RR-tietopalvelu -hankekuvaus S20768, Soveltavan kuvataiteen ja luontokuvauksen maisteriohjelma

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Soveltavan kuvataiteen ja luontokuvauksen maisteriohjelma on Kuusamo-opiston ja Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kolmivuotinen yhteishanke, jonka tavoitteena on tuottaa innovatiivisia olosuhdeosaajia ja asiantuntijoita, jotka tuntevat Pohjoisen toimintaympäristön ja pystyvät vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin niin luontomatkailun kuin hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Maisteriohjelman sisällön ja toteutuksen tavoitteena on huomioida luonnon ja ympäristön käytön taloudellisten vaikutusten lisäksi myös ekologiset, sosiaaliset sekä kulttuuriset vaikutukset ja kehittää eri alojen yhteistoimintaa kestävän kehityksen periaatteilla.
Maisteriohjelma rakentuu visuaalisen tiedon, luovan ilmaisun, luontokuvauksen ja uusien ketterien digitaalisten välineiden, ympäristöestetiikan, kulttuurihistorian, luontomatkailun, palvelumuotoilun, vihreän hyvinvoinnin ja ekosysteemipalveluiden muodostamalle perustalle. Nämä aiheet sitoo yhteen soveltavan kuvataiteen toimintaperiaate eli projektimuotoinen, taiteesta ja taiteellisesta toiminnasta menetelmiä ammentava yhteistoimintamuoto, jolla on tiiviit yhteydet elinkeinoelämään. Käytännönläheisellä ja työelämälähtöisellä koulutuksella pyritään vastaamaan niin alueellisiin kuin kansallisiin työvoiman osaamistarpeisiin ja siten edistämään työllistymistä. Maisteriopintojen projektiopinnoilla ja työelämäyhteyksillä pyritään myös lisäämään koulutettavien yrittäjämyönteisyyttä ja yrittäjyysosaamista.
Kuusamo-opiston ja Lapin yliopiston osaamisalojen yhdistämisellä haetaan toisiaan täydentävien näköalojen tuomaa etua ja käytännön toiminnan järkevää ja laadukasta toteutusta. Hankkeen toimenpiteillä lisätään paikallisten, alueellisten ja kansallisten kasvu- ja rakennemuutosalojen tarvitseman koulutuksen tarjontaa, laatua ja osuvuutta. Hanke tuottaa arvokasta luovien alojen uutta osaamispääomaa ja edistää innovaatiovalmiuksia. Maisteriohjelmalla vahvistetaan Pohjois-Pohjanmaan ja erityisesti Koillismaan kilpailukykyä ja tuetaan alueen älykästä erikoistumista vihreän hyvinvoinnin ja luontomatkailun kehittämisessä.
Hankkeessa toteutettava koulutus lisää ympäristöosaamista ja vaikuttaa ympäristötietoisuuden vahvistumiseen. Se tukee ekologista kestävyyttä kehittämällä ja tuottamalla visuaalista tietoa ja tiedon esittämisen tapoja, mikä puolestaan edistää luonnon varojen kestävää käyttöä ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Maisteriohjelma vaikuttaa hyvinvoinnin edistämiseen kouluttamalla vihreään hyvinvointiin, luontomatkailuun ja kulttuuriympäristöjen merkitykseen perehtyneitä asiantuntijoita. Hanke edistää miesten ja naisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tasapuolisesti.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Koulutuksen ensisijaisena kohderyhmänä ovat alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet, valokuvauksesta, luonnosta ja hyvinvoinnin kehittämisestä kiinnostuneet ja visuaalisen osaamisen perusteita hallitsevat naiset ja miehet. Maisteriopintojen pohjalla voi olla ammattikorkeakoulututkintoja, kuten artenomi, kuvataiteilija, kulttuurituottaja, medianomi tai muotoilija. Visuaalisen alan kokemuksilla varustettuna myös restonomin tai ympäristösuunnittelijan koulutukset soveltuvat maisteriohjelman pohjakoulutukseksi.
Yliopistokoulutuksen kandidaatin tutkinnoiksi käyvät taiteiden koulutusalan tutkinnot, mutta sovelletusti myös muiden tieteiden koulutusalojen tutkinnot, mikäli hakijalla on muulla tavoin riittävästi hallussa visuaalisen osaamisen perusteet. Tätä osaamisen aluetta arvioidaan hakuprosessissa, portfolion, ennakkotehtävien, haastattelun ja pääsykokeen avulla. Koulutuksen kohderyhmä on lähtökohtaisesti monialainen ja sitä käytetään erityisenä vahvuutena. Taustana opinnoille voivat toimia yliopisto- ja ammattikorkeakouluopinnot joiden laajuus vastaa kandidaatti tutkintoa taiteen, median, muotoilun, kulttuurin, matkailun tai luonnonvara-alan koulutuksessa.
Koulutusta kohdennetaan henkilöille, jotka ovat innostuneita ja sitoutuneet pohjoisen alueen ja kulttuurin kehittämiseen. Opiskelemaan hyväksytyiltä voidaan myös edellyttää täydentäviä opintoja. Täydentävistä opinnoista ei tule hankkeelle kustannuksia, koska yliopisto toteuttaa ne tarvittaessa niin, että opiskelijat voidaan integroida perusopetukseen, joka annetaan etä- ja monimuoto-opetuksena. Avoimen yliopiston koulutus on rinnastettavissa alemman korkeakoulututkinnon suorittaneisiin, ja myös sitä kautta on mahdollista hakea opintoihin. Koulutus toimii opiskeluväylänä ammattikorkeakouluopinnoista yliopisto-opintoihin, joita opiskelija voi jatkaa aina taiteen tohtorin tutkintoon saakka. Maisteriohjelmasta valmistutaan Taiteen maisteriksi (TaM). Maisterikoulutuksen sisäänotto on 12 opiskelijaa, joka on hankkeen kautta koulutettavan ryhmän koko. Varasijoille otetuista voidaan opiskelijamäärää täydentää jos osa opiskelijoista keskeyttää opintonsa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat Pohjois-Suomen elinkeinoelämä, kuten hyvinvointi- ja matkailualan, sekä niihin sidoksissa olevien luovien alojen yritykset ja yhdistykset kolmannella sektorilla, julkinen sektori, yhteisöt (kylät ja kyläseurat), kansainväliset verkostot ja yritykset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 338 588

