Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20752

Hankkeen nimi: Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2016 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Jakeluosoite: PL 122

Puhelinnumero: 016 341 341

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.ulapland.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mari Kivistö

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkimuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mari.kivisto(at)ulapland.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0404844109

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kynnys ry, 0460097-8
Invalidiliitto ry, 0116565-9
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote), 0725937-3
Eteva kuntayhtymä, 0203300-9
Espoon kaupunki, 0101263-6
Rovaniemen kaupunki, 1978283-1
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2229500-6

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tarkoitus on vahvistaa valtakunnallisesti vammaissosiaalityötä tavoilla, jotka edistävät asiakasosallisuutta. Lisäksi hankkeessa pyritään tunnistamaan vammaissosiaalityön edellyttämää erityisasiantuntijuutta ja kehittämään sitä. Tavoitteina ovat sujuvat asiakasprosessit ja palvelujen oikea kohdentuminen sekä valtakunnallinen yhdenvertaisuus. Hankkeessa tuotetaan tietoa vammaissosiaalityön asiakkaista, heidän tilanteistaan, asiakasprosesseista ja vammaissosiaalityön tuloksellisuudesta. Osallisuuden vahvistaminen ja erityisasiantuntijuus edellyttävät asiakkaiden, heidän tilanteittensa, palvelutarpeittensa ja asiakasprosessien ainutkertaisuuden tunnistamista.

Hankkeessa kootaan, luodaan, testataan ja juurrutetaan tutkimukseen ja kokeiluihin perustuvia, toimivia ja asiakasosallisuutta mahdollistavia käytäntöjä vammaissosiaalityön tueksi. Lisäksi luodaan valtakunnallisesti toimivia menettelytapoja ja ohjeita osallisuuden turvaamiseksi palvelujen järjestämisen muuttuvissa tilanteissa.

Hyviä työkäytäntöjä, menettelytapoja ja ohjeita kehitetään työpajoissa, joissa työkäytännöt arvioidaan ja dokumentoidaan valtakunnalliseen käyttöön. Lisäksi tuotetaan vammaissosiaalityön ja sen työprosessien kehittämiseen oppimateriaalia ja tietoa sekä arvioidaan työmenetelmiä (mm. mittareita). Hankkeessa asiakasedustajat ovat tiiviisti mukana sekä THL:n koordinoimassa valtakunnallisessa osallisuusryhmässä että alueellisissa osatoteuttajien koordinoimissa osallisuusryhmissä.

Hankkeissa tuotettuja sisältöjä viedään yhteiskäyttöisille ja avoimille verkosto- ja konsultaatioareenoille (THL:n Vammaispalvelujen käsikirjat, Innokylä, TOIMIA -tietokanta). Hankkeen tuottamien aineistojen jakelussa hyödynnetään valmiiksi vakiintuneita valtakunnallisia verkostoja ja alustoja. Vammaispalvelujen käsikirjoja (suomi-ruotsi) uudistetaan ja niiden vuorovaikutteisuutta lisätään niin, että niitä voidaan käyttää työkäytäntöjen ja osaamisen jatkokehittämisessä. Julkaisu-, levittämis- ja juurruttamisareenoissa yhdistetään painettua ja digitaalista informaatiota. Esteettömyyden vaatimukset huomioidaan kaikessa tiedonvälityksessä.

Horisontaaliset periaatteet on sisäänkirjoitettu hankkeeseen, koska hanke noudattaa YK:n vammaisia henkilöitä koskevan yleissopimuksen 31 artiklan periaatteita tilastoista ja tiedonkeruusta ottaen erityisesti huomioon 5 artiklan (tasa-arvo ja yhdenvertaisuus) ja 6 artiklan (vammaiset naiset) vaatimukset.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Vammaissosiaalityön asiakkaat ja heidän läheisensä. Vammaissosiaalityöntekijät. Vammaisjärjestöjen työntekijät, vapaaehtoiset ja jäsenet. Vammaispalveluiden asiantuntijat, hallinnoijat, organisoijat ja tuottajat. Sosiaalityön opiskelijat, opettajat ja tutkijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Vammaiset henkilöt. Vammaisten ihmisten kanssa elävät ihmiset ja muut vammaisten läheiset. Vammaisten kanssa eri sektoreilla työskentelevät. Palvelujärjestelmän muutosta ja asiakasdokumentaatiota suunnittelevat ja toteuttavat. Vammaisia ihmisiä koskevista asioista tai asiakasosallisuudesta kiinnostuneet kansalaiset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 188 219

