|
|
|
Hankekoodi: S20766
Hankkeen nimi: Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2016 ja päättyy 31.12.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: KSAK Oy
Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos
Y-tunnus: 0832600-5
Jakeluosoite: PL 13
Puhelinnumero: 040 860 8949
Postinumero: 93601
Postitoimipaikka: Kuusamo
WWW-osoite: http://www.ksak.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Posio Auli
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: auli.posio(at)ksak.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 531 6426
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Koillismaalla asuu noin 230 aikaisemmin tullutta ulkomaan kansalaista, joista osa on työttömänä tai työvoimapoliittisissa toimenpiteissä sekä osa työssä yrityksissä tai yhdistyksissä. Kuusamoon on saapunut satoja turvapaikanhakijoita ja valtakunnallisen keskiarvon mukaan turvapaikanhakijoista noin neljäsosa tulee saamaan myönteisen turvapaikkapäätöksen. Maahanmuuttajien määrä tulee nousemaan, mutta tarkkoja määriä on tässä vaiheessa vielä vaikea arvioida tarkasti.
Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle hankkeessa haetaan ratkaisuja, jotka parantavat toiminta-alueella asuvien maahanmuuttajien työllistymistä alueelle erilaisten koulutusten, valmennusten, palkkatuen ja työkokeilujen kautta. Hankkeessa ohjataan maahanmuuttajat mahdollisimman nopeasti työelämään hyödyntäen hankkeen ja alueen palveluja, jolloin myös heillä on mahdollista vaikuttaa Koillismaan elinvoimaan oman osaamisen ja työpanoksen kautta.
Hankkeella tiivistetään myös maahanmuuttajille hyväksi tehtävää yhteistoimintaa eri toimijoiden välillä ja sitä kautta kehittää maahanmuuttajille tarjottavia palveluja ja työllistämistä. Näin eri toimijoiden voimavaroja voidaan hyödyntää paremmin ja vältetään päällekkäistä työtä.
Hankeen hallinnoijana toimii Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy:n ja hankkeessa tehdään tiivistää yhteistyötä Kuusamon kaupungin, TE–toimiston kanssa, vastaanottokeskusten, koulutusorganisaatioiden, yritysten ja yhdistysten ja muiden työnantajien kanssa. Hankkeen toteutusaika 1.8.2016-28.2.2019
Hanke myötävaikuttaa maahanmuuttajien kiinnittymään koillismaalaiseen kulttuuriin, koulutusjärjestelmään ja työelämään. Hankkeen tuloksena noin 100 maahanmuuttajaa päivittää ammatillista osaamista paikallisten työnantajien tarpeeseen. Hankkeessa yhteistoiminta kehittyy ja maahanmuuttajille tarjottavat palvelut parantuvat yhteensä 50 henkilön toimesta. Hankkeessa hyödynnetään myös toiminta-alueen ulkopuolella sijaitsevien muiden maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyviä kehittämishankkeita ja niiden hyviä käytäntöjä.
Välillinen vaikutus on alueen työelämän monimuotoistuminen ja elinvoimaisuuden mahdollinen lisääntyminen. Hankkeella ehkäistään pidemmällä aikavälillä maahanmuuttajien syrjäytymiskehitystä ja autetaan alueen kantasuomalaisia hyväksymään eri kansalaisuustaustan omaavia maahanmuuttajia alueella.
Hankkeen varsinaisina kohderyhmänä ovat Koillismaalla asuvat työttömät ja työttömyysuhanalaiset maahanmuuttajat. Kohderyhmään kuuluvat myös kohderyhmälle palveluja tarjoavat tahot ja niiden henkilöstö sekä kohderyhmän potentiaaliset työllistäjät ja niiden henkilöstö. Tavoitteena on, että hankkeen toimenpiteisiin osallistuu noin 100 maahanmuuttajaa ja noin 50 kohderyhmälle palveluja tarjoavien organisaatioiden ja työnantajien henkilöstöä.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat Koillismaalla toimivat kunnat, yritykset, yhdistykset, säätiöt ja muut organisaatiot ja niiden henkilöstö, jotka toimivat tulevaisuudessa maahanmuuttajien kotouttamisessa työnantajina, kouluttajina, ohjaajina tai muina toimijoina.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 324 480
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 312 170
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 416 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 400 218
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Koillismaan
Kunnat: Taivalkoski, Kuusamo
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 20
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 31
Suunniteltu: 150
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 5 |
| Hankkeen toimenpiteissä tuetaan luonnonvarojen käytön kestävyyttä esim. esitellään jätteiden lajittelua ja roskaamisen vähentämistä sekä kierrätystä. Kohderyhmä saa käsityksen suomalaisesta tapakulttuurista ja mm. kierrätyksestä, joka ei lähtömaissa ole usein tapana. Kierrätyksen oppiminen ja luonnonvarojen arvostaminen parantaa välittömästi luonnon varojen käytön kestävyyttä. Aikuiset maahanmuuttajat opettavat kestävän luonnonvarojen käytön periaatteita perheelleen ja lapsilleen, joka tuo välillisiä positiivisia vaikutuksia. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 6 |
| Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan ilmastomuutoksen aiheuttamien riskien vähentämistä esimerkiksi kohderyhmän kanssa keskustellaan autoilun haitoista ja kävelyn ja pyöräilyn lisäämistä jne. Maahanmuuttajat saavat käsityksen suomalaisesta tapakulttuurista, joka ei lähtömaissa ole usein tapana. Luonnonvarojen arvostaminen parantaa välittömästi luonnon varojen käytön kestävyyttä. Aikuiset maahanmuuttajat opettavat kestävän luonnonvarojen käytön periaatteita perheelleen ja lapsilleen, joka tuo välillisiä positiivisia vaikutuksia. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 3 |
| Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus esimerkiksi kohderyhmän kanssa luonnossa liikuttaessa kerrotaan ja keskustellaan luonnosta. Ymmärrys suomalaisen luonnon monimuotoisuudesta lisää halua säilyttää sitä edelleen sekä itse että viestittää asiaa edelleen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 3 |
| Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan pinta- ja pohjavesiä, maaperää sekä ilmaa esimerkiksi kohderyhmän kanssa liikutaan kävellen ja pyöräillen ja kerrotaan ja keskustellaan autoilun vaikutuksesta ilmastoon. Ymmärrys suomalaisesta luonnosta lisää halua säilyttää sitä edelleen sekä itse että viestittää asiaa edelleen lähipiirissä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 2 | 4 |
| Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan Natura 2000 –ohjelman kohteita esimerkiksi kohderyhmän kanssa käydään Kuusamossa sijaitsevien Natura kohteissa. Ymmärrys suomalaisen luonnon erityisistä suojelukohteista lisää halua säilyttää sitä edelleen sekä itse että viestittää asiaa edelleen lähipiirissä. Aikuiset maahanmuuttajat opettavat kestävän luonnonvarojen käytön periaatteita perheelleen ja lapsilleen, joka tuo välillisiä positiivisia vaikutuksia. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 4 |
| Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan materiaaleja ja jätteitä esiteltäessä kohderyhmälle oikeaoppista kierrätystä ja hyötykäyttöä. Ymmärrys suomalaisen yhteiskunnan jätteiden lajittelusta ja materiaalien hyötykäytöstä lisää halua toimia yhteiskunnan normien mukaisesti sekä itse että viestittää asiaa edelleen lähipiirissä. Aikuiset maahanmuuttajat opettavat kestävän luonnonvarojen käytön periaatteita perheelleen ja lapsilleen, joka tuo välillisiä positiivisia vaikutuksia. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 3 |
| Hankkeen toimenpiteissä kohderyhmän kanssa tuodaan esille uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja tutustutaan kohteisiin, missä niitä on käytetty. Ymmärrys suomalaisen uusiutuvien energialähteiden käytöstä lisää halua toimia yhteiskunnan normien mukaisesti sekä itse että viestittää asiaa edelleen lähipiirissä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 8 |
| Hankkeen toimenpiteissä tuodaan kohderyhmälle esille paikallista elinkeinorakennetta laaja- alaisesti mahdollisina työpaikkoina ja ohjataan heitä työelämään tai koulutukseen, josta voisi työllistyä hyvin alueelle. Maahanmuuttajat voivat monipuolistaa paikallista elinkeinorakennetta tuomalla alueelle uutta osaamista tai toimia työntekijöinä aloilla, joilla on työvoimapula esim. puhtaanapito, terveydenhoitoala, matkailu tai metsäsektori. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 6 |
| Hankkeen toimenpiteissä tuodaan kohderyhmälle esille aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittymistä ja niiden kautta mahdollisuutena työllistyä, hakeutua koulutukseen, opiskella tai harrastaa alueella tai tutustua alueeseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 4 |
| Hankkeen toimenpiteissä tuodaan asiakkaille esille harrastaa erilaisia liikuntamuotoja ja kulkea kävellen tai pyörälle pieniä matkoja, opiskella etävälineitä hyödyntäen ja toimia sosiaalisessa verkostossa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 9 |
| Hankkeen tavoitteena on saada maahanmuuttajat erilaisten palveluiden piiriin tai työelämään, jolloin heidän hyvinvointi, osallisuus ja työllisyys paranee. Hankkeella toimenpiteillä tuetaan sitä, että maahanmuuttajille on nykyistä tasa-arvoisemmat mahdollisuudet suhteessa syntyperäisiin suomalaisiin päästä työelämään sekä ammatillisiin opintoihin. Vaikutus heijastuu myös lähipiiriin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 8 |
| Hankkeella toimenpiteillä tuetaan sitä, että maahanmuuttajille on nykyistä tasa-arvoisemmat mahdollisuudet suhteessa syntyperäisiin suomalaisiin päästä työelämään sekä ammatillisiin opintoihin. Vaikutus heijastuu myös lähipiiriin. Hankkeen aikana pyritään tasa-arvoista osallistumista ja huolehditaan, että toteuttamistavat ovat sellaisia, että ne edistävät sekä naisten että miesten osallistumista. Hankkeessa pyritään edistämään tasa-arvoa niin, että voimakkaasti tietyissä kultuureissa esiintyvä miesten määräävä asema pystytään huomioimaan eikä suosita miehille luontevia toimintatapoja. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 8 |
| Hankkeella toimenpiteillä tuetaan sitä, että maahanmuuttajille on nykyistä tasa-arvoisemmat mahdollisuudet suhteessa syntyperäisiin suomalaisiin päästä työelämään sekä ammatillisiin opintoihin. Vaikutus heijastuu myös lähipiiriin. Hankkeen aikana pyritään tasa-arvoista osallistumista ja huolehditaan, että toteuttamistavat ovat sellaisia, että ne edistävät sekä naisten että miesten osallistumista. Hankkeessa pyritään edistämään tasa-arvoa niin, että voimakkaasti tietyissä kultuureissa esiintyvä miesten määräävä asema pystytään huomioimaan eikä suosita miehille luontevia toimintatapoja. | ||