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 315 992

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 415 127

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 384 632

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Koillismaan

Kunnat: Kuusamo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Kitkantie 35

Postinumero: 93600

Postitoimipaikka: Kuusamo

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 6

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 12

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Lapin liiton tuottaman Suvauskoneen antama arvio on että hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti. Hankkeen toteutuksessa otetaan huomioon sukupuolinäkökulma sen kaikissa vaiheissa ja toteutumisen seurannan ja arvioinnin pohjalta tehdään selvitys, jossa kuvataan hankkeen toimintaympäristöä sukupuolinäkökulmasta. tilastokeskuksen ammatillinen eriytyminen sukupuolen mukaan tilastossa ei löydy luontovalokuvausluokituksella tuloksia, mutta valokuvaajan ammatti siellä luokitellaan tasa-ammatiksi jossa 40 % ≤ naisten / miesten osuus ≤ 60 %.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Siinä mielessä huomioitu, että kyseessä on opetusala, joka kiinnostaa molempia sukupuolia, ja opiskelijavalinnoissa valintaperusteet keskittyvät pääasiassa hakijoiden pisteytykseen substanssialaan liittyen.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Asia on tärkeä, mutta tässä ko. hankkeessa on muita keskeisiä horisontaalisia tavoitteita, kuten sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	2	2
Hankkeella vahvistetaan luonnon monimuotoisuuden säilymistä kouluttamalla ekosysteemien merkityksen tiedostavia asiantuntijoita ja tuottamalla aiheeseen liittyvää tutkimusta. Koulutuksen myötä syntyvät uudet innovaatiot ja palvelukonseptit vaikuttavat myös luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	2	3
Hankkeessa toteutettavan koulutuksen tavoite on vastata elinkeinoaloilla ja eri ympäristöissä tapahtuvien muutosten aiheuttamiin tarpeisiin. Koulutuksessa huomioidaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia muun muassa luontoympäristön ja matkailutrendien suhteen ja pyritään kehittämään uusia tapoja toteuttaa kestävää toimintaa muutosten aiheuttamien riskien vähentämiseksi.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	2	2
Hankkeessa toteutettavan koulutuksen ja luontokuvauksen keskeisenä teemana on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja siihen liittyvien toimien ja toimintojen kestävyyden edistäminen ja edelleen kehittäminen. Kasvit, eliöt, maisemat, vesistöt ja sääilmiöt ovat luontokuvauksen kohteita, joiden esittäminen tuottaa tietoa, kuvallista informaatiota, mitä puolestaan voidaan käyttää hyväksi tutkimuksissa ja tiedottamisessa. Koulutuksessa muotoutuva visuaalinen asiantuntijuus vaikuttaa luonnon monimuotoisuuden tunnistettavuuteen visuaalisen materiaalin ja sen julkaisukanavien kehittämisen kautta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	1	1
Hankkeessa toteutettava koulutus perustuu luontokuvaukseen ja luontoympäristön kestävään hyödyntämiseen sekä siihen liittyvän toiminnan kehittämiseen. Hankkeessa syntyvä asiantuntijuus ja tieto vaikuttavat luontoympäristöstä välitettävään ja välittyvään informaatioon, mukaan lukien pinta- ja pohjavedet, maaperä ja ilma. Koulutusohjelman tavoitteena on tuottaa visuaalista tietoa ja kehittää sen välittämisen menetelmiä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0

Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0

Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0

Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	3	4
Hankkeella monipuolistetaan alueen elinkeinoelämän rakenteita tuottamalla uusia luovien alojen osaajia mm. tukemaan matkailu- ja hyvinvointipalveluja sekä tuottamalla uusia luovien alojen palveluja alueelle ja sitä kautta hanke vahvistaa myös luovaa taloutta. Hankkeessa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon paikallisia palveluja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	5	4
Hanke vahvistaa alueen elinkeinoelämää lisäämällä aineetonta pääomaa tuottamalla aineettomia kulttuurituotteita sekä luovien osaajien palveluja. Palvelun muotoilun ja soveltavan kuvataiteen avulla lisätään aineetonta arvonluontia ja luovaa osaamista, esimerkiksi uusia tapoja toimia, palvelukonsepteja, uusia tuotteita ja palveluja. Koulutus antaa mahdollisuuksia luovuuden ja luovan osaamisen hyödyntämiselle liiketoiminnassa.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	5	5
Hankkeessa toteutettava maisteriohjelma vaikuttaa hyvinvoinnin edistämiseen kouluttamalla vihreään hyvinvointiin perehtyneitä asiantuntijoita, jotka omalla osaamisellaan ja toiminnallaan pystyvät välittämään tietoa ja edelleen edistämään hyvinvointia. Hankkeella on vaikutusta hankkeen kohderyhmän työllistymiseen ja sitä kautta hyvinvoinnin edistämiseen. Visuallisen erikoisosaamisen avulla uusilla osaajilla on todennäköisesti paremmat edellytykset sijoittua työelämään sekä myöskin työllistää itsensä. Koulutetut sijoittuvat luoville aloille ja voidaan olettaa että luovuuden toteuttaminen työssä lisää myös hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen	2	0
Hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti ja antaa yhtäläiset mahdollisuudet sekä miehille että naisille osallistua koulutukseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	0	2
Hankkeen toiminnalla vaikutukset mm. alueellista identiteettiä rakentavana sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti rikastavina vaikutuksina, jotka syntyvät teosten, tuotteiden ja palvelujen kehittämisen ja toteuttamisen kautta. Toiminta tukee luontevasti paikallisen kulttuurisen identiteetin rakentumista, ja kehittämistä mm. matkailun, alueellisen imagon ja vetovoiman näkökulmista.
Kulttuuriympäristö	5	5
Hankkeen vaikutukset kohdistuvat luontokuvauksen kautta suoraan paikallisen maiseman tutkimukseen ja käsittelyyn visuaalisen toiminnan, hyvinvoinnin ja kestävän käytön näkökulmista. Koulutuksen sisältö ja erityisesti kulttuurihistorian opinnot vaikuttavat kulttuuriympäristön merkityksen tiedostamiseen ja kulttuurisesti kestävän toiminnan varmistamiseen. Kulttuuriperinnön näkökulmasta vaikutukset kohdistuvat välillisinä sekä alueen väestön kulttuuri-identiteettiä vahvistavina, että myös vierailijan kulttuuritietoisuutta lisäävinä vaikutuksina. Hanke vahvistaa myös tietoisuutta kulttuuriympäristön monimuotoisuudesta.
Ympäristöosaaminen	5	5
Hankkeessa toteutettava koulutus lisää ympäristöosaamista ja vaikuttaa ympäristötietoisuuden vahvistumiseen. Se etsii uusia tapoja välittää ympäristötietoutta visuaalisen asiantuntijuuden kautta ja kehittää uusia kestävän kehityksen mukaisia toimia.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Soveltavan kuvataiteen ja luontokuvauksen maisteriohjelma oli Kuusamo-opiston ja Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan yhteishanke, jonka tavoitteena oli kouluttaa alueella innovatiivisia olosuhdeosaajia ja luovien alojen asiantuntijoita, jotka tuntevat Pohjois-Suomen toimintaympäristön ja pystyvät vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin niin luontomatkailun kuin hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Hanke käynnistyi tammikuussa 2017 ja päättyi huhtikuussa 2020.

Hanke toteutti Kuusamossa 120 op:n laajuisen alueen luontoon ja elinkeinoelämään tiiviisti orientoituneen maisteriohjelman. Yhteistyö paikallisen elinkeinoelämän kanssa yhdistettynä hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen tavoitteisiin loi uudentyyppisen koulutusmallin, jota sovelletaan ja edelleen kehitetään koulutusorganisaatioiden omissa toiminnoissa.

Hakijoita ohjelmaan oli kaikkiaan 36, joista todistus- ja portfoliopohjaisen esivalinnan perusteella kutsuttiin haastatteluun 20. Tästä joukosta maisterikoulutukseen valittiin 12 opiskelijaa. Hankkeen päättyessä heistä viisi oli valmistunut taiteen maistereiksi, neljä jatkoi opintojaan. Kolme keskeytti opintonsa ensimmäisen opintovuoden aikana.

Opintojen lisäksi hankkeessa toteutettiin neljä eri tyyppistä yhteisnäyttelyä. Ensimmäinen Rover of the North näyttely pidettiin Rovaniemellä Lapin yliopiston KILO galleriassa marraskuussa 2017. Toinen yhteisnäyttely oli lumitaidetyöpajan tuloksena syntynyt Lumipiha, jossa luontovalokuvat ja lumirakentaminen yhdistyivät Kuusamo-opiston pihalle helmikuussa 2018. Kolmas yhteisnäyttely Diverse oli esillä Kuusamo Nature Photo 2018 -tapahtumassa Kuusamo-talolla syyskuussa 2018. Neljäs ja laajin yhteisnäyttely oli heinäkuussa 2019 galleria Kakslauttasessa Saariselällä avautunut Luonto sovellutuksia. Näyttely toteutettiin laaja-alaisesti erilaisina toteutuksina installaatioista videoteoksiin ja konventionaalisiin luontovalokuviin asti.
Yhteisnäyttelyiden lisäksi opiskelijoilla oli kymmenen näyttelyä, jotka liittyivät heidän tutkimusprojekteihinsa. Useat näyttelyistä kiersivät useammassa paikassa.
Lisäksi opiskelijoilla oli opintojen ulkopuolisia näyttelyitä lähes kaksikymmentä sekä kuvaesityksiä ja tapahtumia, joissa he jatkoivat ja jalostivat edelleen opinnoissa syntyneitä produktioitaan. Useat näyttelyistä kiersivät useammassa paikassa ja toimivat hankkeen tulosten levittäjinä.
Opiskelijoiden myöhemmin työllistyminen omissa projekteissaan oli osoitus maisteriohjelman positiivisista vaikutuksista työllistymiseen.
Soveltavan taiteen ja luontokuvauksen yhdistämisen tarpeista, taustoista, tavoitteista, menetelmistä ja tuloksista kertova kirja Jokela T., Huhmarniemi, M & Paasovaara, J (2020) Luontokuvaus soveltavan taiteena on saataville sekä painettuna, että verkkojulkaisuna. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-202-3

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat