Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20774

Hankkeen nimi: "PIKKU-MUSTIKKA" - Sosiaalisen osallisuuden ja työllistymismahdollisuuksien lisääminen maahanmuuttajanaisilla - Alueellinen Opetuskotimalli - kokeilu Turun seutukunnassa

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2016 ja päättyy 31.7.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Sateenkaari Koto ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1468795-8

Jakeluosoite: Perhetalo Heideken, Sepänkatu 3

Puhelinnumero: 0407575106

Postinumero: 20700

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: http://sateenkaarikoto.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sophia Rehn

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hallinnon assistentti

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sophia.rehn(at)sateenkaarikoto.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 04578775457

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tausta ja tarve
Sateenkaari Koto ry on toiminut monikulttuurisen varhaiskasvatuksen ja maahanmuuttajatyön parissa vuodesta 1998 ja kohdannut mittavia puutteita maahanmuuttajaperheiden sopeutumista tukevissa palveluissa. On havaittu, että valtion tukeman kotouttamisajan eli kolmen ensimmäisen vuoden aikana tarjottavat palvelut eivät edes jouston myötä tavoita tasa­-arvoisesti kaikkia maahan muuttavia kohderyhmiä. Kotiin lastensa kanssa jääneet äidit ovat yksi näistä kohderyhmistä. Osallistumisen edellytyksiä heikentävät kielitaidon ja koulutuksen puutteellisuus, posttraumaattiset stressioireet, lastenhoidolliset haasteet tai kulttuurin tuomat rajoitteet. Maahanmuuttajataustaisen perheen tullessa Suomeen, lähtee kotoutumiskoulutukseen tai töihin yleensä vain toinen vanhemmista, useimmiten perheen isä. Maahanmuuttajaäidit jäävät vaille riittävää tukea, sosiaalista osallisuutta ja tehokasta kotoutumista, mikäli joutuvat virallisen kotouttamisajan jälkeen selviytymään pelkästään tavallisimpien kunnan tarjoamien palveluiden avulla. Tämä hidastaa tai jopa estää yhteiskuntaan sopeutumista, osallisuutta, kouluttautumista ja lopulta myös työllistymistä. Tarvitaan lisää joustavia, voimaannuttavia, yksilöllisiä ja sektorirajat ylittäviä palvelukokonaisuuksia äitien osallisuuden ja työllistymisen tueksi. Erityisen suuressa syrjäytymisvaarassa ovat lähiöissä asuvat, niukat verkostot omaavat ja kielitaidottomat kotiäidit. Syrjäytymistä voidaan välttää useammassa sukupolvessa, jos saatavilla on helposti tavoitettavia, kohdennettuja palveluita ja ohjausta vanhempien toimintakykyä edistämään.

Tavoitteet

Tässä hankehakemuksessa tavoitteena on kehittää maahanmuuttajanaisten ja kotiäitien kotoutumista, koulutusta ja työllistymistä tukeva toimintamalli .
Tavoitteena on maahanmuuttajaperheiden hyvinvoinnin edistäminen, maahanmuuttajanaisten osallisuuden lisääminen sekä kohderyhmän yksilöllinen tukeminen kotoutumisessa, sopeutumisessa ja työllistymisessä
Tavoitteina on kehittää kustannustehokas malli, pilotoida se uuteen toimipisteeseen ja tuottaa arvokasta näyttöön perustuvaa tietoa toimintamallin kustannustehokkuudesta, vaikuttavuudesta ja siirrettävyydestä.
Kehittämistyö tapahtuu systemaattisilla arviontimenetelmillä ja verkostoyhteistyöllä. Maahanmuutajanaisten kotoutumisesta ja sopeutumista tai tälle kohderyhmälle tuotetuista palveluista on vielä hyvin vähän järjestelmällistä seurantatietoa. Turun Halisissa kehitetty opetuskotitoiminta ja siitä saadut kokemukset ovat hyviä, mutta tämä tieto ja kerätty tutkimusaineisto ei vielä riitä mallin toimivuuden osoittamiseen laajemmalti.

Toteutus ja toimintamuodot

Kehitetään toimintamalli Turun Halisissa toimivan, jo hyväksi todetun, Opetuskoti­mallin pohjalle. Opetuskodin toimintamuodot ovat tekemällä oppiminen ja yksilövalmennus, aktiivinen osallistaminen, suomen kielen­ ja kulttuurin opettaminen, työelämävalmiuksien vahvistaminen ja palveluohjaus. Työelämävalmiuksien kehittymistä tukemaan rakennetaan hankkeen puitteissa Opetuskotimallin sisälle kielellisesti tuettu työvalmennusmalli, joka Valo-valmennusverkoston tuella ja yhteistyössä oppilaitosten kanssa opinnollistetaan. Toimintakokonaisuus palvelee yksilöä ja eri toimintamuodot painottuvat palvelukokonaisuudessa asiakkaan tarpeiden mukaan. Palveluja tarjotaan yhden luukun periaatteella.

Käytännön toiminta työllistymis- tai kouluttautumispolulle ja sosiaaliseen osallistumiseen tapahtuu noudattaen tiettyä asiakaspolkumallia: 1) kotoutumisen tason ja osaamisen arvionti -> 2) palvelukokonaisuuden räätälöinti ja siihen liittyvä palveluohjaus - > 3) palvelujen toteuttaminen -> 4) väli- tai loppuarviointi ja -> 5) jatkoon ohjaaminen (KUVA1)

Palveluihin voi osallistua myös vähemmän kotoutuneet, mutta valtion tukeman kotouttamisajan jo ylittäneet asiakkaat. Tälle kohderyhmälle tarjotaan ammatillisuuteen ja vertaisuuteen perustuvaa sosiaalista tukea, yhteiskuntaan perehdyttävää opetusta, suomenkielen opetusta sekä palveluohjausta. Näitäkin palveluita tullaan hankkeen aikana kehittämään ja jalkauttamaan. Kehittämistyö perustuu vahvasti moniammatilliseen, sektorirajat ylittävään yhteistyökumppanuuteen kunnan, TE-­toimiston, oppilaitosten ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kielen tukeminen on olennainen osa valmennusta ja toteuteaan yhteistyössä ammattilaisten tuntiopettajien kanssa. Turussa opetus on hankittu Turun Krisitilliseltä opistolta.

Yksilöllisen palvelukokonaisuuden rakentaminen naiselle edellyttää strukturoituja arviointimenetelmiä, jotka palvelevat Opetuskodin arjessa työkaluina yksilöllisten polkujen löytämiseen ja samalla tuottavat näyttöön perustuvaa seurantatietoa laajemmin. Näitä työkaluja ovat Opetuskodin toiminnassa kehitetty osaamiskartoitus ja toimintakykyhaastattelu. Toimintakykymittarina tulemme käyttämään General Health Questionnaire (GHQ)-mittaria. Lisäksi otamme käyttöön TE-toimistojen ja oppilaitosten tarpeisiin kehitetyn työelämätutkan ja Turun Yliopiston kanssa yhteistyössä kehitetyt tulevaisuudentutkimuksen menetelmät. Sähköistämällä ja strukturoimalla seurannan helpotamme tulosten seurantaa myös pidemmällä aikavälillä. Osaamiskartoitus ja toimintakykyarvio tehdään aina yhdessä opetuskotiohjaajan tai työvalmentajan kanssa heti Opetuskotiin tultaessa. Tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä hyödynnetään lukukauden aikana toteutettavissa teemaryhmissä ja niillä tuotetaan tärkeää lisätietoa.


