Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20757

Hankkeen nimi: Auta miestä mäessä

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2016 ja päättyy 31.8.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 0115776-3

Jakeluosoite: PL 12

Puhelinnumero: 040-821 2000

Postinumero: 00511

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.diak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ari Haapanen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ari.haapanen(at)diak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-5062126

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Miessakit ry, 1108499-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Auta miestä mäessä –hanke (1.9.2016-31.3.2019)

Miehet ovat yliedustettuina työttömissä ja työkyvyttömissä. Silti perinteisten TE-palvelujen asiakkaista noin kaksi kolmasosaa on naisia. Tarvitaan lisää ryhmämuotoisia, toiminnallisia ja valmentavia palveluja vastaamaan asiakaslähtöisesti nuorten miesten palvelutarpeisiin ja heidän työllistymisensä tueksi. Myös ammattilaisten koulutus- ja urapalvelujen valmennusmenetelmien miessensitiivistä osaamista tulisi vahvistaa. Lisäksi pitäisi kehittää toimivia keinoja tuoda miehille kokemusperäistä tietoa miehistä naisvaltaisten alojen monipuolisissa tehtävissä ja samaistumiskohteita alalta. Miesvaltaisten alojen työpaikat vähenevät ja esimerkiksi sote-alalle tarvitaan vuoteen 2025 mennessä 120 000 työntekijää lisää. Suomen Puolustusvoimien ja Siviilipalvelukeskuksen sosiaalikuraattorit, kuntien Aikalisä-ohjaajien ja etsivän nuorisotyön työntekijöiden sekä Ohjaamoiden työntekijöiden työnjako kaipaa jäsentämistä ja tiivistämistä, jotta nuoria asepalveluksen ja siviilipalveluksen päättäviä tai keskeyttäviä miehiä voidaan tukea tehokkaammin löytämään oma polku koulutukseen tai työelämään.

Auta miestä mäessä -hankkeen päätoteuttajana on Diakonia-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana on Miessakit ry. Hankkeen pääkohderyhmänä ovat Helsingin, Espoon ja Vantaan 18-29 –vuotiaat miehet, joilla ei ole koulutus- tai työpaikkaa. Hanke on Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama ja rahoittavana viranomaisena on Hämeen ELY-keskus.

Hankkeen päätavoite: Miessensitiivisten koulutus- ja urapalveluiden valmennusmenetelmien ja palvelunohjauksen kehittäminen nuorten miesten työllistymisen tueksi.

Osatavoitteet:
1. Miessensitiivisten koulutus- ja urapalveluiden valmennusmenetelmien kehittäminen 18-29 –vuotiaille miehille
1.1. Miessensitiivisten koulutus ja uraneuvonnan valmennuspilottien suunnittelu ja toteutus 18-29 –vuotiaille miehille
1.2. Miesten tiedon ja kiinnostuksen lisääminen suuntautumiseen naisvaltaisille aloille

2. Ohjaamo-yhteistyön kehittäminen Uudellamaalla Suomen Puolustusvoimien ja Siviilipalveluskeskuksen sosiaalikuraattorien sekä Aikalisä-ohjaajien ja etsivän
nuorisotyön työntekijöiden kanssa
2.1. Ohjaamoiden palveluista tiedottaminen ja Ohjaamo-yhteistyön jäsentäminen yhteistyössä Suomen puolustusvoimien ja Siviilipalveluskeskuksen sosiaalikuraattorien
sekä Aikalisä-ohjaajien ja etsivän nuorisotyön työntekijöiden kanssa
2.2. Testataan hankkeen verkko- ja muun valmennusmateriaalin soveltuvuutta sosiaalikuraattoreiden sekä Aikalisä-ohjaajien ja etsivän nuorisotyön
työvälineenä

