Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20769

Hankkeen nimi: Terveydeksi

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2016 ja päättyy 31.1.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Työttömien Keskusjärjestö ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 1003909-9

Jakeluosoite: Rahakamarinportti 3 A, 3. krs

Puhelinnumero: 050 577 2580

Postinumero: 00240

Postitoimipaikka: HELSINKI

WWW-osoite: http://www.tyottomat.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: HAAPAKOSKI JUKKA PETTERI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jukka.haapakoski(at)tyottomat.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 577 2580

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, 2433194-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työttömien Keskusjärjestö ry:n (entisen Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestö - TVY ry:n) ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n yhteisen
Terveydeksi-hankkeen tavoitteena on parantaa huono-osaisten ja vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työttömien ohjautumista sosiaali- ja terveyspalvelujen piiriin, erityisesti terveystarkastuksiin, vahvistaa osallisuutta, elämänhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä.

Hankkeessa:
- Kehitetään työttömien ja muiden yhdistysten matalan kynnyksen toimintakeskusten, kohtaamispaikkojen ja EU-ruokajakelujen liitännäistoimintoja huono-osaisten ja pitkäaikaistyöttömien terveyden ja elämänhallinnan edistämiseksi sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeen kartoittamiseksi ja niihin ohjaamiseksi
- Annetaan palveluohjausta sosiaali- ja terveyspalveluihin, erityisesti terveystarkastuksiin
- Kehitetään eri yhdistysten, kuntien ja te-palvelujen yhteistyötä
- Hanke ohjaa työttömiä viranomaispalvelujen piiriin, mutta ei korvaa lakisääteisiä viranomaispalveluja.

Hankkeeseen palkataan hankepäällikkö ja kaksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaista.

Hankkeen tuloksena ovat selkeämmät ja monipuolisemmat käytännöt työttömien ohjautumiseen sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä laajemmin työttömien parempi käsitys omakohtaisesta terveydentilasta ja terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpitävistä tavoista.

Toteuttajaorganisaatioiden matalan kynnyksen toimipaikkojen osaaminen terveystarkastuksiin ja sosiaalipalveluihin ohjaamisessa paranee.

Hanke aktivoi lakisääteisten terveystarkastusten järjestämisessä niitä kuntia, joissa tätä palvelua ei vielä ole.

Hankkeessa luodaan malli, jossa paikallisia verkostoja hyödyntäen voidaan tunnistaa palvelutarpeet ja ohjata vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia aikaisempaa tehokkaammin terveystarkastuksiin ja muihin terveys- ja sosiaalipalveluihin sekä kannustaa elämäntapamuutoksiin. Tämä malli kuvataan hankkeessa toimitettavassa käsikirjassa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pitkäaikaistyöttömät, ikääntyvät työttömät ja huono-osaiset syrjäytymisvaarassa olevat työttömät työnhakijat sekä työvoiman ulkopuolelta työelämään palaavat henkilöt. Tässä kohderyhmässä huono-osaisuus yhdistyy usein epäterveellisiin elintapoihin ja päihteiden riskikäyttöön.

Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa 2015 yhteensä 337 400 työtöntä työnhakijaa. Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 113 000, mikä on 20 400 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 125 400 eli 7 800 enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. Pitkäaikaistyöttömien kasvu on jatkunut pitkään. Köyhyys- tai syrjäytymisriski koskettaa vuoden 2013 tilastotiedoilla Suomessa kaikkiaan noin 928 000 henkilöä: pienituloisissa talouksissa on noin 690 000 henkilöä, vajaatyöllisissä talouksissa noin 388 000 jäsentä ja aineellista puutetta kärsivissä talouksissa noin 151 000 jäsentä (Eurooppa 2020-strategia, Suomen kansallinen ohjelma, kevät 2015, Valtionvarainministeriö). Köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien määrän voi olettaa kasvaneen vuoden 2013 jälkeen työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden johdosta.

Näiden lukujen valossa on selvää, että hankkeella on määrällisesti laaja kohderyhmä.

Suomessa on kansantauteina muun muassa verenkiertoelintensairaudet ja diabetes. Näiden sairauksien riski kasvaa iän myötä. Hanke auttaa sairauksista kärsiviä hakeutumaan ajoissa terveydenhuoltojärjestelmän pariin. Siten kohderyhmänä ovat työttömät, jotka eivät itse tiedä sairastavansa jotakin kansantautia, mutta joka on helposti todettavissa terveystarkastuksessa. Samantyyppiseksi terveysriskiksi on kansantautien kanssa katsottavissa myös alkoholin riskikäyttö. Työttömyys tuo usein mukanaan mm. pitkäaikaisten sosiaalisten suhteiden katkeamista ja elämän tarkoituksettomuuden kokemuksia, jotka tiedetään päihteidenkäytön runsastumisen riskitekijöiksi. Vastaavasti motivaatio kohtuulliseen alkoholinkäyttöön työkyvyn ylläpitämiseksi usein heikkenee.

