RR-tietopalvelu -hankekuvaus S20756, NYT! Naiset, yrittäjyys ja teknologia

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tausta
Teknologiateollisuus ry:n mukaan ICT-alan opiskelijoista ja työntekijöistä alle 25 % on naisia. Helsingin Sanomien artikkelissa 7.8.2014 Aalto-yliopiston pienyrityskeskuksen asiantuntija Heikki Rannikko arvioi, että Tekesin startup-rahoitusta hakevista yrityksistä noin kuusi prosenttia on ollut naisten johtamia. Syyksi naisten vähäiselle määrälle kasvuyrityksissä nähtiin se, että startupit syntyvät yleensä jonkin teknisen keksinnön tai ohjelmiston ympärille. Näiden alojen opiskelijoista suurin osa on miehiä. (www.hs.fi/talous/a1407302186053). Digitalisaation myötä ala on kasvussa ja tarjoaa työllistymismahdollisuuksia sekä palkkatöissä että yrittäjänä. Ala tarvitsee siten lisää uusia naisopiskelijoita.
Yrittäjyys kiinnostaa nuoria yhä enemmän. Vaikka lukion naisopiskelijat ovat varsin kiinnostuneita yrityksen perustamisesta, niin myöhemmässä vaiheessa naiset perustavat harvemmin yrityksiä kuin miehet - miehiin verrattuna vain kolmasosa naisista lähtee yrittäjiksi - ja naisten yrittäjyys on erilaista. Naisopiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksien kehittäminen on tärkeätä, sillä nyt ja tulevaisuudessa yksi tärkeimmistä keinoista työllistyä on perustaa yritys. Tällä hetkellä Suomessa uudet työpaikat syntyvät pääosin pk-sektorille. Uusien yrittäjien yrittäjyysvalmiuksien kehittämisen lisäksi on tärkeätä tukea jo yrittäjänä toimivia naisyrittäjiä uusin toimintatavoin. Pk-yritysten kehittyminen ja kasvu puolestaan edellyttävät työvoimaa, joka pystyy edelleen kehittämään ja jalostamaan yrityksen liiketoimintaa. Digitaalisilla sovelluksilla sekä ICT-teknologian ratkaisuilla voidaan löytää uusia keinoja yritysten kasvuun.

Tavoite
Hankkeen tavoitteena on lisätä naisopiskelijoiden halukkuutta suuntautua ICT-alalle koulutuspolun eri vaiheissa sekä vahvistaa heidän yrittäjyysvalmiuksiaan miesvaltaisella kasvualalla sekä lisätä tulevien naisyrittäjien kasvuhakuisuutta. Naisyrittäjille kohdistettu ICT-alan täydennyskoulutus kehittää alueen yritystoimintaa ja auttaa yrityksiä kasvun uralle. Hanke lieventää siten sukupuolten työ- ja koulutusurien eriytymistä ja yrittäjyyden segregoitumista.

Toimenpiteet
Hankkeessa pilotoidaan kolme toimintamallia: Nyt! heti mulle kaikki digitalisaatiosta, NYT! lähti yritys kasvuun ja NYT! Winnovate!
Ensimmäinen malli vie ICT-alan opetusta ammattikorkeakoulusta lukioihin ja ammatilliseen oppilaitokseen. Ammattikorkeakoulussa jo opiskelevat naispuoliset ICT-alan opiskelijat ovat mukana järjestämässä asiantuntijana toimivan opettajansa kanssa ICT-toimialan teemaan kuuluvan kurssin lukiolaistytöille ja ammattillisen oppilatoksen naispuolisille opiskelijoille. Ammattikorkeakoulun naispuoliset ICT-alan opiskelijat voivat myös olla asiantuntijan rinnalla ja opastuksessa ohjaamassa kurssilaisia.
Toisessa mallissa asiantuntijat luovat, mahdollisesti ensimmäisessä mallissa toteutetun kurssin kokemuksia hyväksikäyttäen, ICT-alan täydennyskoulutusta alueen naisyrittäjille. Ammattikorkeakoulun ICT-alan naisopiskelijat voivat olla asiantuntijana toimivan opettajansa ohelle kurssilla ohjaajina ja heitä myös mahdollisesti osallistetaan kurssin suunnitteluun. ICT-alan täydennyskoulutuksen kautta naisyrittäjät voivat löytää uusia työkaluja liiketoimintansa kehittämiseen.
Kolmas toimintamalli hyödyntää jo olemassa olevia yritysleiri-konsepteja, joilla opiskelijat oppivat yrittäjyysvalmiuksia yhdessä kehittämisen ja tekemisen kautta (esim. Innovate or Die -leirit) tai joilla korkeasti koulutetut naiset ovat lähteneet hiomaan liikeideaansa (esim. InnoLady Camp). Uutuusarvona jo olemassa oleviin konsepteihin verrattuna on se, että leirillä kehitetään naisyrittäjien osalta jo olemassa olevan yrityksen liiketoimintaa uuden teknologiaosaamisen tai -ajattelun kautta. Lisäksi, perinteisesti opiskelijoille kohdennetut yritysleirit ovat tarkoitettu kaikille, mutta tässä toimintamallissa halutaan nimenomaan tarjota naisopiskelijoille ja -yrittäjille oma yritysleiri. Samalla yhdistetään yrittäjät ja opiskelijat niin, että molemmilla on mahdollisuus oppia toisiltaan: opiskelijat oppivat yrittäjyyttä yrittäjiltä ja yrittäjät saavat uusia näkökulmia sekä opiskelijoiden tuoretta näkemystä teknologisten ratkaisujen hyödyntämiseen. Yritysleirin kehittämistehtävät painottuvat joko teknologian alan yrityksiin tai mukaan lähtevien yritysten teknologiaratkaisujen kehittämiseen.