Tärkeinä yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Helsingin, Vantaan ja Espoon Ohjaamot, jotka osallistuvat mm. valmennuspilottien toteutukseen ja joiden henkilöstön miessensitiivisen työmenetelmien tuntemusta ja ohjaustaitoja vahvistetaan hankkeen työpajoissa. Yksilö ja ryhmätoimintaa sisältäviä valmennuspilotteja tukevat verkkomateriaalien työstäminen eri teemoista, vertaismentorit sekä mm. Diakonia-ammattikorkeakoulun sote-alan yhteistyöorganisaatioiden hyödyntäminen tutustumiskäyntien kohteina. Tavoitteena on, että valmennuspilotit osoitetaan tulokselliseksi ja valmennukset jäävät Ohjaamoiden palveluksi hankkeen jälkeen. Diak ja Miessakit ry voivat toimia niissä edelleen asiantuntijoina ja yhteistyökumppaneina toteutuksessa. Diak on valtakunnallinen toimija, sillä on hyvät mahdollisuudet olla toimintamallin levittämisessä mukana hankkeen jälkeen.
Hankkeessa luodaan kuvaus Ohjaamojen sekä Suomen Puolustusvoimien ja Siviilipalveluskeskuksen sosiaalikuraattorien sekä kunnissa toimivien Aikalisä-ohjaajien ja etsivän nuorisotyön työntekijöiden yhteistyöstä ja varmistetaan, että yhteistyön toimintatavat ovat eri osapuolten tiedossa. Tavoitteena on, että Ohjaamojen palveluita ja koulutus- ja työnhakua koskeva koulutusosio otetaan vakituiseksi koulutusosioksi yhteiselle siviilipalveluksen 4 viikon jaksolle ja/tai miehet kutsutaan jatkossa palvelusajan lopulla koulutukseen ja työhön suuntautumista tukevaan tilaisuuteen. Valmennusmateriaaleja voidaan hyödyntää em. ammattilaisten työssä hankkeen jälkeen ja materiaalin käytöstä tehdään tarvittavat ohjeistukset eri organisaatioissa ja yhteistyöverkostoissa.

Uusimaa-ohjelmasta löytyy useita yhteneväisyyksiä hankkeen tavoitteiden kanssa: tavoitteena on lisätä osallisuutta ja sen tärkeäksi keinoksi on nostettu nuorten työllistymismahdollisuuksien parantaminen. Ohjelman Toimiva arki –kohdassa 2.3. työllisyysasteen nostamisen keskeiseksi keinoksi nähdään työvoimankysynnän ja tarjonnan kohtaaminen. Koulutusta halutaan suunnata työllistäville aloille. Kohdassa 2.5. korostetaan nuorten yhteiskuntatakuun toimenpiteiden toteuttamista Uudellamaalla siten, että nuoria kuullaan, he voivat vaikuttaa oman elämänsä kulkuun ja edistetään mm. vertaisyhteisöjen paikallisia kehittämishankkeita.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä osatavoitteessa 1 ovat Helsingin, Vantaan ja Espoon
- 18-29 -vuotiaat miehet, joilla ei ole koulutus- tai työpaikkaa ja jotka valitaan valmennuspilotteihin
- 30-50 –vuotiaat miehet, jotka ovat potentiaalisia alanvaihtajia sosiaali- ja terveysalalle
- Valmennuspilotteihin vertaismentoreiksi koulutetut miehet
- Ohjaamoiden henkilöstö

Hankkeen kohderyhmänä osatavoitteessa 2 ovat erityisesti
- Helsingin, Vantaan ja Espoon Ohjaamoiden henkilöstö
- Suomen Puolustusvoimien Uudellamaalla toimivien varuskuntien ja Siviilipalveluskeskuksen sosiaalikuraattorit
- Helsingin, Vantaan ja Espoon Aikalisä-ohjaajat
- Helsingin, Vantaan ja Espoon etsivän nuorisotyön työntekijät
- Siviilipalvelustaan suorittavien pilottiryhmä

Seminaari-työpajoihin kutsutaan myös muidenkin Etelä-Suomen kuntien Ohjaamoiden henkilöstö, alueen varuskuntien sosiaalikuraattorit sekä kuntien Aikalisä-ohjaajat ja etsivän nuorisotyön työntekijät.

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Muiden Ohjaamoiden kohderyhmään kuuluvat 18-29 -vuotiaat miehet
- Miehet, jotka ovat potentiaalisia alanvaihtajia sosiaali- ja terveysalalle
- Vertaismentori-koulutuksesta kiinnostuneet miehet
- Varusmiespalveluksen suorittavat ja sen keskeyttävät miehet, joilla ei ole koulutus- tai työpaikkaa
- Siviilipalveluksen suorittavat ja sen keskeyttävät miehet, joilla ei ole koulutus- tai työpaikkaa
- Muiden Ohjaamoiden henkilöstö
- Muiden Suomen kuntien Aikalisä-ohjaajat ja etsivän nuorisotyön työntekijät
- Muiden Varuskuntien ja Siviilipalveluskeskuksen sosiaalikuraattori
- Miesten määrän lisääntyessä sosiaali- ja terveysalalla: kaikki em. palveluja tarvitsevat ja käyttävät miehet

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 212 852

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 206 337

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 271 173

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 262 730

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin, Porvoon, Raaseporin, Loviisan

Kunnat: Myrskylä, Tuusula, Vantaa, Sipoo, Karkkila, Kirkkonummi, Hanko, Järvenpää, Inkoo, Vihti, Loviisa, Porvoo, Askola, Hyvinkää, Nurmijärvi, Pornainen, Pukkila, Lohja, Espoo, Lapinjärvi, Raasepori, Kerava, Mäntsälä, Helsinki, Siuntio, Kauniainen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 208

