Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20759

Hankkeen nimi: BAANA – verkostomainen rekrytointimalli maahanmuuttajien työllistymiseen

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2016 ja päättyy 31.8.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1474763-1

Jakeluosoite: Ilkantie 4

Puhelinnumero: 020 7621 390

Postinumero: 00400

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.humak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KAUNISMAA PEKKA TAPIO ILMARI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopettaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pekka.kaunismaa(at)humak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 020 7621 238

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Citywork Turku Oy, 2781405-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Niin Suomessa kuin Varsinais-Suomessakin turvapaikanhakijoiden määrät ovat kasvaneet vuosina 2015-2016 voimakkaasti. Radikalisoitumisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja kotoutumisen nopeuttamiseksi on julkisessa keskustelussa toivottu lääkkeeksi erityisesti työpaikkoja maahanmuuttajille. Työpaikka antaisi hyvän mahdollisuuden integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan, oppia suomea ja tulla aktiiviseksi kansalaiseksi. Samaan aikaan Varsinais-Suomessa on avoinna paljon työpaikkoja, jotka sopisivat suomea vielä heikomminkin puhuville, mutta kynnys palkata työ- tai oleskeluluvan saanut maahanmuuttaja tai ottaa turvapaikanhakija TET-jaksolle on monelle yritykselle liian suuri. Maahanmuuttajille kynnys lähteä yrittäjäksi olisi myös usein matalampi kuin kantasuomalaisilla, mutta maahanmuuttajat eivät tutkimusten mukaan ole tietoisia Suomessa tarjottavista yrityspalveluista.

BAANA-hanke vastaa näihin tarpeisiin perustamalla oppilaitos-yritys -yhteistyöllä Turun keskustaan syksyllä 2016 rekrytointipisteen, jonka palvelut ovat suunnattu maahanmuuttajille. Rekrytointipisteessä maahanmuuttajille tarjotaan koulutuksia, neuvontaa ja kannustusta sekä työnhakuun että yrittäjyyteen. Rekrytointipiste auttaa työnhakuun liittyvien paperien valmistelussa ja siten jouduttaa maahanmuuttajien asioimista esimerkiksi TE-toimistossa, poliisiasemalla ja Kelassa. Neuvonta ja koulutus toteutetaan tarvittaessa erillisissä miesten ja naisten ryhmissä, jotta mukaan saadaan myös maahanmuuttajanaisia. Lisäksi pisteessä haastatellaan työnhakijoita ja täsmäkoulutetaan heitä suoraan avoimiin työpaikkoihin.

Samaan aikaan BAANA etsii maahanmuuttajille, myös vielä suomea heikommin puhuville, työpaikkoja muutama vuosi sitten lanseeraamansa ja hyväksi havaitun kymppimallin avulla, jossa yritykseen työllistetään perinteisestä toimintatavasta poiketen kerralla useampi maahanmuuttaja niin, että yksi heistä on jo integroitunut suomea puhuva maahanmuuttaja ja loput ryhmästä puhuvat tämän kympin muita kieliä. BAANA työllistää ennen kaikkea henkilöstöpalvelualan yritysten kautta, jolloin kynnys ottaa maahanmuuttaja yritykseen töihin madaltuu edelleen. BAANA myös kouluttaa yrityksiä ja henkilöstöpalvelualan yrityksiä ottamaan vastaan maahanmuuttajatyönhakijoita ja tekee helposti saavutettavia videoita ja muuta materiaalia työhön perehdyttämisen tueksi.