Tulokset
Tuloksena syntyy kolme toimintamallia, joita voidaan monistaa ammattikorkeakoulujen, muiden koulutusorganisaatioiden, erilaisten yrittäjyyden erityisjärjestöjen sekä suoraan naisyrittäjien käytettäväksi. Ensimmäisen mallin tuloksena lukiota käyville ja ammatillista koulutusta suorittaville tytöille tehdään ICT-alan korkeakouluopiskelua tutuksi ja mahdolliseksi tulevaisuuden opiskeluvaihtoehdoksi. Toisen mallin voi ottaa käyttöönsä erilaiset koulutusorganisaatiot, halutessaan segmentoida koulutustaan kohderyhmän tai teeman mukaisesti. Itse koulutuksen sisällön tuloksena naisyrittäjille kohdistettu ICT-alan täydennyskoulutus kasvattaa naisyrittäjien osaamista ICT-teknologiaratkaisujen hyödyntämisessä, ja sitä kautta auttaa sitä kautta yrityksiä kasvun uralle. Yritysleirin kehittämistehtävät avaavat sekä naisopiskelijoille että -yrittäjille teknologian hyödyntämisen mahdollisuuksia yritystoiminnassa ja sen kehittämisessä. Winnovate!-leiri konsepti on tuotteistettavissa naisyrittäjien käyttöön valtakunnallisesti samalla tapaa kuin Naisyrittäjyyskeskuksen InnoLady Camp, joka on avoin kaikille yrittäjyydestä kiinnostuneille naisille.
Tiedon ja osaamisen kasvun, oman ammatillisuuden vahvistamien ja ICT-teknologian hyödyntämisen keinojen avaamisen kautta lisätään naisten tietoa ja toimintamahdollisuuksia sekä valmiuksia alalla, jossa naisopiskelijat ja -yrittäjät ovat aliedustettuina. Naisyrittäjien itseluottamuksen kasvulle on keskeistä minä-pystyvyyden kasvattaminen, joka saavutetaan uusien valmiuksien ja osaamisen myötä. Samoin naisopiskelijat tarvitsevat tietoa, valmiuksia ja yhdessä tekemisen kautta onnistumisia, jotta heillä olisi tarpeeksi itseluottamusta ja edellytyksiä uuden yritystoiminnan aloittamiselle – erityisesti miesvaltaisilla aloilla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat toisella asteella opiskelevat tytöt, ICT-alojen naisopiskelijat sekä kasvua tavoittelevat naisyrittäjät.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat kehittämistoimintaan ja tapahtumiin osallistuvat ja niitä järjestävät Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijat, yrittäjyyttä sekä ICT-alaa opettavat opettajat ja opinto-ohjaajat sekä korkea että toisella asteella.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 89 809

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 82 845

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 119 745

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 110 459

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Lahti, Hollola, Heinola, Orimattila

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: PL 214

Postinumero: 15141

Postitoimipaikka: Lahti

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 22

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 70

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Teknologiateollisuus ry:n mukaan ICT-alan opiskelijoista ja työntekijöistä alle 25 % on naisia. Helsingin Sanomien artikkelissa 7.8.2014 Aalto-yliopiston pienyrityskeskuksen asiantuntija Heikki Rannikko arvioi, että Tekesin startup-rahoitusta hakevista yrityksistä noin kuusi prosenttia on ollut naisten johtamia. Syyksi naisten vähäiselle määrälle kasvuyrityksissä nähtiin se, että startupit syntyvät yleensä jonkin teknisen keksinnön tai ohjelmiston ympärille. Näiden alojen opiskelijoista suurin osa on miehiä. (www.hs.fi/talous/a1407302186053). Yrittäjyys kiinnostaa nuoria yhä enemmän. Lukiolaisen Liiton tutkimuksen (2011) mukaan noin 77 % lukiolaisista voisi harkita työllistyvänsä yrittäjinä. Yrittäjyys kiinnostaa miesopiskelijoita (80%) hieman enemmän kuin naisopiskelijoita (74%). Vaikka lukion naisopiskelijat ovat varsin kiinnostuneita yrityksen perustamisesta, niin myöhemmässä vaiheessa naiset perustavat harvemmin yrityksiä kuin miehet - miehiin verrattuna vain kolmasosa naisista lähtee yrittäjiksi - ja naisten yrittäjyys on erilaista. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa (2014)on tutkittu opiskelijoiden yrittäjyysintentioita ja siellä on havaittu eroja nuorten naisten ja miesten intentioiden välillä. Positiivista kuitenkin on, että yrittäjyyskasvatuksella voidaan heidän tutkimuksensa mukaan vaikuttaa juuri nuorten naisten yrittäjämäiseen asenteeseen. Yhtä hyviä tuloksia muutoksesta ei voitu havaita miehillä, koska heillä on jo lähtökohtaisesti suurempi halukkuus lähteä yrittäjäksi.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Eri koulutusasteen naisopiskelijat pääsevät yhdessä turvallisessa opiskeluympäristössä opiskelemaan yhdessä alaa, joka koetaan tyttöjen ja naisten omissa mielikuvissa vaikeaksi. Naisyrittäjille ICT-täydennyskoulutus on kohdennetty vain naisyritäjille, jolloin se voi olla helpompi suorittaa, kun ryhmäläisinä ja opettajina on vain naisia. Yritysleirit kohdistetaan nimenomaan naisopiskelijoille sekä myös jo eri aloilla yrittäjinä toimiville naisille, jotka haluavat edelleen kehittää omaa liiketoimintaansa tai oppia lisää muiden yrittäjien sekä opiskelijoiden kehittämistyöstä.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä

Tuloksena syntyy kolme toimintamallia, joita voidaan monistaa myös muiden ammattikorkeakoulujen käytettäväksi. Mallien avulla lukiota käyville tytöille tehdään ICT-alan opiskelua tutuksi ja mahdolliseksi tulevaisuuden opiskeluvaihtoehdoksi. Ammattikorkeakoulua käyville naisopiskelijoille kurssilla ohjaaminen lukioissa kasvattaa ammatillisuutta ICT-alalla. Naisyrittäjille kohdistettu ICT-alan täydennyskoulutus kehittää alueen yritystoimintaa ja auttaa yrityksiä kasvun uralle. Yritysleirien kehittämistehtävät avaavat sekä naisopiskelijoille että naisyrittäjille teknologian hyödyntämisen mahdollisuuksia oman yritystoiminnan kehittämisessä. Tiedon ja osaamisen kasvun, oman ammatillisuuden vahvistumisen ja ICT-teknologian hyödyntämisen keinojen avaamisen kautta lisätään naisten tietoa ja toimintamahdollisuuksia sekä valmiuksia alalla, jossa naiset ovat aliedustettuina. Valmiuden ja osaamisen myötä itsetuntemus sekä minä-pystyvyys kasvavat. Nämä ovat keskeisiä edellytyksiä naisten itseluottamukselle ja sitä kautta yritystoiminnan aloittamiselle ja erityisesti yritystoiminnan kasvulle. Lopulta näin luodaan edellytyksiä sukupuolten segregaation purulle työ- ja yrityselämässä.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	4
Ei varsinaisesti tavoitteena, mutta toteuttajat omalla toiminnallaan pyrkivät edistämään, kuten hyödyntämällä sähköisiä työskentelyvälineitä sekä opettamalla asioita, joissa tullaan hyödyntämään sähköisiä työvälineitä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	4
Ei varsinaisia tavoitteita riskien vähentämiseen. ICT-teknologian käytön lisääminen yritystoiminnassa voi korvata toimintoja, jotka nyt kuormittavat ympäristöä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	4
Ei varsinaisia tavoitteita monimuotoisuuden säilyttämiseksi.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	4
Ei varsinaisia tavoitteita riskien vähentämiseen. ICT-teknologian käytön lisääminen yritystoiminnassa voi korvata toimintoja, jotka nyt kuormittavat ympäristöä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	4
Ei varsinaisia tavoitteita riskien vähentämiseen. ICT-teknologian käytön lisääminen yritystoiminnassa voi korvata toimintoja, jotka nyt kuormittavat ympäristöä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	4
Hankkeella ei varsinaisesti asetettu tavoitteita tämän suhteen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	4
Hankkeella ei varsinaisesti asetettu tavoitteita tämän suhteen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	6	4
Hankkeessa tavoitteena paikallisten naisten omistamien yritysten kasvun edellytysten tukeminen kestävällä tavalla.ICT-teknologian käytön lisääminen yritystoiminnassa voi korvata toimintoja, jotka nyt kuormittavat ympäristöä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	9	0
ICT-teknologian käytön lisääminen yritystoiminnassa voi korvata toimintoja, jotka nyt kuormittavat ympäristöä.
Liikkuminen ja logistiikka	2	0
Hankkeen toteutus pääasiassa alueellista toimintaa eli välimatkat eivät ole pitkiä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	6
Hankkeen tavoitteena on yritysten kasvu, joka edistää alueen hyvinvointia, jos naisyrittäjät pystyvät kasvun myötä työllistämään työntekijöitä yrityksiinsä. Kun Lahden ammattikorkeakoulun ICT-alan naisopiskelijat pääsevät oman osaamisensa myötä mukaan ohjaamaan toisella asteella opiskelevia tyttöjä, ohjaustilanne vahvistaa heidän ammatti-identiteettiään ja luo minä-pystyvyyden kokemuksia, jonka kautta ammatillinen itsetunto vahvistuu. Hyvä itsetunto, vahva ammatillinen identiteetti ja pystyvyyden kokemukset edistävät yksilön hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen	10	10
Miehet hakeutuvat useammin teknologia-aloille. Hanke edistää lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien naisoppilaiden tietoa teknologia-aloista erityisesti ICT- ja mediatekniikasta. Tietoa ja yhdessä tekeminen sekä opiskelu jo alalla olevien opiskelijoiden kanssa alentaa kynnystä valita toisin eli lähteä miesvaltaiselle alalle. Digitalisaation myötä ala kasvaa vauhtia, joka tarjoaa työllistymismahdollisuuksia sekä palkkatöissä että yrittäjänä. Ala tarvitsee siten lisää uusia naisopiskelijoita. Digitalisaation kasvu on luonut myös tilanteen, jossa määritellään sen käyttöaloja ja -mahdollisuuksia. Tässä taitekohdassa on erittäin tärkeä saada kaikkien ääni mukaan koko yhteiskunnan tulevaisuutta koskeviin ratkaisuihin mukaan. Yrittäjyyden kasvu edellyttää oman yritystoiminnan kehittämistä. Naisyrittäjät pitää saada mukaan tähän kehittämistoimintaan myös digitalisaation ja ICT-teknologian kehittämisen kautta. Yrittäjyyden edistäminen naisopiskelijoiden keskuudessa purkaa myös yrittäjyyden segregaatiota. Naisopiskelijoiden suosima mediatekniikka vetää naisia, mutta Lahden ammattikorkeakoulun alan opettajien mukaan alan opiskelijoista yrittäjyydestä ovat kiinnostuneita lähes yksinomaan miehet.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	9	9
Yrittäjyys, teknologia ja ICT-ala ovat olleet perinteisesti miesten aloja. Hankkeella avataan alojen sisältöä naisopiskelijoille ja naisyrittäjille. Tieto ja ymmärrys esim. digitalisaation sisällöstä ja merkityksestä sekä sovellusmahdollisuuksista auttaa naisia integroitumaan paremmin tulevaisuuden yhteiskuntaan, jossa digitaalisuuden hyväksikäyttö tulee olemaan arkipäivää.
Kulttuuriympäristö	8	6
Kulttuuriympäristö voidaan laajasti ymmärtää käsittävän kaiken ihmisen jäljen luonnossa. Kulttuuri yhteiskunnallisesta näkökulmasta tarkoittaa vallitsevia käytäntöjä, normeja ja sosiaalisia rakenteita: puhetapaa ja tapaa viestiä jostain asiasta. Jos puhumme yrittäjyyskulttuurista, voidaan tutkia, millä tavalla yrittäjyys esitetään tekstissä ja kuvissa ja sitä kautta pyrkiä ymmärtämään yrittäjyyden käsitettä suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan. Tässä kulttuurin merkityksessä hankkeella on vaikutusta erityisesti juuri siihen tapaan, jolla naiset kohtaavat yrittäjyyden sekä teknologia-alan miesvaltaisen kulttuurin. Hanke omalta osaltaan avaa näitä sosiaalisia maailmoja sille osalle maailmaa, joka on kulttuurisin tavoin eli tekstin, kuvien ja käsitteen määrittelyiden kautta pidetty maailman ulkolaidalla.
Ympäristöosaaminen	5	7
Hankkeen toimenpiteiden kautta voidaan ottaa käyttöön uusia teknologisia ratkaisuja, joilla on myös ympäristövaikutuksia.ICT-teknologian käytön lisääminen yritystoiminnassa voi korvata toimintoja, jotka nyt kuormittavat ympäristöä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Teknologiateollisuus ry:n mukaan ICT-alan opiskelijoista ja työntekijöistä alle 25 % on naisia. NYT-hankkeen tavoitteena oli lisätä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten naisopiskelijoiden halukkuutta suuntautua ICT-alalle, vahvistaa heidän ja tulevien naisyrittäjien yrittäjyysvalmiuksia miesvaltaisella alalla, sekä tarjota ICT-alan täydennyskoulutusta Lahden seudun naisyrittäjille liiketoiminnan kehittämiseksi. Naisyrittäjille kohdistettu ICT-alan täydennyskoulutus kehittää alueen yritystoimintaa ja auttaa yrityksiä kasvun uralle. Hanke lieventää siten sukupuolten työ- ja koulutusurien eriytymistä ja yrittäjyyden segregoitumista.