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen valmistelussa on tutustuttu tutkimuksiin ja selvityksiin esimerkiksi miesten ja naisten eroja eri alojen koulutukseen hakeutumiseen ja työttömyyteen sekä terveyteen ja syrjäytymiseen ja mm. TE-palvelujen käyttöön liittyen. Lisäksi on selvitetty sukupuolen vaikutusta koulutus- ja ammatinvalintaan ja esim. hankkeisiin sote-alan miehiin liittyen (Tärkeimmät lähteet on lueteltu tarve-kappaleessa.) Osatavoitteen 1 osalta on sukupuolinäkökulmasta konsultoitu mm. Ohjaamoiden henkilöstöä. Hankkeen osatoteuttaja Miessakit ry edustaa vahvaa miestyön osaajaa, hankesuunnitelmaa on työstetty tiiviissä yhteistyössä Miessakit ry:n kanssa ja järjestön hanketyöntekijä toimii hankkeessa toisaalta miessensitiivisyyden asiantuntijana ja toisaalta toimenpiteiden käytännön toteuttajana. Valmistelussa on selvitetty varusmiespalveluksen tai siviilipalveluksen suorittajiin liittyviä koulutus- ja uraohjaukseen liittyviä tukipalveluita ja työnjaon selkeyttämistarvetta niitä koskien. Osatavoitteen 2 osalta on konsultoitu Siviilipalveluskeskuksen edustajia, Puolustusvoimien edustajia sekä kunnan Aikalisä-toiminnan ja etsivän nuorisotyön edustajia sekä THL:n Aikalisä-koulutuksen edustajaa. Mm. valmennuspilotteja ja henkilöstön miessensitiivistä ohjausotetta vahvistavissa työpajoissa on syytä on huomioida ja tuoda keskusteluun eroavaisuudet miesten ja naisten koulutukseen osallistumisessa sekä siinä, millaiset osaamisen kehittämistavat motivoivat ketäkin: formaalit, kuten tutkintotavoitteinen koulutus, informaalit, esimerkiksi työssä oppiminen tai nonformaalit, vaikkapa kirjastojen ja museoiden palvelujen hyödyntäminen oppimisessa. Selvitysten mukaan eroja ilmenee kouluttautumiseen liittyen muun muassa koulutukseen osallistumisessa, tavoitteenasettelussa sekä orientaatiossa, eri opiskeluvälineiden ja oppimisympäristöjen käytössä sekä perhe-elämän ja opiskelun yhteensovittamisessa. Pojat/ miehet eivät keskity vastaavalla tavalla kuin naiset esimerkiksi akateemisten taitojen hankkimiseen, jotka ovat merkittävässä asemassa informaatioyhteiskunnassa. Hyvien ammatillisten valmiuksien saavuttamisen ja ylläpidon on todettu motivoivan työelämään pyrkiviä ja siellä olevia jatkuvaan työkyvyn ylläpitoon. Esimerkiksi koulutus- ja opintouran katkeaminen ja pitkäaikaistyöttömyys ovat koskettaneet miehiä enemmän kuin naisia. Miesten kohdalla työelämästä syrjään jäämistä ovat tuottaneet esimerkiksi teollisuuden työpaikkojen vähentyminen. Miehet ovat myös kokeneet haasteellisena hakeutumisen perinteisiin TE-toimiston palveluihin. Hanke tähtää nuorten miesten mahdollisuuksien parantamiseen osallistua koulutukseen ja työelämään ja tämä vahvistaa heidän yhteiskunnallista osallisuuttaan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolten tasa-arvo -näkökulma huomioidaan projektissa, kun hankkeen toimenpiteiden kautta tavoitetaan valmennuspilotteihin ilman koulutus- tai työpaikkaa olevia 18-29 -vuotiaita miehiä. Hankkeessa mallinnetaan nimenomaan miehille ja eritysesti nuorille miehille, tuloksellista valmennusprosessi, joka auttaa heitä löytämään oman koulutus- tai työllisyyspolun, he saavat vertaistukea ja -mentorointia tässä prosessissa. Miehet ovat yhdessä työntekijöiden kanssa suunnittelemassa ja arvioimassa kyseistä valmennusprosessia. He saavat myös tietoa ja heitä tuetaan suuntautumaan sote-alan koulutuksiin ja työtehtäviin, alan hyvän työllisyyden, mutta myös monipuolisten ja kiinnostavien työtehtävien, takia. Myös vanhemmille, potentiaalisille alanvaihtajille, järjestetään infotilaisuuksia sote-alan koulutuksesta ja työstä; kerrotaan työllistymisvaihtoehdoista perinteisten miesten alojen lisäksi. Hankkeella halutaan parantaa varusmiespalveluksen tai siviilipalveluksen keskeyttäneiden ja päättävien miesten saamaa koulutus- ja uraneuvontaa, koska tässä vaiheessa on mahdollista tavoittaa suurin osa nuorista miehistä. Hankkeen kaikissa osatavoitteissa huomioidaan tarve väljentää miehenä olemisen rajoja ja monipuolistaa mieskuvaa, jotta 1)ohjauksen hakeminen koulutukseen ja työllistymiseen liittyvissä asioissa tulee miehille helpommaksi, 2)miehille suunnitellaan ja toteutetaan heidän tarpeisiin vastaavaa koulutus- ja uravalmennusta, 3)perinteisestä miehen mallista poikkeavien valintojen tekeminen tulee helpommaksi, esim. suuntautuminen naisvaltaiselle alalle, 4)organisaatiot, jotka työskentelevät miesten kanssa, kykenevät oikea-aikaiseen palveluohjaukseen ja tiiviiseen yhteistyöhön, jolloin miesten työkykyisyyttä voidaan tukea riittävän varhain tehokkaammin ja pienemmillä kustannuksilla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Projekti edistää sukupuolten tasa-arvoa miessensitiivisien koulutus- ja urapalveluiden valmennusmenetelmien ja palvelunohjauksen kehittäminen kautta. Koulutukseen pääsy ja työpaikan saaminen ovat keskeisiä hyvinvoinnin osatekijöitä. Hankkeen toimenpiteet auttavat osaltaan, kun halutaan ehkäistä ja puuttua huono-osaisuuden kasaantumiseen poikien ja miesten kohdalla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 2
