Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20765

Hankkeen nimi: Hyvä arki - osaamisen ja osallisuuden lisääminen ja opinnollistamispolkujen kautta kohti työelämää siirtyminen

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2016 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kuhmon kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0186204-0

Jakeluosoite: Kainuuntie 82

Puhelinnumero: 0447255222

Postinumero: 88900

Postitoimipaikka: Kuhmo

WWW-osoite: http://www.kuhmo.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: JUNTUNEN JUHANA EERIK

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hallintojohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: juhana.juntunen(at)kuhmo.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447255222

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kuhmon Työvire ry, 2735881-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hyvä arki hankkeessa luodaan Kuhmoon paikallinen opinnollistamisen malli, ja samalla hankkeella lisätään - hankkeen nimen mukaisesti - hankeosallistujien yhteiskunnallista ja sosiaalista osallisuutta ja hyvinvointia. Hankkeeseen sisältyvän opinnollistamistoiminnan kautta hankeosallistujilla on mahdollisuus kehittää osaamistaan siten, että osaamisen kehittämiseen osallistuminen ei vaadi päätoimista oppilaitosopiskelua, vaan voi tapahtua esim. kuntouttavan työtoiminnan työtoimintajakson aikana. Osaamisen kehittäminen - mikä Hyvä arki-hankkeessa ymmärretään myös oppimiseen kohdistuvaksi, positiiviseksi muotoutuvaksi asenteeksi - on nykyisin välttämätöntä paitsi työelämässä tarvittavien taitojen hankkimiseksi, myös erilaisten sähköisten palvelujen käyttämiseksi ja yhä monimutkaistuvassa yhteiskunnassa sen kansalaisena toimimiseksi. Osaamisen kehittämistä ja siihen liittyvää "hyvää arkea" tukevat myös lisääntyvä työelämäosallisuus ja osallisuus palkkatyöstä, sekä fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi, joita kaikkia hankkeessa pyritään hankeosallistujille tuottamaan.

Varsinaisen opinnollistamistoiminnan osalta Hyvä arki-hankkeessa ja tässä hankehakemuksessa mainitulla opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen opetuksen perustutkintojen opetussuunnitelmien kielen avaamista, ja opetussunnitelmien sisältöjen vertaamista käytännön työ(toiminta)tehtäviin. Tämä tarkoittaa sitä, että Hyvä arki-hankkeen hankeosallistujille luotujen ja löydettyjen työ(toiminta)ympäristöjen työtehtävät inventoidaan ja niiden sisältö avataan mahdollisimman eksplisiittisesti. Tämän jälkeen tutkitaan yhteistyössä alan ammatillisen opettajan - tai asiantuntijan pätevyyden omaavan opinnollistamisen asiantuntijan - ja työ(toiminta)ympäristön ohjaushenkilöstön kanssa mihin ammmatilliseen tutkintoon tai ammatillisen tutkinnon osaan tarkasteltavan ympäristön sisältämät työtehtävät kuuluvat. Tarvittaessa Hyvä arki-hankkeen hankehenkilöstö pyrkii myös luomaan uusia työtehtäviä hankkeen työ(toiminta)ympäristöihin, niin että tarjolla olevat tehtävät edustaisivat mahdollisimman monipuolisesti eri ammatillisten tutkintojen osien sisältämiä tehtäviä. Työ(toiminta)ympäristöjä hankkeessa muodostavat aluksi Kuhmon Työvire ry:n hallinnoimat tilat kuten esim. kirpputori/kierrätysmyymälä ja mahdollinen työttömien ruokala. Lisäksi hankeeseen sopivia työ(toiminta)ympäristöjä on löydettävissä sekä Kuhmon kaupungin organisaation sisältä ja mahdollisesti Kuhmon kaupungin alueella toimivista yrityksistä. (Yrityksissä oleviin oppimisympäristöihin sijoittuminen on mahdollista ns. työntekijän siirtämisen mallilla, tai sitten hankeosallistujan työ- ja toimintakyvyn mahdollistaessa kuntouttavasta työtoiminnasta tapahtuvan siirtymän palkkatuettuun työhön yrityksessä).Kehittäessään osaamistaan Hyvä arki-hankkeen tunnistetuissa oppimisympäristöissä hankeosallistujilla on myös mahdollisuus siirtyä dokumentoidun osaamisensa kanssa osaamispolulla eteenpäin, aina oppilaitosympäristöön asti jossa heidän hankittu ja dokumentoitu osaamisensa voidaan tunnustaa.

Hyvä arki-hankkeen toimintaan osallistumalla hankeosallistujilla on siis mahdollisuus saavuttaa positiivisia oppimiskokemuksia, edetä kohti palkkatyöhön osallistumista ja pysyvää työmarkkinoille integroitumista, sekä mahdollisuus vahvistaa osallisuuttaan paikallisissa sosiaalisissa verkoistoissa, mikä mahdollistuu lisääntyneen itsevarmuuden, kohentuneen päivittäisen hyvinvoinnin ja hankitun uuden osaamisen avulla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kuhmon kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat, ne sosiaalisen osallisuuden lisäämisen tarpeessa olevat henkilöt, joiden työ- ja toimintakyky on sellainen että he eivät hyödy TE-toimiston työnvälityksestä ilman työnvälitystä edeltävää kuntoutusta. Nämä henkilöt eivät myöskään pysty Kuhmon Green Care-hankkeen tarjoamaan räätälöitykään kokopäivätyöhön, eivätkä hyödy Kuhmon kaupungin työhönvalmentajan palveluista. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat henkilöt ovat siis aivan kuntoutumis-/työllistymispolkunsa alkuvaiheessa, ja tarvitsevat kuntouttavaa, mutta samalla oppimisvalmiuksia ja puuttuvaa/vanhentunutta ammatillista osaamista kehittävää toimintaa, joka on riittävän kevyttä heille. Tämän lisäksi hankkeen kohderyhmään kuuluvat ne jo palkkatuetussa työssä olevat henkilöt, joiden osaamisessa on esim. palkkatukityönjakson aikana ilmennyt sellaisia puutteita, joiden poistaminen osaamista kehittämällä edistäisi henkilön pysyvää(kin) työllistymistä. Nämä henkilöt voivat tulla Hyvä arki-hankkeen osallistujiksi ja kehittämään osaamistaan samanaikaisesti kun ovat palkkatukityössä (jos palkkatuetun työsuhteen työaika ei ole sata prosenttinen ja osallistuminen on siten ajallisesti mahdollista), tai palkkatuetun työsuhteen päättymisen jälkeen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen kannalta tärkeimmän välillisen kohderyhmän muodostavat hankeosallistujiin läheisissä sosiaalisissa suhteissa olevat henkilöt, kuten heidän perheenjäsensä. (Esimerkiksi lapsiperheissä vanhemman hyvinvoinnilla, työ- ja toimintakyvyllä ja sosiaalisen osallisuuden asteella on vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja koulumenestykseen).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 268 255

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 264 544

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 370 693

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 365 564

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kehys-Kainuun

Kunnat: Kuhmo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 8

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 16

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 118

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristöä ja sen rakenteita on tarkasteltu sukupuolinäkökulmasta, mm. hankeosallistujien sukupuolijakauman ja hankkeen toimintaympäristön rakenteiden ja käytänteiden suhteen. On oletettavaa että hanke saattaa kiinnostaa enemmän kohderyhmän naishenkilöitä kuin mieshehkilöitä, huomioiden sen että naisten keskimääräinen koulutusmyönteisyys on jonkin verran miehiä suurempaa. Toisaalta naisia on esim. pitkäiakaistyöttömissä ollut yleensä jonkin verran miehiä vähemmän. Hankkeeseen kuuluvia oppimisympäristöjä kehittettäessä huomioidaan myös hankkeeseen osallistujiksi ohjautuvien henkillöiden sukupuolijakauma.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen opinnollistamistoimintaa suunniteltaessa on huomioitu esim. hankkeessa löydettävien ja luotavien työ(toiminta)ympäristöjen mahdollisesti sukupuolisidonnaiset ominaisuudet.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon lisääminen, vaan sosiaalisen osallisuuden lisääminen, köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen sekä työllisyysvalmiuksien edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 2
Hankkeessa ei käytetä suuria määriä energiaa, eikä esim. uusiutumattomia luonnonvaroja. Hanke päin vastoin sisältää opinnollistamispainotteisia työ(toiminta)tehtäviä oppimisympäristöissä joista ainakin Kuhmon Työvire ry:n kirpputori/kierrätyskeskus tukee luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hyvä arki-Hankkeella ei ole suuria vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutustensa osalta hanke on lähinnä neutraali.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole merkittävää positiivista eikä negatiivista vaikutusta vesistöihin, maaperään tai ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Natura 2000-kohteet eivät ole suoranaisesti tekemisissä hankkeen kanssa; hankkeessa kehitetään uutta aineetonta palvelua ja immateriaalista toimintakonseptia, jolla ei yritystoiminnan tai teollisen toiminnan kaltaisia vaikutuksia eliöstöön, maisemaan tai biosfääriin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Syntyvät jätteet kierrätetään niin pitälle kuin mahdollista, niitä ei odoteta syntyvän suuria määriä hankkeen pienehkön kokoluokan huomioiden. Hankkeen välittömässä toimintaympäristössä sijaitsee mm. kirpputori/kierrätyskeskus, jonka kanssa hanke pytkii tekemään yhteistyötä esim. hankkeen tarvitsemien materiaalien osalta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeessa ei käytetä suuria määriä energiaa tai tuoteta sitä, siten hanke on varsin neutraalissa asemassa suhteessa uusiutuvien energiamuotojen käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 3
Paikallisen elikeinorakenteen kestävä kehittyminen sivuaa hanketoimintaa siten että tietyillä elinkeinoelämän osa-alueilla Kuhmossa on jo nyt pulaa osaavasta työvoimasta (esim. ammatillsiesti pätevät tarjoilijat ja siivoojat). Jos hankkeen kohderyhmään kuuluvia henkilöitä saadaan aktivoitua, voimaannutettua ja heidän osaamistaan saadaan kehitettyä, voivat he osaltaan tarjolla olevana työvoimana tukea paikallista elinkeinoelämää ja yritystoimintaa Kuhmossa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 10
Hyvä arki hankkeessa kehitetään uusi opinnollistamismalli Kuhmon olosuhteisiin. Koska Kainuun ja Kuhmon alueilla tällaista aineettoman palvelun uutta mallia ei ole kehitetty, on kysyeessä merkittävä panostus innovatiivisen ja palvelumuodon kehittämiseen. Mallin kehittämisen ja käyttöön saattamisen kannalta katsottuna välilliset ja kasautuvat vaikutukset ovat vielä välittömiä vaikutuksia suuremmat. (Hankeosallistujat voimaantuvat, kehittävät osaamistaan ja työllistyvät, jolloin he tulevaisuudessa tarvitsevat vähemmän yhteiskunnallsia tukipalveluja).
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Viitaten hankkeen hanketoimintakuvaukseen ja jo muissa horisontaalisten periaatteiden arviointikohdissa esiintuotuihin hanketoiminnan kohtiin, voidaan katsoa että hankkeella ei ole merkittävää logistista tai liikkumiseen liittyvää ulottuvuutta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke edistää pitkään työttöminä olleiden ja osin työmarkkinoiden ulkopuolella olevien hyvinvointia tarkoamalla heille mahdollisuuden oman osaamisen kehittämiseen, minäpystyvyyden tunteen lisäämiseen, ja työmarkkinoille siirtymiseen. Hankkeen kohderyhmän hyvinvointia edistävät myös mahdollisuus saada ravitsemuksellisesti tasapainoista ja edullista ruokaa hankkeen ruokalassa, sekä muut hankesuunnitelmassa luetellut hyvinvointia vahvistavat toimenpiteet joita kohderyhmälle tarjotaan.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hyvä arki-hanke edistää yhteiskunnallista ja sosiaalista tasa-arvoa tarjoamalla lisääntyvää osallisuutta ja vahvistuvaa hyvinvointia niille henkilöille, jotka ovat mm. heikon sosiaalisen osallisuutensa ja työmarkkina-asemansa vuoksi syrjäytymisvaarassa tai jo (osin) syrjäytyneet.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden osalta hankeella on selkeitä positiivisia vaikutuksia. Hankkeeseen sisältyy toimenpiteitä joissa hankeosallistujille tarjotaan heidän työ- ja toimintakykytasonsa kannalta sopivaa liikuntaa, toimenpiteitä joilla hankeosallistujille tarjotaan mahdollisuus pukeutumis- ja tyylikonsultaatioihin, ja toimenpiteitä mm. erilaisten sähköisten palvelujen käyttötaitojen opettelemiseksi ja niiden käyttötaitojen parantamiseksi. Nämä sekä muut hankkeen toimenpiteet ovat yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta tukevia ja hankeosallistujia voimannuttavia.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeen arvioidaan olevan kultuuriympäristöihin kohdistuvilta vaikutuksiltaan neutraali.
Ympäristöosaaminen 1 1
Hankkeeseen sisältyvä osaamisen kehittämisen elementti lisää ainakin vähäisessä määrin hankeosallistujien tietoisuutta kierrätyksestä, mitä voidaan pitää ympäristöosaamisen kasvuna heidän osaltaan.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hyvä arki-hanke hankkeen tavoitteena oli luoda Kuhmoon paikallinen opinnollistamisen malli, jonka avulla hankkeen kohderyhmään kuuluvat (ainakin osin) työmarkkinoiden ulkopuolella olevat henkilöt voisivat kehittää osaamistaan ja oppia uutta. Hankkeella haluttiin luoda heille mahdollisuus osaamisen kehittämiseen siten että heidän olisi mahdollista parantaa työmarkkinakelpoisuuttaan ja liikkua kohti työelämää ilman päätoimista oppilaitosopiskelua. Tämän lisäksi Hyvä arki-hankkeessa oli tavoitteena lisätä hankeosallistujien yhteiskunnallista ja sosiaalista osallisuutta, sekä kohentaa heidän hyvinvointiaan. Hankeella pyrittiin myös hankeosallistujien työ- ja toimintakyvyn yleiseen paranemiseen ja heidän toimeentulonsa parantamiseen. Hankkeen uutuusarvo oli sen sisältämässä osaamisen kehittämisen elementissä, Kuhmon ja Kainuun oloissa uuden opinnollistamismetodin käytössä Kuhmon paikallisolosuhteisiin sopivalla tavalla.Opinnollistamismetodin käyttö koostui kolmesta osasta, jotka olivat hankeosallistujien aiemman osaamisen tunnistaminen, uuden osaamisen kerryttäminen tunnistetussa oppimimisympäristössä työtä tekemällä, sekä hankeosallistujien olemassa olevan osaamisensa dokumentointi.

Hyvä arki-hankkeessa kehitettyyn opinollistamisen malliin kuului olennaisena osana myös oppimisympäristöjen tunnistaminen. Oppimisympäristöjä tunnistettiin hankkeen aikana julkisen ja kolmannen sektorin toimintaympäristöistä, kuten Kuhmon kaupugilta, Kuhmon Työvire ry:ltä ja Kuhmon 4H-yhdistyksen toiminnoista. Tunnistetuissa oppimisympäristöissä tapahtuneen toiminnan osalta voidaankin todeta, että näissä oppimisympäristöissä myönnettiin Hyvä arki-hankkeen aikana yhteensä yli 40 osaamistodistusta ja/tai tutkinnon osasuoritusta. Monelle Hyvä arki-hankkeen hankeosallistujista osaamistodistuksen saaminen oli ensimmäinen todistus peruskoulun tai jopa kesken jääneen peruskoulun jälkeen. Heille myönnetty osaamistodistus oli tunnustus uusista taidoista ja toisten arvostuksesta omaa osaamista kohtaan. Hyvä arki- hankkeen osallistujilta saadun palautteen mukaan opinnollistamistoiminta ylipäätään koettiin innostavana. Opinnollistamisen myötä Kuhmon kaupungissa pystyttiin Hyvä arki- hankkeen puitteissa tarjoamaan osaamisen kehittämistä. Tämä vastaa osin sekä Kuhmosta lakkautetun ammatillisen oppilaitoksen tarpeeseen, että laajemminkin mahdollisuuteen tarjota joustavia ja yksilöllisiä opintopolkuja. Osallistuja saa osaamisensa näkyviin omassa oppimisympäristössään, mikä vahvistaa osallisuutta paikallisissa sosiaalisissa verkostoissa. Osaamisesta saatavan todistuksen myötä esimerkiksi palkkatuetusta työstä tai kuntouttavasta työtoiminnasta on tuli mielekkäämpää, ja se palveli hankeosallistujan palkkatyöhön työllistymistä.

Osiin pilkottujen, käytännönläheisten oppimispolkujen avulla Hyvä arki-hankkeen hankeosallistujien työ- ja opiskeluvalmiudet vahvistuivat ja siirtyminen työhön tai päätoimiseen opiskeluun helpottui. Oppimisjakson jälkeen saatava todistus oli tunnustus oman osaamisen lisääntymisestä, ja osaamisen saaminen näkyviin omassa oppimisympäristössä vahvisti osallisuutta paikallisissa yhteisöissä. Osaamisen lisääntymisen myötä myös hankeosallistujien opiskelukyky vahvistui.Osaamisen kehittämisen lisäksi Hyvä arki-hankkeessa tarjottiin myös hankkeen hankeosallistujille mahdollisuuksia heidän fyysisen kuntonsa kohottamiseen, hankkeen kustantamaan tyylipäivään, erilaisiin korttikoulutuksiin sekä tietoteknisen päivittäisosaamisen kehittämiseen.Edellä mainittujen koulutusten lisäksi Hyvä arki-hanke järjesti yhteistyössä Kainuun ELY-keskuksen ja Kainuun TE-toimiston kanssa neljä työvoimapoliitista koulutusta ("Kohti työtä Kuhmossa"-koulutukset ja Asiakaspalvelu - koulutus), joista hankeosallistujien työllistyi myös suoraan Kuhmon yrityksiin. Työvoimapoliittiset koulutukset rahoitettiin ELY-keskuksen hallinnoimasta Hyvä arki-hankkeen työvoimapoliittisesta rinnakkaishankkeesta.

Hyvä arki-hankkeen toiminnan päättymisen jälkeen hankkeessa kehitettyä paikallista opinollistamisen mallia jatkokehittää Kuhmon kaupungin ja Kuhmon Työvire ry:n yhdessä toteuttama Kuhmon Elinvoimasampo (ELSA)-hanke. ELSA-hankkeessa keskitytään nimenomaan oppimisympäristöjen tunnistamiseen Kuhmon yrityksissä, ja opinnollistamismetodin käyttöön osaamisen kehittämisessä yrityksissä.