|
|
|
Hankekoodi: S20772
Hankkeen nimi: INTO - osallistu ja innostu!
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2016 ja päättyy 30.6.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Hyria koulutus Oy
Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos
Y-tunnus: 2250205-2
Jakeluosoite: Torikatu 18, PL 67
Puhelinnumero: +358 19 778 3000
Postinumero: 05801
Postitoimipaikka: Hyvinkää
WWW-osoite: http://www.hyria.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Satu Korkeamäki
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: satu.korkeamaki(at)hyria.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406724187
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tämän päivän suomalaista työelämää koskettavat erilaiset muutokset. Yritykset joutuvat sopeuttamaan toimintaansa erilaisiin globaaleihinkin muutostilanteisiin, jotka näkyvät esim. äkillisinä rakennemuutostilanteina. Samanaikaisesti väestön ikärakenne muuttuu siten, että työmarkkinoilta poistuu enemmän kuin mitä tulee. Jotta yritys säilyttäisi ja parantaisi kilpailukykyään, sen on paitsi sopeuduttava tilanteeseen myös varmistettava tuottavuuden kasvu ja pitkään työuraan kannustavaa hyvää työelämää. Yrityksen ja siellä töissä olevien ihmisten - ylimmän johdon, keskijohdon ja työntekijöiden – on muututtava. Tai pikemminkin: kehityttävä.
Martela & Jarenkon (2014) mukaan Suomi tarvitsee innostusta ja innostuksen kulttuuria juuri nyt – tässä Suomen taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti haastavassa tilanteessa. Tämä siksi, että työntekijät ovat parhaimmillaan, kun kokevat työskentelevänsä kannustavassa, turvallisessa ja lämminhenkisessä työyhteisössä. Innostus johtaa hyvään tulokseen. Innostuksella on yhteys tuottavuuteen. Jo senkin takia, että innostunut työntekijä panostaa tekemiseensä kaiken energian. Mitä se innostus sitten on? Innostus on aktiivinen tunnetila, jota voidaan myös työn imuksi kutsua. Työn imu muodostuu kolmesta tekijästä: Tarmokkuudesta, omistautumisesta ja uppoutumisesta. Syvällistä uppoutumisen kokemusta voidaan kuvata myös flow-termillä. ”Innostuneet työntekijät ovat hyvinvoivempia, terveempiä, luovempia ja tehokkaampia työssään ja tämä näkyy lopulta myös yrityksen tuloksessa.” He väittävät edelleen, että passiivisen tyytyväisyyden mittaamisesta pitäisi siirtyä innostumisen mittaamiseen. (Martela & Jarenko,
2014)
Innostuksen kulttuurissa vastuu on sekä yksilöllä itsellään että johtamistaidoilla (”Osaanko johtaa innostuneesti?”). Martelan & Jarenkon (2014) mukaan innostuksella voisi olla roolinsa myös työurien pidentämisessä, ja he rohkaisevat miettimään, minkälaisilla muutoksilla suomalaiset saataisiin haluamaan jatkaa työntekoa myös vanhemmalla iällä. (Martela & Jarenko, 2014)
Into-hanke kattaa sekä Uudenmaan että Kanta-Hämeen alueet. Uudenmaan maakunnan alueella huomioidaan
erityisesti ikääntyvien työssä jaksaminen ja työelämän laatua parantavia ja edistäviä toimenpiteitä tarkastellaan
erityisesti heidän silmin. Vastaavasti Hämeen puolella työhyvinvointia tarkastellaan tilanteissa, jossa yrityksellä on tarve sopeutua muutostilanteisiin.
Uusimaa-ohjelman Hyvää työtä! – osiossa korostetaan työelämän laadun parantamista, johon tähtäävänä toimenpiteenä on kirjattu alueen työelämän kehittäminen kolmella osa-alueella: Digitaalisuus, leadership ja oman työn johtaminen Työelämä 2020-Uudenmaan alueverkoston aktivoimana. Into –hankkeen tavoitteet ovat linjassa Hyvää työtä! – osion työelämän laadun parantamisen kanssa.
Hämeen maakuntaohjelmassa valittuja toimintalinjoja ovat mm. valmistavan teollisuuden mahdollisuudet ja kansainvälistyminen ja vetovoima. Into-hankkeeseen valitut yritykset Hämeen puolelta ovat pääasiallisesti valmistavan tai tuotannollisia teollisuuden yrityksiä. Maakuntaohjelmaan valituilla toimintalinjojen mukaisilla hankkeilla tavoitellaan yritysten kilpailukyvyn parantumista ja osaamisen vahvistumista. Näitä tavoitteita tukee myös Into-hankkeen tavoitteet. Lisäksi hankkeen kautta alueen yritysten parantunut työhyvinvointi lisää yritysten vetovoimaa työnantajana ja lisää mielikuvaa ja todellisuutta työnteon vetovoimatekijänä.
