Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20773

Hankkeen nimi: KEINO - Ketterää intoa ja nostetta

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2016 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Espoon seudun koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0502454-6

Jakeluosoite: PL 77700

Puhelinnumero: 09231999

Postinumero: 02070

Postitoimipaikka: Espoon kaupunki

WWW-osoite: http://www.omnia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: NISKALA KIRSI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kirsi.niskala(at)omnia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401267217

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, 0203167-9
Ami-säätiö, 0213612-0

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

KEINO-hanketta tarvitaan yrittäjien kohtaamien haasteiden voittamiseen sekä yritysten uusiutumisessa ja hengissä pysymisessä auttamiseen. Suomalaiset mikro- ja pk-yritykset jäävät liian usein ulkomaisten kilpailijoidensa jalkoihin omassa asiakas-, tuotekehitys- ja uudistumistyössään.

Keino-kehittämisprosessissa toteutetaan 1) yritysten tavoittaminen ja valinta, 2) alkukartoitus prosessikävelynä, 3) kehittämiskohteiden valinta ja niihin keskittyminen, 4) kehittämisessä tukeminen sekä 5) arviointi ja jatkuva parantaminen.

Hankkeen tarkoituksena on auttaa mikro- ja pk-yrityksiä luomaan omia toimintamalleja ja käytäntöjä, joilla tuetaan ja parannetaan johtajuutta ja esimiestyötä, henkilöstön osallisuutta, työhyvinvointia, digitaalisuuden haltuunottoa ja hyödyntämistä sekä digiosaamista kuin myös yritysten kehittymistä muutoksessa asiakaslähtöisesti. Toimenpiteissä huomioidaan erityisesti 54 vuotta täyttäneiden ja näitä vanhempien työntekijöiden työurien pidentämisen ja työssäjaksamisen näkökulmat. Tavoitteena on siten tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantuminen mpk-yrityksissä. Kohderyhmänä ovat mikro- ja pk-yritykset, ml. yrittäjät ja näiden henkilöstö.

Hankkeen tavoitteena on kiteytetysti aikaansaada:
• digitaalisuus osaksi mikro- ja pk-yritysten liiketoimintaa ja arjen työtä
• asiakasarvon kasvattaminen ottamalla asiakkaat mukaan yritysten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen
• yritykset tietoisiksi työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteydestä, niiden lisäämisen keinoista ja osaamisen lisäämisestä asiakkaita ja omia työntekijöitä osallistamalla
• hyödyntämään näitä kolmea yrityksen johtamisessa

Hankkeessa tehdään kehittämistyötä 48 yrityksessä. Sillä parannetaan tuottavuutta ja työhyvinvointia. Toimenpiteiden kohteina ovat aihealueet, jotka liittyvät kohdeyritysten tuote- ja palvelupaletin ajan tasalla pitämiseen ja kilpailussa mukana pysymiseen. Kunkin yrityksen tarpeen mukainen kokeiluvalikoima tuottavuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi suunnitellaan prosessikävelynä tehtävän alkukartoituksen avulla. Hankkeen aikana työskentelemme yrityksissä heidän henkilöstöään osallistaen (prosessikävelyn, fasilitoinnin ja palvelumuotoilun menetelmin). Tavoitteena on yritysten oman kehittämistoiminnan aloituksessa avustaminen tieto- ja menetelmäratkaisuilla sekä kehittämistoiminnan eteenpäin saattaminen.

Tuloksena hankkeessa on mpk-yrityksissä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin paraneminen. Uusien työtapojen ja toimintamallien käyttöön ottaminen tavoitteiden saavuttamiseksi. Periaatteena on aikaansaada pienimmällä mahdollisella panostuksella suurimmat hyödyt tuottavat menetelmät ja työkalut. Mpk-yritysten digitaalisuuden hyödyntäminen liiketoiminnassa on parantunut olennaisesti (työmenetelmät, asiakkuuksien hallinta, osto- ja myyntitoiminta, työhyvinvoinnin edistämisen menetelmät jne.) Ketterien kokeilujen myötä kokemus kokeilukulttuurin hyödyntämisestä ja verkosto-osaaminen on parantunut mpk-yrityksissä.

KEINO-hankkeen aikana pyritään vaikuttamaan asenteisiin siten, että nähtäisiin mahdollisuuksia tuotekonseptointiin myös omaa entistä tuotekonseptia laajemmin ja työnkuvista sekä sukupuolesta riippumatta. Pyritään vaikuttamaan siihen, että mahdollinen tuotekehitys suuntautuisi tuottavuuteen ja työllistävyyteen, työn kehittämiseen ja tasa-arvon valtavirtaistamiseen.
Hakijoiden organisaatiossa kehitetään sisältöjä siten, että kestävä kehitys sisältyy läpäisevänä aihekokonaisuutena tuottavuuden ja työhyvinvoinnin toimenpiteissä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

- mikro- ja pk-yritysten yrittäjät ja niiden henkilöstö
- mikro- ja pk-yritykset, jotka syystä tai toisesta eivät ole hyödyntäneet aiemmin julkisia palveluja

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeesta hyötyviä tahoja ovat kohdeyritysten omat ja tulevat asiakkaat, verovirastot ja kunnat verotulojen kasvaessa, julkiset palveluntarjoajat (tieto-, neuvonta ja ohjauspalvelut), aikuiskoulutusorganisaatiot, jotka toimivat kohderyhmän yritysten osaamisen, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin palveluntarjoajina.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 425 156

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 393 847

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 582 588

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 483 504

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Raaseporin, Helsingin

Kunnat: Espoo, Kirkkonummi, Karkkila, Sipoo, Hanko, Vantaa, Lohja, Vihti, Raasepori, Kauniainen, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 48

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 64

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 230

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta on arvioitu hakijoiden: Omnia, Ami-säätiö ja Luksia -yhteistyöryhmissä viimeksi marraskuussa 2013. Arviointia tehtiin sillä näkökulmalla, miten asiakasyritykset eli Keino-hankkeen mpk-yrittäjät hyötyvät itse toimintaympäristön analyysistä sukupuolinäkökulmasta. Asiantuntijaryhmään kuuluivat henkilöt, joiden vastuulle suunnitelman tekeminen vastuutettiin johtajan toimesta. Suunnitteluryhmän työn perustana olivat: - Yhdenvertaisuussuunnittelun opas (sisäasiainministeriö) - Yhteiseen ymmärrykseen tasa-arvosta, Opas oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelman laadintaan (Opetushallitus) - lait ja asetukset Arvoinnin osalta pohdittiin seuraavia asioita mpk-yritysten osalta: - huomioidaan tasa-arvon näkökulmasta, että pyritään aktivoimaan tasapuolisesti tämän tason toimenpiteisiin sekä miehiä että naisia - huomioidaan, että toimialakohtaisesti voi olla eroja tasa-arvon näkökulmasta työllisten jakaumassa - kehittämissisällöissä voi olla erovaisuuksia toimialakohtaisuudesta johtuen, mutta kaikkia toimenpiteitä pyritään kehittämään ja tasa-arvo näkökulmat huomioiden
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Soveltuvia töitä löytyy myös perinteisen sukupuoleen liittyvän ammattiroolin ja ammatin ulkopuolelta: miesten roolin ja ammatti-identiteetin löytämistä ja käyttöönottamista naisvoittoisimmilla aloilla sekä naisten voimavaroja miesvoittoisilla aloilla. Tällä hetkellä suurin osa tuotannollis- taloudellisista syistä irtisanotuista on miehiä. Projektin toimenpiteitä suunniteltaessa on huomioitu miesvaltaisten alojen mpk-yritykset ja toimijat. Perinteisesti miespuolisia työtä tekeviä yrittäjiä on tavoitettu heikommin kuin naisia. Teknisillä aloilla opetus on yleensä työpainotteista, jolloin vuorovaikutukselle ja ohjaukselle jää vähemmän tilaa. Ohjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa näkökulmat ovat olleet jo nyt ja tulevat olemaan avoimesti esillä. Hanke suhtautuu tasa-arvokysymyksiin vakavasti, koska jatkossa tarvitaan osaavia miehiä ja naisia eri ammattien edustajiksi ja asiantuntijoiksi. Hankkeen hakijoiden keskuudessa on tehty tasa-arvosuunnitelmat syksyllä 2013 ja niiden avulla tehtävän analysoinnin tuloksia käytämme hankkeessa valtavirtaistamisen menetelminä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
KEINO-hankkeen päätavoite on yhteinen huoli mpk-yritysten vetovoimasta markkinoilla ja niiden tuottavuudesta ja sitä kautta työhyvinvoinnista. Hankkeen aikana vaikutetaan asenteisiin siten, että nähtäisiin mahdollisuuksia tuotekonseptointiin myös omaa entistä tuotekonseptia laajemmin ja työnkuvista sukupuolesta riippumatta. Pyritään vaikuttamaan siihen, että mahdollinen tuotekehitys suuntautuisi tuottavuuteen ja työllistävyyteen, työn kehittämiseen ja tasa-arvon valtavirtaistamiseen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutuksia tällä hankkeella
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutuksia tällä hankkeella
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutuksia tällä hankkeella
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 6
Uudenmaan alueella on kohtuullisen paljon yrityksiä, joilla on vesiosaamista, josta koko Suomen kontaktiyritykset hyötyvät. Lisäksi ympäristö on otollinen: täältä löytyy makeata ja suolaista vettä, merta, järviä ja pohjavesialueita. Uudellamaalla suunnitellaan parhaillaan puhtaaseen veteen ja vedenpuhdistusmenetelmiin ja niiden kehittämiseen liittyvää liiketoimintaa ja osaamiskeskittymää.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutuksia tällä hankkeella
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 6
Keino-hankkeen palvelutuotteet ottavat toiminnassaan vastuulleen myös kierrätyksen ja materiaalitehokkuuden. Hankkeessa voidaan myös kierrättää materiaaleja ja jätteitä sekä uusiokäyttää niitä mpk-yritysten tuotannossa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutuksia tällä hankkeella
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Hanke vaikuttaa välittömästi paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen tukemalla sellaisten palvelujen ja tuotteiden kehittämistä, joissa on globaalia kysyntää ja jotka palvelevat asiakkaiden ja elinkeinoelämän tarpeita. Hankkeen aikana etsitään sellaisia kehityspolkuja aloille, joissa paikallisesti on työvoimapulaa tai tarvitaan uudenlaista osaamista (markkinointi, asiakaspalvelu). Hankkeen asiantuntijat ovat vastuullisia aluekehittäjiä, jotka toimivat ohjaustyössään lähellä yrittäjäjärjestöjä ja yritysten kehittämisyhtiöitä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 6
Keino-hankkeessa kehitetään erityisesti tuottavuutta ja työhyvinvointia lisääviä osioita palvelutuotteiden kokonaisuuteen; aineettomat palvelutuotteet ja palveluosan merkityksen kasvattaminen tekniseen tuotteeseen on olennainen osa Keino-valikoimaa. Nämä palvelutuotteet on konseptoidaan niin, että niitä voidaan antaa muille käyttäjille käyttöönotettavaksi tarpeen ja kiinnostuksen mukaan tehokkaasti. Tämä on aivan olennainen osa hankkeen tavoitetta ja toimintaa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 6
Tuotekonseptoinnin ja opiskelun ohjauksen yksi iso merkitys on yritysten ja opiskelijoiden ohjaaminen myös alueellisesti heille soveltuviin ympäristöihin. Usein ohjattavat yritykset löytävät oman ympäristönsä paljon lähempää kuin olivat kuvitelleet. Verkko-opetusmahdollisuuden käyttö liittyen ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksiin vähentää myös autoiluun aiheuttamaan kuormitusta. Tuotekonseptoinnilla ja ohjauksella voimme tasapainottaa tai vähentää esim. keskustoihin suuntautuvaa raskasta logistiikkaa ja pendelöintiä, joka tietysti vähentää teiden kulutusta, ruuhkaa ja päästöjä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 6
Edistämme hankkeen asiakkaiden sekä heidän asiakkaittensa hyvinvointia edistämällä tuottavuutta ja sitä kautta osallisuutta ja taloudellista hyvinvointia. Työ on yksi edellytys sille, että ihminen kokee olevansa hyväksytty yhteiskunnan jäsen. Nykyinen työttömyys poikkeaa aikaisemmasta siten, että tällä hetkellä pitkän työuran tehneet, koulutetut ja ammattitaitoiset ihmiset ovat jääneet työttömiksi ja suuri osa mpk-yrittäjistä työskentelee jaksamisensa äärirajoilla. Hankkeessa käytetään ratkaisu- ja voimavarakeskeisiä työtapoja, innostetaan asiakkaita omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen ja liikuntaan. Mahdollisen vertaisryhmän tuki luo uskoa omaan osaamiseen ja antaa uutta näkökulmaa paitsi omaan tilanteeseen, niin myös omiin mahdollisuuksiin.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Hankkeen hakijat kumppaneineen osallistuvat kestävän kehityksen sosiaalisen näkökulman kehittämiseen osallistumalla mm. kestävän liiketoiminnan ohjausryhmään, joka mahdollistaa esim. vajaakuntoisten opiskelun ja työllistymisen. Ohjaajamme pyrkivät ottamaan työssään huomioon perinteisten sukupuolikäsitysten purkamisen mm. hakijalle merkityksellisen urapolun hahmottamisena sukupuolesta riippumatta. Tarpeen mukaan miehiä rohkaistaan hoiva-alojen yritysten kehittämiseen ja naisia autoalalle, jos kiinnostus ja alueen tarpeet niin osoittavat.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
Keino-hankkeen kohderyhmänä ovat mpk-yrittäjät ja sen yhtenä keskeisenä tavoitteena on työurien pidentäminen ja työssä jaksaminen edistämällä tuottavuutta, markkinointi- ja asiakaspalveluosaamista sekä digiosaamista. Erityisasiantuntijamme toimivat lähellä järjestöjä kuten maahanmuuttaja-, romani- ja työttömien yhdistykset, siis hyvin erilaisia yhteiskuntaryhmiä joiden yhdenvertaisuus on ohjauksen ja kehitettävien palvelutuotteiden tavoitteena. Toimenpiteet sisältyvät hakijoiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmiin.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutuksia tällä hankkeella
Ympäristöosaaminen 3 5
Vaikutus kohdistuu Uudellamaalla valittuihin kärkikehityskohteisiin, vesiteknologia ja cleantech. Tietoisuus vahvistuu, kun ohjattavat mpk-yritykset ottavat ympäristöosaamisen osaksi kilpailuetujaan.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Keino hankkeessa mikro- ja pk-yritysten toiminnan kehittämisen tueksi rakennettiin palvelukokonaisuus kolmesta osa-alueesta: asiakasymmärryksen lisääminen palvelumuotoilun avulla, digitaalisen liiketoiminnan haltuunotto asiantuntijatuella sekä työhyvinvoinnin edistämiseen eri menetelmiä tiimityöhön ja itsensä johtamiseen. Näiden osa-alueiden valinta teemoiksi oli onnistunut valinta. Yritysten kiinnostus oli suhteellisen helppoa herättää ja kyseisiltä aihealueilta löytyi kehittämistarpeita nopeasti. Olennaista oli löytää riittävästi rajattu, mutta yrityksen kannalta merkittävä kehittämiskohde.
Hankkeen alussa rakennettiin myös Keinon kehittämismalli, jossa määriteltiin kokonaisuus: yritysten tarpeet kartoitettiin, tuotettiin kehittämisehdotus sovitun muotoisena, kehittämiseen rakennettiin tarpeiden mukaisesti 3 - 5 puolen päivän työpajaa tai muuta toteutusta ja lopuksi toteutettiin arviointi. Keino kehittämisprosessiin osallistui 64 yritystä, joista 37 yrityskohtaisessa toteutuksessa ja 27 kahdessa Keino valmennuksessa. Osallistuneita henkilöitä (työntekijät, esimiehet, johto) oli yhteensä 356 ja yritysten asiakkaita osallistui kehittämistyöpajoihin yhteensä 50.

Yrityskohtaiset sekä yritysryhmälle toteutetut kehittämisprosessit kirjattiin ja koottiin mallinnukseksi. Tuloksena oli edellä mainittu toimintamalli kuvana, kartoituksissa esille nousseet haasteet koontina, yrityksille kehittämisyhteistyön avulla tuotetut hyödyt kuvattuna sekä kokonaistulokset jaoteltuna ja kuvattuna. Ks. oheinen linkki: https://sway.office.com/mEkhTmqomqQC0O1O?ref=Link

Keino hankkeen välittöminä tuloksina voidaan todeta mikro- ja pk-yritysten toiminnassa tehostuneet työtavat, ketterien kokeilujen toteuttaminen ja kokemus niistä, osuvampia tuotteita ja palveluita, lisämyynnin toteutumista, omaan työhön vaikuttamismahdollisuuksien lisääntymisenä, sekä uudenlaisen, valmentavan johtamisen toimintamallien hyödyntämisenä. Voidaan siis todeta, että onnistuttiin parantamaan yritysten tuottavuutta ja työhyvinvointia. Tulosten välitön vaikuttavuus on ilmennyt yritysten ilmaisemana tyytyväisyytenä toteutettuihin toimenpiteisiin.