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 695 352

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 477 902

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 863 975

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 8

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Sukupuolinäkökulman huomioon ottamista on korostettu mm. YK:n vammaissopimuksessa. Esimerkiksi kehitysvammadiagnoosin saaneista enemmistö on miehiä, samoin Etevan palvelunkäyttäjistä. Miesten ja naisten elinajan odotteet eroavat ja vammaisten syrjäytymisriski on suurempi. Valtakunnallisesti sukupuolierityisyydestä ei ole kuitenkaan riittävästi tietoa. Toimintaympäristön analyysia jatketaan hankkeen aikana arvioimalla eri toimien ja tulosten sukupuolivaikutuksia. vammaispalveluprosessin eri kohdissa. Kokemustietoa kerättäessä hankkeessa kiinnitetään huomiota siihen, mikä merkitys sukupuolella on vammaisen ihmisen asiakkuuteen ja osallisuuteen. Sekä vammaisten ihmisten että sosiaalityöntekijöiden kokemustieto on tärkeää. Tutkimuksessa sukupuoli-näkökulma on näin ollen analyysin kohteena.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kaikissa toiminnoissa on mukana sekä miehiä että naisia. Hankeen ohjausryhmässä, työryhmissä, työpajoissa ja kouluttajina toimii sekä miehiä että naisia. Hankkeessa tuotettavia työvälineitä kehitetään niin, että sukupuolinäkökulma otetaan huomioon. Hankkeen alussa tullaan kouluttamaan toimijat sukupuolivaikutusten arvioimiseen. Kaikessa kerättävässä tiedossa huomioidaan sukupuolinäkökulma ja hankkeen tulokset arvioidaan sekä hankkeen kestäessä että hankkeen lopussa mm. sukupuolinäkökulmasta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on vammaissosiaalityön kehittäminen ja asiakasosallisuuden vahvistaminen. Sukupuoleen liittyvät kysymykset nostetaan esiin yhtenä asiakasosallisuuteen vaikuttavana tekijänä. Sukupuolisensitiivisyys tunnistetaan ja tunnustetaan osana vammaissosiaalityön erityisasiantuntijuutta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Hanke organisoidaan ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla. Koko valtakunnan kattavan hankkeen ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään teknologiaa hyödyntämällä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Teknologian ja etäyhteyksien käyttö vähentää päätöjä ja riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Teknologian ja etäyhteyksien käyttö vähentää päätöjä ja riskejä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 3
Teknologian ja etäyhteyksien käyttö vähentää päätöjä ja riskejä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Teknologian ja etäyhteyksien käyttö vähentää päätöjä ja riskejä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 6
Kierrätettään olemassa olevia työvälineitä ja hyödynnetään jo olemassa olevat sähköiset palvelut (käsikirjat, TOIMIJA tietokanta). Paperin käyttöä vähennetään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 5
Otetaan käyttöön sähköisiä järjestelmiä ja siten vähennetään paperin käyttöä. Hankesuunnittelussakin on käytetty etäyhteyksiä, ei matkustettu.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 7
Yhdenvertaiset ja toimivat vammaispalvelut ehkäisevät vammaisten syrjäytymistä ja lisäävät heidän työmarkkinaosallisuuttaan. Hanke vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja sitä kautta kuluttajalähtöistä palvelutuotantoa ja elinkeinorakennetta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 0
Hankkeessa kehitettävät ja tuotettavat palvelut ovat pääosin aineettomia.
Liikkuminen ja logistiikka 0 6
Matkustamista vähennetään etäyhteyksin. Hyödynnetään osallistumisen esteettömyyttä. Vammaispalveluiden logistiikan kehittäminen on hankkeen keskiössä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Vammaispalveluiden kehittäminen, osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen ovat hankkeen keskiössä. Vammaiset ja heidän läheisensä sekä vammaispalveluiden työntekijät ja päätöksentekijät.
Tasa-arvon edistäminen 10 0
Hanke on valtakunnallinen ja kohdistuu tasapuolisesti sekä miehiin että naisiin. Varmistaa vammaisten yhteiskunnallisen tasa-arvon ja osallisuuden.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 0
Vammaisten osallisuuden vahvistaminen siten, että yhdenvertaisuus toteutuu. Vammaisten ja heidän läheistensä osallisuus ja syrjäytymisen ehkäisy sekä palveluiden yhdenvertaisuus.
Kulttuuriympäristö 4 0
Kielivähemmistöjen huomioiminen (ruotsi, saame ja viittomakieli) sekä maahanmuuttajat. Vammaisten yhdenvertaista asemaa kulttuuriympäristön jäseninä, niiden tuottajana ja niistä hyötyvinä vahvistetaan. Vammaispalveluja kehittämällä vaikutettaan pitkäjänteisesti myös asenteisiin.
Ympäristöosaaminen 0 4
Vammaisten osallisuutta tukemalla vahvistetaan heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa sosiaalisen ja kulttuurisen ympäristön muotoutumiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-