|
|
|
Hankekoodi: S20763
Hankkeen nimi: TyöTakomo
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2016 ja päättyy 31.3.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulunkaaren kuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 1006538-5
Jakeluosoite: Piisilta 1
Puhelinnumero: +3588 58756100
Postinumero: 91100
Postitoimipaikka: Ii
WWW-osoite: http://www.oulunkaari.com
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: OJANPERÄ HARRI TAPIO
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: harri.ojanpera(at)oulunkaari.com
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +35844 311 4677
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Työllisyys Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa ja Kainuussa on heikentynyt tasaisesti jo usean vuoden ajan. Globaalin taloustaantuman aiheuttamat vaikeudet tuntuvat koko alueella ja kaikilla aloilla. Erityisesti teollisuus, rakentaminen, kauppa ja kuljetusala ovat kärsineet ja sen seurauksena työpaikat ovat vähentyneet. Pohjois-Pohjanmaan työttömyysprosentti oli 16,2 joulukuussa 2015 ja koko vuoden keskiarvo oli 15,4 %.
Oulunkaaren kuntayhtymään kuuluu viisi Oulun ympäristökuntaa: Ii, Pudasjärvi, Utajärvi, Vaala ja Simo, joka kuuluu Lapin maakuntaan. Kuntayhtymän tehtävä on järjestää ja tuottaa jäsenkuntiensa sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteiset palvelut. Lisäksi yhtymän tehtäviin kuuluu seudullisen kuntapalvelutoimiston palvelujen sekä kuntien yhteisesti päättämien muiden palvelujen tuottaminen. Näihin palveluihin kuuluvat myös työllistämistä edistävät yhteiset hankkeet.
Työllisyystilanne Oulunkaaren seutukunnan alueella on erityisen vaikea. Työttömien osuus työvoimasta oli vuonna 2015 keskimäärin 17, 8 % mikä on maakunnan korkein. Työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 1512 henkilöä, joulukuussa 2015 luku oli 1 654 eli 19,4 %. Samaan aikaan Oulunkaaren seutukunnassa oli tarjolla vähiten avoimia työpaikkoja.
TyöTakomo -hankkeen tavoitteena on ensisijaisesti työttömien työllistäminen mutta myös uusien työpaikkojen syntyminen hankkeen toimenpiteiden tuloksena.
Hankkeen kohderyhmiin kuuluvat kussakin kohdekunnissa tarkemmin määritellyt erityisryhmät. Hankkeen tavoitteena on työllistää asiakkaat pysyvästi joko suoraan tai hankkeessa kehitettävän VuokraWerstas-toimintamallin kautta.
Hankkeessa luodaan ohjaava linkki elinkeinoelämän ja työnhakijan välille. Henkilöresursseja varataan erityisesti työnantaja- ja yrityskontaktien hoitamiseen sekä työllistettävien ohjaukseen työpaikoilla. Kohderyhmien työllistymismahdollisuuksia heikentävät yhtäällä työelämävalmiuksien heikentynyt tai olematon taso, toisaalla yritysten kynnys työllistää henkilöitä, jotka tarvitsevat erityistä tukea näiden valmiuksien kehittämiseen.
Yrityksille tällä hetkellä suoraan tarjottava tuki edellyttää pitempiaikaista työsuhdetta, jolloin tuetunkin työllistämisen kynnys on niille liian korkea. VuokraWerstas-toimintamallin kautta madalletaan tätä kynnystä tarjoamalla työnantajille mahdollisuus lyhytkestoisiin työsuhteisiin,joissa yritykset ja muut työnantajat saavat mahdollisuuden tutustua työntekijöihin riskittömämmin. Samalla työntekijät pääsevät näyttämään osaamistaan ja ”myymään” työtaitonsa potentiaalisille työnantajille.
TyöTakomo-hankkeessa kehitettävällä VuokraWerstas-mallilla kehitetään työvoiman välitystoimintaa ja työntekijöitä markkinoidaan aktiivisesti alueen yrittäjille, yrityksille ja julkisen sektorin toimijoille. VuokraWerstas-toimintaan työllistyville tehdään varsinainen työsopimus kohdekuntaan. Pysyvä fyysinen työympäristö on ensisijaisesti kunnissa jo toimiva työpaja tai vastaava ympäristö.Se voi olla myös mikä tahansa kunnan hallinnoima työpaikka, kunhan se kehittää työllistettävän ammatillista osaamista.
VuokraWerstas-mallin kautta työllistyvien kanssa tehdään sopimus työntekijän edelleensijoittamisesta käyttäjäyrityksen ja kunnan kesken. Työnantajan vastuu ja velvollisuudet säilyvät varsinaisella työnantajalla edelleensijoittamisesta huolimatta.
VuokraWerstas-mallin avulla vastataan erityisesti maaseudun elinkeinojen erityispiirteisiin kuten maatalousyrittäjien sesonkityövoiman tarpeisiin ja luonnonvaratuotteiden keruuseen. Samalla tuodaan helpotusta yrittäjien sijaisjärjestelyihin.
TyöTakomo-hankkeen kohderyhmään kuuluville henkilöille järjestetään täsmäkoulutuksia,valmennetaan työnhakuun ja tehdään työllistymissuunnitelmia yhdessä kuntien työllistämishenkilöstön kanssa.Hankkeessa kehitetään myös työkokeilujärjestelmää niin, että se vastaisi nykyistä paremmin nopeaan siirtymiseen työelämään. Hankkeessa esitellään työnantajille myös digitaalisen työnvälityspalvelun toimintamallia, kuten esimerkiksi Work Pilots- järjestelmää.
Hankkeen toimenpiteillä saadaan lyhyellä aikavälillä hankkeeseen osallistujat työllistymään avoimille markkinoille. Kuntien työttömyysluvut laskevat.
Pitkällä aikavälillä yhteistyö eri toimijoiden kesken tehostunut. Erityisesti yritysten ja työvoimaviranomaisten välinen yhteistyö toimii jouhevasti. Tieto avoimista työpaikoista tai tulevasta henkilöstön kehittämistarpeesta on tiedossa hyvissä ajoin. Yhteistyö toimii koko kuntayhtymän alueella jolloin työpaikkoja ja palveluita markkinoidaan aktiivisesti myös kuntien välisesti.
Hankkeen asiakas- ja työllistymistavoitteiden saavuttamiseksi haetaan jatkoaikaa maaliskuun loppuun 2020 saakka. Jatkoajan puitteissa 09/2019-03/2020 keskitytään ennen kaikkea työttömien työnhakijoiden henkilökohtaiseen ohjaukseen ja sen laadun parantamiseen kuntarajat ylittävää yhteistyötä kehittämällä. Työtakomon projektipäällikön organisoimana on 23.11.2018 perustettu Oulunkaaren kuntien työllistämispalveluiden henkilöstön kollegiaalisen tuen toteuttamiseen vapaamuotoinen yhteistyötoimielin, jota kutsutaan nimellä Vipus. Vipusen tarkoituksena on välittää työllisyyden hoidon yleistä ja asiakasohjauksen erityisosaamisen tukea yli kuntarajojen. Ennen toimielimen perustamista, sen tarpeellisuutta tiedusteltiin anonyymillä kyselyllä, joka kohdistettiin kaikkien Oulunkaaren kuntien työllistämispalveluiden henkilöstölle. Erityisesti tukea kaivattiin vertaistuen muodossa asiakasohjaukseen, mutta myös käytännön työllistämispalveluiden laadukkaampaan toteutukseen esimerkiksi työllisyyspäivien järjestelyiden, viestinnän ja yritysvierailujen suhteen. Vastaajat kokivat, että heillä olisi niin jaettavaa osaamista kuin myös osaamiskapeikkoja, joiden paikkaamiseen kuntarajat ylittävä yhteistyö voisi auttaa. Vipusen jäsenten on tarkoituksena kokoontua 2-3 kuukauden välein kasvotusten. Toiminnan käynnistyttyä, etäyhteysohjelmistoja tullaan hyödyntämään kasvokkaisten tapaamisten korvaajina mahdollisuuksien mukaan. Vipusen keskeisenä tavoitteena on luoda käytännön yhteistyötapoja, joilla asiakas- ja työllistymistavoitteet saavutetaan aiempaa paremmin.
Hankkeen kohderyhmät kuntakohtaisesti eriteltynä, palkkatuetun työn päätoimintaympäristö ja arvio rinnakkaishankkeen palkkatukityösuhteiden määrästä
Ii
1. Hankkeen kohderyhmänä ensisijaisesti 30-50 –vuotiaat työttömät henkilöt, joiden ammatillinen koulutus on puutteellinen tai vanhentunut. Tämä kohderyhmä on erityisesti Iissä merkittävä ja kohderyhmälle ei ole suunnattu toistaiseksi mitään erityistoimenpiteitä.
2. Palkkatuella työllistettäviä 7hlöä/vuosi
3. Toimintaympäristönä/päätoimipaikkana työpajaympäristö, josta voidaan ohjata muihin kunnan toimipisteisiin
Pudasjärvi
1. Ensisijaisena kohderyhmänä alle 300 päivää työttöminä olleet kaikissa ikäryhmissä. Painotusta omien yrityksien perustamiseen, kouluttautumiseen tai muuhun toimintaan ennen kuin työttömyys pitkittyy.
Lisäksi maahanmuuttajat kaikissa ikäryhmissä, koska heitä ei ole suoraan tällä hetkellä muiden hankkeiden toimenpiteissä.
2. Palkkatuella työllistettäviä 15 henkilöä/vuosi
3. Toimintaympäristönä/päätoimipaikkana Pudasjärven kaupungin Unelmatehdas (toiminnassa syksyllä 2016).
Utajärvi
1. Hankkeen kohderyhmänä ensisijaisesti nuoret, alle 30-vuotiaat työttömät henkilöt
2. Palkkatuella työllistettäviä 10 hlöä/vuosi.
3. Toimintaympäristönä/päätoimipaikana seinätön työpaja, josta nuoret sijoittuvat kunnan eri toimipisteisiin.
Vaala
1. Hankkeen kohderyhmänä 15- 65 vuotiaat työttömät henkilöt
2. Palkkatuella työllistettäviä 10 hlöä/vuosi
3. Toimintaympäristönä/päätoimipaikkana kunnan työpajaympäristö. Henkilö voi siirtyä työpajayksiköstä muihin yksiköihin niinä aikoina, kun hän ei ole tuen siirrolla muualla, mikäli se edesauttaa hänen urasuunnitelmassa.
Simo
1. Kohderyhmänä erityisesti pitkäaikaistyöttömät
2. Simon kunta ei ole mukana rinnakkaishankkeen palkkatukihaussa, mutta TyöTakomo -hankkeen toiminnan kautta Simossa työllistettäisiin 2-3 henkilöä/vuosi
3. Toimintaympäristönä/päätoimipaikkana työpaja, josta voi sitten siirtyä muihin esim. tekninen toimi
Hankkeen kohderyhmään kuuluville henkilöille on suunniteltu projektin toimenpiteisiin liittyen julkisen työvoima- ja yrityspalvelulain (916/2012) mukaisena julkisena työvoimapalveluna palkkatukea, johon tarvittava määräraha on arviolta n. 856 264 euroa. (Muutoshakemus 26.11.2018: rinnakkaishankkeen palkkatukimäärä pienennetään summaan 474 753 €)
Hanke arvioi, että vuositasolla osallistujista sijoittuu palkkatukityösuhteeseen 42 osallistujaa, kolmen vuoden aikana yhteensä 126 osallistujaa.
Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat alueen yrittäjät ja yritykset. Erityisesti maaseutuyrittäjät ovat merkittävä sidosryhmä hankealueella.
Kohderyhmään kuuluvat myös työvoimapalveluiden tarjoajat monikanavaisen palvelun kehittäjinä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 399 074
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 399 074
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 498 843
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 498 843
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi
Seutukunnat: Kemi-Tornion, Oulunkaaren
Kunnat: Simo, Ii, Utajärvi, Pudasjärvi, Vaala
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 40
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 33
Suunniteltu: 233
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 2 |
| Oulunkaaren kunnat ovat sitoutuneet omissa strategioissaan ja ympäristöohjelmissaan kestävään kehitykseen ja hankkeessa toimitaan niiden mukaisesti. Hankkeen palveluita pyritään ohjaamaan niin että ne ovat saavutettavissa sekä joukkoliikenteellä että muilla kestävillä liikkumismuodoilla. Palveluja on saatavilla yhteisissä työpajatiloissa muiden toimijoiden kanssa. Hankkeessa edistetään sähköisten palveluiden käyttöä mikä vähentää tilojen ja liikkumisen tarvetta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 2 |
| Oulunkaaren kunnat ovat sitoutuneet omissa strategioissaan ja ympäristöohjelmissaan kestävään kehitykseen ja hankkeessa toimitaan niiden mukaisesti. Hankkeen palveluita pyritään ohjaamaan niin että ne ovat saavutettavissa sekä joukkoliikenteellä että muilla kestävillä liikkumismuodoilla. Palveluja on saatavilla yhteisissä työpajatiloissa muiden toimijoiden kanssa. Hankkeessa edistetään sähköisten palveluiden käyttöä mikä vähentää tilojen ja liikkumisen tarvetta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei merkittävää vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 1 |
| Oulunkaaren kunnat ovat sitoutuneet omissa strategioissaan ja ympäristöohjelmissaan kestävään kehitykseen ja hankkeessa toimitaan niiden mukaisesti. Hankkeen palveluita pyritään ohjaamaan niin että ne ovat saavutettavissa sekä joukkoliikenteellä että muilla kestävillä liikkumismuodoilla. Palveluja on saatavilla yhteisissä työpajatiloissa muiden toimijoiden kanssa. Hankkeessa edistetään sähköisten palveluiden käyttöä mikä vähentää tilojen ja liikkumisen tarvetta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Toiminta ei liity Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 1 |
| Hankkeessa pyritään vähäiseen jätteiden määrään, materiaalien hyötykäyttöön, kierrätykseen sekä energia- ja materiaalitehokkuuteen. Hankkeessa noudatetaan Oulunkaaren kuntayhtymän ohjeistuksia materiaali- ja laitehankinnoissa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 1 |
| Hankkeessa käytetään uusiutuvia energialähteitä mahdollisuuksien mukaan. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 7 |
| Hankkeen toiminnan kautta syntyy uusia, paikallisia työpaikkoja ja yrittäjyyttä.Yritysten elinvoimaisuus paranee ja toiminnan jatkuvuudelle on paremmat edellytykset. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 2 |
| Hankkeessa käytetään aineettomia palveluita, esim. verkkopalveluita ja kehitetään niitä (esimerkiksi Work Pilot) | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 2 |
| Hankkeessa käytettävät verkkopalvelut vähentävät liikkumisen tarvetta ja näin ollen esim. yksityisautoilua. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 9 |
| Hankkeessa työllistyvien henkilöiden hyvinvointi kasvaa sosiaalisen ja taloudellisen tilanteen kohentuessa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 3 |
| Kehittämistyössä tullaan edistämään tasa-arvoa ja kiinnittämään huomiota työllistettävien yksilöllisiin vahvuuksiin ja tarpeisiin. Työnantajia ja yrityksiä kannustetaan tasa-arvoiseen rekrytointiin kiinteän yhteistyön , tuen ja riittävän tiedottamisen avulla. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 6 |
| Työllistymis -ja osallistumismahdollisuudet ovat tasapuolisesti kaikkien saatavilla yksilölliset vahvuudet ja ominaisuudet huomioiden.Työnantajia ja yrityksiä kannustetaan tasa-arvoiseen rekrytointiin kiinteän yhteistyön , tuen ja riittävän tiedottamisen avulla. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei merkittävää vaikutusta | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 3 |
| Kehittämistyössä otetaan huomioon ympäristön tarjoamat työllistymismahdollisuudet ja /tai ohjataan niitä tarjoavien hankkeiden pariin. | ||
Hankkeen toiminta rakennettiin seuraavien tavoitteiden varaan: työttömien työnhakijoiden aktiivinen henkilökohtainen ohjaus, verkostoitumisen polkujen rakentaminen, työnhaun osaamisen kehittäminen sekä palkkatuen kohdennetumpi ja ohjatumpi käyttö alueen yritysten ja kuntien välisenä yhteistyönä. Rahoittajan ajalle 1.10.2019-31.3.2020 myöntämän jatkoajan myötä, kuntarajat ylittävän yhteistyön kehittäminen nousi erityisesti hankkeen loppuajan keskeiseksi tavoitteeksi.
Hankkeessa kohdattiin yhteensä 203 työtöntä työnhakijaa Iistä, Pudasjärveltä, Simosta, Utajärveltä ja Vaalasta. Tämän lisäksi toki lukuisia muita, jotka kuitenkin alkuhaastattelun jälkeen päätyivät muihin palveluihin tai jatkamaan työnhakua omin voimin. Eri tutkimusten mukaan työttömyys ja ennen kaikkea pitkittynyt työttömyys on vanhempien miesten kohtaama ongelma. Hankkeessa onkin tavoitettu hyvin eri-ikäisiä miehiä. Hankkeen asiakkaista 58 % oli miehiä ja 42 % naisia. Hankkeen asiakkaista työllistyi kaikkiaan 86. Työllistyneistä 48 % oli naisia, joten naiset etenivät hankkeen toimenpitein hieman miehiä paremmin kohti työelämää.
Alusta asti asiakkaiden työnhakua tuettiin henkilökohtaisten keskustelujen avulla sekä työnhaun asiakirjojen laatimisessa avustaen. Toimenpiteinä toteutettiin myös yritysvierailuja ja työhaastatteluharjoituksia sekä järjestettiin aitoja työhaastattelukontakteja sekä vaivattomasti etäyhteydellä toteutettuja lyhyitä valmennuksia. Lisäksi motivoituneille asiakkaille järjestettiin mahdollisuus kahdeksan viikon kuntovalmennukseen Vaalassa, Pudasjärvellä sekä Iissä. Hankeaikana suoritettiin myös yhteensä 60 lyhytkoulutusta, joiden myötä asiakkaat saavuttivat työmarkkinoilla vaadittavan riittävän tason esimerkiksi työturvallisuus- ja hygieniaosaamisessa. Hankkeessa erityisenä kokeiltavana toimintamallina oli VuokraWerstas, jonka puitteissa tehtiin yhteensä 44 palkkatuetun työntekijän työpanoksen siirtoa kunnasta yksityisen sektorin työnantajan palvelukseen. Toimintamallin käyttäminen työllisyydenhoidon välineenä, kaikkia osapuolia hyödyntävästi, edellyttää työntekijältä motivaatiota ja joustavuutta, kunnan henkilökunnalta työlainsäädännön ja työehtosopimusten tuntemusta ja yksityisen sektorin työnantajalta työvoimatarpeen ennakointia ja pitkäjänteistä sitoutumista kunnan kanssa tehtävään yhteistyöhön. Toimintamalli soveltuu erityisesti motivoituneille työnhakijoille, joiden työhistoria on vaatimaton, mutta joiden psyykkisessä tai fyysisessä kunnossa ei ole erityisiä haasteita. Toimintamallin hyödyntäminen, myös jatkossa, edellyttää kunnan ja yksityisen työnantajan väliltä pitkää ja luottamukseen perustuvaa yhteistyötä työvoimatarpeen tyydyttämiseksi.
Hankkeen jatkoajan tavoitteeksi asetettiin kuntarajat ylittävän työllisyyden hoidon yhteistyön ja asiakasohjauksen laadun kehittäminen. Tätä työtä silmällä pitäen perustettiin loppuvuonna 2018 Vipus-yhteistyöryhmä, joka kokoontuikin hankeaikana kuusi kertaa hanketiimin johdolla. Yhteistyöryhmän toiminta jatkui myös hankeajan jälkeen ja loppuraportin kirjoittamisen aikaan yhteistyöryhmä on kokoontunut jo kaksi kertaa kiertävän puheenjohtajuuden periaatetta noudattaen. Keskeisimpänä hankeaikaisena tuloksena syntyi yhteistyötä, jonka seurauksena Ii, Pudasjärvi, Simo ja Utajärvi päättivät hankkia käyttöönsä asiakastietojärjestelmän muun muassa työttömien työnhakijoiden ohjauksen tueksi. Myös jatkossa yhteistyöryhmän toiminnan sisältö riippuu täysin osapuolten tarpeista ja yhteisenä nimittäjänä toimii tällöin vain osapuolten yhteinen halu edistää alueen työllisyyttä yhteisin ponnistuksin.