Koska hankkeen toteuttajat edustavat organisaatioidensa kautta matalan kynnyksen toimipaikkoja, kohderyhmänä ovat sellaiset työttömät, jotka muutoin eivät saisi tietoa työttömien terveystarkastuksista, sosiaalipalveluista ja kuntoutumismahdollisuuksista.

Kohderyhmänä on lisäksi hakijaorganisaatioiden matalan kynnyksen kohtaamispaikat, jäsenyhdistykset ja niiden henkilöstö. Hanke kouluttaa ja antaa tietoa matalan kynnyksen toimipaikoissa toimiville, jotta he voivat aikaisempaa paremmin tukea ja ohjata kohderyhmää.
Matalan kynnyksessä työskentelevät eivät ole TVY ry:n tai EHYT ry:n työntekijöitä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeesta hyötyvät välillisesti kunnat ja TE-toimistot. Te-toimistojen/moniammatillisten yhteispalvelupisteiden vastuulla on tunnistaa terveystarkastusta tarvitsevat työttömät.

Toisena välillisenä kohderyhmänä ovat terveyskeskukset. Hankkeen tavoitteena on lisätä työttömien terveystarkastusten kattavuutta terveyskeskuksissa.

Lisäksi apua saavien työttömien ja huono-osaisten lähiyhteisö hyötyy siitä, että piileviin terveysongelmiin saadaan apua ja elämäntapoihin tulee kohennusta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 521 274

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 517 034

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 641 274

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 635 935

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 638

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen tuleva toimintaympäristö on työttömien käyttämät matalan kynnyksen toimipaikat ja mahdollisuuksien mukaan ruojajakelupalvelut. Toimintaympäristö jakaantuu sukupuolten mukaan vastaavasti. TEM:n mukaan joulukuussa 2015 työttömistä työnhakijoista li enemmistö miehiä 216 500 (57 %). Naisia työttöminä oli 161 400 (43%). Pitkäaikaistyöttömistä enemmistä oli miehiä 69 500 (59%). Naisia pitkäaikaistyöttömistä oli 48 700 (41%). Yhteensä pitkäaikais-työttömiä oli 118 200. Miesten määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 11 800:lla (20%) ja naisten 7 800:lla (19%). Työttömyys on siis sukupuolittunut ilmiö etenkin niin, että pitkäaikaistyöttömyys ja sen mukanaan tuomat haasteet kohdentuivat enemmän miehiin kuin naisiin. Sukupuolivaikutuksia arvioitaessa on myös huomioitava trans- ja muunsukupuolisten kohtaama syrjintä työmarkkinoilla. Vuonna 2012 toteutetussa "Being Trans in the EU" tutkimuksessa yli kolmannes transvastaajista (37%) tunsi kokeneensa syrjintää työnhaussa siksi, että on transihminen, ja neljännes (27%) ilmoitti kokeneensa syrjintää työpaikalla. Transnaisista jopa 60 % vastanneista kertoi kohdanneensa syrjintää hakiessaan työpaikkaa, koska on transihminen. Transmiehissä vastaava luku on 43 %. Transsukupuolisista 50 % raportoi kohdanneensa syrjintää työhakutilanteessa. Tutkimuksen 6597 vastauksesta 463 vastausta tuli Suomesta. Suomalaisista transihmisistä lähes puolet oli kokenut syrjintää tai häirintää kyselyä edeltäneenä vuonna. Erityisen haavoittuvia syrjinnälle ovat selvityksen mukaan nuoret, työttömät ja pienituloiset (Seta ry, 2014). Viidennes suomalaisista vastaajista oli kokenut syrjintää työssä ja lähes viidennes työtä etsiessään (Being Trans in the EU 2012 http://fra.europa.eu/sites/default/files/fra-2015-being-trans-eu-comparative-summary_fi.pdf). Lisäksi joka viides vastanneista on tutkimusta edeltäneen vuoden aikana kokenut terveydenhuollon tai sosiaalipalveluiden henkilöstön syrjintää siksi, että on transihminen. Hankkeen toimintaympäristö voi tavoittaa cismiesten ja cisnaisten työttömien lisäksi myös transihmisiä, jotka kohtaamansa syrjinnän vuoksi ovat edustettuina työttömissä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen tarkoituksen on tavoittaa sekä miehiä että naisia kohderyhmästä. Terveystarkastuksiin ja muihin terveys- ja sosiaalipalveluihin mukaan lukien kuntoutus ohjaaminen tapahtuu yksilöllisesti. Tämä tarkoittaa, että ohjaamisessa otetaan huomioon kohderyhmäläisten yksilölliset olosuhteet ja sukupuolierot. Hankkeessa ei tehdä lakisääteisiä terveystarkastuksia, joissa otetaan huomioon terveydenhuollon ohjeet ja käytännöt eri sukupuolille. Sosiaalipalveluihin ja kuntoutukseen tehtävässä palveluohjauksessa otetaan huomioon asiakkaan sukupuoli. Matalan kynnyksen toimipaikoissa pyritään tekemään palveluohjausta niien, että asiakkaan intimiteettisuoja otetaan huomioon.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Matalan kynnyksen toimipaikoissa käy tasavertaisesti miehiä ja naisia. Tästä ei ole olemassa luotettavaa tutkittua tietoa, vaan käsitys perustuu käytännön työssä saatuun arvioon. Ei ole olemassa tutkittua tietoa siitä, miten aktiivisesti kohderyhmään kuuluvat miehet ja naiset hakeutuvat terveystarkastuksiin, muihin terveys- ja sosiaalipalveluihin mukaan lukien kuntoutus. Yleisen elämänkokemuksen mukaan voidaan arvioida, että miehet ovat naisia passiivisempia terveystarkastuksiin hakeutumisessa. Hankkeen tarkoituksena on aktivoida myös miehiä hakeutumaan terveystarkastuksiin ja sillä perusteella voidaan sanoa, että hankkeen yksi päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeella ei ole luonnonvarojen käytön kestävyyden kannalta välittömiä tai välillisiä vaikutuksia. Hankkeessa pyritään käyttämään sähköisiä palveluja mahdollisimman paljon ja vähentää tarpeetonta paperisten esitteiden tekemistä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämisessä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuden kannalta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia tässä mainituissa asioissa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteiden kannalta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 1
Hankkeesta aiheutuvat paperi- ja muut jätteet lajitellaan ja laitetaan niihin kuuluviin keräysastioihin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Jätteiden asianmukainen kierrätys vaikuttaa uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 3
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia paikalliseen elinkeinorakenteeseen, mutta työkyvyn paranemisen myötä oikeilla sosiaali- ja terveyspalveluilla tuemme työvoimapotentiaalia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 4
Hankkeessa luodaan käsikirja, jonka tarkoituksena on kuvata miten tunnistetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeet ja miten asiakkaita ohjataan eteenpäin. Lisäksi siinä kuvataan hyvä verkostoyhteistyömalli. Hankkeen tarkoituksena on parantaa tiedonkulkua eri toimijoiden välillä.
Liikkuminen ja logistiikka 1 1
Hanketyöntekijät pyrkivät käyttämään julkisia kulkuneuvoja mahdollisimman paljon. Jos yksityisautoja joudutaan käyttämään, niin silloin pyritään mahdollisimman paljon kimppakyyteihin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 8
Hankkeen tarkoituksena on edistää kohderyhmäläisten hyvinvointia ohjaamalla heitä ajoissa terveystarkastuksiin ja muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Jos yksikin terminaalinen sairaus saadaan ennaltaehkäisevien toimenpiteiden vaikutuksesta ennaltaehkäistyä tämän kuitenkin suhteellisen halvan hankkeen aikana, puolustaa hanke paikkaansa. Välilliset vaikutukset voivat olla tietysti yhtä myönteisiä, kun toimintatapoihin saadaan pysyvyyttä.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeessa on tarkoitus saada ikääntyneitä, tutkimusten mukaan terveyteensä passiivisesti suhtautuvia miehiä hakeutumaan terveystarkastuksiin ja sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 2
Hankkeella on tarkoitus edistää huonossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien hakeutumista terveystarkastuksiin. Verrattuna työssäkäyviin työttömät hakeutuvat terveystarkastuksiin paljon passiivisemmin eivätkä he suurelta osin tiedä tästä lakisääteisestä palvelusta.
Kulttuuriympäristö 3 5
Hankkeen tarkoituksena on vaikuttaa huonossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten itsearvostukseen tukemalla terveempiä elämäntapoja, ja hakeutumalla ennalta-ehkäisevien terveyspalveluiden piiriin. Haemme muutosta siihen kulttuuriympäristöön, että työttömien terveydenhoito on jotenkin toissijaista ja satunnaista. Tällä hankkeella pyritään vaikuttamaan siihen, että terveys otetaan vakavasti ja, että apua on tarjolla, kun tarpeet tunnistetaan.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia tähän asiaan.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Työttömät eivät tiedä oikeudestaan maksuttomaan terveystarkastukseen, ja erityisesti pitkäaikaistyöttömät osaavat käyttää sosiaali- ja terveyspalveluita heikommin kuin muu työikäinen väestö. He ovat köyhiä ja heidän sosiaalinen osallisuutensa ja työ- ja toimintakykynsä on heikentynyt.
Työttömien terveystarkastukset tunnetaan huonosti kunnissa, joiden vastuulla tarkastusten järjestäminen on. Työttömien yhdistysten resurssit kävijöidensä hyvinvoinnin tukemisessa ja palveluihin ohjaamisessa ovat usein pienet.