BAANAn tuloksena syntyy matalan kynnyksen rekrytointipiste Turun keskustaan sekä kohderyhmille kymmeniä työ- ja TET-paikkoja Varsinais-Suomessa. Lisäksi tuloksena on kohderyhmille satoja työnhakuun ja yrityksen perustamiseen liittyviä neuvontoja rekrytointipisteessä sekä yhteensä noin kymmenkunta yrittäjyys- ja työelämään valmentautumiskoulutusta. Lisäksi toiselle kohderyhmäjoukolle, yrityksille, hankkeen tuloksena syntyy kymmeniä perehdytyskoulutuksia suoraan työpaikkoihin Varsinais-Suomessa, noin kolme yleisempää koulutusta maahanmuuttajatyönhakijan palkkaamiseen sekä perehdyttämispaketti yrityksille maahanmuuttajien työllistämiseen.
BAANA ei toimi yksin, vaan alkaa heti käynnistyttyään rakentaa verkostoa, johon kutsutaan mukaan kaikki maahanmuuttajien työllistymisen kanssa tekemisissä olevat tahot Turun seudulta. Tarkoituksena on hyödyntää kaikkien osaamista ja resursseja niin, että yhteisen viestinnän avulla maahanmuuttajan on helppo löytää juuri hänelle oikea tuki työllistymiseen, eikä koulutuksia yms. enää tarjota päällekkäin. BAANA ei myöskään pääty hankekauden jälkeen, vaan hankkeen aikana luodaan, pilotoidaan ja suoran asiakaspalautteen avulla kehitetään liiketaloudellisesti kestävä verkostomainen rekrytointimalli, joka jalkautetaan suoraan sekä osatoteuttajan toimipisteisiin Turussa, Jyväskylässä, pääkaupunkiseudulla ja Joensuussa/Kuopiossa että koulutetaan muille maahanmuuttajien työllistymisen kanssa tekemisissä oleville toimijoille samoilla paikkakunnilla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1. Oleskeluluvan (tai vähintään työluvan) juuri saaneet tai syrjäytymisvaarassa olevat oleskeluluvan jo aiemmin saaneet maahanmuuttajat Varsinais-Suomessa.
2. Jo Suomeen integroituneet työttömät varsinais-suomalaiset maahanmuuttajat ja erityisesti yli 18-vuotiaat maahanmuuttajanuoret
3. Turvapaikanhakijat, joilla ei vielä ole oleskelulupaa, mutta jotka voivat suorittaa työkokeilun (TET) SPR:n Varsinais-Suomen piirin tekemän osaamis-/motivaatiokartoitukseen pohjautuen.
4. Varsinais-suomalaiset yritykset, jotka työllistävät maahanmuuttajia nyt tai tulevat työllistämään jatkossa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

1. Maahanmuuttajien työllistymisen kanssa tekemisissä olevat organisaatiot, hankkeet, ohjauspalveluiden asiantuntijat, virkamiehet ja viranomaiset Turun seudulla ja levittämisvaiheessa ympäri Suomen.
2. KELA:n, TE-toimiston ja poliisilaitosten työntekijät, jotka hyötyvät, kun ruuhkat palvelupisteissä helpottavat.
3. Maahanmuuttajaperheet ja -yhteisöt: kun yksi niiden jäsen työllistyy, ulottuu positiivinen vaikutus koko perheeseen ja yhteisöön.
4. Erityisesti palvelualoilla työskentelevät kantasuomalaiset: kun työporukkaan tulee mukaan maahanmuuttajia, ennakkoluulot vähenevät ja kahdensuuntainen integraatio lisääntyy.
5. Kantasuomalaiset turkulaiset: kun ihmiset alkavat näkemään yhä enemmän maahanmuuttajia esimerkiksi asiakaspalvelussa yms., ennakkoluulot vähenevät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 407 340

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 407 339

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 486 446

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 482 274

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Loimaan, Turun, Åboland-Turunmaan, Vakka-Suomen

Kunnat: Sauvo, Oripää, Pyhäranta, Koski Tl, Aura, Naantali, Turku, Taivassalo, Kustavi, Pöytyä, Masku, Kemiönsaari, Vehmaa, Nousiainen, Paimio, Lieto, Mynämäki, Rusko, Loimaa, Raisio, Marttila, Laitila, Kaarina, Uusikaupunki, Parainen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 55

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 72

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 236

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeelle on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta Lapin Letkan suvauskoneella. Suvauskone on aikanaan Lapin Letka -hankkeessa suunniteltu ja tehty netissä toimiva "kone" eri hankkeiden sukupuolivaikutusten arviointia varten. (http://www.lapinletka.fi/pages/suvauskone.php). Tuloksena oli, että BAANA-hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti. Hankkeen aikaiset toimenpiteet on suunniteltu molempia sukupuolia palveleviksi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Maahanmuuttajanaisten työllistyminen sekä osallistuminen työllisyyskoulutuksiin on Suomessa heikompaa kuin miehillä. Hankkeessa maahanmuuttajanaisille järjestetään tarvittaessa omia vain naisille suunnattuja työnhakutaidot- ja yrittäjyyskoulutuksia. Lisäksi kahden tasa-arvoisen työnhakijan kohdalla valitaan työhön nainen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on luoda maahanmuuttajille konkreettisia väyliä työelämään ja yrittäjyyteen vahvassa yhteistyössä hankkeessa rakennettavan verkoston avulla. Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, vaan toiminta on suunnattu kaikille.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 6
Hankkeessa hyödynnetään ennen kaikkea sähköistä viestintää ja materiaaleja hankkeen projektihenkilöstön, ohjausryhmän, verkoston ja kohderyhmien kanssa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 5
Hankkeen koulutukset pidetään joko jalkaisin tai julkisella liikenteellä saavutettavissa paikoissa. Lisäksi hankkeen ydintoiminto, rekrytointipiste, sijaitsee Turun keskustassa erittäin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei suoranaista vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 3
Hankkeen koulutukset pidetään joko jalkaisin tai julkisella liikenteellä saavutettavissa paikoissa. Lisäksi hankkeen ydintoiminto, rekrytointipiste, sijaitsee Turun keskustassa erittäin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole negatiivisia vaikutuksia Natura-alueisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 6
Hankkeessa hyödynnetään ennen kaikkea sähköistä viestintää ja materiaaleja. Lisäksi kaikki painettava materiaali pyritään painamaan ympäristömerkitylle kierrätyspaperille.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 3
Yritysneuvonnoissa ja koulutuksissa maahanmuuttajille kerrotaan siitä, kuinka uusiutuvien energialähteiden käyttö yritystoiminnassa vaikuttaa yrityksen imagoon positiivisesti.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 10
Hankkeessa saadaan Varsinais-Suomeen uusia työntekijöitä ja veronmaksajia kouluttamalla maahanmuuttajia paikallisen elinkeinorakenteen tarpeiden mukaisesti, sekä hyödyntämällä maahanmuuttajilla jo olevaa osaamista paikallisessa elinkeinoelämässä. Lisäksi hankkeessa tuetaan yrittäjäksi ryhtymistä neuvonnalla ja koulutuksilla sekä perustetaan pysyvä toiminta- ja tukirakenne, joka auttaa toimijoita pitkälle tulevaisuuteen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 10
Työllistymispalvelut ja yritysten perehdyttämispalvelut ovat itsessään aineettomia palveluita. Hankkeessa kehitetään myös aivan uusi aineeton palvelu: verkostomainen rekrytointimalli maahanmuuttajien työllistymiseen. Malli tulee säästämään resursseja entisestään, sillä siinä yhdistetään saman kentän toimijoiden resurssit uudella tavalla yhteen.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Hankkeessa suositaan julkisia liikennevälineitä kaikessa hankkeeseen liittyvässä liikkumisessa. Neuvontoja ja ohjausryhmän kokouksia järjestetään tarvittaessa videoneuvottelulaitteilla. Lisäksi ostopalvelut ja tarjoilut yms. tarvikkeet hankitaan lähiseudulta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Toiminta edistää vahvasti hyvinvointia sekä välittömästi (kohderyhmän maahanmuuttajat saavat mielekästä tekemistä sekä tavoitteita arkeen ja pääsevät kotoutumaan Suomeen) että välillisesti (maahanmuuttajien radikalisoituminen ja syrjäytyminen Varsinais-Suomessa vähenevät ja kahdensuuntainen integraatio lisääntyy kun maahanmuuttajat pääsevät enenevissä määrin osaksi suomalaista yhteiskuntaa työn kautta).
Tasa-arvon edistäminen 8 9
Hankkeessa tuetaan maahanmuuttajien pääsyä työelämään samanarvoisina hakijoina kantasuomalaisten kanssa. Hankkeessa panostetaan erityisesti maahanmuuttajanaisten työllisyyden lisääntymiseen järjestämällä tarvittaessa naisille erillisiä työnhakutaidot- ja yrittäjyyskoulutuksia ja suuntaamalla hankkeen palveluiden markkinointia kohdennetusti naisille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 9
Hankkeen toimenpiteillä vastataan juuri yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden toteutumiseen maahanmuuttajien osalta. Yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus lisääntyy, kun työttömät tai syrjäytymisuhan alla olevat maahanmuuttajat pääsevät töihin ja näin osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Kulttuurinen yhdenvertaisuus puolestaan lisääntyy kun maahanmuuttajatyöntekijöiden kasvaneen määrän myötä kahdensuuntainen integraatio työyhteisöissä ja laajemmin koko Varsinais-Suomessa vahvistuu.
Kulttuuriympäristö 2 4
Hankkeessa toteutettavien koulutusten avulla maahanmuuttajista tulee aktiivisia kansalaisia suomalaiseen yhteiskuntaan, jolloin myös heidän halunsa osallistua kulttuuriympäristön säilyttämiseen ja kehittämiseen kasvavat selvästi.
Ympäristöosaaminen 1 3
Hankkeen koulutusten myötä tuleva suomalaisen yhteiskunnan tuntemus edistää maahanmuuttajien ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Maahanmuuttajien työllistymistä edistänyt ESR-rahoitteinen Baana-hanke toimi kolmen vuoden ajan (1.9.2016-31.8.2019) Varsinais-Suomessa. Baanan päätoteuttajana oli Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak). Lisäksi Baanaa olivat tekemässä henkilöstövuokrausyritys Citywork Turku Oy, Turun kaupunki ja paljon yhteistyökumppaneita.

Hankkeessa neuvottiin työnhakijoita työllistymisen ja yrittäjyyden alkumetreillä ja tuettiin työnantajia palkkaamaan maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Hankkeella oli kaksi matalan kynnyksen neuvontapistettä Turussa, toinen kauppakeskus Skanssissa yhteispalvelu Monitorin tiloissa ja toinen Turun kaupungin Työpisteellä.

Avainasioiksi työllistymisen tukemisessa nousivat kuusi asiaa:
1. Omakielinen matalan kynnyksen neuvonta, jossa maahanmuuttajataustaiset, asiakkaiden kieltä ja kulttuuria ymmärtävät, neuvojat auttoivat asiakkaita ilman ajanvarausta ja ajanvarauksella
2. Työnhakijan ja työnantajan aitojen kohtaamisten mahdollistaminen järjestämällä ns. rekrytointilaisuuksia yhdessä yritysten kanssa
3. Työnantajien tukeminen rekrytointiin, palkkaamiseen ja perehdyttämiseen liittyvissä asioissa, kuten työluvan tarkistuksessa, perehdytysvideoiden tekemisessä ja erilaisten palkka-, rekrytointi- yms. tukien esittelyssä
4. Lyhytkestoisten koulutusten järjestäminen suoraan tarpeeseen, esimerkiksi työsuomenkielen kurssi työpaikalla työvuorojen välissä ja hygieniapassikoulutus niille, joilla oli jo työpaikka, mutta tarvittava kortti vain puuttui
5. Toiminnallisen yrittäjyyskurssin järjestäminen, joka pidettiin samanaikaisesti suomeksi ja englanniksi ja jossa powerpointtien seuraamisen sijaan yrityksen pyörittämistä opeteltiin tekemällä tehtäviä ja testaamalla omaa liikeideaa heti ensimmäisestä illasta lähtien potentiaalisilla asiakkailla
6. Tiiviin yhteistyön tekeminen alusta asti koko maahanmuuttajien työllistämistä edistävän kentän kanssa, jotta ei toisaalta tehty päällekkäistä työtä ja toisaalta yhdessä keksityt hyvät käytännöt jäivät siten elämään järjestäjäkumppanien organisaatioissa.

Kolmen toimintavuotensa aikana Baana-hanke onnistui työllistämään yli kolmesataa maahanmuuttajaa ja tekemään yhteistyötä 68 yrityksen kanssa. Hankkeen kahdella eri neuvontapisteellä oli yhteensä yli 2500 käyntiä, joista yritysneuvontoja oli 42. Asiakkaista 21% oli naisia ja korkeakoulutettuja 12,4%. Eniten neuvontoja pidettiin arabiaksi, sen lisäksi neuvontoja oli suomeksi, englanniksi dariksi, venäjäksi ja somaliksi. Yleisimmät työllistymisalat olivat siivous-, rakennus- ja ravintola-alat. Baana-hanke järjesti myös yli 70 tapahtumaa ja koulutusta sekä julkaisi yli kolmekymmentä erilaista tukimateriaalia, julkaisua ja videota liittyen maahanmuuttajien työllistymisen ja yrittäjyyden edistämiseen.

Baana-hanke opetti, että onnistuneeseen työllistymiseen tarvitaan sekä laaja verkosto aina työnhakuneuvojista työantajiin että hyviä innovatiivisia keinoja työllistymisen edistämiseksi. Näistä opeista hankkeessa kehitettiin verkostomainen rekrytointimalli maahanmuuttajien työllistymiseen. Malli koostuu useammasta julkaisusta, jotka löytyvät hankkeen materiaalipankista osoitteesta www.baanalla.fi.