Hanke pyrki saavuttamaan näitä päämääriä pilotoimalla kolme toimintamallia.

1.Ensimmäinen malli vei ICT-alan opetusta Lahden ammattikorkeakoulusta lukioihin jaammatilliseen oppilaitokseen. Opettajina tässä mallissa toimivat LAMKin tieto- javiestintätekniikan sekä tietojenkäsittelyn naisopiskelijat.

Hankkeessa ensimmäisessä toimintamallissa toteutettiin:
* 9.3.2017 digi-innovaatiokoulutus lukiolaisille Muotoiluinstituutin tiloissa
* 14.3.2017 kuvankäsittelykoulutus (osa 1) lukiolaisille Muotoiluinstituutin tiloissa
* 16.3.2017 (osa 2) kuvankäsittelykoulutus lukiolaisille Muotoiluinstituutin tiloissa
* 24.3.2017 info ja kuvankäsittelykoulutus Salpauksen opiskelijoille
* 30.3.2017 kaksi koulutusta Salpauksenopiskelijoille: koodauskoulutus sekä IoT (Internet ofThings) –koulutus

Koulutuksiin osallistui maksatuskauden (01.01. – 30.04.2017) aikana 15 toisen asteen opiskelijaa Lahden lukioista sekä Koulutuskeskus Salpauksesta. Jatkossa pilotoitua mallia hyödynnettäessä tulee ottaa huomioon pilotoinnin yhteydessä esiin noussut haaste koulutusten ajoituksessa. Pilotoinnin kohdalla haasteena oli yhtä aikaa koulutusten kanssa olleet lukioiden koeviikko sekä Koulutuskeskus Salpauksen työssäoppimisjakso, jotka vaikuttivat negatiivisesti osallistujamääriin siitäkin huolimatta, että markkinointia ja viestintää lisättiin huomattavasti 1.3.2017 alkaen. Alkuperäinen osallistujatavoite oli 30 yleissivistävässä tai ammatillisessa koulutuksessa olevaa naisopiskelijaa. Tästä syystä päätettiin järjestää vielä lisäkoulutus 8.5.2017 Vääksyn Yhteiskoulun lukiossa yhteistyössä lukion opinto-ohjaajan kanssa. Ohjausryhmän jäsen Kannaksen lukion opinto-ohjaaja Seppo Pyhälahti on käynyt alustavia keskusteluja mallin lisäämisestä osaksi lukion jokavuotista toimintaa yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun kanssa. 31.12.2017 olleen tiedon mukaan oppilaitosyhteistyö Lahden alueen lukioiden kanssa on saamassa myös suunnitellun mukaisesti jatkoa ja tammikuussa 2018 starttaa Kannaksen lukiossa koeviikon yhteydessä 3x 2h tunnin paja ICT-alasta kiinnostuneille naisopiskelijoille.

2.Toisessa mallissa rakennettiin toimintamallin yksi perusteella ICT-alan täydennyskoulutusohjelma kasvua tavoitteleville ja liiketoimintansa kehittämisestä kiinnostuneille alueen naisyrittäjille.Toimintamallin kaksi ICT-alan täydennyskoulutusohjelma päätettiin muodostaa pilotointimallissa täysin yhteistyössä Lahden Seudun Yrittäjänaiset ry:n kanssa heidän jäsenilleen tehdyn puhelinhaastattelun pohjalta. Kyselyn tulokset julkistettiin 15.5.2017 naisyrittäjille järjestetyn täydennyskoulutusohjelman ensimmäisen paketin yhteydessä. Ensimmäisen paketin aiheena oli Tulevaisuuden e-palvelut: Palvelumuotoilu ja konseptisuunnittelu. Koulutuksen veti hankkeessa asiantuntijanakin toimiva lehtori Tarja Keski-Mattinen. Hän toteutti myös etäkoulutuspaketin (videotallenne) naisyrittäjien käyttöön, jonka Lahden Seudun Naisyrittäjät jakoivat jäsensivujensa kautta. Mahdollistaen näin osallistumisen myös niille jäsenilleen jotka eivät päässeet paikanpäälle mukaan osallistumaan. Toukokuun jälkeen seuraavat koulutusajankohdat sovittiin täysin naisyrittäjien toiveiden mukaan.
Ajankohdiksi tuli: 14.9.2017, 26.9.2017 ja 17.10.2017.
*Kahden ensimmäisen: 14.9.2017 ja 26.9.2017 koulutusten sisällöksi valittiin kuvankäsittely
* Viimeisen 17.10.2017 sisällöksi sosiaalinen media, ” Haluatko ottaa Somen paremmin haltuun yrityskäytössä, ”sekä ” Osaatko jo hyödyntää Somea?”.

3. Kolmannessa mallissa järjestettiin naisopiskelijoille ja -yrittäjille suunnattu yritysleiri, jossa ratkottiin ICT-teknologiaan liittyviä yritystehtäviä. Tavoitteena oli, että ICT-alan naisyrittäjien kasvuvalmiudet kasvavat ja ICT-alan naisopiskelijoiden yrittäjyyshalukkuus kasvaa.

Kolmannen mallin mukainen yritysleiri järjestettiin 10. – 11.11.2017 Vierumäen Urheiluopiston tiloissa.
Leirin teemaksi valikoitui Some ja se sai erittäin positiivisen ja innostuneen vastaanoton sekä leirin aikana, että myös sen jälkeen. Jo leirin aikana useat yrittäjät uudistivat yrityksensä sosiaalisen median (lähinnä Facebook) sivuja ja jopa perustivat uusia yhdessä osallistuneiden opiskelijoiden kanssa. Paljon kiitosta sai se, että onnistuneesti saatiin sekoittumaan opiskelijat ja yrittäjät niin, että jokaisessa pöytäkunnassa oli molempien edustajia. Kaikilla leirille osallistuneilla oli myös henkilöinä jo tullessaan erittäin avoin ja positiivinen lataus osallistumiselle, joka varmasti edesauttoi ja madalsi molemmin puolin osallistumiskynnystä. Opiskelijat olivat rohkeita ja saivat kehuja siitä, että antoivat avointa palautetta, sekä positiivisista että kehitystä vaativista huomioistaan yritysten sosiaalisenmediansivuihin ja myös perinteisiin verkkosivuihin liittyen. Yrittäjien edustajat pitivät erityisesti siitä, että toteutus oli leirimuotoinen, sillä he kokivat voineensa keskittyä kerrankin rauhassa ja yhteen asiaan kerrallaan ilman työn tuomia keskeytyksiä.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot