

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: fulvio.rizzo(at)otavanopisto.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 129 4987

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 0600598-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteet:

“Maahanmuuttajien työllisyysaste on heikompi kaikissa ikäryhmissä kantaväestöön verrattuna”. “Etelä-Savo on saanut muuttovoittoa maahanmuutosta noin 2 400 henkilöä vuosina 2000–2011”. (Lähde: Mitä Etelä-Savossa voidaan oppia muiden alueiden maahanmuutto strategioista ja ohjelmista? Timo Aro ja Anna Laiho 7.3.2013).

Hankkeen tavoitteena on selvittää maahanmuuttaja naisten ja miesten aikaisempi formaali ja informaali osaaminen sekä selvittää ja kohtauttaa Etelä-Savossa toimivien yritysten tarvetta löydetylle osaamiselle tai erilaisen osaamisen hyödyntämiselle. Osaamista, joka tuottaisi yritystoimintaan lisäarvoa kansallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla ja/tai mahdollistaisi osaamisen muuntamisen maahanmuuttajataustaiseksi pienyritystoiminnaksi. Hankkeen tavoitteena on täten myös luoda uusia työpaikkoja Etelä-Savon alueelle. Hanke lisää tietoa ja nopeuttaa maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lisäten mahdollisuutta tehdä täsmällisempiä toimenpiteitä tulevaisuudessa ennakoivaan tietoon pohjautuen.


Hankkeen toimenpiteet:

Hankkeen alkuvaiheen aikana luodun tiedonkeruumallin avulla saadaan tietoa maahanmuuttajien yksilöllisestä osaamisprofiilista, jota verrataan yrityksiltä kerättyyn tietoon koskien yritysten senhetkistä osaamisen tarvetta ja myös tulevaisuuden osaamisen tarvetta. Tiedon perusteella luodaan mahdollisimman yksilöllisiä koulutuspolkuja, jotka vastaavat parhaiten MUUTOS/LISÄYS 1/2018: työelämän tarpeita (ml. korttikoulutus). MUUTOS/LISÄYS 1/2018: Yritysten tahotilan kartoituksen avulla heille tarjotaan mahdollisuus hyödyntää maahanmuuttajan nykyistä osaamista sekä kohdistetun koulutuksen avulla tuottaa yrityskeskeistä osaamista, luodaan maahanmuuttajalle mahdollisuus päästä kiinni työelämään ja yritykselle mahdollisuus saada juuri oikeanlaista osaamista yrityksen tarpeisiin. MUUTOS/LISÄYS 1/2018: Tarjoamme yritykselle käyttöön hankkeen kautta käännös- ja tulkkauspalveluita työkokeilun tai vastaavan tueksi. Osaamisesta saadun tiedon perusteella voidaan myös tukea maahanmuuttajien yritystoiminnan perustamista esim. osuuskuntamuodossa tai perinteisenä yritystoimintana.

Hankkeen kohdistuessa myös maahanmuuttajanaisiin voidaan edistää maahanmuuttajanaisten asemaa koulutuksellisten interventioiden, aiemman osaamisen kautta syntyvien työkokeilujen ja suomalaisen työelämään tutustumisen avulla. Hanke tuo esille myös mahdollisia eroja sukupuolten välillä ja tukee tarvittavien tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta lisäävien interventioiden suunnittelua.

Hankkeen aikana kerätyn informaation avulla tuotetaan parempi maahanmuuttajien osaamista koskeva tietoa tukemaan pitkäaikaista alueellista kehittymistä.
MUUTOS/LISÄYS 1/2018: Hankkeen asiakas kasvattaa osaamisprofiiliaan mm. osaamiskartoituksen, koulutuksen ja työkokeilujen kautta ja kirjaa sen valitsemaansa sähköiseen järjestelmään (LinkedIn, CV-netti, Monster). Osaaminen on nyt näkyvää, työnantajien haettavissa ja hankkeen tilasta riippumatonta.


Hankkeen tulokset:

Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa saatu tieto Suomeen tulleiden maahanmuuttajien osaamisesta sekä yritysten tarpeesta ko. osaamisen hyödyntämiseksi nopeuttaa maahanmuuttajien sijoittumista työelämään nykyisestä. Kartoitetun osaamisen perusteella voidaan tukea myös pienyritystoiminnan edellytysten luomista. Hankkeesta saatu tieto lisää mahdollisuutta luoda toimenpiteitä tulevaisuudessa ennakointiin pohjautuen. Hanke lisää uudenlaista yhteistyötä oppilaitosten ja yritystoiminnan välillä, perustuen parempaan yritystoiminnan tarpeen tunnistamiseen sekä yritystoiminnan näkökulmasta yksilöllisten koulutuspolkujen luomiseen.

MUUTOS/LISÄYS 1/2018: Hankkeen asiakas pääsee osaksi koulutuksen ja työllistymisen verkostoja. Oma osaaminen suhteutettuna suomalaiseen vaatimustasoon selkiytyy. Hankkeessa kartoituksen aikana saatu tieto säilyy ja siitä luotu henkilökohtainen, sähköinen osaamiskansio seuraa maahanmuuttajan mukana, jolloin sitä ei tarvitse luoda uudestaan vaan täydentää osaamisen kasvaessa.

Maahanmuuttajanaisten osallisuus ja potentiaali ja työmarkkinoille tuloon on selvitetty, ja sitä on tuettu koulutuksellisin interventioin. Hanke lisää sukupuolesta riippumatta yhdenvertaista tapaa ajatella osaamisen hyödyntämistä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat, joita ovat jo seudulla asuvat, pakolaiset sekä ulkomaiset opiskelijat.

Kohderyhmänä ovat myös kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavat yritykset sekä yritykset, joilla on potentiaalia käynnistää kansainvälinen liiketoiminta. Kohderyhmänä ovat myös kotimarkkinoilla toimivat yritykset, jotka potevat työvoimapulaa, jotka jo tällä hetkellä hankkivat työvoimansa ulkomailta MUUTOS/LISÄYS 1/2018: tai tarvitsevat työvoimaa omaan kotimaiseen tarpeeseen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

- eri viranomaistahot ( TE-keskus, Mikkelin työllisyyspalvelut, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä,yrityksen perustamisessa tarvittavat tahot, jne.)
- koulut
- opetushenkilöstö, kuraattorit, opinto-ohjaajat, uraohjaajat, tutorit
- vastaanottokeskukset
- näyttötutkinnon vastaanottamiseen osallistuvat yritykset, organisaatiot ja niiden henkilöstö
- maahanmuuttajien perheet, läheiset ja verkostot
- hankkeeseen osallistuvien yritysten henkilöstöt ja asiakkaat
- maahanmuuttajan oman yrityksen perustamiseen osallistuvat tahot ja yrityksen tulevat asiakkaat
MUUTOS/LISÄYS 1/2018:
- Monikulttuurikeskus Mimosa ry
- Pieksämäen Rehvitupa

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 363 243

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 337 706

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 518 919

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 482 437

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Sulkava, Kangasniemi, Pieksämäki, Pertunmaa, Mäntyharju, Enonkoski, Rantasalmi, Hirvensalmi, Puumala, Mikkeli, Joroinen, Juva, Heinävesi, Savonlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 45

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 24

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 76

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnittelussa on ollut mukana laaja asiantuntijajoukko, joiden antamia näkemyksiä valmistelutyöryhmä on hyödyntänyt tarkastellessa sukupuolten tasa-arvoa hankkeessa. Maahanmuuttajista usein naiset ovat miehiä heikommassa asemassa työllistymisen ja koulutuksen näkökulmasta. Monissa kulttuureissa naiset jäävät hoitamaan kotia ja lapsia, jolloin heidän osaamisensa, aikaisempi koulutus ja kehittymistarpeet työelämän näkökulmasta voivat jäädä huomioimatta. Näillä kulttuurisilla toimintatavoilla voi olla myös vaikutusta siihen, että kohderyhmään ei valikoidu esim. perheellisiä naisia. On todettu, että maahanmuuttajanaisten työttömyysaste on miehiä korkeampi ja työllisyysaste matalampi. Maahanmuuttajanaisten asema vaihtelee paljon heidän taustansa mukaan, mutta usein naiset kuitenkin tarvitsevat erityisiä toimenpiteitä kotoutumisen edistämiseksi. (Valtioneuvosto 2008.) Tilastokeskuksen julkaisemassa hyvinvointikatsauksessa (3/2013) on tuotu esille esim. somalialais- ja kurditaustaiset naiset, jotka ovat käyneet koulua selvästi vähemmän verrattuna esim. venäläistaustaisiin naisiin. Somalialaistaustaisista naisista yli kolmannes ei ollut käynyt koulua lainkaan. Hankkeen toiminnoissa tullaan kiinnittämään huomiota sellaisiin toimintatapoihin, joilla myös naisia saataisiin hankkeeseen mukaan. Alkukartoituksen pohjalta oletetaan, että naisten osalta nousisi selkeästi esille sellaista osaamista, jonka avulla voitaisiin alkaa rakentamaan heille uusia oppimis- ja työllistymispolkuja.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Mm. kulttuurisista syistä työvoiman ulkopuolella jäävistä suuri osa on maahanmuuttajataustaisia naisia. (Lähde: Taulukko 1. Naisten ja miesten pääasiallinen toiminta vuonna 2011.Tilasto- keskus, Työssäkäynti). Hankkeessa selvitetään koko kohteena olevan maahanmuuttajataustaisen ryhmän osalta myös sukupuolieroista johtuvia tilastollisia tekijöitä. Saadun tiedon perusteella on mahdollista laatia koulutuksellisia interventioita tukemaan mm. naisten aiemman osaamisen hyödyntämistä työllistymisen näkökulmasta sekä välillisesti voimaannuttaa heikommassa asemassa olevien ryhmien jäseniä. Hanke toki keskittyy erityisesti selvityksen jälkeen niihin yksilöihin, joiden osaamispotentiaali on parhaiten hyödynnettävissä. Hanke on sisällöltään sukupuolineutraali eli siihen voi tasavertaisesti osallistua sekä naiset että miehet, joten tästä näkökulmasta hanke edistää molempien sukupuolten taloudellista ja sosiaalista tasa-arvoa. Hankkeen alkukartoituksen tarkoituksena on myös löytää henkilön jo nykyisen osaamisen lisäksi hänen kiinnostuksensa eri aloihin, jolloin hanke mahdollistaa ja tukee osaltaan myös perinteisten sukupuolikäsitysten purkamista eri koulutusaloilla ja työelämässä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteisiin ei kuulu sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeella ei ole suoranaisia vaikutuksia luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei ole suoranaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole suoranaisia vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole suoranaisia vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 8
Hankkeen käytössä olevia aineistoja ja materiaaleja tullaan tuottamaan mahdollisimman paljon sähköisesti, jolloin myös niiden kehittäminen ja päivittäminen ei aiheuta jätettä. Painotuotteiden osalta pyritään huomioimaan kierrätys ja ympäristöystävällisyys. Hankkeessa hyödynnetään mahdollisimman paljon sosiaalista mediaa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 8 8
Hankkeessa käytetään mahdollisimman paljon olemassa olevia yhteisesti käytettäviä tiloja, laitteita, ohjelmia ja tiedonsiirtomahdollisuuksia. Hankkeen hankintojen kilpailutuksissa kestävä kehitys ja hiilijalanjälki ovat merkittäviä tekijöitä tarjoajaa valittaessa..
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hankkeen kautta Etelä-Savolaiset yritykset voivat saada ideoita ja valmiita menetelmiä toiminnan kehittämiseen osallistumalla hankkeen toimintoihin. Tarjoamalla maahanmuuttajalle mahdollisuuden myös yrityksen kansainvälisyys kasvaa. Hanke tukee osaavan työvoiman saatavuuden lisääntymistä ja sitä kautta myös mahdollisesti laajentaa maakunnan yritysten kilpailukykyä ja tuottaa uusia työpaikkoja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Hanke tukee aineettomien palveluiden käyttöä ja kehittämistä ja tämän kautta paperi- ja painojätteen vähenemistä. Esimerkiksi maahanmuuttajille tehdään alkukartoituskysely Webropol-kyselytyökalulla. Saatua sähköistä aineistoa pystytään käsittelemään moneen eri muotoon ja tarpeeseen sekä välittämään tietoja sähköisesti eteenpäin. Lisäksi hankkeessa on tarkoitus ottaa käyttöön/kehittää maahanmuuttajille oma henkilökohtainen ePortfolio, johon tallennetaan heidän nykyinen tunnustettu osaaminen ja jota he jatkossa voivat itse päivittää.
Liikkuminen ja logistiikka 8 8
Hankkeen toiminnot pyritään suorittamaan niin, että vältetään turhaa matkustamista mm. etäyhtyeyksiä, sosiaalista mediaa ja sähköisiä materiaaleja ja kanavia hyödyntäen. Lähitapaamiset suunnitellaan sijainniltaan, sisällöltään ja saavutettavuudeltaan mahdollisimman taloudellisesti ja ekologisesti. Julkista liikennettä, yhteiskuljetuksia ja kimppakyytejä hyödynnetään mahdollisimman paljon.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 9
Hankkeella on paljon positiivisia vaikutuksia maahanmuuttajien hyvinvointiin ja terveyteen. Hanke vahvistaa henkilön oman identiteetin kasvua ja sen löytämistä osana suomalaista yhteiskuntaa. Hanke tukee henkilön ns. kuulumista joukkoon ja lisää osallisuutta sekä varmasti tätä kautta myös juurtumista Etelä-Savoon. Hankkeen alkukartoituksen avulla löydetään niitä toimenpiteitä, jotka nopeuttavat maahanmuuttajan työllistymistä ja/tai kouluttautumista. Hanke tukee henkilöiden oikean tiedon saantia ja ohjaa heitä oikeisiin instansseihin. Hankkeen toimenpiteillä on positiivisia vaikutuksia maahanmuuttajien motivoitumiseen ja sitoutumiseen, joka puolestaan vaikuttaa siihen, että hankkeeseen mukaan lähtevät yritykset saavat motivoituneita ja sitoutuneita työntekijöitä. Tämä edistää yrityksen sisällä maahanmuuttajiin kohdistuvat ennakkoasenteiden vähenemistä, luottamusta saadaan kasvatettua ja maahanmuuttaja otetaan paremmin työyhteisöön mukaan.
Tasa-arvon edistäminen 8 7
Hanke on sisällöltään sukupuolineutraali eli siihen voi tasavertaisesti osallistua sekä naiset että miehet, joten tästä näkökulmasta hanke edistää molempien sukupuolten taloudellista ja sosiaalista tasa-arvoa. Voidaan kuitenkin olettaa, että eri kulttuureihin juurtuneet käytännöt, toimintatavat ja -mallit vaikuttavat siihen, että miehet osallistuvat hankkeeseen enemmän, kuin naiset. Hankkeen alussa tehtävän alkukartoituksen yhtenä tarkoituksena on löytää henkilön jo nykyisen osaamisen lisäksi hänen kiinnostuksensa eri aloihin, jolloin hanke mahdollistaa ja tukee myös perinteisten sukupuolikäsitysten purkamista eri koulutusaloilla ja työelämässä
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 8
Hyvin usein kantaväestön osalta maahanmuuttajiin kohdistuu negatiivisia ennakkoasenteita ja väärinymmärryksiä. Hanke tukee osaltaan sekä maahanmuuttajien että kantaväestön kulttuurien ja ideologien välistä molemminpuoleista ymmärrystä. Oikeanlaisen tiedon lisääminen ja tiedoksi saattaminen esim. yrityksiin, kouluihin, median ja erilaisten tapahtumien kautta auttavat hyväksymään erilaisuutta ja näin myös vähentävät eriarvoisuutta maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä. Kulttuuri-identiteetin säilyttäminen on kaikille meille tärkeää, mutta myös hankkeen näkökulmasta maahanmuuttaja voi ”opettaa” mukaan lähteviä yrityksiä oikeanlaisiin toimintamalleihin ja -tapoihin kansainvälisten liikekumppaneiden kanssa. Hyöty on myös toisinpuoleista eli maahanmuuttaja voi ”opettaa” myös oman synnyinmaansa yhteistyökumppaneita suomalaiseen kulttuuriin ja toimintatapoihin. Hankkeessa monikulttuurisuus tulee olemaan hyvin näkyvää, jossain määrin se voi hankaloittaa hankkeen toimintaa juuri ennakkoasenteiden vuoksi. Tämän vuoksi positiivisten asioiden ja mielikuvien luominen on tärkeää, johon myös hankkeessa paneudutaan mm. riittävällä ja oikeanlaisella tiedottamisella median eri kanavissa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta kulttuuriympäristöön (maisema, virkistysalueet, kulttuuriperintö, kaupunkirakenne ja rakennuskanta).
Ympäristöosaaminen 7 7
Hankkeen toiminnoissa pyritään ottamaan kestävä kehitys huomioon aina, kuin se on mahdollista. Hankkeessa aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen mm. henkilökohtainen portfolio, datan kerääminen suoraan järjestelmään lisäävät ja vahvistavat hankkeeseen osallistuvien henkilöiden ja tahojen kestävän kehityksen ymmärrystä. Otavan Opistolla on myös vapaan sivistystyön kestävän kehityksen sertifikaatti.

9 Loppuraportin tiivistelmä

MESVO-hankkeen “Maahanmuuttajat Etelä-Savon yritysten voimavaraksi” (ESR 2016-2018) päätavoite koostui kahdesta kohdasta: 1) vahvistaa Etelä-Savon aluekehitystä yritysten kansainvälistymisen avulla; 2) integroida maahanmuuttajat suomalaiseen yhteiskuntaan tukemalla ja ohjaamalla heitä yksilöllisten koulutusten ja työelämä polkujen avulla. Näitä kahta tavoitetta saavutettiin selvittämällä maahanmuuttajien formaalista ja informaalista osaamista. Lisäksi hanke selvitti yritysten (maahanmuuttaja-) työntekijätarvetta Etelä-Savossa. Data kerättiin sekä webropolin, että henkilökohtaisten haastattelujen kautta. Yhteensä hankkeen kautta työllistyneitä on ollut 13 henkilöä. Yksi tärkeimmistä onnistumisista MESVO-hankkeessa on ollut yksilöllinen ja tarvittaessa tulkki avusteinen yrityksen perustamisneuvonta. Tällä toimenpiteellä tuettiin useita kymmeniä maahanmuuttajia, joista viisi perusti hankkeen aikana oman yrityksen Etelä-Savoon. Kahta yritystoimintaa laajennettiin neuvonnan avulla. Toinen tärkeä onnistuminen on ollut henkilöasiakkaiden perehdytys työnhaun periaatteisiin sekä ohjaus työnantajien ja -paikkojen löytämiseen Etelä-Savossa. Lisäksi verkostoituminen maahanmuuttajien ja suomalaisen yhteiskunnan välillä on vahvistunut. Esimerkiksi, maahanmuuttajat ja seudun yritykset saivat mahdollisuuden tutustua toisiinsa useissa match making –tilaisuuksissa. Tapaamisten tavoitteena oli, että eri kulttuurit ja osaamiset kohtaavat siten, että huomataan työ- ja harjoittelu mahdollisuuksia ja parhaassa tapauksessa innovoidaan uusia yhteistyömalleja.