TOIMENPIDE 1. Pilotoimme Halissa kehitetyn Opetuskoti-malli uuteen toimipisteeseen. Hankkeen aikana Kaarinaan perustetaan vastaava Opetuskoti "Pikku-Mustikka". Tavoitteena on kehittää kustannustehokas ja toimiva malli maahanmuttajaperheiden tueksi, joka olisi tulevaisuudessa siirrettävässä mihin tahansa muuallekin Suomessa. Opetuskotimallin toimintapolut noudattavat lukukausiperiodia (Liite. KUVA1 ) ja kesto riippuu palveluun tulevan naisen kotoutumisen tasosta. Jokainen palveluun tullut asiakas haastatellaan ja hänen kanssaan täytetään yllä kuvatut mittaristot. Alkukartoituksen avulla arvioidaan sen hetkinen tilanne ja tavoitteet sekä kotoutumisen taso. Toimintakykyarvio perustuu opetuskodissa työskentelevän ohjaajan ja valmentajan arvioon, naisen omaan arvioon ja mahdollisesti muilta tahoilta saatavaan tietoon. Toimintamallissa tärkeää on säännöllisyys, kokonaisvaltaisuus ja strukturoitu seuranta. Toimintakykyä ja osaamista arvioidaan joka lukukauden alussa ja lopussa. Lisäksi kielikurssilta tuotetaan oma seurantatieto.

Opetuskodin palvelukokonaisuus muotoutuu jokaisen asiakkaan kohdalla kotoutumisen tason ja yleisen toimintakyvyn perusteella. Räätälöity kokonaisuus suunnitellaan asiakkaalle lukukaudeksi kerrallaan ja koostuu koulutuksesta, työvalmennuksesta, työkokeilusta ja sosiaalisesta tuesta. Työn opinnollistaminen ja koulutusten räätälöinti turvataan sillä että asiakaslähtöisesti koulutuspolkuja rakentaessa hyödynnämme paikallisia toimijoita.

TOIMENPIDE 2. Kielellisesti tuetun, työllistämistä tukevan valmennusmallin kehittäminen osaksi Opetuskoti Mustikan toimintaa.
Tähän valmentavaan, työtä opinnollistavaan toimintaan valikoituvat sitä tarvitsevat jo jonkin verran kotoutuneet maahanmuuttajanaiset. Opetuskotimalli joustaa asiakaskohderyhmän tarpeiden mukaan. Opetuskodissa toimivat opetuskotiohjaaja, valmentaja sekä kokemusasiantuntija. Kokemusasiantuntijalla tarkoitetaan tässä tapauksessa maahanmuuttajanaista, jolla on jo jonkinlainen kielitaito ja kokemusta suomalaisesta yhteiskunnasta sekä kokemusta kotoutumisessa vastaan tulleista haasteista. Kokemusasiantuntijan merkitys myös kulttuuritulkkina on tärkeä.

Opetuskotiin tai työelämävalmennukseen hakeutumiseen ei ole lähetekäytäntöä tai siihen ei valikoidu minkään työmarkkina­ tai maahanmuuttostatuksen perusteella, vaan, koska opetuskoti on avoinna kaikille maahanmuuttajanaisille voi myös kuka tahansa hakea työelämäpolkuaan tätä kautta. Tässä hankkeessä kehitettävien palvelumuotojen kohteena ovat asiakkaat, jotka itse kokevat, että arkielämän edellyttävät sopeutumistaidot tai mahdollisuudet suoraan itsenäisesti siirtyä koulutuspolulle tai työmarkkinoille puuttuvat tai kokevat tarvitsevansa henkilökohtaista tukea esim. kielen opetuksessa ja muissa asioissa. Myös joku viranomainen tai läheinen voi neuvoa palveluun, jos kokee että maahanmuuttajanainen tästä hyötyisi. Kotoutumisen taso palveluun tulevilla asiakkailla vaihtelee.

Rahoitusta haetaan Opetuskoti-mallin sekä mallin sisällä rakennettava kielellisesti tuetun työelämävalmennuksen kehittämiseen toimivaksi, kuntien tarpeita vastaavaksi palveluksi sekä kokonaisuuden pilotointiin uuteen toimipisteeseen. Rahoitusta haetaan opetuskotiohjaajien, kokemusasiantuntijoiden sekä työvalmentajien palkkakustannuksiin, oppilaitosyhteistyössä toteuttavan työvalmennuksen opinnollistamisesta syntyviin kuluihin sekä palvelubussin vuokraan. Lisäksi arviointityökalujen sekä opetusmateriaalien selkokielistäminen edellyttää rahoitusta. Kielenopetus tullaan kilpailuttamaan paikallisista palvelu tarjoajista.


Hankeen tuloksina
1) Naisen kulttuuri- ja kasvatustietoisuus vahvistaa seuraavan sukupolven integroitumista ja edesauttaa lapsiperheen hyvinvointia
2) Maahanmuuttajanaisen lisääntyneet valmiudet arjessa selviytymiseen tukevat perheen toimintaedellytyksiä kahden kulttuurin välissä
3) Maahanmuuttajanaisen identiteetti, tahtotila, elämänhallintataidot ja toimintakyky vahvistuu
4) Kohdennettu ja kielellisesti tuettu palveluohjaus edesauttaa koulutus- ja työllistymispolkujen löytämisessä ja työllistymisessä
5) Maahanmuuttajanaisten oma- ja perheen terveys ja terveystietoisuus kasvaa. Tällä on suora vaikutus myös terveyspalvelujen kustannuksiin
6) Naisen hiljainen tieto ja osaaminen siirtyy kokemusasiantuntijuuden kautta kotouttamistyön edelleen kehittämiseen
7) Syntyy sektorirajoja ylittävä kustannustehokas palvelumalli maahanmuuttaja kohderyhmän sosiaalisen osallisuuden ja työllistymisen tueksi
8) Syntyy tutkimustietoa maahanmuuttajanaisten kotoutumispoluista ja kotouttamistoiminnan tehokkuudesta
9) Vastataan kohderyhmän valmennuksella ja ohjauksella työmarkkinoiden haasteisiin.
10) Syntyy lisää palveluja vastaamaan kasvavaan tarpeeseen. Dialogi kuntien kanssa tarjoaa mahdollisuuden kustannusmallien rakentamiseen maahanmuutajille tai muille haasteellisille kohderyhmille rakennettuhin palveluihin. Vaikka tämä kielellisesti tuettu palvelumalli nyt testataankin naiskohderyhmällä, voisi vastaavanlainen kokonaisuus sopia myös kenelle tahansa maahanmuuttajalle sukupuoleen katsomatta.

Hanketta on valmisteltu yhteistyössä Kaarinan kaupungin, Turun kaupungin, TE-toimistojen, Turun AKK:n ja Turun Ammatti-instituutin kanssa. Lisäksi olemme osa valtakunnallista Valo-valmennusverkostoa. Palvelubussiyhteistyöstä olemme neuvotelleet Mannerheimin lastensuojeluliiton ja Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry:n kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

* maahanmuttajakotiäidit Suomessa
sekä
* nuoret maahanmuuttajanaiset Suomessa

4.2 Välilliset kohderyhmät

Maahanmuuttavien perheiden lapset ja muut haasteellisesti työllistyvät kohderyhmät.
Opetuskoti-malli ja sen arviointi ja seurantamenetelmät ovat siirrettävissä halutessa esim. vastaamaan sosiaalisen kuntoutuksen tarpeessa oleviin monikulttuurisiin ryhmiin, jossa sukupuoli ei ole kriteeri.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 358 607

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 341 890

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 448 607

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 431 890

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Turun

Kunnat: Naantali, Paimio, Turku, Lieto, Kaarina, Raisio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 130

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toiminta keskittyy erityisesti kohderyhmään, jolla sukupuolesta johtuen on epätasarvoiset mahdollisuudet kotoutumiseen, työllistymiseen ja sopeutumiseen maassamme. Maahanmuutaja kotiäidit nähdään haasteellisena kohderyhmänä tavoittaa ja tukea.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Valtavirtaistamisnäkökulma voidaan nähdä tässä niin, että jos tämän kohderyhmän kanssa malli toimii ja kykenee tukemaan kotoutumisessa ja sosiaalisen osallisuuden lisäämisessä, on mallin mahdollisuudet yleensä ottaen maahanmuutajien parissa hyvät sukupuoleen katsomatta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on tukea kohderyhmää sitä kohtaavissa haasteissa, naisen identiteetin tukeminen lähemmäs länsimaisen naisen identiteettiä ja vahvistaa perheiden toimintakykyä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 7
Arvojen siirtyminen opastuksen ja ohjauksen kautta: Olemme Vihreä Lippu organisaatio, josta syystä Ympäristökasvatus- ja valistus on yksi sisältöalue, joka sisältyy olennaisena osana kaikkien opetuskotitoimintaa osallistuvien opinto-ohjelmaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 7 8
Jokamiesten oikeuksia opisksellessa tutustumme luonnon monimuotoisuuteen. Rohkaistaan liikkumaan erilaisissa luontoympäristöissä ja ymmärretään luonnon virkistävä ja voimaannuttava merkitys. Opitaan tunnistamaan ja hyödyntämään luonnon kasveja, metsämarjoja ja sieniä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 10
Kestävän kehityksen periaatteet läpäisevät toimintaa ja huomioidaan kaikella tasolla ja toiminnassa. Ympärstötietoisuuteen annetaan koulutusta ja ohjausta työntekijöille ja kohderyhmälle
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 8
Organisaation arvomaailma perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin ja näihin arvoihin ei pelkästään kiinnitetä huomiota omassa toiminnassa vaan myös tiedotetaan ja tuetaan kumppaneita.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Palvelumallin tavoite on jatkuvuus ja siirrettävyys
Liikkuminen ja logistiikka 7 6
Osana opetuskodin ohjausta opetamme käyttämään julkisia kulkuneuvoja, lukemaan karttaa, selvittämään bussireitit ja rohkaistaan liikkumaan julkisilla kulkuvälineillä. Vuosittain on kaksi pyöräilykurssia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen perustavoitteisiin kuuluu hyvinvoinnin ja koherenssin lisääminen naisilla. Sitä kautta koko perheen toimintakyky paranee ja seuraavan sukupolven hyvinvoinnin lisääntyy.
Tasa-arvon edistäminen 10 9
Tarjotaan maahanmuuttajaäideille mahdollisuuksi tavoittaa samoja palveluja kuin muillekin huomioiden kulltturiset- ja perhelähtökohdat. Pitkällä aikavälillä lisätään naisten mahdollisuuksia koulutus- ja työmarkkinoilla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Hankkeen yksi perustavoitteista on löytää keinoja kaventaa eroa maahanmuutajien ja suomalaisten mahdolisuuksissa toimia tasa-veroisena yhteiskunnan jäsenenä.
Kulttuuriympäristö 9 10
Kulttuuriympäristö rakentuu usean eri kulttuurin kohtaamisesta. Pyrimme tukemaan jokaista omista lähtökodistaan samalla tarjoten näkymiä suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan.
Ympäristöosaaminen 9 10
Vihreä Lippu - toiminta ja ympäristökasvatuksen merkittävä rooli organisaatiossamme tukee tätä osa-aluetta vahvasti. Toiminnajohtaja Henna Junttila toimii Suomen Ympäristökasvatusseuran hallituksessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Syrjäytymistä voidaan välttää useammassa sukupolvessa, jos saatavilla on helposti tavoitettavia, kohdennettuja palveluita ja ohjausta vanhempien toimintakykyä edistämään.
Tässä hankkeessa kehitettiin maahanmuuttajanaisten ja kotiäitien kotoutumista, koulutusta ja työllistymistä tukeva toimintamalli. Tämä toimintamalli vahvistaa maahanmuuttaneiden naisten osallisuutta ja sopeutumista yhteiskuntaan ja edistää maahanmuuttaneiden perheiden hyvinvointia.
Alueellinen opetuskotitoiminta käynnistettiin Kaarinan Hovirinnassa 8/2016. Opetuskotitoiminta on matalan kynnyksen avointa toimintaa maahanmuuttajanaisille ja -kotiäideille. Opetuskotitoiminta sisältää suomen kielen, digi- arki- ja yhteiskuntataitojen opetusta, palveluohjausta, työvalmennusta ja vertaistoimintaa.Opetuskodin toiminta suunnattiin naisille, joiden kotoutuminen oli jäänyt vähemmälle ja he olivat ylittäneet valtion tukeman kotoutumisajan eri syistä esim. perhetilanteesta johtuen. Asiakkaat ohjautuivat opetuskotiin monia eri reittejä mm. aikuissosiaalityön, työllisyyspalveluiden, perhetyön, palveluohjauksen, oppilaitosten kautta. Opetuskoti toimii myös avoimena kohtaamispaikkana, jossa maahanmuuttajanaiset lapsineen tutustuivat toisiinsa ja osallistuivat aktiivisesti toiminnan sisältöjen tuottamiseen yhdessä hanketiimin kanssa.
Hankkeen aikana toiminnassa mukana oli 222 maahanmuuttajataustaista naista ( 6 lukukausi )
Naiset olivat 20-70v. 80 % heistä oli iältään 25-49v. Monet kotiäitejä, joilla alle kouluikäisiä lapsia. Maassa olo aika vaihteli alle vuodesta vuosikymmeneen. Koulutustaustat vaihtelivat luku- ja kirjoitustaidottomista korkeakoulutettuihin, suurimalla osalla ei ollenkaan tai muutama vuosi kotimaassa käytyä koulua. Puolet naisista tarvitsi tulkin apua asioidessaan kunnan peruspalveluiden parissa.

Hankkeessa kehitetty työvalmennusmalli on osa opetuskotitoimintaa ja sillä tuetaan maahanmuuttajanaisen työelämäpolun alkua. Tässä hankkeessa kehitetyn työvalmennuksen kohderyhmänä olivat naiset, jotka itse kokivat, että arkielämän edellyttävät sopeutumistaidot tai mahdollisuudet suoraan itsenäisesti siirtyä koulutuspolulle tai työmarkkinoille puuttuivat tai kokivat tarvitsevansa henkilökohtaista tukea. Valmentavaan, työtä opinnollistavaan toimintaan valikoituivat sitä tarvitsevat naiset. Työvalmennuksen kesto oli 1-2 vuotta/valmennettava. Hankkeen aikana kohderyhmän naisten työllisyystilanne parani. Työvalmennus on yksilö- ja ryhmäohjausta sekä tiivistä yhteistyötä asiakkaana olevien maahanmuuttajanaisten, oppilaitosten, työssäoppimispaikkojen ja työpaikkojen kanssa.
Opetuskotitoiminta- ja työvalmennusmalliopas ladattavissa Sateenkaari Koto ry:n kotisivulta.

Maahanmuuttaneet naiset, joiden kielitaito ja toimintakyky ovat rajalliset jäävät helposti vaille riittävää tukea, sosiaalisen osallisuuden tunnetta varsinkin kotouttamisajan jälkeen jolloin tulee selviytyä kunnan tarjoamien peruspalveluiden avulla. Hanketyön ympärille koottiin tiivis yhteistyöverkosto kunnan peruspalveluiden, TE-palveluiden, eri järjestöjen ja oppilaitosten toimijoista. Osallisuutta vahvistettiin asiakasraatimenetelmillä. Kerätty palaute ja sen hyödyntäminen opetuskodin arjessa oli tärkeää. Se motivoi naisia osallistujista aktiiviksi toimijoiksi. Kielitaidon paranemisen myötä naisten omatoimijuus ja vanhemmuustaidot vahvistuivat. Naisten keskinäinen vertaistuki ja ammattilaisilta saatu tuki vahvistivat naisten toimintakykyä lisäten perheen toimintaedellytyksiä kahden kulttuurin välissä. Asiakaspolkujen seurannassa hyödynnettiin sähköistä asiakasjärjestelmää, johon kirjattiin asiakkaan alkukartoitus, toteutuneet toimenpiteet ja loppuhaastattelu. Osa maahanmuuttajanaisista oli asiakkaana koko hankkeen ajan, osa yhden lukukauden.

Hankkeen resurssi mahdollisti maahanmuuttajanaisten tiiviin tuen, kohdennetun ja kielellisesti tuetun palveluohjauksen, joilla tuettiin naisia koulutus- ja työllistymispolkujen löytämisessä ja oman hyvinvoinnin vahvistumisessa. Asiakaspalautteissa naiset kertoivat yhteisöllisyydestä kuin perhe, ystävyydestä kun saivat uusia ystäviä sekä opituista taidoista jotka auttoivat heitä arkiasioiden hoitamisessa. Sosiaalisen osallisuuden kokemus ja merkitys maahanmuuttajanaisten kanssa työskenteleville selkiytyi ja palvelujen kohdentaminen selkokielisenä parantui. Suomen kielen opiskelu ja opittu taito koettiin tärkeäksi osaksi sosiaalisen osallisuuden vahvistajana. Tämä kannusti maahanmuuttajanaisia itsenäiseen asioiden hoitamiseen ja tulkkiavun tarve väheni.

Kokemusasiantuntijoiden hiljainen tieto ja osaaminen kannustivat myös asiakkaita vertaisoppimisen avulla oman osaamisen tunnistamiseen. Opetuskodin kesätoiminnan ohjelmassa oli monia maahanmuuttajanaisia ohjaajan roolissa jakaen omaa osaamistaan. Kesätoiminnan avoin kohtaamispaikka yhdisti alueen maahanmuuttajaperheitä ja äidit kokivat hyödylliseksi että myös lapset pääsivät osaksi yhteistä ryhmätoimintaa oppien uusia taitoja ja saivat kavereita. Avoin kohtaamispaikkatoiminta tavoitti uusia perheitä laajentaen maahanmuuttajaperheiden sosiaalisia verkostoja. Osallistava kesätoiminta pilotoitiin kesällä 2019 hankkeen loppukuukausina ja sen kävijämäärä oli 267 maahanmuuttajanaista. Asiakaspalautteista nousi esille toiminnan tarpeellisuus kesäaikana ja palveluohjaus. Erilaiset teemaryhmät ja retket aikuisille ja lapsille sekä monipuolinen yhteistyöverkostojen tuottama ohjelma saivat kiitosta ja tukivat maahanmuuttajaperheiden yhteistä toimintaa kesäaikana. Palveluohjauskertoja oli 152 ja niiden kesto vaihteli asiasta riippuen 15-90 min. Asiakkaat hyötyivät palveluohjauksesta sillä moni perheen asia vaati toimenpiteitä kesäaikana, jolloin kunnan palveluissa oli kesäloma-aikataulu. Palveluohjauksen teemoja olivat esimerkiksi perheen muutto, KELA ja TE-toimiston asiat, opiskelupaikka hakemukset, opiskelupaikan vahvistuttua tarve varhaiskasvatukselle konkretisoitui, terveyteen liittyvät asiat, keskusteluapu.

Hankkeen aikana käynnistetty opetuskotitoiminta elävöitti kunnan peruspalveluita ja tarjosi tukea maahanmuuttajaperheille lähellä perheiden omia toimintaympäristöjä. Yhteistyöverkostoon koottiin monipuolinen kattaus sekä ammattilaisia että vapaaehtoisia, jotka toivat omaa osaamistaan hyödyntäen maahanmuuttajanaisten sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Hankkeen aikana eri toimijoiden ymmärrys maahanmuuttajaisille suunnattujen matalan kynnyksen palvelujen tarpeellisuudesta ja niistä saaduista hyödyistä kotoutumiseen ja työllistymiseen vahvistuivat.
Hankkeessa mukana olleiden maahanmuuttajanaisten lisääntyneet valmiudet arjessa selvitymiseen tukevat perheen toimintaedellytyksiä kahden kulttuurin välissä.