Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20761

Hankkeen nimi: KIITO - kiinni työhön ja osaamiseen

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2016 ja päättyy 31.8.2019

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen Aikuiskoulutussäätiö sr

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0155651-0

Jakeluosoite: Tampereen valtatie 15

Puhelinnumero: 03-2361111

Postinumero: 33821

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.takk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: NEUVONEN SATU TIINA ORVOKKI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehitysjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: satu.neuvonen(at)takk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-7906331

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Silta-valmennusyhdistys ry, 1618557-2
Tampereen ammattikorkeakoulu oy, 1015428-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa kehitetään, pilotoidaan ja juurrutetaan kansalliseen palvelutarjontaan erityisryhmien kuten maahanmuuttajien työllistämismalli. Malli tulee sisältämään vaiheittaisen etenemisen kohti tehtäväkohtaista osaamista ja vastuullisempia tehtäviä, sekä osaamisen tunnistamista ja todentamista autenttisissa tilanteissa. Silta-Valmennuksen työpajapalvelut mahdollistavat hankkeen osallistujien ensi vaiheen osaamiskartoituksen. Pilottien osallistujat ohjataan ensisijaisesti työnantajalle tehtäväkohtaisen osaamisen kartuttamiseen ja tarvittaessa pajaympäristöön vahvistamaan oleellisia kieli- ja työelämätaitoja. Hankkeen kautta prosessin tarjoama kieli- ja ohjaustuki täydentää ja suuntaa työpaikkaohjaajan antamaa konkreettista, ammatillista ohjaustyötä. Tukipalveluissa käytetään hyväksi hankehenkilöstön moniammatillista osaamista, monipuolisia ohjausmenetelmiä ja uutta opetusteknologiaa. Työyhteisöille tarjotaan koulutuksia kaksisuuntaisen kotoutumisen edistämiseen ja syventämiseen arjen työtä ja viestintää tukevalla tavalla.

Tavoitteena on luoda uusi työllistämismalli erityisryhmille. Mallissa oppiminen tapahtuu työpajoilla ja työpaikoilla, eikä osallistujille ole asetettu jäykkiä ammatillisia tai kielellisiä edellytyksiä. Tiiviin henkilökohtaisen työpaikkaohjaajan opastuksen lisäksi henkilö saa tukea tehtäväkohtaisen osaamisen kehittymiseen ja työssä tarvittavan kielitaidon edistämiseen hankkeelta. Toissijaisena tavoitteena on hyödyntää, täydentää ja kehittää edelleen elinkeinoelämän lanseeraamaa, hallituksen koulutusreformiin sisällytetyä koulutussopimusta mahdollisuuksien mukaan, jos tavoitteet ovat KIITO-hankkeen kanssa samansuuntaisia.

Työelämän työpaikkaohjaajia koulutetaan osaamisen tunnistamisen, tunnustamisen ja arvioinnin teemoissa sekä suomalainen tutkintojärjestelmän periaateissa. Koulutuksessa huomioidaan maahanmuuttajien osaamisen osoittamisen erityishaasteet. Kun työpaikoilla toimivat ymmärtävät tutkintojärjestelmän, he pystyvät huomioimaan ohjauksessaan tutkintojärjestelmän edellytykset ja auttamaan kohderyhmää kohti tutkinnon osien suorittamista.
Toimenpiteinä hankkeessa rekrytoidaan pilottiryhmiä työvoimaintensiivisille aloille ja järjestetään osallistujille tehtäväkohtainen ohjaus (työnantaja) ja ammatillinen ja kielituki (hanke). Työpajatoiminta, esimerkiksi kiinteistö-, puhtaanapito- sekä sosiaali- ja terveysalalla, tarjoaa puitteet ja hyviä käytäntöjä hankkeeseen osallistuvien työssä hankitun osaamisen kartoitukseen. Hankkeessa luodaan työssä etenemiselle struktuuri, joka palvelee sekä pilottiin osallistujaa että työnantajaa; vastuun ja kannustavuuden tulisi nousta kompetenssin lisääntyessä. Näin tehtäväkohtainen oppiminen rakentuu vaiheittain etenevän polun tai ‘portaiden’ mukaan, edeten seuraavaan kun edellisen tavoitteet (ammatilliset ja kielelliset) on saavutettu. Portaiden päätepiste on työllistyminen ko.organisaatioon, josta käsin tutkintojen suorittaminen ja muu urakehitys myöhemmin mahdollistuu. Erityistä huomiota kiinnitetään osallistujan motivaatioon, edellytyksiin kotoutua ja yleiseen elämänhallintaan, jotka mahdollistavat intensiivisen, itseohjautuvan oppimisen. Lisäksi hankkeessa kehitetään osaamisen tunnistamieen työkaluja ja suosituksia, jotka palvelevat jatkossa vastaavan tyyppistä intensiiviohjausta työelämään, sekä mahdollistavat osaamisen dokumentoinnin ja helpottavat polkua kohti tutkinnon osien suorittamista. Tavoite on myös tunnistaa maahanmuuttajat, jotka soveltuvat työperäisen kotoutumisen polulle.

Tuloksena on

•Maahanmuuttajille ja muille erityisryhmille soveltuva malli tehtäväkohtaisen osaamisen, kielitaidon ja kotoutumisen edistämiseen työssä

•Yrityksille selkeä malli työvoiman saatavuuden varmistamiseen, perustason kouluttamiseen, ohjaukseen ja työyhteisön kehittämiseen

•Työpaikkaohjaajille ja näyttötutkintomestari (NTM)-koulutuksesta kiinnostuneille koulutusta muun muassa osaamisen tunnistamiseen ja ohjauksen oikea-aikaisuuden kehittämiseen työpaikoilla. Kielituen työelämään integroidut mallit ja menetelmät toistettavassa muodossa kulkevat läpi prosessin, hyödyntäen mm.verkko-oppimista ja uutta opetusteknologiaa

•TE‐hallinnolle ketterä vaihtoehto ohjata kohderyhmää ja muita erityisryhmiä toiminnalliselle polulle kohti työelämää ja työelämälähtöistä kotoutumista, kielitaitoa ja urakehitystä

•Yhteiskunnalle kustannustehokas malli, jonka tuloksena on motivoitunut, kielellisesti ja ammatillisesti tehtäväkohtaiset perusvalmiudet omaksunut työntekijä. Lisäksi monimuotoisuuden, ohjauksen ja joustavien HR-menetelmien hallinta työelämän muuttuvissa kompetenssitarpeissa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

•Mallin kehittämispilotteihin osallistuvat pirkanmaalaiset maahanmuuttajat eri aloilta, ikäryhmistä ja taustoista
•Muut erityisryhmät kuten nuoret (18-29 -vuotiaat) tai/ ja vajaakuntoiset työnhakijat
•Pilottien toteutusympäristönä olevat yritykset, joissa rekrytointitarve, sekä pilottiyritysten henkilökunta.
•Näyttötutkinto-toiminnasta, osaamisen arvioinnista ja kehittämisestä kiinnostuneet työnantajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

•Erityisryhmät, joiden työllistämiseen malli on sovellettavissa myöhemmin
•Yritykset, joissa työntekijätason rekrytointitarve kasvaa nopeasti/ yllättäen
•Viranomaiset kuten TE-toimistot ja työllisyydenhoito/ kunnat, joilla tarvetta uudenlaisten toimenpiteiden tarjonnalle koulutuksen ja työn rajapinnassa
•Työyhteisöt ja organisaatiot, joissa on tarvetta hyvien käytäntöjen, monimuotoisuusosaamisen ja kaksisuuntaisen kotoutumisen kehittämiselle

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 679 209

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 502 060

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 999 876

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 612 086

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Etelä-Pirkanmaan, Tampereen, Lounais-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan

Kunnat: Parkano, Urjala, Hämeenkyrö, Vesilahti, Mänttä-Vilppula, Nokia, Punkalaidun, Pirkkala, Valkeakoski, Orivesi, Kangasala, Tampere, Lempäälä, Virrat, Ruovesi, Ikaalinen, Akaa, Sastamala, Pälkäne, Juupajoki, Ylöjärvi, Kihniö

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: useita

Postinumero:

Postitoimipaikka: useita

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 25

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 26

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 182

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Akuutin tilanteen painottuessa miespuolisiin turvapaikan hakijoihin ei sukupuolinäkökulman analyysiä nähty vielä tapeellisena
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Etenkin hiljattain maahantulleissa maahanmuuttajissa on selkeä yliedustus miehissä. Tämä asia huomioidaan esim perheiden hyvinvointia edistämällä/ perheellisiä ja nuoria osallistujia suosimalla. Hankkeen toimenpiteisiin haetaan molempien sukupuolien ja mahdollisimman monien erityisryhmien edustajia. Naisvaltaiselle sote-alalle voidaan suosia mieshakijoita, milloin mahdollista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke painottuu kansalaisten tasa-arvon edistämiseen enemmän kuin sukupuolisen tasa-arvon

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
TAKK käyttää hyväksyttyjä ympäristösertifikaatteja kaikessa toiminnassaan; Lisäksi TAKK:n stategiaan 2016-2018 on toiminta-ajatuksena nimetty kestävä kehitys. Tämän 3 ulottuvuutta on huomioidaan monipuolisesti käytännön toiminnassa (vuosittain toteutettava ympäristöohjelma). Lisäksi hankkeen materiaalihankinnoissa suositaan kotimaista, kierrätyksen huomioivaa valikoimaa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Projektihallinnossa suositaan sähköisen toimiston mahdollisuuksia, minimoidaan ympäristön kuormitus ja huomioidaan mm.yrityskoulutuksissa tämä näkökohta. Liikkumisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä, milloin mahdollista.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 4
Monimuotoisuuden ja monikulttuurisuuden välitön ja pitkäaikainen edistäminen pirkanmaalaisissa yrityksissä vastaamaan ajankohtaista tarvetta ja työvoimatarjonnan kehitystä
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 1 2
Pitkällä aikajänteellä monimuotoisuuden on todettu kasvattavan organisaatioiden potentiaalia, kasvumahdollisuuksia ja työhyvinvoinnin kautta tuloksellisuutta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Pitkällä tähtäimellä suomalainen osaaminen integroidaan laadukkaan, olemassa olevan koulutuksen kautta osaksi henkilöiden työllisyyspolkua: hanke työstää ennen kaikkea edellytyksiä tähän avaamalla portteja toimeentuloon, kielen oppimiseen ja elämänhallintaan.
Tasa-arvon edistäminen 2 4
Hankkeessa korostuvat sosiaalinen, taloudellinen ja inhimillinen kestävyys. Näiden vahvistaminen ajankohtaisten haasteiden keskellä on olennainen osa kestävän yhteiskuntarakenteen edistämistä. Erityisesti hankkeessa painotetaan sosiaalista kestävyyttä ja työmarkkinoiden tasapainoa: luovista ja joustavista kokeiluista huolimatta työmarkkinoita tarkastellaan ammatillisen osaamisen ja työturvallisuuden huomioivasta näkökulmasta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 4
Hankkeen merkittävät yhteiskunnalliset edut kehittävät koulutus- ja työmarkkinoita entistä joustavampaan suuntaan. Maahanmuuttajien, nuorten ja muiden heikommassa työmarkkina-asemassa olevien yhdenvertaisuus kasvaa ja kaksisuuntainen kotoutuminen etenee työpaikkakoulutusten ja toimivan yhteistyön avulla.
Kulttuuriympäristö 3 5
Hanke edistää työllisyyden kautta sosiaalista hyvinvointia, yhteiskuntarauhaa ja tuloksellista julkishallintoa. Nämä tukevat välillisesti (ihmisten tasa-arvon ja hyvinvoinnin kautta) kestävän kehityksen periaatteita kuten oikeudenmukaisuutta ja rauhanomaista nyky-yhteiskuntaa.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-