Hankkeen toteuttajilla on hieman erilaisia painotuksia kohderyhmissä:
Hyria: Tuotannolliset pk-yritykset Kanta-Hämeen tai Uudenmaan alueelta
Tavastia: Tuotannolliset pk-yritykset Hämeenlinnan alueella
Kiipula: Pk-yritykset Kanta-Hämeen alueelta, joissa työ on joko fyysisesti ja/tai psyykkisesti kuormittavaa ja lisäksi niissä on meneillään tai tulossa muutoksia organisaatiorakenteissa, työympäristöissä, itse työssä tai henkilöstössä.
Faktia: Oman toiminta-alueensa teollisuuden alojen (kone- ja metalli, elintarvike- ja biotalous) mikro- ja pk-yritykset
Keuda: Keski-Uudellamaalla toimivat, erityisesti kone- ja metalli- sekä elintarvikealan tuotannolliset mikro- ja pk- yritykset (henkilöstön määrä 3 - 15).
INTO-hankkeessa hankeverkosto tulee toimimaan yhteistyössä asiakkaan suuntaan tuottamalla asiakastarpeen mukaisesti yhteispaketin kunkin toimijan erityisosaamisen mukaisesti (tarvittaessa täydennettynä ulkopuolisilla ostoasiantuntijapalveluilla). Yritykselle kunkin toimijan erityisosaamisen kanavoituu juuri em. yhteispaketoinnin kautta ja yhden hanketoimijan kautta hankkeeseen hakeutunut ja osallistunut yritys pääseen hyödyntämään kaikkien hanketoimijoiden osaamista ja sisältöjä, kun se vastaa yrityksen tarpeisiin. Tässä "yhteispaketissa" hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan digitalisaation tarjoamat vaihtoehdot. Prosessin kannalta yhteinen toimijaverkosto vakauttaa yrityksille tuotettavia palveluita ja kokonaisuus tuottaa yrityksille koko prosessin kestävän kumppanin kunkin toimijan erityisosaamisen kautta huomioiden tavoitteellisen työn pitkäjänteisyyden.
INTO-hankkeen tuloksena on parantunut työhyvinvointi ja sitä kautta myös tuottavuus on samalla parantunut
hankkeisiin osallistuvissa mikro- ja PK-yrityksissä. Hankkeen tuloksena on tuotettu uusia työelämää kehittäviä
toimintatapoja ja on hyödynnetty hyviä olemassa olevia malleja. Hankkeen toimenpiteet ovat parantaneet yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden sopeutumiskykyä erilaisiin muutostilanteisiin. Erityisesti mikro-yrityksissä huomioimme myös yrityksen johtamiseen, yrittäjänä toimimiseen ja oman työn johtamiseen liittyvät haasteet.
Tuloksena yrityksissä syntyy pysyvä, osallistava ja innostava työkulttuuri, joka toimii myös muutos- ja kriisitilanteissa. Työntekijöiden sitoutuminen ja ymmärtämys yrityksen kokonaisuudesta kasvaa. Tämä taas vaikuttaa yrityksen kilpailukykyyn ja toimintaan. Yrityksen me-henki kasvaa, työn arvostus ja työntekijöiden vaikuttaminen omaan työhönsä kasvaa. Syntyy työnimua ja osallisuutta joka vaikuttaa mm. työpaikkojen säilymiseen.
INTO-hankevalmistelussa olemme tunnistaneet kohderyhmäyritysten sukupuolijakauman painottuvan niin, että esim.kone- ja metallialalla henkilöstö on pääosin miehiä ja puolestaan esim. elintarviketeollisuudessa naisia. Tarkoituksemme on ottaa tämä sukupuolijakauma huomioon hankkeen toimenpiteissä.Tarkoituksena on löytää tapoja, joilla myös miehet osallistetaan ja innostetaan kehittämistyöhön. Kuitenkin osa työhyvinvoinnin kehittämistä työpaikoilla on, että sukupuolten tasa-arvo toteutuu työpaikoilla.
Hankkeessa tehdään henkilötasolle tai vähintään henkilöstöryhmätasolle menevää kehittämissuunnitelmaa. Jos yritykselle on merkitystä ekologinen kestävyys tai sen osa-alue ja sen kehittäminen, nousee se esiin myös kehittämissuunnitelmassa. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus – näkökulmat tulevat huomioiduksi innostavan ja kehittävän työkulttuurin tukemisen kautta, jolla on suoraa vaikutus mm. hyvinvointiin ja tasa-arvon edistämiseen.
Hankkeen toteuttajilla on hieman erilaisia painotuksia kohderyhmissä:
Hyria: Tuotannolliset pk-yritykset Kanta-Hämeen tai Uudenmaan alueelta
Tavastia: Tuotannolliset pk-yritykset Hämeenlinnan alueella
Kiipula: Pk-yritykset Kanta-Hämeen alueelta, joissa työ on joko fyysisesti ja/tai psyykkisesti kuormittavaa ja lisäksi niissä on meneillään tai tulossa muutoksia organisaatiorakenteissa, työympäristöissä, itse työssä tai henkilöstössä.
Faktia: Oman toiminta-alueensa teollisuuden alojen (kone- ja metalli, elintarvike- ja biotalous) mikro- ja pk-yritykset
Keuda: Keski-Uudellamaalla toimivat, erityisesti kone- ja metalli- sekä elintarvikealan tuotannolliset mikro- ja pk-yritykset (henkilöstön määrä 3 - 15).
Osatoteuttajien työelämäyhteistyötä ja kehittämistyötä tekevä henkilöstö ja heidän osaamisensa lisääntyminen työhyvinvoinnin kokonaisvaltaisessa kehittämisessä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 359 968
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 350 485
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 479 960
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 467 314
Maakunnat: Uusimaa, Kanta-Häme
Seutukunnat: Forssan, Helsingin, Riihimäen, Hämeenlinnan
Kunnat: Hyvinkää, Hämeenlinna, Loppi, Tuusula, Järvenpää, Riihimäki, Nurmijärvi, Hausjärvi, Kerava, Janakkala, Forssa
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 33
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 38
Suunniteltu: 550
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei ole hankkeessa varsinaisesti huomioitu asia. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei ole hankkeessa varsinaisesti huomioitu asia. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei ole hankkeessa varsinaisesti huomioitu asia. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei ole hankkeessa varsinaisesti huomioitu asia. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei ole hankkeessa varsinaisesti huomioitu asia. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei ole hankkeessa varsinaisesti huomioitu asia. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei ole hankkeessa varsinaisesti huomioitu asia. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeen toimenpiteillä edistetään paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä henkilöstön osaamista kehittämällä. Lisäksi hankkeen toimenpiteillä edesautetaan työurien pidentämistä/jatkamista ja työssäjaksamista. Hankkeen kohderyhmänä on erityisesti mikro- ja PK-yritykset, joissa työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehtiminen on merkityksellinen asia. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 3 |
| Hankkeessa ei varsinaisesti kehitetä yritysten aineettomia tuotteita tai palveluja, mutta kehittämistoiminnalla voi olla vaikutasta niiden kehittämiseen. Erityisesti hankkeessa hyödynnettävät digitaaliset työhyvinvoinnin ratkaisut voivat edesauttaa tätä ulottuvuutta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 5 |
| Hankkeella tuetaan yritysten tuottavuuden kehittämistä työhyvinvoinnin kehittämisen kautta. Logistisilla ratkaisuilla ja logistiikkaosaamisen kehittämisellä on merkitystä tämän osa-alueen kehittämisessä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen päätavoite on innostavan ja kehittävän työkulttuurin tukeminen ja sillä on suora vaikutus työhyvinvoinnin edistämiseen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Hankkeessa kartoitetaan henkilöstön tyytyväisyyden ja innostumisen astetta ja tulosten perusteella tehdään kehittämissuunnitelma, johon tämä aihealue osittain liittyy. Hankkeen tavoitteena on saada myös miehet innostumaan oman työn ja itsensä kehittämisestä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Hanke huomioi yritysten henkilöstön moninaisuuden ja erilaisuuden osana työyhteisön kehittämistyötä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei ole hankkeessa varsinaisesti huomioitu asia. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 3 |
| Hankkeessa tehdään henkilötasolle tai vähintään henkilöstöryhmätasolle menevää kehittämisssuunnitelmaa. Jos yritykselle on merkitystä tämä ekologisen kestävyyden osa-alueja sen kehittäminen, nousee se esiin myös kehittämissuunnitelmassa. Myös kaikilla mukaan lähtevillä toteuttajilla on monipuolista ympäristöosaamista jaettavaksi alueen yrityksiin. | ||
INTO – osallistu ja innostu! -hanke nivoi yhteen yritysten kilpailukyvyn edistämisen ja vahvistamisen sekä yrityksen liiketoimintaedellytysten varmistamisen muuttuvassa ympäristössä keskittymällä työhyvinvoinnin parantamiseen eri lähestymiskulmista ja sitä myöten tuottavuuden kasvattamiseen.
INTO-hankkeen toteuttivat yhteistyössä Hyria koulutus, Kiipulasäätiö, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (Keuda), Koulutuskuntayhtymä Tavastia sekä Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä (LHKK).
INTO-verkostohankkeessa toteutettiin ammatillisten oppilaitosten työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää Kanta-Hämeen ja Uudenmaan alueella. Toteutuksissa kehitettiin mikro- ja pk-yritysten työhyvinvointia ja tuottavuutta sekä jaettiin hyviä käytänteitä verkoston kesken. Hankkeen toimenpiteet kohdennettiin yrityksiin, joissa on meneillään tai ennakoitavissa sellaisia muutoksia, jotka haastavat organisaation työhyvinvoinnin tilaa tai joissa on viime aikoina panostettu vähän tai ei lainkaan työhyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Tavoitteena oli, että valmennuksiin osallistuu 33 yritystä ja mukana oli 39 yritystä.
Hankkeessa oli mukana mm. tuotannollisia, kone- ja metallialan, kiertotalouden, elintarviketeollisuuden, palvelualan sekä sosiaali- ja terveysalan yrityksiä.
Isoissa yrityksissä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiseen yleensä on jo kiinnitetty huomiota, mutta pienissä yrityksissä nämä asiat eivät ole aina ajan tasalla. Juuri näihin pienten yritysten haasteisiin hankkeella tuotiin keinoja. Hankkeen myötä yritykset ja yrittäjät saivat täsmäapua innostuksen ja positiivisuuden lisäämiseen yrityksessä.
INTO-hankkeen suunnitelma ja toimenpiteet pohjautuivat valtakunnallisten työelämän kehittämisen ohjelmien ja hankkeiden painotuksiin. INTOssa työyhteisöjen kehittämiskokonaisuuksissa huomioitiin työssä jaksaminen ja työelämän laatua parantavat ja edistävät toimenpiteet. Työhyvinvointia kehitettiin tilanteissa, jossa yrityksellä on tarve sopeutua muutostilanteisiin.
Jokainen osatoteuttaja toi hankkeeseen oman erityispainotuksen osaamisensa mukaan:
Hyria (päätoteuttaja ja osaaminen esimiesten valmentamisessa)
Kiipula (kokonaisvaltainen hyvinvointi ja mittaaminen)
Tavastia (kokonaisvaltainen hyvinvointi ja Mental Management)
LHKK (henkilöstön osallistuminen kehittämiseen)
Keuda (pienet yritykset ja oman työn johtaminen)
INTO-hankkeeseen osallistuneissa mikro- ja pk-yrityksissä havaittiin parantuneen työhyvinvoinnin seurauksena myös tuottavuuden kehittymistä. Hankkeen aikana tuotettiin työyhteisöille uusia työelämää kehittäviä toimintatapoja ja hyödynnettiin hyviä olemassa olevia menetelmiä ja malleja. Hankkeen toimenpiteet paransivat yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden sopeutumiskykyä erilaisiin muutostilanteisiin. Toteutuksissa huomioitiin myös yrityksen johtamiseen, yrittäjänä toimimiseen ja oman työn johtamiseen liittyvät haasteet.
Valmennuksissa käytettiin osallistavia ja innostavia keinoja ja menetelmiä, joilla otettiin huomioon osallistujien erilaiset persoonallisuudet. Kestävä kehitys huomioitiin materiaalien ja kulkuvälineiden valinnoissa, aineettomien palvelujen käyttämisessä ja yleisesti työhyvinvoinnin lisäämisenä, jolloin työurat pitenevät, työntekijät voivat hyvin ja vaikutus tuottavuuteen on positiivista. Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen työpaikoilla on myös työhyvinvoinnin edistämistä. Toteutuksiin osallistui yhteensä 461 henkilöä, tavoitteemme mukaisesti tasaisesti sekä miehiä (224) että naisia (237).
Hankkeen toimenpiteillä edistettiin paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä henkilöstön osaamista lisäämällä. Lisäksi hankkeen toimenpiteillä edesautettiin työurien pidentämistä tukemalla osallistuneiden henkilöiden työssäjaksamista ja työhyvinvointia.
INTO-hankkeella tavoiteltiin yritysten kilpailukyvyn parantumista ja osaamisen vahvistumista. Lisäksi hankkeen kautta alueen yritysten parantunut työhyvinvointi lisää yritysten vetovoimaa työnantajana ja lisää mielikuvaa ja todellisuutta työnteon vetovoimatekijänä.