| Kulttuuriympäristö | 6 | 8 |
| Hankkeella toimenpiteillä tuetaan sitä, että maahanmuuttajille on nykyistä tasa-arvoisemmat mahdollisuudet suhteessa syntyperäisiin suomalaisiin päästä työelämään sekä ammatillisiin opintoihin. Vaikutus heijastuu myös lähipiiriin. Hankkeessa pyritään edistämään tasa-arvoa niin, että voimakkaasti tietyissä kultuureissa esiintyvä miesten määräävä asema pystytään huomioimaan eikä suosita miehille luontevia toimintatapoja. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 5 |
| Hankkeessa tuodaan kohderyhmälle esille alueen ympäristöä ja erilaisia harrastusmahdollisuuksia ja mahdollisuutta työllistyä alalle tai hakeutua alan koulutuksiin. Ymmärrys suomalaisen ympäristöosaamisen hyödyntämisestä arjessa lisää halua toimia yhteiskunnan normien mukaisesti sekä itse että viestittää asiaa edelleen lähipiirissä. | ||
Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle -hanke auttoi tavoitteen mukaisesti sataa maahanmuuttajaa pääsemään mukaan koillismaalaiseen työelämään, koulutuksiin ja yhteisöihin. Kohderyhmää olivat Kuusamossa ja Taivalkoskella asuvat työttömät tai työttömyysuhan alaiset maahanmuuttajat. Asiakkaat edustivat 24 kansallisuutta. He ohjautuivat työkokeiluihin, koulutuksiin ja työelämään sekä hankkeen vertaistoimintaan. Opintopolku korostui työllistymiseen verrattuna. Hankeasiakkuuden alkaessa asiakkaista 49 % oli työttömiä työnhakijoita ja asiakkuuden päättyessä heitä oli 5 %. Iso osa muista kuin työttöminä työnhakijoina olleista asiakkaista tuli kotoutumiskoulutusten kautta. Heidän kanssaan työstettiin jatkosuunnitelmaa kotoutumiskoulutuksen jälkeiselle ajalle. 90 % hankkeen asiakkaista oli jatkosuunnitelma hankeasiakkuuden päättyessä. Jatkosuunnitelmat puuttuivat lähinnä heiltä, jotka yllättäen muuttivat toiselle paikkakunnalle.
Hankkeen pääasiallinen toimintamuoto oli henkilökohtainen ohjaus, jonka lisäksi järjestettiin ryhmätapaamisia. Ryhmätapaamiset kehittyivät toiminnan edetessä vertaisryhmätoiminnaksi. Hankkeessa toteutettu vertaistoiminta kasvatti 42 asiakkaan verkostoa ja lisäsi heidän tietouttaan alueesta, työelämästä ja elämisestä Suomessa. Vertaistoimintaa kehitti maahanmuuttajataustainen hanketyöntekijä. Kuusamon ja Taivalkosken alueella järjestettiin 58 monikulttuurista tapaamista. Hankeasiakkaiden rinnalla tapaamisiin osallistui kantasuomalaisia, joiden tietous eri kulttuureista lisääntyi.
Hankkeen toteuttamilla verkoston tilaisuuksilla ja koulutuksilla lisättiin maahanmuuttajiin ja heidän palveluihin liittyvää tietoutta ja osaamista, tiivistettiin yhteistyötä ja käynnistettiin palveluiden kehittämistyö. Verkostoasiakkaita oli yhteensä 74 henkilöä kohderyhmälle palveluita tarjoavilta ja heitä työllistäviltä tahoilta. Koulutusten aiheina olivat maahanmuuttajan ohjaaminen, työluvat, työyhteisön monikulttuurisuus ja kotoutuminen. Hanke käynnisti Kuusamossa maahanmuuttotyön pyöreän pöydän, joka toi alueen kaikki maahanmuuttotyön olennaiset osapuolet saman pöydän ääreen. Toimintaan osallistui 26 ammattilaista. Hanke jakoi saamiaan tuloksia ja kokemuksia verkostolleen. Ne koottiin myös Yhtä matkaa -julkaisuun, jota jaettiin yhteistyökumppaneille ja verkostolle hankkeen päättyessä.
Hankkeessa oli Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hallinnoima palkkatuen ja uravalmennukset mahdollistava rinnakkaishanke. Uravalmennuksiin osallistui 19 henkilöä ja palkkatukea ohjattiin 14 asiakkaan työsuhteisiin.