Hankkeessa kehitetään sähköisiä materiaaleja, jotka on ladattavissa Miessakit ry:n sivuilta ja eri yhteistyötahojen sivustoille tulee linkkejä tänne. Tavoitteena on että materiaaleja voivat hyödyntää hankkeen jälkeen 18-29 vuotiaat miehet (todennäköisesti myös vanhemmat miehet),joilla ei ole koulutus- tai työpaikkaa sekä omassa ohjaus- ja neuvontatyössään valtakunnallisesti kaikki Ohjaamot, varuskuntien ja Siviilipalveluskeskuksen sosiaalikuraattorit, kuntien Aikalisä-ohjaajat ja etsivän nuorisotyön työntekijät. Hankkeen kokouksiin ja neuvotteluihin ja seminaareihin voi osallistua videoneuvotteluyhteyden avulla.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Matkustustarve vähenee verkon kautta tapahtuvan kokous/seminaariosallistumisen kautta ja sen myötä hanke osaltaan vähentää ilmastonmuutoksen riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään eikä ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Sähköisten materiaalien käyttäminen vähentää tulostettavien esitteiden ja opasten tarvetta, materiaalin päivittäminen on mahdollista tehdä ilman esim. suuria painokustannuksia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hankkeen pilotit toteutuvat paikallisena mm. koulutusorganisaation, järjestön ja Ohjaamojen yhteistyönä ja hyödyttävät siten paikallista osaamista ja vahvistavat toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista. Diakonia-ammattikorkeakoululla on mahdollisuus valtakunnallisena verkostomaisena ammattikorkeakouluna hyvät mahdollisuudet levittää hankkeen tulokset eri puolille Suomea. Miehiä kannustetaan sote-alan koulutuksiin ja työhön hakeutumiseen, koska alalla on koko ajan yhä enemmän työvoimatarvetta. Tämä on tärkeää myös siksi että perinteisten miesten alojen (teollisuus) työ vähenee samanaikaisesti. Nuoria miehiä tuetaan valmennuksella löytämään yleensä oma paikkansa koulutuksessa tai työelämässä ja kannustetaan heitä sote-alalle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeessa mallinnettava nuorten miesten koulutus- ja uraohjauksen valmennusmenetelmä on aineetonta palvelua, jonka avulla miehet voivat löytää helpommin ja tehokkaammin oman koulutus- ja työllistymispolkunsa, saada vertaistukea, vertaismentoritukea sekä parempaa koulutus- ja uraohjausta myös varusmies- ja siviilipalvelusaikana ja sen jälkeen. Miessensitiiviset työpajat Ohjaamoiden henkilöstölle vahvistavat Ohjaamoiden valmiuksia vastata miesten palvelutarpeisiin entistä tehokkaammin. Ammattilaiset, jotka tekevät koulutus- ja uraneuvontaa nuorten miesten kanssa, saavat työvälineitä tähän ja selkeytyneen yhteistyön kautta voivat vastata paremmin nuorten miesten ohjaustarpeisiin.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Hankkeen kokouksia ja neuvotteluja pidetään osittain videoneuvotteluyhteyden avulla. Seminaareihin on mahdollista osallistua myös videoyhteyden avulla. Jos sen katsotaan edistävän hankkeen tavoitteita, seminaaritallenteita voidaan tallentaa sopivaan paikkaan, jotta niitä olisi mahdollisuus seurata itselle sopivaan aikaan ilman matkustamista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeen valmennuspilottien ja niiden mallintamisen kautta edistetään nuorten miesten hyvinvointia tukemalla heitä oman koulutus- tai työllistymispolun löytämisessä. He saavat vertaistukea ja vertaismentorin tukea tavoitteellisessa valmennusprosessissa, johon kuuluu yksilö- ja ryhmäohjausta. Tarjoamalla miehille tietoa sote-alan koulutuksesta ja työtehtävistä, voidaan auttaa heitä löytämään monipuolisia ja kiinnostavia työtehtäviä tulevaisuudessa vaihtoehtona perinteisille miesvaltaisille aloille. Oman koulutus- tai työpaikan löytyminen on yksi keskeisimmistä hyvinvoinnin osa-alueista, joka vaikuttaa moniin muihin hyvinvoinnin osa-alueisiin, kuten taloustilanteeseen, sosiaalisiinsuhteisiin, merkityksellisyyden kokemuksiin ja mahdollisuuteen toteuttaa itseään.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hankkeella edistetään perinteisten perinteisten sukupuolikäsitysten purkamista siten että kannustetaan, jaetaan monipuolista, realistista ja kokemuksellista tietoa sote-alan koulutuksesta ja työtehtävistä valmennusprosessissa yksilö-, ryhmä- ja vertaistoiminnassa sekä miehille isommissa infotilaisuuksissa. Alan miesopiskelijoilta ja miesammattilaisilta kerätään kuvauksia, millaisia sote-alan tehtävät ovat heidän kokemuksensa mukaan, esim. hyviä ja huonoja puolia. Korostetaan alan ammattimaisuutta ja lähes 100 % työllistymismahdollisuuksia ja mahdollisuuksia löytää merkityksellinen ja omiin kiinnostuksen kohteisiin sopiva työ.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Työelämässä tapahtuu samanlaista polarisaatiota kuin yhteiskunnassa muutenkin: miehet ovat yliedustettuina sekä ylimmissä johtoportaissa että työttömissä ja työkyvyttömissä. Hankkeella halutaan auttaa ilman koulutus-tai työpaikkaa olevia nuoria miehiä löytämään koulutus- tai työpaikka ja siten välttymään syrjäytymiskierteeltä ja työkyvyttömyydeltä.
Kulttuuriympäristö 5 5
Hankkeen tärkeimpään kohderyhmään, 18-29 vuotiaisiin miehiin, joilla ei ole koulutus- tai työpaikkaa, voi kuulua myös erilaisista kulttuureista ja etnisistä taustoista olevia miehiä. Heitä voidaan ohjata muiden tavoin valmennuspilotteihin, jos suomen kielen taito on riittävä ryhmässä toimimiseen. Heille koulutus- ja työpaikan löytyminen, vertaistoiminta ja vertaismentorin tuki on vähintään yhtä tärkeää kuin muille valmennusryhmiin osallistujille.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hanke on ympäristöosaamisen kannalta neutraali.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa mallinnettiin nuorille 18-29 -vuotiaille miehille suunnattuja miessensitiivisiä koulutus- ja uraneuvonnan valmennusmenetelmiä Diakonia-ammattikorkeakoulun, Miessakit ry:n ja Ohjaamoiden asiantuntijoiden yhteistyönä. Päävastuu toteutuksesta oli Diakonia-ammattikorkeakoululla. Miessakit osallistui valmennusten toteutukseen ja valmennuksen tukena käytettyjen mentoreiden rekrytointiin ja koulutukseen.

Valmennuspilottien tuloksellisuutta tukivat vertaismentorointi ja Ohjaamojen henkilökunnalle suunnatut miessensitiivisen ohjauksen työpajat. Valmennusmalli on dokumentoitu ja siitä tuotettu verkkomateriaali mahdollistaa valmennusten tuottamisen myös jatkossa itsenäisesti hankkeesta riippumatta.

Tavoitteena oli, että valmennus auttaa tuloksellisesti miehiä löytämään oman koulutuspolkunsa ja työllistymään. Valmennuspilotteihin sisältyi osio, jonka avulla pyrittiin lisäämään miesten tietoja ja kiinnostusta naisvaltaisten alojen koulutusta ja työtehtäviä kohtaan. Näissä tavoitteissa hyödynnettiin erityisesti alalla opiskelevien ja työskentelevien miesten kokemuksia ja alan monipuolisten työtehtävien kiinnostavia kuvauksia. Hankkeessa tuotettiin videomateriaalia, jonka avulla voidaan esitellä naisvaltaisia aloja vaihtoehtoisena koulutuspolkuna nuorille miehille.

Ohjaamojen, Suomen Puolustusvoimien ja Siviilipalvelukeskuksen sosiaalikuraattorien sekä kuntien Aikalisä-ohjaajien ja etsivän nuorisotyön työntekijöiden työnjakoa ja yhteistyön muotoja kehitettiin järjestämällä yhteisiä työpajoja ja seminaareja, joissa eri toimijat tuotiin yhteen. Näin nämä ammattiryhmät voivat paremmin vastata niihin koulutus- ja uraneuvonnan tarpeisiin, joita on varusmiespalvelustaan suorittavilla ja sen keskeyttävillä sekä siviilipalvelustaan suorittavilla ja sen keskeyttävillä. Tavoitteena oli, että hankkeen koulutus- ja uraneuvonnan valmennuspiloteissa kehitettävä sähköinen ja muu valmennusmateriaali antaa em. ammattilaisille työvälineen miessensitiiviseen koulutus- ja uraneuvontaan.

Hankkeen päätavoite oli miessensitiivisten koulutus- ja urapalveluiden valmennusmenetelmien ja palvelunohjauksen kehittäminen nuorten miesten työllistymisen tueksi. Hankkeen valmennusten osallistujamäärän tavoitteeksi oli hankesuunnitelmassa kirjattu 40 työtöntä syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta miestä. Valmennuksiin osallistui 37 nuorta. Lisäksi hankkeen osallistujiksi oli suunnitelmassa kirjattu 168 työssä käyvää osallistujaa. Nämä olivat hankkeen koulutuksiin, kehittämistyöpajoihin ja seminaareihin osallistuneita henkilöitä, joiden työmarkkina-asemaan tai elämäntilanteeseen hanke ei pyrkinyt vaikuttamaan. Näitä osallistujia hankkeessa oli n.230.