Hankkeen tavoitteet ja tulokset
Tavoitteena on parantaa huono-osaisten ja vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työttömien ohjautumista sosiaali- ja terveyspalveluihin piiriin ja vahvistaa heidän osallisuuttaan, elämänhallintaa sekä työ- ja toimintakykyään:
Hanke teki yli 200 käyntiä työttömien yhdistyksiin ja muihin matalan kynnyksen toimipaikkoihin ympäri Suomen, ja henkilökohtaisissa tapaamisissa 592 asiakasta ohjattiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tietoa maksuttomasta terveystarkastuksesta, sosiaali- ja terveyspalveluista sekä asiakasmaksulaista (§ 11) jaettiin yli 2000 työttömälle. Hanketyö vastasi todelliseen tarpeeseen, ja jalkautuva työtapa sopi hyvin tiedottamiseen ja palveluohjauksen tarjoamiseen. Hankkeen asiakkaat pitivät henkilökohtaisten avun ja rohkaisun saamista palveluohjaajilta tärkeänä, sillä epäluottamus ja pelko tavanomaista viranmaistyötä kohtaan on usein suurta.

Tavoitteena on kehittää malli, jossa kansalaisjärjestöjä voidaan hyödyntää terveystarkastuksista ja sosiaalipalveluista tiedottamisessa ja niihin ohjaamisessa sekä elämänmuutoksiin kannustamisessa:
Hanketyössä kehitettiin ja käytettiin toimipaikkojen resursseista riippuen kolmea eri tapaa yhdistysten perehdyttämisessä ja tukemisessa: yleisimmin käytetty perusmalli "Info + palveluohjaus, edistyneempi "Info + palveluohjaus + koulutus" sekä laajin malli, "Info + palveluohjaus + koulutus + verkostotapaamiset".

Tavoitteena on kehittää yhteistyötä kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten välillä:
Yhteistyötä tavoiteltiin järjestämällä verkostotapaamisia yhdistysten ja paikallisten viranomaisten kanssa pyrkien keskusteluihin ja eri näkökulmien avaamiseen työttömien palvelupoluista ja niiden katveista. Yhteistyötä tavoiteltiin myös pyytämällä viranomaisia mukaan hankekäynneille ja tapahtumiin. Toiminta alkoi monella taholla hyvin.


Tavoitteena on vahvistaa Työttömien Keskusjärjestön ja EHYTin paikallisten toimijoiden osaamista ja tietoisuutta kohderyhmäläisten ohjaamisessa terveys- ja sosiaalipalveluihin sekä elämänmuutoksiin kannustamisessa:
Osaaminen ja tietoisuus yhdistyksissä vahvistuivat kouluttamisen ja henkilökohtaisen tuen, hankkeen julkaiseman käsikirjan sekä verenpainemittarien käyttöönoton avulla, ja erityisesti terveystarkastuksesta osataan kertoa työttömille aiempaa enemmän.

Tavoitteena on aktivoida ja raportoida kunnille niistä puutteista, joita havaitaan työttömien terveystarkastuksista tiedottamisessa ja ohjautumisessa: Kuntia muistutettiin niiden terveystarkastusvelvoitteesta sekä tiedottamisen tarpeellisuudesta useimmiten hankekäyntien tai asiakasohjauksen yhteydessä

Hanketyö osoitti, että jalkautuva työ tiedon jakamisessa sekä pitkäaikaistyöttömille että heidän parissaan toimiville ammattilaisille on tärkeää ja tuloksellista. Erityisesti se on tärkeää niille kaikkien heikoimmassa asemassa oleville työttömille, jotka ovat terveytensä kannalta riskiryhmässä, mutta joita median kautta levitetty tieto ei tavoita.

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi